TOAD DATA MODELER Tietokantojen suunnittelu Pasi Laitinen Juhani Vuoti Huhtikuu 2007 Tekniikka ja liikenne
1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 2 2 OHJELMAN ASENNUS JA KÄYTTÖLIITTYMÄ... 3 3 OHJELMAN KÄYTTÖ... 7 3.1 Taulujen luonti... 7 3.2 Yhteyksien luonti... 13 3.3 Versionhallinta... 14 3.4 Luontikäskyjen generointi... 18 3.5 Tietokantamallin tarkistus... 21 3.6 Reverse Engineering... 22 3.7 Tietokantatyypin muuttaminen... 25 4 KÄYTTÖKOKEMUKSET... 26 LÄHTEET... 27
2 1 YLEISTÄ OHJELMASTA TOAD Data Modeler on Quest Softwaren tietokantojen suunnitteluun tarkoitettu ohjelma. Nettisivuillaan http://www.quest.com/company/ yhtiö kuvaa itseään seuraavasti: Quest Software on johtava, sovellusympäristöjen koko elinkaaren hallintaan ratkaisuja tuottava ja toimittava kansainvälinen ohjelmistoyritys. Tehtävämme on varmistaa asiakkaidemme kriittisten sovelluksien maksimaalinen suorituskyky ja käytettävyys, laskien samalla hallintatoimiin liittyviä kustannuksia sovellusympäristön kaikissa elinkaaren vaiheissa. Quest Softwarella on yli 18 000 asiakasta maailmanlaajuisesti, ja Suomessakin niitä on yli 300. Tärkeimpiä suomalaisia yrityksiä ovat muun muassa Nokia, Sonera, TietoEnator, Finnair, Fortum, ABB, Yleisradio, RAY sekä Puolustusvoimat. Toad Modelerin paikka tuoteperheessä Toad Data Modeler (TDM) muodostaa perustan MySQL-tietokantojen suunnittelulle, toteuttamiselle ja hallinnalle yhdessä Toad for MySQLhallintaohjelman kanssa. Quest Softwaren tuoteperheen MySQL-tuotteet Windows-alustalle Toad for MySQL on työkalu MySQL tietokannan kehittämiseen ja hallintaan. Spotlight on MySQL on työkalu diagnosoimaan ongelmia MySQLtietokannassa. Spotlight on Unix/Linux on työkalu Unix/Linux LAMP-systeemin analysointia varten. Big Brother Professional Edition on web-pohjainen diagnosointi työkalu MySQL-tietokannalle. Benchmark Factory for Databases on tietokannan skaalaus-testaus ohjelma tietokantojen kehittäjille.
3 Knowledge Xpert for MySQL on windows perustainen help MySQL:n hallinoijille ja kehittäjille (lähde: http://www.quest.com/mysql/) Toad Data Modeler TDM mahdollistaa fyysisten (ER-kaaviot) ja loogisten tietokantamallien tekemisen sekä tietokannan luontiskriptien generoinnin (Forward engineering). Maksullisella versiolla voidaan myös luoda ER-kaavio valmiista tietokannasta (Reverse Engineering), mutta ilmaisesta Freeware-versiosta tämä ominaisuus puuttuu kokonaan. Käyttökelpoisena lisäominaisuutena TDM:llä saa helposti generoitua HTML- ja RTF-muotoisia dokumentointeja tietokannoista. Lisäksi TDM:än voidaan tuoda jo olemassa oleva tietokanta, muokata sen rakennetta ja luoda siitä uusi SQLskripti. (lähde: http://www.quest.com/toad_data_modeler/features_benefits.aspx) 2 OHJELMAN ASENNUS JA KÄYTTÖLIITTYMÄ TOADin asennus alkaa valitun asennuspaketin lataamisella Toadsoft:n nettisivuilta, osoitteesta http://www.toadsoft.com/. Kun vasemmasta sivupalkista klikkaa Toad Data Modeler linkkkiä, pääsee ohjelman omille sivuille. Valittavana on kaksi asennuspakettia, ilmainen freeware-versio, sekä maksullinen, ominaisuuksiltaan hieman laajempi versio. Tästä kaupallisesta versiosta on ladattavissa 30 päivän kokeiluversio, joka tätä dokumenttia varten myös asennettiin. Täydellinen lista ilmaisen ja kaupallisen version eroista löytyy osoitteesta http://www.casestudio.com/enu/features.aspx. Versioiden suurimmat erot ovat Data Flow Diagram- ja Reverse Engineeringtoimintojen sekä kätevän Version Managerin puuttuminen freewaresta. Kun asennuspaketti on ladattu, sujuu asennus hyvin suoraviivaisesti Nextpainiketta painelemalla. Asennuksen loppuvaiheessa käyttäjä saa vielä valita, lisätäänkö ohjelman käynnistyspainikkeet työpöydälle, käynnistysvalikkoon
4 (joko vain ohjelman asentaneelle käyttäjälle tai kaikille koneen käyttäjille) tai Quick Launch valikkoon. Kuva 2.1 Asennuksen viimeistely Ohjelman käyttöliittymä Yksi TOAD Modelerin ehdottomasti parhaita puolia on sen selkeä käyttöliittymä. Monia laajempia, ominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan monipuolisempia ohjelmia vaivaava käyttöliittymän sekavuus ja painikkeiden loputon määrä ei TOADissa ole ongelma. Ohjelma on tarkoitettu vain ja ainoastaan tietokantojen helppoon suunnitteluun ja siksi sen käytön sisäistäminenkin on helppoa ja nopeaa.
5 Kuva 2.2 TOADin käyttöliittymä on hyvin selkeä Dokumenttiin ja SQL:än liittyvät painikkeet: 1. Uusi tietokantamalli 2. Avaa olemassa oleva malli 3. Tallenna malli 4. Tulosta kuva mallista 5. Ulkoasun asetukset 6. Model Explorer -toiminnolla voidaan tarkastella mallissa olevia entiteettejä, attribuutteja, yhteyksiä, indeksejä ym. tietokantamallin objekteja 7. Mallin tarkistus 8. Skriptin luonti mallista 9. Mallin asetukset 10. Dictionary
6 Tietokantaobjektien lisäyspainikkeet: 11. Osoittimen aktivointi 12. Uuden taulun lisääminen 13. Identifioiva yhteys, jossa isä-taulun perusavaimesta tulee osa lapsitaulun avainta. Käytetään silloin, kun lapsi-taulun perusavain ei riitä identifiointiin. Lapsi-taulu on tällöin riippuvainen isä-taulusta, ja lapsitaulu kuvataan TOADissa pyöristettyillä kulmilla. 14. Ei-Identifioiva yhteys, mikä on yleisin yhteystyyppi. 15. Moni-moneen yhteys 16. Informatiivinen yhteys 17. Muistiinpano 18. Leima, johon voi lisätä tietoja ko. projektista, esim. mallin, yhtiön, version ja luonti- sekä muokkauspäivämäärien tietoja. Leimaa käyttämällä ko. tiedot tulevat näkymään esim. tulostettuun malliin. Näkymään liittyvät painikkeet: 19. Näkymätyypin vaihto loogisen ja fyysisen näkymän välillä 20. Näytä indeksit Raporttien tekoon liittyvät painikkeet: 21. HTML-raportin luonti tietokantamallista 22. RTF-raportin luonti Työskentelyalue on jaettu kahteen osaan. Oikean puoleiseen isompaan ikkunaan rakennetaan tietokantamalli, ja vasemman puoleiseen ikkunaan saa puunäkymänä kaikki mallin taulut. Tämä helpottaa työskentelyä isompien mallien kanssa, kun muokattavaa taulua ei tarvitse etsiä sekavasta
7 tietokantamallista. Sivuikkunan saa myös pois näkyvistä, jolloin saa enemmän tilaa käytettäväksi mallin työstämiseen. Työtilan näkymän asetuksia voi myös jonkin verran muokata, esim. fonttien, työtilan ja taulujen taustavärien sekä objektien varjostusten muodossa. 3 OHJELMAN KÄYTTÖ 3.1 Taulujen luonti TOADissa luodaan tauluja Entity -painikkeella, joka löytyy työkaluriviltä. Yhdellä valinnalla luodaan yksi entiteetti. Jos pitää pohjassa Shift-näppäintä, voi luoda entiteettejä niin monta kuin haluaa. Taulu on tyhjä Entity x nimeä lukuun ottamatta. Kaksoisnapautuksella taulun päällä avautuu uusi ikkuna, jossa voi muokata taulun tietoja. Entity-ikkuna Ylhäältä löytyy entiteetin ja taulun nimi. Niiden alapuolella löytyvät välilehdet: attributes, properties, advanced, indexes, alternative keys, others, relationship, storage, comments, notes ja DDL. [Yleisesti voisi määritellä mitä niillä tekee] Kuva 3.1.1 Entity ikkuna taulun ominaisuuksien määrittämiseen.
8 Attribuutit Attributes-välilehti sisältää luottelen taulun attribuuteista. Ensimmäisessä sarakkeessa on kuvake, jos attribuutti on jonkin tyyppinen avain. Perusavain ilmoitetaan avain-symbolilla, ja viiteavaimen avainsymbolissa on lisäksi kirjaimet FK. Attribute Name on looginen nimi. Datatype ilmoittaa nimensä mukaisesti tietotyypin. Not null kertoo attribuutin pakollisuuden. Add:lla lisätään attribuutti, deletellä poistetaan ja edit:llä muokataan. Niistä enemmän myöhemmin. Properties -välilehdestä löytyy Primary Key Constraint Name, jolla voidaan rajoittaa perusavaimen nimeämistä. Tässä voi käyttää valmista makroa. Advanced -välilehdellä on käyttäjän määrittelemiä muuttujia. Attributes -välilehdessä voi lisätä uusia rivejä tauluihin. Add -painikkeella ilmestyy uusi ikkuna, joka ilmestyy myös kun attribuuttia muokataan. Attribuutille voi olla erikseen looginen ja fyysinen nimi (column name), joka tulee tietokantaan. Jos attribuutin nimi on tuotu toisesta entiteetistä, se voidaan vaihtaa rolename -kohtaan. Ylhäältä löytyvät valinnat, joista attribuutti voi olla osa perusavainta (key), uniikki (unique) tai ei voi olla tyhjä (not null). Viimeinen ylhäällä on kirjan näköinen painike. Sillä voi luoda omia tietotyyppejä. Tietotyyppi määritellään Datatype -kohtaan ja sen viereen määritellään attribuutin koko. Default -kohdassa voi määritellä attribuutin oletusarvon. Default Constraint name -kohdassa voi määrittää rajoituksen attribuutin oletusarvolle. Check -kohdassa voi määrittää eheys-rajoituksen
9 attribuutille. Check constraint name -kohtaan voi nimetä Check -määritteen. Unique constraint name on uniikki rajoitus atribuutille, joka on mahdollinen jos tietokanta-palvelin tukee sitä. Attributes -ikkunan 2-välilehti on lisälehti joka on monikäyttöinen. Def- ja Def2- arvojen käyttö on riippuvainen kohde tietokannasta. Siihen voidaan sisällyttää, esimerkiksi tieto atribuutin sisältämän tiedon merkistöstä. Kuva 3.1.3 Attribute ikkunan 2-välilehti Advanced -välilehdessä on erilaisia asetuksia, jotka ovat riippuvaisia kohde tietokannasta. Autoincrement -kohdan raksittamalla tietokanta, jos siinä on mahdollista, generoi aina uuden luvun. Comments -kohtaan tehdyt kommentoinnit generoidaan sql-koodin sisälle. Notes-välilehti on muistiinpanoja varten.
10 Kuva 3.1.4 Advanced -välilehti Indeksit Indeksit määritellään luonnollisesti Index -välilehdellä. Välilehdellä on lista eri indekseistä. Sarakkeista löytyvät Name indeksin nimi, Index mihin attribuuttiin / attribuutteihin se viittaa, Unique onko indeksi uniikki ja Descend periytyykö indeksi. Kuva 3.1.5 Indeksien luonti
11 Indeksiä pääsee muokkaamaan valitsemalla halutun indeksin ja painamalla edit -nappulaa. Sama ikkuna tulee myös, kun luodaan uusi indeksi Add - painikkeella. Kuva 3.1.6 Indeksien muokkaus Index -ikkunassa ylimmäisenä on indeksin nimi. Index -välilehdellä on neljä rastitusvaihtoehtoa: Unique, Descend, Case Sensitive tunnistaa pienet ja suuret kirjaimet, ei toimi millään tietokannalla nyt, sekä Clustered. Vasemmasta kentästä valitaan attribuutit oikealla puolella olevaan Index Field:iin. Index Fieldissä voidaan attribuuttien järjestystä muuttaa oikealla puolella olevilla nuolinäppäimillä.
12 Storage -välilehdessä on parametrit fyysisesti varastoiduille indekseille. Siellä voi käyttää makroja mallilla %indeksinimi%. Vain jotkut tietokannat tukevat toimintoa. Muut välilehdet Entity ikkunasta löytyy muita vähemmän tärkeitä välilehtiä. Alternative Keyslehdellä voi määritellä vuorottaisen avaimen. Others-välilehdelle voi kirjoittaa tarkistuksen toistuvista riveistä. Relationship näyttää mallin suhteet. DLL voi nähdä taulun luonti-skriptin. Kuva 3.1.6 Entity ikkunan DDL-välilehti
13 3.2 Yhteyksien luonti Identifoitu yhteys taulujen välillä luodaan painamalla ensin Identifying Relationship-painiketta, ja vetämällä se vanhemmasta lapseen. Sama idea toimii muillakin yhteyksillä, ei-identifoidulla, M:N-yhteydellä ja informatiivisella yhteydellä. Suhde itseensä luodaan Self Relationship -painikkeella. Monimoneen (M:N) -yhteyttä luodessa TOAD purkaa sen näiden väliin omaksi taulukseen, jonka perus- ja viite avaimeksi tulevat vanhempien perusavaimet. Näitä voi tietenkin muokata myöhemmin. Yhteyksien muokkaus Yhteyttä muokataan joko tuplaklikkaamallla sen nimeä tai painamalla hiiren oikeaa nappia ja valitsemalla Edit relationship, jolloin aukeaa Relationship -ikkuna. Type -välilehdessä näkyy ensin yhteyden nimi, Linking Method eli millainen yhteys on. On kolme vaihtoehtoa kuinka yhteys määri-tetään: vanhemman perusavaimen mukaan, vanhemman uniikin attribuutin kautta tai vanhemman vaihtoehtoisen avaimen avulla. Yhteystyyppi on jo yleensä määritelty päänäkymässä, mutta sitä voidaan muokata
14 myös tässä. Partiality parent kohdassa määritellään tuleeko vanhemmassa olla jotain tieto lapsesta. Mandatory merkitsee, että vähintään yksi tieto tulee olla. Optional tarkoittaa, ettei tieto ole pakollinen. Partiality Child on sama, mutta päinvastoin. Referential Integrity -kohdassa määritellään viite-eheyksiä. Kohdassa on määritykset vanhemman päivitykselle ja tuhoamiselle sekä lapsen tiedon lisäämiseen ja lapsen päivittämiseen. Vanhemmasta löytyvät vaihtoehdot Restrict, Cascade, Set NULL, Set Default ja None. Lapsesta restrict ja none. None tarkoittaa, ettei mitään sääntöä ole. Advanced -välilehdessä voidaan määritellä eri määrityksiä, jotka riippuvat kohdetietokannasta. Keys -kohdassa on listaus avaimista, jotka liittyvät yhteyteen. Comments -kohtaan kirjoitettu teksti tulee näkyviin kun hiiri liikutetaan päänäkymässä yhteyden päälle. Generate -välilehdessä määritellään säännöt lopullisen SQL-skriptin generointiin. DLL -kohdassa voi katsella yhteyden luovaa SQL-skriptiä. 3.3 Versionhallinta Yksi kätevä ominaisuus TOAD:ssa on sen versionhallinta-työkalu. Version Manageriin avulla käyttäjä pystyy nopeasti tallentamaan uuden version työstään, palaamaan aikaisempaan versioon, tai vertaamaan versioita keskenään. Sen avulla käyttäjä voi myös luoda html- tai rft-raportteja. Kun Version managerilla luodaan uusi versio työstettävästä tietokantakuvauksesta, ei levylle tallenneta uutta.dm-tietokantamallitiedostoa, vaan versioita hallitaan erillisen.dp2-projektitiedoston ja siihen liittyvien.dv2- versiotiedostojen avulla. Versionhallinnalle kannattaa luoda oma kansionsa, jotta kansiorakenne pysyy selkeänä eikä varsinainen.dm -tiedosto hautaudu Version Managerin luomiin.dp2- ja.dv2-tiedostoihin.
15 Versionhallinnan käyttöönotto Versionhallinta otetaan käyttöön Model-valikon kohdasta Insert Model into Version Manager. Näytölle ilmestyy ikkuna, jonka avulla luodaan uusi versionhallintaprojekti (kuva 3.3.1). Sen avulla määritetään projektitiedoston nimi ja paikka, sekä päätetään, alkaako versionumerointi numerosta 0.0 vai 1.0. Kun tämä on tehty, avautuu erillisiin ikkunoihin Version Manager sekä ensimmäinen versio tietokantamallista. Kuva 3.3.1 Uuden versionhallintaprojektin luominen Versionhallinnan peruskäyttö Kun versionhallinta on otettu käyttöön, voidaan tietokantamallia jatkaa normaaliin tapaan. Siinä vaiheessa, kun halutaan tallentaa uusi tarkistuspiste (revision), siirrytään versionhallintaikkunaan ja painetaan Check In-painiketta. Dialogi-ikkunasta valitaan, tallennetaanko muokattu tietokantamalli saman version päälle, uudeksi tarkistuspisteeksi vai uudeksi versioksi (esim. 2.0). Jos kyseisellä versiolla on jo myöhempiä (eli suuremmalla järjestysnumerolla olevia) tarkistuspisteitä, ei saman tarkistuspisteen päälle voida tallentaa, vaan kyseiselle tarkistuspisteelle tehdään uusi aliversio (esim. 1.1 1.1.1). Options-valikosta voidaan valita, mitä tallennusvaihtoehtoa versionhallinta käyttäjälle tarjoaa. Tehdasasetuksilla ohjelma tarjoaa tallennusta kyseisen version päälle, mutta Options-ikkunan Version Manager -välilehdeltä tämän voi vaihtaa niin, että ohjelma tarjoaa tallennusta uudeksi tarkistuspisteksi.
16 Erittäin hyvä ominaisuus versionhallinnassa on versioiden kommentointi- ja muistiinpanojen tekomahdollisuus. Tämä helpottaa eri tarkistuspisteiden erojen muistamisessa. Kun uusi tarkistuspiste tai versio on tallennettu, valitaan uusi työstettävä tarkistuspiste tai versio ja painetaan Check Out painiketta. Tällöin valittu versio aukeaa jälleen omaan ikkunaansa ja työskentelyä voidaan jatkaa. Kuva 3.3.2 Versionhallintaikkuna (Version Manager) Versioiden vertailu Työskentelyn edetessä syntyneitä versioita on helppo verrata toisiinsa Version Comparison toiminnon avulla. Toiminto löytyy Model valikon kohdasta Compare Versions (kuva 3.3.3). Toiminto on yksinkertainen käyttää, ja informaatio on hyvin helposti ymmärrettävää. Yläreunan pudotusvalikosta valitaan versio, jota verrataan viimeisimpään tarkistuspisteeseen.
17 Kuva 3.3.3 Versioiden vertailunäkymä (Version Comparison) Vasemman puoleisessa puumallissa esitetään tietokantamalliin tehdyt muutokset seuraavilla symboleilla: Uusi objekti, jota ei ollut aiemmassa versiossa Objekti, joka on poistettu viimeisimmästä versiosta Objektia on muutettu viimeisimmässä versiossa Oikeanpuoleisessa ikkunassa näytetään tarkempaa tietoa valitusta objektista. Siinä muokatut sarakkeet on värjätty seuraavasti: Keltainen: Objekti tai ominaisuus on uusi vanhempiin versioihin verrattuna Vihreä: Objekti tai ominaisuus ei ole muuttunut uusimpaan versioon verrattuna Sininen: Objekti tai ominaisuus on poistettu uudemmasta versiosta. Vertailutuloksista on myös mahdollista luoda html- tai rtf raportti työkalurivin painikkeilla.
18 3.4 Luontikäskyjen generointi Suunnitellun tietokannan luontikäskyjen generointi on yksi TOAD:n kaltaisen CASE-ohjelman tärkeimpiä ominaisuuksia. Sen avulla valmiista tietokantamallista luodaan annetuilla ehdoilla skripti, jonka ajamalla esim. palvelimella tietokanta saadaan luotua. Skriptin luontivalikkoon pääsee joko Model valikon kohdasta Generate Script, painamalla työkalupalkin - painiketta tai suoraan näppäimistön F9 painikkeella. Kuva 3.4.1 Skriptin luonti-ikkunan What to Generate -välilehti Skriptin luonti-ikkunassa on neljä välilehteä. Ensimmäiseltä What to Generate välilehdeltä käyttäjä valitsee, mitkä tietokannan objektit otetaan mukaan luotavaan skriptiin. Samoin tällä välilehdellä valitaan luotavan tiedoston nimi ja sijainti, sekä päätetään, tarkistaako ohjelma ennen skriptin luontia, onko käsitemalli säännömukainen. How to Generate välilehdelllä tehtävät valinnat liittyvät viite-eheyteen sekä perus- ja viiteavainten luontiin.
19 Kuva 3.4.2 How to Generate välilehti Advanced -välilehdellä voidaan päättää tarkemmista valinnoista, kuten Unique-, Check- ja Not Null-rajoittimien nimien luonneista sekä kommenttien ja funktioiden lisäyksestä skriptiin.
20 Kuva 3.4.3 Advanced välilehti Entity List-välilehdeltä valitaan, mitkä tietokantamallin taulut generoidaan. Kuva 3.4.4 Entity List välilehti
21 3.5 Tietokantamallin tarkistus Halutessaan käyttäjä voi tarkistaa tietokantamallin missä tahansa vaiheessa työskentelyä. Model Model Verification kohdasta, tai suoraan painamalla Ctrl+F9 päästään tietokantamallin tarkistusikkunaan, josta käyttäjä voi valita haluamansa tarkistukseen liittyvät säädöt. Valintojen määrä riippuu tietokantatyypistä. Kuva 3.4.5 Model Verification ikkuna Tietokantamallin tarkistus käynnistetään Run painikkeella, ja tarkistusraportti näkyy Log välilehdellä.
22 3.6 Reverse Engineering TOAD Data Modelerissa on mahdollisuus suorittaa ns. reverse engineertoiminto eli tietokantamallin luominen jo olemassa olevasta tietokannasta. Toiminnolla voidaan indeksit, kommentit, triggerit, yhteydet, näkymät, proseduurit, käyttäjätyypit jne. Tämä mahdollisuus vaihtelee tietokannasta riippuen kuinka paljon eri ominaisuuksia saadaan tietokannasta siirrettyä malliin. TOAD käyttää eri kommunikaatio metodeja: ODBC, ADO, ODAC ja suora natiiviyhteys. Tietokannat, jotka on suoraa tuotettu, ovat Oracle 8, 9i ja 10g, Firebird, IBM DB2 UDB v. 7.1 ja 8.1, Informix 9 ja 10, InterBase 6, 6.5 ja 7, MaxDB, MySQL 3.23, 4.0, 4.1 ja 5.0, Pervasive v8 ja v9, PostgreSQL v. 7.3, 7.4, 8.0 ja 8.1, MS Access 2000, MS SQL 2000 ja 2005, DBISAM 3, Sybase ASE 12.5 sekä joitain muita. Kuva 3.6.1 Reverse Engineering Jos tietokantatyyppi on suoraa tuettu TOAD:ssa, Reverse engineering - toiminto valitaan File -> Reverse Engineering -> Universal Engineering. Ikkunasta Aliases-välilehdeltä valitaan tietokanta, johon yhdistetään,
23 tietokanta-tyyppi, mille malli tehdään, liityntätyyppi sekä käyttäjä ja salasana lähdetietokantaan. Settings-välilehdessä valitaan lähdetietokannasta tuotavat asiat. Valinnat ovat tietokanta kohtaisia. Esimerkiksi Oraclessa voi päättää tuoko joko sekvenssit vai synonyymit. Luettelossa on myös muita valintoja. Kuva 3.6.2 Reverse Engineering -asetukset Connection-setup painikkeesta avautuu uusi ikkuna. Siinä voi tehdä tarkemmat määritykset yhteystyypistä ja määrittää ne.
24 Kuva 3.6.3 Connection Setup Kun yhteys on luotu, voidaan valita kaavioon tulevat taulut Tablesvälilehdestä. Joissakin tietokannoissa voidaan valita tietokanta comboboksista, jonka jälkeen taulut tulevat näkyviin alapuolelle. Taulut valitaan raksi-ruutuun periaatteella. Mahdollisuus on valita useista eri tietokannoista tauluja, jotka sitten tulevat kaavioon. Kuva 3.6.4 Tables -välilehti
25 Valintojen jälkeen painetaan execute-painiketta, jolloin luodaan kaavio valituista tauluista. Lopuksi suljetaan yhteys tietokantaan Disconnectpainikkeella. Jos tietokantatyyppi ei ole suoraan tuettu, valitaan Reverse Engineering Unsuported Databases. Ilmestyvään ikkunaan annetaan palvelimen osoite, käyttäjätunnus ja salasana. Näistä TOAD osaa luoda kaavion ADO:n kautta. Mallit eivät ole täydellisiä, mutta auttavat jotenkin. Samoin vanhemmilla tietokantatyypeillä valitaan Older Databases ja sieltä tarkemmin haluttu tyyppi. 3.7 Tietokantatyypin muuttaminen Aluksi TOAD:ssa ihmetytti ja harmitti ominaisuus, joka esti tietokantasuunnittelun käyttäen yleisiä tietotyyppejä ja sääntöjä eli niin, ettei lopullista tietokantatyyppiä tarvinnut valita. Kun asiaa hieman miettii, ei sellaisesta ominaisuudesta varsinaisesti ole mitään hyötyä, sillä loppujen lopuksi tietokantamalli pitää kuitenkin muuttaa tietyn tyyppiseksi, esim. MySQL-malliksi. Toinen mieltäylentävä huomio oli, että TOAD:ssa voi tietokantamallin tyypin muuttaa missä tahansa työvaiheessa. Tietotyyppien käännöksen saa säätää hyvinkin yksityiskohtaisesti, kuten kuvista 3.7.1 ja 3.7.2 voi huomata. Kuva 3.7.1 Tietokantatyypin muunnos
26 Toimintoon pääsee Model Database Conversion valikosta. Setuppainikkeella avautuvasta ikkunasta saa yksityiskohtaisesti säätää jokaisen tietotyypin käännöksen. Kuva 3.7.2 Tietotyyppien muutosasetukset Setup-ikkunassa Toiminto voi olla hyödyllinen myös tietokannan ylläpitovaiheessa, jos jostain syystä tietokanta esimerkiksi siirretään eri palvelimelle, jossa ei ole asennettuna samaa tietokantaa kuin vanhalla palvelimella. Tämän toiminnon avulla säästyy työtunteja, kun tyypin muutosta ei tarvitse tehdä käsin. 4 KÄYTTÖKOKEMUKSET TOAD Data Modeler oli silmät avaava kokemus: voiko tietokantojen suunnittelu olla näin helppoa? Looginen hierarkkisuus teki ohjelmasta selkeän verrattuna esimerkiksi MS Visioon. Tarvittavat ikkunat ja välilehdet löytyivät helposti sieltä, mistä niiden ajattelikin löytyvän. Luotava malli on selkeä, yhteys-symbolit ovat tarpeeksi hyviä ja entiteettien väritys-toiminto auttaa hahmottamaan ryhmiä.
27 LÄHTEET Toadsoftin verkkosivut. Toad Data Modeler. Viitattu huhtikuussa 2007. http://www.toadsoft.com/toaddm/toad_data_modeler.htm Toad Data Modeler. Help-tiedostot.