Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1
KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut Kehittämisrakenne ja toimintamalli I vaihe Lapin osuus Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittäminen II vaihe Kainuun osuus Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittäminen III vaihe Keski Pohjanmaan osuus Lastensuojelu ja perhetyön kehittäminen IV vaihe Pohjois Pohjanmaan osuus Lasten ja perheiden palvelujenkehittäminen Sosiaalityö Terveyden edistäminen ja perusterveydenhuollon kehittäminen Terveyden edistäminen Perusterveydenhuollon kehittäminen 12.10.2009 Päivystysajan 2 Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta toiminta
Hankkeen tarve ja perustelut tilastojen valossa Korkea sairastavuus Terveystottumukset epäedulliset Pitkäaikaisen toimeentulotuen tarve Korkea työttömyys Saamenkielisten ja kulttuuriin pohjautuvien palveluiden tarve 12.10.2009 3
Kehittämishaasteet Lapin sosiaali ja terveyspalveluissa Pitkät etäisyydet Harva asutus, pienet kunnat Negatiivinen muuttoliike Vinoutunut ikäpyramidi (väestön ikääntyminen) Palvelurakenteen ongelmat Nuorten syrjäytyminen Lastensuojelun haasteet kunnissa Erityispalveluiden saatavuus Henkilöstön osaamisen ja saatavuuden turvaaminen Matkailun tuottama palveluiden tarve sosiaali ja terveyspalveluissa 12.10.2009 4
Lapin erityishaasteita perusterveydenhuollon suhteen Korkea sairastavuus Lappi on harvaan asuttua aluetta ja etäisyydet kasvukeskuksiin voivat olla huomattavan pitkiä. Lapissa matkustaa paljon koti ja ulkomaisia turisteja. Matkailu kohdistuu suurelta osin harvaan asutuille seuduille, mikä asettaa merkittävät haasteet terveydenhuollon palvelujärjestelmälle. Lapissa asuu saamenkielistä väestöä, joille on tärkeää turvata peruspalvelut heidän omalla äidinkielellään. Pitkälle koulutetun henkilökunnan rekrytointi töihin harvaan asutulle alueelle on ajoittain erittäin haasteellista. 12.10.2009 5
Yhteiset (sosiaali( ja terveysala) kehittämisalueet 1) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet 2) Perusterveydenhuollon vahvistaminen (käsitellään tarkemmin) 3) Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy 4) Henkilöstön osaamisen vahvistaminen 5) Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenne ja prosessit 12.10.2009 6
Kehittämiskohteet perusterveydenhuollon palvelutuotannossa vastaanottotoiminta päivystysajan toiminta neuvolatoiminta Tavoitteet kehittää palveluprosesseja moniammatilliseen ja tuottavaan suuntaan edistää henkilökunnan osaamista kehittää yhteistyötä sosiaalialan ja erikoissairaanhoidon kanssa 12.10.2009 7
Hankkeen käynnistyminen Projektityöntekijät osallistuvat jokaisessa pilottikunnassa tapahtuvaan ns. starttikokoukseen. Starttikokouksessa tiedotetaan hankkeesta kartoitetaan nykyisiä toimintamalleja suunnitellaan kehittämiskohteita ja toiminnan etenemistä sekä arviointitapaa. 12.10.2009 8
Hankkeen käynnistyminen Kehittämiskohteet valitaan kuntalähtöisesti pilottikunnissa (Simo, Kemi, Tornio, Ylitornio, Kolari, ja Ranua). Kehittämisaiheiden valinnassa pyritään siihen, että ne kokonaisuutena kattavat neuvolatyön, vastaanottotoiminnan ja päivystystoiminnan. Mukaan pyritään saamaan myös sosiaalipuolen osaamista. Viritellään yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa (esim. arviointien tekeminen). 12.10.2009 9
Hankkeen toteutus Kunnissa kehittämistyö etenee työryhmissä omien kehittäjätyöntekijöiden johdolla. Tarvittaessa järjestetään kuntien yhteisiä kehittämispäiviä. Hanketyöntekijät kartoittavat saatavilla olevaa kokemusperäistä ja tutkittua tietoa kehittämiskohteesta ja tuovat sitä omalta osaltaan kuntien käyttöön. Hanketyöntekijät ovat helposti tavoitettavissa ja tarvittaessa he kiertävät pilottikunnissa avustamassa kehittämistyössä. 12.10.2009 10
Hankkeen toteutus Osaamisen kehittäminen Neuvola ja kouluterveys aiheinen kehittämisseminaari Kemissä v. 2010 yhteistyössä PPSHP yleislääketieteen yksikön kanssa. Hankkeen pienemmille pilottikunnille (Simo, Ranua, Kolari, Ylitornio) oma kehittämisseminaari koskien virka ajan ulkopuolella tapahtuvaa päivystysluontoista puhelinneuvontaa 12.10.2009 11
Hankkeen aikataulu Vuoden 2009 loppuun mennessä kaikissa pilottikunnissa on pidetty starttikokous. Talvella 2009 2010 käsitellään kehittämiskohteesta kerättyä tietoa ja suunnitellaan uuden toimintamallin yksityiskohtia sekä käyttöön ottamista. Pilottikunnissa ryhdytään kokeilemaan uusia toimintatapoja keväällä/kesällä 2010. 12.10.2009 12
Hankkeen aikataulu Syksyllä 2010 tehdään väliarvioinnit sekä kehittämiskohteittain että hankekohtaisesti ja kehitetään toimintaa niiden pohjalta. Talvella 2010 2011 uusia toimintatapoja toteutetaan pilottikunnissa. Keväällä 2011 suoritetaan kehittämiskohteiden loppuarviointi. 12.10.2009 13
Hankkeen aikataulu Viimeisen puolen vuoden aikana (alkaen 5/2011) hanketyöntekijät/kehittäjätyöntekijät kiertävät hankealueen kunnissa ja pitävät infotilaisuuden hankkeessa saaduista kokemuksista. Kunnissa mietitään hanketyöntekijöiden avustuksella, miten tulokset olisivat sovellettavissa ja hyödynnettävissä paikallisesti. Hanke järjestää loppuseminaarin alkusyksystä 2011. Hankkeesta laaditaan loppuraportti. 12.10.2009 14
Hankkeen arviointi Arviointi on systemaattista ja jatkuvaa. Arvioinnissa paneudutaan vaikuttavuuden arviointiin IVA (työntekijät, asiakkaat) Alueen oppilaitoksia pyritään rekrytoimaan mukaan väli ja loppuarviointeihin, joista tehdään kirjalliset raportit. 12.10.2009 15
Hankkeesta tiedottaminen Tiedottaminen sovitaan jokaisen pilottikunnan kanssa erikseen (organisaation sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen). Ohjausryhmälle tiedotetaan säännöllisesti hankkeen etenemisestä. 12.10.2009 16
Kehittämisaiheet (12.10.2009) Ranua: Virka ajan ulkopuolella tapahtuva puhelinpalveluneuvonta ja siihen liittyvien hoitopolkujen rakentaminen sekä osaamisen vahvistaminen. Simo, Kemi, Tornio, Ylitornio ja Kolari päättävät aiheet viimeistään starttikokouksissa. 12.10.2009 17
Henkilöstöresurssit professori (osa aikainen) 2 suunnittelijaa kokoaikaisesti hankkeen loppuun saakka hammaslääkäri lyhyemmälle aikajaksolle 12.10.2009 18