Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010
Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita oli noin 14 000 Kasvu ollut tasaista viime vuosina ( 2007 opiskelijoita oli 11 300) Opiskelijoita eniten Euroopasta ( 5 500) ja Aasiasta (noin 5 000) Määrällisesti eniten ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita opiskeli Helsingin yliopistossa, Haaga-Helia amk:ssa, TKK:ssa, Metropolia amk:ssa, Tampereen yliopistossa ja Keski-Pohjanmaan amk:ssa Myös opiskeluvaihtojen määrä kasvanut ulkomaisia opiskelijoita tuli Suomeen noin 9 230 ja Suomesta vaihtoon lähti noin 9 240 opiskelijaa Liikkuvuus oli vilkkainta kauppatieteen alalla yliopistoissa ja yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnon alalla amk:ssa 2
KORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA Osa laajempaa korkeakoulu-uudistusta tavoitteena korkeakoulujen toimintaedellytysten, tutkimus- ja opiskeluympäristöjen sekä kansainvälisen vetovoiman parantaminen Valmisteltiin yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa Linjaa korkeakoulujen kansainvälistymisen suunnan vuosille 2009 2015 Lähtökohtana pidetty sitä, että suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymistä vahvistamalla parannetaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatua 3
KORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLISTYMIS- STRATEGIAN PÄÄTAVOITTEET 1. Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteistyö - korkeakoulutus antaa valmiudet työskennellä kansainvälisessä toimintaympäristössä - korkeakoulujen vahvuusalueille keskittyvää vieraskielistä opetusta - kansainvälisen yhteistyön aktiivinen hyödyntäminen - ulkomaisten opettajien, tutkijoiden ja tutkinto-opiskelijoiden määrä nousee vuoteen 2015 mennessä merkittävästi - korkeakoulut kehittyvät aidosti kansainvälisiksi opiskelu- ja työyhteisöiksi - ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita 20 000 vuonna 2015 - vieraskielisen opetuksen laatua kehitetään (kielitaito, pedagogiikka) - kaikkiin tutkintoihin sisällytetään kansainvälistymistä tukeva osio 4
KORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLISTYMIS- STRATEGIAN PÄÄTAVOITTEET 2. Korkeakoulujen laadun ja vetovoiman lisääminen - kansainvälisesti verkottuneet korkeakoulut tukevat yhteiskunnan kansainvälistymistä, kilpailukykyä ja hyvinvointia - toimivat palvelut tukevat ulkomaisten opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden kiinnittymistä Suomeen - kansainvälisyys otetaan huomioon korkeakoulujen henkilöstöpolitiikassa - henkilökunnan ja opiskelijoiden rekrytointikäytännöt tukevat ulkomaisten hakeutumista suomalaisiin korkeakouluihin 5
KORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLISTYMIS- STRATEGIAN PÄÄTAVOITTEET 3. Osaamisen vienti - suomalaiset korkeakoulut ovat kiinnostavia ja luotettavia yhteistyökumppaneita tutkimus-, koulutus- ja kulttuuriyhteistyö lisääntyy - korkeakoulutus ja osaamien on kansallisesti merkittävä vientituote - korkeakouluilla keskeinen rooli osaamisensa markkinoinnissa - lisäarvoa korkeakoulujen yhteistyöstä markkinoinnissa ja osaamisen kehittämisessä 6
KORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLISTYMIS- STRATEGIAN PÄÄTAVOITTEET 4. Monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen - korkeakoulut toimivat aktiivisesti monikulttuurisen korkeakouluyhteisön ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi - opiskelijoille ja henkilökunnalle valmiuksia monikulttuurisessa korkeakouluyhteisössä ja yhteiskunnassa - tavoitteena, että maahanmuuttajataustaisten osuus korkeakoulutettavista vastaisi heidän osuuttaan koko väestössä - kotimaisten kielten ja kulttuurin opetusta lisätään korkeakouluissa - työelämään integroitumista tukevia harjoittelukäytäntöjä kehitetään yhdessä työelämän kanssa 7
KORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLISTYMIS- STRATEGIAN PÄÄTAVOITTEET 5. Globaali vastuu - korkeakoulut osallistuvat globaalien ongelmien ratkaisemiseen opetus- ja tutkimustehtävänsä kautta - kehitysmaiden osaamispohjaa vahvistetaan - lisätään pitkäjänteistä yhteistyötä suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen välillä 8
OPISKELIJAVALINTOJEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET OPISKELIJAVALINTOJEN UUDISTAMISEN KOKONAISUUS: Toisen asteen aikaisen ohjauksen vahvistaminen (mm. henkilökohtaiset jatko- opiskelu- ja urasuunnitelmat, opinto-ohjauksen lisääminen, kaikki ohjaavat - asenne) Korkeakouluopintojen rakenteen kehittäminen (mm. hakeminen laajempiin kokonaisuuksiin) Haku- ja valintaprosessin kehittäminen (mm. korkeakoulujen yhteinen hakuja valintajärjestelmä, ensimmäistä paikkaa hakevat valitaan erikseen, korkeakoulujen sisäisiä ja niiden välisiä siirtymiä helpotetaan ) Opintoprosessien tehostaminen ja opiskelukyvyn parantaminen (mm. mahdollisuus suorittaa opinnot tavoiteajassa, opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen) 9
OPISKELIJAVALINTOJEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET Korkeakoulut ovat vastuussa opiskelijavalinnoista Tavoitteena houkutella motivoituneita ja lahjakkaita opiskelijoita, joilla edellytykset korkeakouluopinnoissa menestymiseen Opiskelijavalintaprosessin sujuvuus ja tehokkuus tärkeä vetovoimaan vaikuttava tekijä kilpailtaessa lahjakkaista ulkomaisista opiskelijoista Muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen koulutukseen hakevalta voidaan edellyttää kansainvälisen maksullisen testin suorittamista (yliopistolaki 8, ammattikorkeakoululaki 26 ) Korkeakoulujen kv-strategiassa suositeltu olemassa olevien, kansainvälisesti tunnettujen testien hyödyntämistä 10