Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 60 YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika torstai 9.12.2004 klo 18.00-21.10 Paikka Osallistujat toimitalon juhlasali, Eerikinkatu 3 A (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan Kokous aloitettiin raamatunluvulla. 55 KOKOUKSEN LAILLISUUS Kn:n esitys Kv toteaa kokouksen laillisuuden. Kuulutus kirkkovaltuuston kokouksesta on pöytäkirjan liitteenä 1, 55. Päätös Todettiin. 56 SIHTEERIN VALINTA 57 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja kutsui sihteeriksi talous- ja suunnittelujohtaja Aapo Kaistin, koska hallintojohtaja oli estynyt saapumasta kokoukseen. Ennen päätösvaltaisuuden toteamista suoritetaan nimenhuuto, hyväksytään ilmoitetut esteet ja todetaan varajäsenet. Kn:n esitys Kv hyväksyy ilmoitetut esteet ja toteaa varajäsenet sekä kokouksen päätösvaltaisuuden. Liite 1, 57. Päätös Kirkkovaltuusto hyväksyi ilmoitetut esteet ja totesi varajäsenet. Nimenhuudossa todettiin, että läsnä oli 50 varsinaista jäsentä ja 7 varajäsentä eli yhteensä 57/61. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 58 PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALITSEMINEN
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 61 Kn:n esitys Päätös Kv valitsee pöytäkirjan tarkistajat, jotka samalla toimivat ääntenlaskijoina. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jari Hlavatý ja Ann-Sofi Hurme. 59 ILMOITUSASIOITA - Kokousajat kevätkaudella 2005 Kirkkovaltuuston seuraavat kokoukset: 27.1. klo 18 10.3. klo 18, mahdollisesti retkipäivä, jolloin aika voi muuttua 16.6. klo 18 - Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja vuosille 2005-2006 Kirkkovaltuustolle ilmoitetaan, että Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli on määrännyt tuomiorovasti Rauno Heikolan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi vuosille 2005-2006. Kn:n esitys Kv merkitsee tiedoksi. Ei muutoksenhakuoikeutta. Käsittely Kirsi Särkilä ja Harri Raitis ehdottivat, että myös huhtikuussa pidettäisiin kokous. Tuomiorovasti Rauno Heikola ilmoitti, että mahdollisesta ylimääräisestä kokouksesta ilmoitetaan myöhemmin. Päätös Merkittiin tiedoksi. 60 HAUTAMAKSUJEN VAHVISTAMINEN Kirkkovaltuusto päättää haudan lunastushinnasta. Kaikista muista hautaukseen ja haudan hoitoon liittyvistä hinnoista päättää yhteinen kirkkoneuvosto. Tässä esityksessä käsitellään myös kirkkoneuvoston päättämiä maksuja, koska niistä on paljon keskusteltu julkisuudessa.
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 62 Tämän vuoden alusta lukien voimaan astunut uusi hautaustoimilaki pakotti tekemään huomattavia muutoksia hautausmaksuihin. Lain mukaan seurakunta voi periä maksuja hautasijan luovuttamisesta, hautaamiseen liittyvistä palveluista ja haudan hoidosta. Maksut saavat olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruiset ja maksujen perusteiden tulee olla samat kaikille, joilla on oikeus tulla haudatuksi seurakunnan hautausmaahan. Tällainen oikeus on vainajalla, jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta oli kuolinhetkellä seurakunnan alueella. Meillä tämä oikeus on käytännössä kaikilla turkulaisilla ja kaarinalaisilla riippumatta siitä, mihin uskontokuntaan he eläessään kuuluivat tai olivat kuulumatta. Laki mahdollistaa eri hinnan perimisen vain ulkopaikkakuntalaisilta, joilla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta tulla haudatuksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hautausmaihin. Kirkkohallituksen ohjeiden mukaisesti tavoitteeksi asetettiin tulojen säilyttäminen entisen suuruisina. Käytännössä nykyisiä seurakunnan jäseniltä perittäviä maksuja korotettiin ja kirkkoon kuulumattomilta perittäviä maksuja laskettiin, jotta taksojen samantasaisuuteen päästiin. Talousarvion toteutumavertailun mukaan tavoitteeseen on päästy kohtalaisesti. Eräitä korotuksia on kuitenkin syytä tehdä. Kiinteistö- ja taloustoimisto ovat yhdessä valmistelleet esityksen vuoden 2005 hautauksiin liittyviksi maksuiksi: Liite 1, 60 Mikäli sarakkeessa on kaksi lukua rinnakkain, ilman sulkuja oleva luku tarkoittaa esitettävää korotettua hintaa ja suluissa oleva luku nykyistä hintaa. Mikäli sarakkeessa on vain yksi luku, mitään korotusta ei esitetä. Korotusesitykset ovat tavallisimmin suuruudeltaan 5 prosenttia lähimpään euroon pyöristettynä. Poikkeuksena on omilta kuntalaisilta peritty tuhkausmaksu, jota esitetään nostettavaksi nykyisestä 80 eurosta 100 euroon. Oman kuntalaisen taksa on tällä hetkellä kohtuuttoman alhainen ulkopaikkakuntalaisen taksaan verrattuna. Ulkopaikkakuntalaisten osuus Turun krematorion tuhkauksista oli viime vuonna 29 %. Toinen 5 %:n linjasta poikkeava korotusesitys löytyy tekstipuolelta kohdasta hautojen hoito. Kutakin lisähautapaikkaa kohden perittävää jälkeenjäänyttä 20 euron lisämaksua ehdotetaan korotettavaksi 30 euroon. Tekstipuolella ei ole muita muutosesityksiä. Kiinteistölautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 3.11.2004 ja omalta osaltaan hyväksyi esityksen. Kirkkoneuvosto päätti kuitenkin äänestyksen jälkeen, että vuoden 2004 maksuja ei koroteta vuodeksi 2005. Samalla kirkkoneuvosto päätti esittää kirkkovaltuus-
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 63 tolle, että hautojen lunastushinnat ovat vuonna 2005 samat kuin vuonna 2004. Näihin maksuihin ei esitetty muutosta myöskään alkuperäisessä esityksessä. Kn:n esitys KV päättää, että hautojen lunastushinnat ovat vuonna 2005 samat kuin ne olivat vuonna 2004. Saa hakea muutosta valituksin. Päätös Päätettiin ehdotuksen mukaisesti. 61 KREMATORIOUUNIN UUDELLEENMUURAUS Kiinteistölautakunta käsitteli kokouksessaan 1.9.2004 49 hautaustoimen investointeja vuosina 2005-2007. Kohdassa Peruskorjaukset ja parannukset oli seuraava muurausta koskeva teksti: Krematoriouunin korjausmuuraus ja polttohuoneen ilmastoinnin tehostaminen Krematorion toinen uuni peruskorjattiin, nykyaikaistettiin ja varustettiin jälkipolttokammiolla viime vuonna. Nyt on edessä toisen uunin korjausmuuraus eli tulenkestävien rakenteiden uudelleenmuuraus. Uuni on tekniikaltaan varsin uudenaikainen ja se on varustettu jälkipolttokammiolla, joten muuta ei tässä yhteydessä tarvitse välttämättä tehdä. Rahaa muuraukseen ja ilmastointiin esitettiin varattavaksi 100.000 euroa. Ilmastoinnista tehdään erillinen esitys. Tekstin kirjoittamisen jälkeen tilanne on huonontunut nopeasti. Uunin tulenkestävästä materiaalista rakennettu holvaus on romahtamassa ja omien ja uunin edustajan arvioiden mukaan uuni on asetettava käyttökieltoon. Tuhkausten määrä on koko ajan kasvussa. Viime vuonna Turun krematoriossa tuhkattiin 1693 vainajaa, joista turkulaisia ja kaarinalaisia oli 1206 ja ulkopaikkakuntalaisia 487. Kun toinen uuni ei ole käytössä, joudutaan yhdellä uunilla tuhkattaessa tekemään runsaasti ylitöitä, ajoittain lähes kaksivuorotyötä. Uuninvalmistaja TABO:n Suomen edustaja on TEK-MUR Tekninen Muuraus Oy. TEK-MUR on antanut seuraavansisältöisen tarjouksen: Liite 1, 61 TEK-MUR on ilmoittanut, että tarjouksen kohta A.) Tuhkausuunin täydellinen uudelleenmuuraus, hinta 48.500 alv 0 %, sisältää viiden prosentin alennuksen.
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 64 Alennus on voimassa, mikäli TEK-MUR voi tehdä työn tämän vuoden puolella. Käytännössä TEK-MUR:illa on TABO:n Suomen edustajana yksinoikeus TABO-uunien korjaamiseen. Muita tarjouksia ei ole syytä pyytää, koska muut suomalaiset yritykset eivät voi käyttää TABO:n varaosia eivätkä antaa takuita. Edellä esitetyistä syistä johtuen uuni tulisi muurata mahdollisimman pikaisesti. Taloussäännön mukaan kyseessä olisi tätä vuotta koskeva lisämääräraha, josta päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Kiinteistölautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 3.11.2004 ja hyväksyi krematoriouunin uudelleenmuurauksen TEK-MUR Tekninen Muuraus Oy:n tarjouksen mukaisesti hintaan 59.170 euroa, alv. 22 %. Samalla lautakunta päätti, että työ voidaan heti kiireellisenä tilata ja päätti esittää kirkkoneuvostolle ja edelleen kirkkovaltuustolle, että ne myöntäisivät kyseisen summan kuluvan vuoden lisämäärärahana. Kn:n esitys Kv päättää myöntää 59.170 euron suuruisen lisämäärärahan kuluvan vuoden talousarvioon kustannuspaikalle 743450. Saa hakea muutosta valituksin. Käsittely Kiinteistöjohtaja Seppo Kosola ilmoitti, että korjaustyön johdosta on tullut muutama lasku vielä, minkä johdosta kirkkoneuvosto esittää, että lisämääräraha olisi 62.000 euroa. Päätös Kirkkovaltuusto päätti myöntää 62.000 euron suuruisen lisämäärärahan kuluvan vuoden talousarvioon kustannuspaikalle 743450. 62 KIRKON MEDIASÄÄTIÖN PERUSTAMINEN Kirkkoneuvosto on 13.5.2004 230 kohdalla käsitellyt yhtymän osallistumista Kirkon mediasäätiöön ja päättänyt S S ilmoittaa Kirkkohallitukselle, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on halukas liittymään Kirkon mediasäätiön perustajajäseneksi ja varautua vuosimaksuun 0,17 euroa/jäsen yhteisesti sovittavasta alkuajankohdasta alkaen. Samalla kirkkoneuvosto päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että kirkkovaltuusto myöntäisi käyttövaroistaan 3000 euroa Kirkon mediasäätiön perustamismaksuun ja oikeuttaisi kirkkoneuvoston tarvittaessa suorittamaan vuosimaksun
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 65 jo vuodelta 2004, joka otetaan ylityksenä määrärahaan 350 - Avustukset yhteistoimintayhteisöille tili 4890, kustannuspaikka 35010 merkinnöin, että määrärahaan tulee varautua seuraavien viiden vuoden ajan. Säätiön perustaminen siirtyi kuitenkin vuodelle 2005. Kirkkohallitus on saanut mediasäätiön perustamisasiakirjat valmiiksi. Kirkkohallitus on 8.11.2004 esittänyt seuraavaa: Liite A, 62 Hankkeeseen osallistuu ainakin 24 seurakuntaa tai seurakuntayhtymää eli merkittävä osa suomen seurakunnista. Säädekirja Säädekirja on liitteenä 1, 62 Säätiön säännöt ovat liitteenä 2, 62. Kirkkoneuvostolle 13.5.2004 annetun selvityksen mukaan vuotuiset kustannukset ovat noin 26 700 euroa eli 0,17 euroa/jäsen. Määrärahaan tulee varautua ainakin seuraavien viiden ajan. Määräraha on otettu talousarvioon. Kn:n esitys Kv päättää, 1. että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä liittyy Kirkon mediasäätiön perustajaksi 2. maksaa säätiön perustamismaksun 2 000 euroa, joka suoritetaan kirkkovaltuuston käyttövaroista 3. hyväksyä säätiön säädekirjan (liite 1) 4. hyväksyä säätiön säännöt (liite 2) 5. nimetä Kirkon mediasäätiön säädekirjan allekirjoittajaksi tuomiorovasti Rauno Heikolan 6. nimetä edustajansa Kirkon mediasäätiön valtuuskuntaan kolmivuotiskaudeksi 2005-2007 myöhemmin.. Saa hakea muutosta valituksin. Päätös Ehdotuksen mukaisesti. 63 LÄHETYSSIHTEERIN VIRAN PERUSTAMINEN TURUN MARTINSEURAKUNTAAN Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto on 17.11.2004 :n 168 kohdalla käsitellyt asiaa seuraavasti: Liite 1, 63
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 66 Jo aikaisemmin on ollut mahdollista perustaa lähetyssihteerin tehtävä seurakuntien käyttövaroista, joten esitys sinänsä on vanhan käytännön soveltamista. Lisäksi hallinto- ja virkarakennetoiminta esittää, että tulevaisuudessa seurakuntien määrärahajakoa muutetaan siten, että virkapalkat ja käyttövarat yhdistetään seurakunnan käyttövaroiksi. Näin seurakunnat saavat lisää päätösvaltaa varojen käytössä. Periaatteessa seurakunnat voivat itse määrärahojensa puitteissa esittää perustettavaksi tarvitsemansa virat. Anomukseen voidaan suostua. Viran pätevyysvaatimuksena voi olla lähetyssihteerin, nuorisotyönohjaajan ja diakonian tutkinto. Palkkaus määriteltäneen tässä siten, että se on A06 palkkaryhmän mukainen. Seurakuntaneuvosto voi sen rajoissa vahvistaa sovellettavan palkan. Kn:n esitys Kv päättää perustaa Martinseurakuntaan lähetyssihteerin A06 palkkaryhmän mukaisen viran edellä mainituin pätevyysvaatimuksin seurakuntien käyttövaroista tai muista varoista, joihin sillä on itsenäinen käyttöoikeus. Virka perustettaneen 1.1.2005 lukien. Saa hakea muutosta valituksin. Käsittely Pentti Huovinen tiedusteli, miksi perustettavaksi on ehdotettu virkaa eikä työsopimussuhdetta, koska muut lähetyssihteerit ovat työsopimussuhteisia. Lakimies Mia Fager vastasi, että virka on käyttökelpoisempi ratkaisu silloin, kun henkilö tekee mm. sunnuntaityötä Pentti Huovinen toivoi, että nimikkeet voitaisiin myöhemmin yhdenmukaistaa. Todettiin, että ensisijaisesti on kysymys seurakuntaneuvostojen tahdosta ja ehdotuksista. Päätös Ehdotuksen mukaisesti. 64 HAUTAUSTOIMEN INVESTOINNIT 2005-2007 Investoinnit esitellään seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi, jonka kauden ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Investointitaulukko on seuraava: Liite 1, 64 Peruskorjaukset ja parannukset Krematoriouunin korjausmuuraus ja polttohuoneen ilmastoinnin tehostaminen
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 67 Krematorion toinen uuni peruskorjattiin, nykyaikaistettiin ja varustettiin jälkipolttokammiolla viime vuonna. Nyt on edessä toisen uunin korjausmuuraus eli tulenkestävien rakenteiden uudelleenmuuraus. Uuni on tekniikaltaan varsin uudenaikainen ja se on varustettu jälkipolttokammiolla, joten muuta ei tässä yhteydessä tarvitse välttämättä tehdä. Esityslistan kohdassa 6 on käsitelty krematoriouunin korjaus, joten se merkitsee, että vastaava määrä rahaa voidaan poistaa vuodelta 2005 tästä talukosta. Polttohuoneen ilmastointi on puutteellinen. Kun molemmat uunit ovat yhtä aikaa käytössä, ei happi tahdo riittää polttohuoneessa. Tällöin on pidettävä auki ulkoovea tai ulkoikkunaa ja tästä johtuen huonetilassa on hyvin haitallinen veto. Kesällä polttohuoneessa taas on liian kuuma. Katariinan huoltorakennuksen ulkopuolisen vesijohdon uusiminen Huoltorakennuksen syöttövesijohto tulee pappilan saunan ja viikinkiaikaisen kalmiston kautta huoltorakennukseen. Putki jäätyy lähes joka talvi. Selvityksen mukaan huoltorakennusta ei saada liitettyä kaupungin vesijohtoverkkoon muuta kautta. Mitä ilmeisimmin vesijohtoon on asennettava itsesäätyvä lämmitys. Ylösnousemuskappelin porttiholvin vesieristyksen uusiminen Kappelin ja ruumiskylmiön välisen porttiholvin vesieristys on pettänyt ja rappaukset tippuvat alas porttiholvin alaisen kellaritilan katoista ja seiniltä. Korjaustyö on konservointityötä, joka on tehtävä Museoviraston valvonnassa. Ylösnousemuskappelin äänentoisto Muun muassa Turun Huonokuuloiset ry ja Svenska Hörselskadade i Åboland rf ovat tehneet aloitteen Ylösnousemuskappelin varustamiseksi äänentoistolaitteilla. Kappeliin on asennettu induktiosilmukka, joka auttaa niitä joilla on kuulokoje. Aloitteen mukaan on lisäksi suuri joukko huonokuuloisia, joille ei kuulokojeesta ole hyötyä. Ainoastaan asianmukaiset äänentoistolaitteet voivat tuoda heille avun. Ongelmana on kappelin ainutlaatuinen arkkitehtuuri ja äänentoistolaitteiden asennus sinne huomaamattomasti. Museoviraston myönteinen lausunto on hankkeen etenemiselle välttämätön. Maa- ja vesirakentaminen Maansiirto- ja viherrakennustöissä tärkein painopistealue on vanhojen hautakortteleiden saneeraus. Tämä tarkoittaa istutusten, nurmien ja käytäväpintojen uusimista. Erilaisia maa-aineksia joudutaan lisäksi ostamaan runsaasti vuosittain.
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 68 Sadetusautomaation rakentamista esitetään jatkettavaksi kaikkina suunnittelujakson vuosina Turun, Katariinan ja Kärsämäen hautausmailla. Sadevesi-, salaoja-, sähkö- ja vesijohtoverkostoja laajennetaan, muutetaan ja peruskorjataan. Turun hautausmaan veteraanilehtoa on tarkoitus edelleen laajentaa. Tietohallinto Ensi vuonna kuluja aiheuttavat mahdolliset uudet lisenssit, kaapeloinnit, laitteet ja päivitykset. Koneet ja kalusto Investointibudjettiin kirjattavia hankintoja on tarkoitus tehdä siten, että seuraavat koneet vaihdetaan: 2005 2006 2007 Kuormaaja Kuormaaja Kuorma-auto Wille 655 vm 1997 Wille 655 vm 1998 Mercedez-Benz vm 1999 Ruohonleikkuri Ruohonleikkuri Ruohonleikkuri Lakaisukone Kiinteistölautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 1.9.2004 ja päätti omalta osaltaan puoltaa hautaustoimen investointeja 2005-2007 ja lähettää selvityksen edelleen kirkkoneuvostolle. Lautakunta keskusteli kauan Ylösnousemuskappelin äänentoiston tarpeellisuudesta, mutta ei poikennut esittelystä. Lautakunta totesi, että Ylösnousemuskappelin akustiikka on erinomainen ja päätti esittää kirkkoherrainkokoukselle, että se kiinnittäisi erityistä huomiota pappien ja kanttoreiden äänenkäyttö- ja äänitekniikkakoulutukseen. Kn:n esitys Kv merkitsee selvityksen hautaustoimen investoinneista vuosiksi 2005-2007 tietoonsa saatetuksi ja hyväksytyksi liitteen 1 mukaan. Ei muutoksenhakuoikeutta. Käsittely Pirkko Mikkola saapui asiaa käsiteltäessä. Päätös Ehdotuksen mukaisesti.
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 69 65 SELVITYS KIINTEISTÖHALLINNON RAKENNUS- JA PERUSKORJAUSKOHTEISTA VUOSIK- SI 2005-2007 Liitteenä olevassa investointien kolmivuotissuunnitelmassa on esitetty vuoden 2004 talousarvioluku sekä käytetty määrä 30.6.2004 mennessä. Talousarviovuodelle 2005 on esitetty siten arvio investoinnin todellisesta kulusta sinä vuonna, samoin kuin vuosille 2006 ja 2007. Liitteen oikeaan reunaan on arvioitu ko. investointien kokonaiskustannusarvio. Suunnitelmat tehdään erikseen kiinteistöhallinnon ja hautaustoimen osalta. Esillä oleva kolmivuotissuunnitelma perustuu kiinteistötoimiston tiedossa oleviin ja suunniteltuihin tarpeisiin vuosille 2005-2007 sisältäen sekä toteutumassa olevat että mahdollisesti toteutettavat hankkeet. Suunnitelma kuuluu seuraavasti: Liite 1, 65 Selvityksenä luettelossa esiintyvistä kohteista kiinteistötoimisto esittää seuraavaa: Ruotsalainen seurakuntatalo / kiinteistö Aurakatu 18 uudisrakennus Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan 25.9.2003 Ruotsalaisen seurakuntatalon suunnitelmat, rakentamisen aloituksen ja myönsi tarvittavat määrärahat. 11.11.2003 alkoivat rakennustyöt, jotka ovat sujuneet suunnitelmien mukaan. Rakennushanke valmistuu kesäkuun 2005 loppuun mennessä, jonka jälkeen se kalustetaan ja otetaan käyttöön. Ruotsalainen seurakunta muuttaa uusiin tiloihin elokuun lopussa 2005 ja toiminta alkaa syyskuussa. Rakennushankkeen loppuun saattamiseksi tulee varata investointimääräraha vuodelle 2005. Kiinteistö Aurakatu 16, vanhan koulun saneeraus Alunperin vanhaan kouluun suunniteltiin valtakunnallista kirkkomuseota, mutta hanke kariutui. Siten koulun kiinteistölle on mietitty muita ratkaisuja ja käyttötarkoituksia. Yhtenä ajatuksena on ollut, että koulu saneerattaisiin keskustan nuorisotilaksi. Turun kaupunki on suunnitellut luopuvansa nuorisokeskus Palatsista ja kiinteistötoimisto onkin neuvotellut kaupungin nuorisotoimen ja tilalaitoksen kanssa nuorisotilojen sijoittamisesta vanhaan kouluun. Kaupungin tilojen lisäksi seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskus sijoittaisi nuoriso- ja päiväkerhotiloja sekä Saappaan tilat kouluun. Näin saataisiin kehitettyä yhteistyötä kaupungin kanssa.
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 70 Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi kokouksessaan 4.3.2004 esisopimuksen, jonka mukaan tilojen suunnittelu aloitettiin. Tavoitteena on allekirjoittaa lopullinen vuokrasopimus kaupungin kanssa syksyn kuluessa. Mikäli vuokrasopimus solmitaan, vastaisi seurakuntayhtymä koulun saneerauskuluista ja kaupunki tulisi vuokralaiseksi vähintään kahdeksaksi vuodeksi. Vuoden 2004 talousarviovaroin on uusittu koulun katto, joka valmistuu syyskuun aikana. Mikäli kaupunki hyväksyy lopullisen vuokrasopimuksen, aloitetaan koulun saneeraustyöt marraskuussa 2004 ja nuorisokeskus olisi valmis syyskuun lopussa 2005. Katariinan pappilan saneeraus Pappilan huonokuntoinen vesikatto uusittiin syksyllä 2002 ja kesällä 2003 kunnostettiin ikkunat ja julkisivua. Kevään 2004 aikana valmistuivat luonnokset sisätilojen saneerauksesta. Suunnitelmat olivat lausunnoilla Katariinanseurakunnassa, työympäristötoimikunnassa ja kiinteistölautakunnassa, joissa ne hyväksyttiin. Rakennuslupaa on haettu kesällä 2004. Kun rakennuslupa saadaan, aloitetaan saneeraustyöt syksyllä 2004 ja tilat ovat valmiina keväällä 2005. Martinkirkon sisätilojen saneeraus Kirkon sisäpuoliset maalaustyöt valmistuivat kevättalvella ja uusi ehtoollisvälineiden pesupaikka valmistuu syksyllä. Edelleen on toivottu urkuparven tasojen korjausta paremmin kuoroille sopivaksi ja vanhan hiilikellarin saneerausta kryptaksi ja sosiaalitiloiksi. Urkuparven korjaukset tehtäisiin heti alkuvuodesta ja hiilikellarin suunnitelmat ja rakennuslupa pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2005 aikana, jolloin rakentaminen sijoittuisi vuoteen 2006. Kunstenniemen leirikirkko Kunstenniemeen on pitkään toivottu leirikirkkoa. Kirkkoneuvosto perustikin kokouksessaan 26.6.2003 Kunstenniemen leirikirkkotoimikunnan tehtävänään tutkia leirikirkon toteuttamista. Haasteellista oli aluksi löytää Kunstenniemen alueelta sopiva leirikirkon paikka. Tutkimuksen tuloksena löydettiin kolme eri rakennuspaikkavaihtoehtoa Kunstenniemen länsi-, pohjois- ja eteläosassa.
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 71 Vaikka kaikki kolme sijaintivaihtoehtoa olivat sopivia leirikirkolle, aiheutti sen mahdollinen rakentaminen Kunstenniemen herkkään maastoon monta kysymystä: maaston muokkaaminen rakennusta varten, tien rakentaminen koskemattomaan maahan, vesi- ja viemärilinjojen louhinta, sähkölinjan vetäminen jne. Lisäksi kirkon etäisyys jokaisessa vaihtoehdossa olisi joistain majoista muodostunut liian pitkäksi. Tämän vuoksi toimikunta tutki mahdollisuutta sijoittaa uusi leirikirkko nykyisen ruokalarakennuksen yhteyteen laajentamalla sitä. Tällöin maaston muokkaaminen olisi vähäistä ja tilat olisi helppo yhdistää nykyiseen viemäriverkostoon ja sähkökeskukseen. Saavutettavuus olisi hyvä, koska paikka on keskeinen. Toimikunta laaditutti siten luonnokset leirikirkosta ja päätyi yksimielisesti esittämään uuden leirikirkon rakentamista ruokalan yhteyteen laajennuksena. Suunnitelmien mukaan leirikirkko rakennetaan ruokalan itäpuolelle. Kirkon koko on n. 170 kerros-m² ja sinne mahtuu kerralla n. 60-70 henkilöä. Toimikunta pyysi lausunnot suunnitelmista kiinteistölautakunnalta, työympäristötoimikunnalta ja kirkkoherrojen kokoukselta. Lausunnot olivat puoltavia. Leirikirkon suunnitelmat ja kustannusarvio tuodaan kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi ennen kuin rakentaminen alkaa. Rakentaminen vaatii poikkeusluvan, koska Kunstenniemi ei ole kaava-aluetta. Kosketinsoitinhankinnat Kanttorikokouksen ja musiikkitoimikunnan tekemän soitinkartoituksen perusteella varattiin vuosille 2002-2004 yhteensä 151.368 i uusien soittimien hankintaan ja kunnostukseen. Varoista on tähän mennessä käytetty 64.708 i. Musiikkitoimikunta on esittänyt uusia soitinhankintoja seuraavasti; kolme uutta urkupositiivia: Tuomiokirkkoon, Mikaelinkirkkoon ja joko Katariinan kappeliin tai Maarian keskisen hautausmaan kappeliin. Tämän lisäksi on esitetty myös muita toivomuksia: Sinapin uuteen majoitusrakennukseen piano, Patterinhaan seurakuntakotiin piano, uudet urut Kuusiston kirkkoon digitaaliurkujen tilalle. Pyhän Ristin suuren kappelin urkujen kunnosta on teetetty lausunto ja lausunnon mukaan niihin pitäisi tehdä mittava peruskorjaus tai hankkia uudet urut. Kaikkia näitä toivomuksia ei pystytä eikä pidäkään täyttää vuoden 2005 aikana. Osa soitintoivomuksista palvelee myös pääosin konserttitoimintaa sekä jumalanpalveluselämää. Vuodelle 2005 tulee kuitenkin varata määrärahoja esitettyjen toivomusten suunnitteluun ja joidenkin hankintaan. Kiinteistötoimiston näkemyk-
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 72 sen mukaan etusijalla olisivat Pyhän Ristin kappelin urkujen tilanne, Katariinan kappelin urkupositiivi ja Kuusiston kirkon urkutilanteen tutkiminen. Poikluoman seurakuntakodin rakentaminen Poikluoman seurakuntakoti on hankittu vuonna 1985 ja alunperin se on ollut omakotitalo. Alkuperäiseen tonttiin on hankittu lisäalue ja koko tontti on suuruudeltaan 4.741 m². Rakennusoikeutta sillä on 1.185 kerros-m². Nykyisen seurakuntakodin laajuus on 162 kerros-m² ja tontti on kaavassa merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi. Talo on rakennettu vuonna 1956 ja sitä on laajennettu autotallisiivellä 1970-luvun alussa. Rakennus ei nykykunnossaan enää vastaa Kaarinan seurakunnan tarpeita. Talo on sokkeloinen ja liian ahdas, vaikka autotallikin kunnostettiin vuonna 1994 askartelutilaksi. Poikluoman seurakuntakoti on vakiinnuttanut asemansa Poikluoman omakotialueella. Välittömästi alueen viereen Piispanristille on suunniteltu kaksikin aluetta: Piispanlähde ja Hartwallin alue. Piispanlähteen rakentaminen piti alkaa jo vuonna 1999, mutta alue ei saanut riittävää kiinnostusta osakseen. Tällä hetkellä YIT-yhtymän suunnitelmissa on aloittaa ensimmäisen asuinkerrostalon rakentaminen vuonna 2005. Suunnitelmien mukaan Piispanlähde olisi valmis vuonna 2010 ja silloin siellä olisi n. 220 asuntoa ja n. 400 asukasta. Hartwallin alue rakentuisi tämän jälkeen vuosina 2010-2020 ja sinne tulisi n. 450 asuntoa ja n. 1000 asukasta. Kairiskulman alueelle on kahtena viime vuotena rakennettu neljä asuinkerrostaloa. Kuten alueen kehittämissuunnitelmasta voidaan todeta, tullaan Poikluoman seurakuntakodin läheisyyteen rakentamaan pitkän ajan kuluessa paljon uusia asuntoja. Poikluoman uuden seurakuntatalon luonnokset valmistuivat keväällä 2004 ja ne olivat lausunnolla Kaarinan seurakuntaneuvostossa, jonka mukaan suunnitelmia tarkennetaan. Alustavien suunnitelmien mukaan rakennus olisi yksikerroksinen ja laajuudeltaan n. 600 m². Vuonna 2005 teetettäisiin tarkemmat rakennussuunnitelmat ja rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2006. Henrikinkirkon laajennuksen selvitys
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 73 Henrikinseurakunta on useasti esittänyt lisätilojen saamista Henrikinkirkon läheisyydestä tai kirkon laajentamista. Lisätilojen löytäminen lähistöltä ei ole vielä onnistunut ja siitä syystä kirkon laajentaminen on noussut yhdeksi vaihtoehdoksi. Vuoden 2003 talousarviota laadittaessa varattiin vuodelle 2004 määräraha suunnitelmia varten joko tilojen hankkimiseksi muualta tai kirkon laajennusta varten. Kevään 2004 aikana laadittiin yhdessä Henrikinseurakunnan kanssa kirkon tilaohjelma, jonka mukaan laajennus olisi tarpeellinen. Kesän 2004 aikana valmistuivat ensimmäiset luonnokset, joiden perusteella harkitaan laajennukseen ryhtymistä. Tarkempi suunnittelu kustannusarviota varten voitaisiin siten tehdä vuoden 2005 aikana ja vuoden 2006 aikana tehdä rakennussuunnitelmat ja hankkia rakennuslupa. Rakentaminen voisi siten alkaa aikaisintaan vuonna 2007. Huomattakoon, että viereisen ns. Skanssin alueen suunnittelukilpailu ratkesi kevään 2004 aikana. Voittaneessa ehdotuksessa on alueelle sijoitettu asuntoja ja lisäksi liiketiloja ja yleisiä tiloja, mm. varaus seurakuntakodille. Skanssin alueen kehitys tulee ottaa huomioon mietittäessä Henrikinkirkon laajennusta. Tuomiokirkon äänentoistolaitteiden uusiminen Tuomiokirkon peruskorjauksen yhteydessä vuosina 1976-1979 asennettiin kirkkosaliin sen ajan tekniikan mukaiset äänentoistolaitteet, jotka ovat toimineet hyvin viime vuosiin asti. Mikrofoneja on uusittu vuosien aikana. Laitteiden iästä johtuen on äänentoistossa esiintynyt häiritseviä surinoita, katkoksia ja muita toimintahäiriöitä. Laitteistoa on yritetty korjata, mutta niiden vanhuuden takia ei kaikkia varaosia ole enää saatavilla. Uudet äänentoistosuunnitelmat valmistuvat syksyllä 2004 ja uuden äänentoiston rakentaminen pyritään aloittamaan loppusyksystä ennen adventtiaikaa ja saattamaan loppuun alkuvuodesta 2005. Sinapin päärakennuksen kunnostus Sinapin uuden majoitusrakennuksen valmistuttua aloitettiin vanhan päärakennuksen kunnostus. Kyseessä on suojeltu rakennus ja siten suunnitelmat menivät myös Museoviraston lausunnolle, joka hyväksyi ne. Vuoden 2004 aikana uusitaan rakennuksen salaojat ja aloitetaan sisätilojen kunnostus. Vanhat yöpymishuoneet säilytetään ja kunnostetaan. Vanha keittiö muutetaan kahvituskeittiöksi ja rakennukseen lisätään erilaisia kokoontumistiloja. Kunnostustyöt saadaan valmiiksi keväällä 2005, jonka jälkeen myös vesikatto uusitaan. Kunstenniemen Ristniemen majan laajennus
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 74 Majan laajennukselle on varattu määrärahoja jo vuodelle 2004. Laajennus sai rakennusluvan keväällä 2004 ja rakennustyöt alkavat syyskuussa 2004. Laajennus on pääosin valmis vuodenvaihteessa, mutta lopputöitä ja keväällä suoritettavia ulkoalueiden siistimisiä varten tulee varata myös vuodelle 2005 pieni määräraha. Hirvensalon kirkon laajennuksen selvitys Martinseurakunta on viime vuosina ollut voimakkaimmin kasvava seurakunta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Kasvun painopistealueet ovat olleet ns. kaasukellon alue, joka nyt on täyteen rakennettu, sekä Hirvensalo. Tulevaisuudessa kasvu painottuu kaavoituksen myötä Hirvensaloon ja myöhemmin Satavaan ja Kakskertaan. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymällä on Hirvensalossa tiloina Hirvensalon kirkko, Satavassa Hennala, Annala ja Heinänokka ja Kakskerrassa Kakskerran kirkko ja Sinappi. Näistä Martinseurakunnan käytössä ovat Hennala sekä kirkot. Heinänokka ja Sinappi toimivat leirialueina ja Annala on reservissä ja vuokrattuna ulkopuolisille henkilöille. Lisäksi Martinseurakunnalla oli käytössään Hirvensalon Haarlan alueelta pieni kerhotila, mutta siitä piti luopua. Martinseurakunta ja kiinteistötoimisto ovat yhdessä pohtineet seurakunnan tilojen tarvetta ja sijaintia saarilla. Lopputuloksena on, että Hirvensalon kirkko tulee olemaan pääpaikkana, jonne toiminta keskitetään. Tämän lisäksi pyritään Hirvensalosta hankkimaan esimerkiksi vuokraamalla seurakuntakotitilat suurimmista asutuskeskittymistä, kuten Haarla/Maunula -alueelta ja tulevalta Arolan alueelta. Hirvensalon kirkko on ns. seurakuntakeskus, jossa kirkkosalin lisäksi on erilaisia kokoontumis- ja kerhotiloja. Rakennuksessa on sijainnut myös vahtimestarin asunto, mutta tilanpuutteen vuoksi sekin on saneerattu seurakunnan käyttöön. Hirvensalon kirkko on rakennettu vuonna 1962. Tontin pinta-ala on 12.364 m² ja sillä on rakennusoikeutta yhteensä 3.100 kerros-m², josta nykyiseen kirkkoon on käytetty 725 m². Käyttämättä on siten vielä 2.375 kerros-m². Tontilla on voimassa oleva asemakaava merkinnältään YK + AK, jolloin se mahdollistaa yleishyödyllisten rakennusten rakentamisen ja asuin- sekä liikerakennusten rakentamisen. Vuodelle 2004 on varattu määrärahoja laajennuksen selvitystä varten. Martin seurakuntaneuvosto käsitteli Hirvensalon tilannetta kokouksessaan 9.6.2004 ja esittää kirkon laajentamisen aloittamista vuoden 2005 lopulla. Samassa kokouksessa otettiin alustavasti kantaa tarvittaviin lisätiloihin. Ensimmäiset luonnokset laajennuksesta saadaan syksyllä 2004. Niissä on tutkittu laajennusmahdollisuudet, sen laajuus ja aikataulu ja voidaanko osa rakennusoikeudesta ja tontista käyttää esim. asuinrakentamiseen.
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 75 Täysipainoinen suunnittelu voidaan aloittaa heti vuoden 2005 alusta, jolloin vuoden 2006 alusta voitaisiin rakennustyöt käynnistää. Tontin hankkiminen Hirvensalosta seurakuntakotia varten Keväällä 2002 seurakuntayhtymä lähestyi Turun kaupunkia kirjeellä koskien tilojen saamista ja yhteistyön aloittamista uudesta Haarlan alueelle rakennettavasta koulusta ja päiväkodista. Seurakunnan tilat eivät kuitenkaan mahtuneet suunniteltuun rakennukseen ja siten seurakuntayhtymän esitys hylättiin. Vuoden 2004 alusta kaupunki otti kuitenkin uudelleen yhteyttä ja seurakunnan tilat suunniteltiin uuden päiväkodin yhteyteen. Keväällä 2004 kaupunki kuitenkin totesi, että seurakunnan tilat eivät sovikaan rakennuskokonaisuuteen ja ne poistettiin. Haarlan ja Maunulan alueelta on ollut erittäin vaikeaa löytää tiloja seurakunnalle. Seurakuntayhtymällä ei myöskään ole maata sillä alueella. Lähin alue on Hennala, mutta se on väärässä suunnassa liikenteen suhteen. Yhtenä vaihtoehtona on hankkia oma tontti, jolle rakennetaan pieni seurakuntakoti. Tontti hankittaisiin Haarla / Maunula -alueelta. Kun Arolan alueen kaava valmistuu ja rakentamisen aikataulu varmistuu, pyrittäisiin sieltä hankkimaan vuokratilat seurakunnan käyttöön. Kaarinan kirkon äänentoisto Kaarinan kirkon äänentoisto hajosi 15.11.2003 kesken tilaisuuden. Äänentoisto on vuodelta 1980 ja sitä laajennettiin laajennuksen yhteydessä 1993. Laitteet ovat auttamattomasti vanhentuneet ja niissä on ollut useita häiriöitä ja kuuluvuusongelmia. Äänentoisto on nyt saatu väliaikaisesti toimimaan, mutta laitteet tulisi pikaisesti uusia. Uusimisen piti tapahtua jo tänä vuonna, mutta suunnittelijan äkillisen sairastumisen vuoksi se siirtyy vuodelle 2005. Siksi tulisikin varata määrärahoja äänentoistolaitteiden suunnittelemiseen ja uusimiseen. Sinapin ulkoalueiden kunnostus Uusi majoitusrakennus valmistui loppukesästä 2003 ja vanhan päärakennuksen kunnostus on alkanut. Vuoden 2004 aikana kunnostetaan laitureita ja rantaa. Myös grillipaikka on rakennettu. Vuoden 2005 aikana jatketaan ulkoalueen kunnostustöitä. Ruotsalaisen seurakuntatalon kalusteet Uusi Ruotsalainen seurakuntatalo valmistuu Aurakadulle kesällä 2005. Uudet tilat ovat laajuudeltaan n. 1.000 m² ja ovat kolmessa kerroksessa.
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 76 Rakennusurakkaan kuuluvat kaikki kiintokalusteet, mutta keittiölaitteet ja irtokalusteet kuuluvat seurakuntayhtymän hankintaan. Mahdollisuuksien mukaan pyritään käyttämään vanhoja kalusteita, mutta niiden käyttö on vähäinen. Ainakin kirkkosaliin ja toimistohuoneisiin ja yleisiin tiloihin tulee hankittavaksi uudet kalusteet. Lisäksi tulee varata varoja opasteiden, seurakunnallisten tunnuksien ja taidehankintoja varten. Pallivahan seurakuntakeskuksen muutostyöt Pallivahan seurakuntakeskuksen vahtimestarin asunto on tullut vapaaksi asukkaista 2004. Maarian seurakunnan nuorisotyö on kärsinyt tilanahtaudesta pitkään ja tiloja on hajasijoitettu ympäri seurakunnan aluetta. Seurakunta on toivonut tilaa, johon keskitettäisiin Maarian seurakunnan nuorisotyö ja tämän johdosta esittäneet Pallivahan seurakuntakeskuksen asunnon käyttöön ottamista tähän tarkoitukseen. Kiinteistötoimisto on harkinnan jälkeen tullut siihen tulokseen, että asunnon muuttaminen nuorisotoimen kokoontumistilaksi olisi järkevää, koska asunto sijaitsee seurakuntatilojen yhteydessä ja sen vuokraaminen ulkopuoliselle olisi vaikeaa. Tämä käyttötarkoituksen muutos edellyttää kuitenkin rakennuslupaa ja jonkin verran rakenteellisia muutostöitä sekä ilmastoinnin tehostamista. Korjaustyön yhteydessä tehtäisiin myös kellarikerroksen rippikoulutiloissa nykyisen toiminnan edellyttämiä muutoksia. Korjaus- ja muutostöiden kustannusarvio on 60.000 i. Papinholman ulkoalueiden kunnostus Papinholman alueen kaavoitushanke kaatui ja alueelle suunnitellut asuinrakennukset ja uusi seurakuntatalo eivät näin ollen voi toteutua. Tämän johdosta on nykyisen seurakuntakodin palveltava edelleen kasvavaa käyttäjäkuntaa. Seurakuntakodissa on vilkas kesätoiminta ja sen vanha laituri alkaa olla vaarallinen käyttää. Sen johdosta kiinteistötoimisto on teettänyt suunnitelmat uudesta, lähes saman kokoisesta laiturista, joka varustettaisiin myös sivulaiturilla kajakkeihin nousemista varten. Samassa yhteydessä siistittäisiin koko ranta-alue poistamalla kaislikko ja maisemoimalla. Piha-alueen sepelipinta on pölyävä ja pölyä ajautuu kengissä luonnollisesti myös sisätiloihin. Sateella rinteestä ajautuu vettä ja talvisin on lumenluonti hankalaa. Tämän johdosta piha-alue tulisi asfaltoida ja varustaa toimivilla pintavesikouruilla. Littoisten seurakuntatalon pihan asfaltointi
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 77 Littoisten seurakuntatalo sijaitsee mäen päällä jonne johtaa melko jyrkkään nouseva tie. Tie ja piha-alue ovat sorapintaisia ja sateella sora ajautuu alas maantielle ja talvella aukipito on hankalaa. Tietä ja piha-aluetta on toivottu näistä syistä asfaltoitaviksi. Asfaltointi pohjatöineen maksaa 12.000 i. Sinapin vanhan asuinrakennuksen kunnostus Sinapin entinen talonmiehen asunto on alunperin rakennettu vuorineuvos Staffansin saunaksi ja myöhemmin muutettu asuinrakennukseksi. Rakennuksen on suunnitellut Erik Bryggman, kuten vanhan päärakennuksenkin ja se on museoviraston suojeluksessa. Rakennus ei ole ollut enää asumiskäytössä moneen vuoteen ja viimeksi se toimi uuden majoitusrakennuksen urakoitsijan työmaatoimistona. Rakennuksen vesikatto on vuotanut pahasti ja aiheuttanut mittavat vauriot rakenteille. Varsinaista käyttötarkoitusta ei sille ole vielä mietitty eikä sisätiloissa voida suuria muutoksia tehdä, mutta koska se on suojelukohde, tulisi sen ulkovaippa kuitenkin kunnostaa. Korjaustyö ei vaadi rakennuslupaa, mutta se on kuitenkin tehtävä museoviraston valvonnassa. Korjaustyön kustannusarvio on 100.000 i. Heinänokan saunarakennuksen laajentaminen Heinänokan leirikeskuksessa voidaan yhtä aikaa järjestää 3 leiriä. Leirialueen käyttäjiä on tällöin n. 100 henkilöä. Vilkkaimmat leiriajat ovat luonnollisesti kesällä, jolloin saunan käyttö on myös ahkeraa. Ongelmana on se, että Heinänokassa on vain yksi sauna, mikä johtaa siihen, että saunomisjonot ovat kohtuuttoman pitkiä, koska kolmessa leirissä on yleensä kaikissa molempia sukupuolia. Useana vuotena leirikeskuksen vuotuisen katselmuksen aikana käyttäjät ovat toivoneet parannusta asiaan. Ratkaisuna on nykyisen saunarakennuksen laajentaminen siten, että toiseen päähän rakennetaan uudet sauna-, pesu- ja pukutilat. Rakentaminen vaatii poikkeusluvan ja mikäli lupa saadaan, voisi rakentaminen alkaa keväällä 2005, jolloin uusi saunaosasto valmistuisi loppuvuodeksi. Kunstenniemen Tuominiemi-mökin viemäröinti Kunstenniemen leirikeskuksen Tuominiemi-mökki on ainoa alueen mökeistä, jota ei ole kytketty alueen vesi- ja viemäröintijärjestelmään. Aikoinaan tarkoituksena oli, että Tuominiemi olisi varusteiltaan vaatimattomampi ja erähenkisempi. Tuominiemeen tulee kesällä kylmä vesi, saunan pesuvedet on imeytetty maahan ja wc:t ovat kemiallisia ulkokäymälöitä, jotka eivät toimi kunnolla.
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 78 Ympäristönäkökulmien mukaan mökki tulisi varustaa viemäröinnillä. Samalla mökin käyttö lisääntyisi tasaten painetta muista mökeistä. Yhtenä vaihtoehtona on yhdistää mökki Kunstenniemen viemäriverkostoon. Viemäröinti toteutettaisiin paineviemärinä, kuten muissakin alueen rakennuksissa. Viemäri- ja vesijohtolinja kaivettaisiin mökille johtavan tien alle, jota rakennettaessa huomioitiin mahdollinen tuleva viemärilinja perustamalla se riittävän syvään. Siten suuria louhintatöitä ei pitäisi tulla. Wc-tilojen rakentaminen vaatii mökkiin pienen laajennuksen. Toisena vaihtoehtona olisi varustaa mökki ulkopuolisella jätevesitankilla, joka tyhjennettäisiin tarpeen mukaan. Tämä ratkaisu olisi oleellisesti edullisempi investointina, mutta käyttökuluiltaan hieman kalliimpi. Vuoden 2005 aikana tutkitaan eri toteutusvaihtoehdot ja niiden kustannukset ja sen perusteella viemäröinti toteutettaisiin vuonna 2006. Uuden arkiston rakentaminen toimitalon kellariin Toimitalon kellarissa on vanha lämmönjakohuone, joka jäi tarpeettomaksi rakennuksen liityttyä kaukolämpöön. Toimitalon paalutustöiden yhteydessä tila kunnostettiin ja siitä on muodostunut vanhojen atk-laitteiden ja kalusteiden varasto. Usean vuoden ajan tilalle on mietitty sopivaa tehokasta käyttötarkoitusta. Yhtenä vaihtoehtona on noussut esiin uuden arkistotilan rakentaminen. Toimitalossa arkistot ovat keskusrekisterissä, taloustoimistossa, 3. kerroksessa sekä A-portaan alapuolella. Taloustoimiston arkistot ovat täynnä ja kolmannen kerroksen arkistosta voisi suuren osan siirtää muualle, jolloin tila vapautuisi toimistokäyttöön. Kellarin muuttaminen arkistotilaksi suunniteltaisiin vuoden 2005 aikana ja mikäli se on mahdollista, toteutus voisi olla vuoden 2006 aikana. Yleistä Edellä olevat selvitykset sekä liitteenä oleva taulukko eri vuosina tarvittavista määrärahoista ovat suuntaa antavia ja ne tarkistetaan vuosittain. Kaikki luetellut rakennus- ja korjauskohteet ovat olleet tai tulevat vielä erilliseen käsittelyyn ennen niiden toteuttamista. Kiinteistölautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 1.9.2004 ja teki seuraavat lisäys- ja muutosehdotukset:
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 79 - Kosketinsoitinhankinnoista lautakunta kävi pitkän keskustelun ja totesi, että uusia hankintoja esitetään runsaasti ja esittäviä tahoja on runsaasti. Lautakunnan mielestä musiikkitoimikunta on se asiantuntijaelin, jota on kuunneltava ja joka tekee priorisoinnin. Lisäksi lautakunta kiinnitti huomiota siihen, että kuluvana vuonna on käyttämätöntä rahaa varsin runsaasti jäljellä. Tämä raha tulee käyttää hankintoihin ja suunnitteluun mahdollisimman pian tarpeen mukaan. - Papinholman ulkoalueiden kunnostuksesta lautakunta totesi esittelyssä kirjoitetun, että uusi seurakuntatalo ei voi toteutua kaavoitushankkeen kaaduttua. Täsmällisesti ottaen entisen seurakuntatalon paikalle voitaneen kuitenkin poikkeusluvin rakentaa uusi. Esittelyteksti on korjattava tältä osin. - Kunstenniemen Tuominiemi -mökin viemäröinnistä esittelijä Seppo Kosola muutti keskustelun päätyttyä esitystään siten, että viemäröinnin vaihtoehtoja tutkitaan vielä ja viemäröintiin varattu 240.000 euroa muutetaan 10.000 euron suunnittelumäärärahaksi. Kn:n esitys Kv merkitsee selvityksen tiedossa olevista kiinteistöhallinnon rakennus- ja peruskorjauskohteista vuosiksi 2005-2007 tietoonsa saatetuiksi ja hyväksytyksi liitteen 1 mukaan. Ei muutoksenhakuoikeutta. Käsittely Simo Suominen ehdotti, että esityslistan sivun 13 tekstiä, joka koskee Poikluoman seurakuntakodin rakentamista, muutettaisiin seuraavasti: Vuonna 2005 teetettäisiin tarkemmat rakennussuunnitelmat ja rakentaminen alkaa mahdollisuuksien mukaan vuonna 2005. Pirkko Julkunen ja muut kannattivat ehdotusta. Päätös Kirkkovaltuusto päätti tehdystä tekstimuutoksesta yksimielisesti. Vastaava muutos päätettiin tehdä myös talousarvioehdotuksen investointiosaan. Muutoin kirkkoneuvoston päätösehdotus hyväksyttiin. TAUKO Tässä välissä pidettiin tauko, jonka aikana kirkkovaltuusto nautti joulukahvit. Valtuuston kokouksesta poistuivat tauon aikana Sakari Itähaarla, Ilari Luojola, Kjell Lundahn ja Heikki Impivaara. 66 VUODEN 2005 TALOUSARVIOEHDOTUS
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 80 Talousarvioasiakirjoja on yhteensä neljä. Ne ovat: Talousarvioehdotuksen käyttötalous-, tuloslaskelma- ja rahoitusosa. Liite 1, 66 Talousarvioehdotuksen investointiosa Liite 2, 66 Ehdotuksiin liittyvät toimintasuunnitelmat Liite 3, 66 Talousarvioehdotukseen liittyvä henkilökuntaliite Liite 4, 66 YLEISTÄ Työmuodot ovat saaneet talousarvion laadintapohjat keväällä ja ne ovat joko itse syöttäneet ehdotuksensa atk:lle tai taloustoimistoon kirjallisina lähetetyt ehdotukset on syötetty atk:lle taloustoimistossa. Taloustoimistossa on arvioitu seuraavien työmuotojen määrärahat: Kirkolliset vaalit, Kirkkovaltuusto, Tilintarkastus ja valvonta, Kirkkoneuvosto ja lautakunnat, Talous- ja henkilöstöhallinto, Kp 10900 Muu yleishallinto, Kp 10903 Opaskirjaset, Kp 10904 Kirjaston täydentäminen, Kp 10906 Henkilökunnan joulujuhlat, Lähetysmäärärahat, Avustukset yhteistoimintayhteisöille, Avustukset kirkollisiin tarkoituksiin sekä Rahoitustoimi. Työmuodoilta tulleet määrärahaehdotukset sellaisenaan sekä edellä yksilöityjen työmuotojen määrärahaehdotukset ovat sarakkeessa TA 2005. Toteutumasarakkeen tiedot ovat tilanteen 30.9. mukaiset. Kirkkoneuvosto antoi talousarvion laadintaohjeet kokouksessaan 27.5.2004 :n 268 kohdalla. Suunnitelmalomaketta koskeviksi ohjeiksi vahvistettiin seuraavat: S S S vuodelle 2005 laaditaan toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä vuosille 2006 ja 2007 avaintavoitteet ja avainluvut toiminta- ja taloussuunnitelmaa laadittaessa tulee tavoitteena olla mahdollisuuksien mukaan vaikutusmahdollisuuden antaminen koko henkilöstölle paikallisseurakuntien, toimistojen ja keskusten tulee käyttää suunnittelulomaketta
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 81 S S S S S S S S tavoiteasetannassa tulee keskittyä kolmeen avaintavoitteeseen, joiden saavuttamista on myöhemmin mahdollista seurata mahdolliset investointeja koskevat ehdotukset on esiteltävä ja perusteltava investointimenoina erikseen mahdolliset yhtymän strategiaan vaikuttavat uudistukset tai muutosehdotukset on esiteltävä omana asiakohtanaan mahdolliset virkoja ja toimia koskevat lisäys- tai muutosehdotukset tulee esittää omana asiakohtanaan ja osoittaa ne hallintojohtaja Pekka Soinille paikallisseurakuntien oma koulutusmääräraha lasketaan yhden prosentin suuruisena maksettavista palkoista koulutussuunnitelmaan sisällytetään kaikki koulutus sekä useampipäiväiset seminaarit ja vastaavat (tili 4380). Poikkeuksen muodostavat nuorisotyön neuvottelupäivät, vuosiaiheseminaarit, diakoniapäivät, kirkkopäivät ja muut työalakokoontumiset ja niitä varten tulee tarvittaessa ehdottaa erillistä määrärahaa toimintamäärärahojen yhteyteen (tili 4381) talous- ja toimintasuunnitelmalomakkeet tulee palauttaa täydennettyinä taloustoimistoon 27.8.2004 mennessä. Lomakkeet painetaan sellaisenaan vuoden 2005 talousarviokirjaan, mikä seikka pyydetään ottamaan huomioon niiden sisältöä ja ulkonäköä toteutettaessa. harkinnanvaraisiin menoihin saadaan tehdä 3 prosentin lisäys. On kuitenkin muistettava, että korotusta ei pidä tehdä, mikäli todellista lisäystarvetta ei ole. Maailman talouden kasvu on jatkunut voimakkaana, mutta erityisesti Yhdysvaltojen bruttokansantuotteen kasvu on hidastunut öljyn hinnan kallistumisen johdosta. Yleisesti ennustetaan, että vuonna 2005 kasvu hidastuu. Kasvuvauhti on oleellisesti kiinni öljyn hinnasta. Öljyn tämän hetkisen huippuhinnan odotetaan laskevan. Korkotason nousu tulee hillitsemään kasvua. Euroalueella talous on yhä piristymässä. Ensi vuoden talousarvioehdotus on jo käyttötalouden osalta alijäämäinen. Tämä ilmenee parhaiten sivulta 70, jossa on yhteenveto seurakuntayhtymän käyttötaloudesta. Toimintakulujen ja toimintatuottojen erotus eli toimintakate on alijäämäinen 23,5 milj. euroa. Kun siihen lisätään verotuskulut ja keskusrahastomaksut ja toisaalta otetaan huomioon verotulot, saadaan käyttökate, joka on alijäämäinen 1,8 milj. euroa. Kun käyttökatteeseen lisätään rahoitustuotot ja vähennetään rahoituskulut, päästään vuosikatteeseen, joka on alijäämäinen määrältään 186.434 euroa. Kun vuosikatteeseen lisätään poistot, päädytään alijäämään 3.008.259
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 82 euroa. Alijäämän lisäksi täytyy kattaa investoinnit, joita ensi vuoden ehdotuksessa on 13.778.000 euroa. Tämä näkyy talousarvion rahoituslaskelmasta sivulta 71. Yleistilanteen hahmottamiseksi on laadittu rahoituslaskelman vertailutaulukko, joka käsittää vuodet 2000 2005. Se on seuraava: Liite 5, 66 Siitä havaitaan, että kassavarojen muutos vuonna 2004 ja 2005 on oleellisen suuri eli olemassa olevia kassavaroja eli rahastoja käytetään talousarvion katteeksi. Vastaavasti sijoitustulot tulevat vähenemään, kun rahoitusomaisuus pienenee. Korkotason nousu ja mahdollinen osakekurssien nousu tuo lisätuloja kun aiempina vuosina tehdyt alaskirjaukset muuttuvat tuloksi ilman, että osakkeita myydään. Talousarvion laadinnassa ei ole käytetty punakynää, mutta osastojen ja muiden perusyksiköiden on edellytetty noudattavan harkinnanvaraisten menojen kohdalla annettua ohjetta. Henkilöstömenot ovat tärkein menoerä. Talousarvioehdotukseen on laskettu 11 prosentin palkkavaraukset kuhunkin talousarviolukuun. Varauksista maksetaan virkaehtosopimuksen mukaiset lomarahat, joiden kustannusvaikutus on lähes 6 prosenttia palkkasummasta. 5 prosenttia menee yleiskorotuksiin, mahdollisiin erillisratkaisuihin ja uusien työntekijöiden kokemuslisiin. Sosiaaliturvamaksut on laskettu 8 prosentin mukaisina. Niitä ovat sotu-maksut, työttömyysvakuutusmaksut, tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakuutusmaksut. Työterveyshuollon kustannukset kirjataan erikseen ja ne ovat 0,7 prosenttia palkkasummasta. Kirkollisverot on talousarvion tärkein tulokohta. Niitä on laskettu saatavan 24.600.000 euroa, jossa on vähennystä 2,4 prosenttia kuluvan vuoden tasosta. Nyt näyttää ilmeiseltä, että kuluvan vuoden tavoitetta 25.200.000 euroa ei tulla saavuttamaan. Varsinainen kirkollisvero on ehdotuksessa 21.400.000 euroa ja yhteisöveron tuotto on 3.200.000 euroa. Yhteisöverossa on laskua 11,1 prosenttia ja kirkollisverossa 0,9 prosenttia. Seurakuntien osuus yhteisöveron tuotosta on 1,8 prosenttia ja se pysyy samana eduskunnan jo tekemän päätöksen nojalla. Yrittäjien ja yhteisöjen veroprosentti laskee 1.1.2005 alkaen 29 prosentista 26 prosenttiin, mikä tietää yli 10 prosentin pudotusta yhteisöverotuloihin. Paikkakuntakohtaiset muutokset yhteisöveron tulossa ovat hyvin suuret. Verohallinnon 13.9.2004 päivätyn ennakkotiedon mukaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkollisverotulot vuonna 2004 tulevat olemaan seuraavan suuruiset: verohall. ennuste yhtymän talousarvio
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 83 2004 ansio- ja pääomatuloverot 20.430.012 eur 21.600.000 eur yhteisöverot 3.498.550 eur 3.600.000 eur eli yhteensä 23.928.562 eur 25.200.000 eur Yhtymän vuoden 2004 kokonaiskertymäarvio kirkollisverosta, 25.200.000 euroa, toteutuisi siis verohallinnon ennusten mukaan vain noin 95-prosenttisesti ja arviosta jäätäisiin 1.271.438 euron verran. Huolestuttavaa on, että verohallinnon ennusteen mukaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä jäätäisiin vuoden 2004 kokonaiskertymässä alle vuoden 2003 kokonaiskertymänkin. Vuonna 2003 kirkollisverotulot olivat seuraavan suuruiset: toteutunut 2003: verohall ennuste 2004: ansio- ja pääomatuloverot 20.750.726 eur 20.430.012 eur yhteisöverokertymä 3.827.887 eur 3.498.550 eur eli yhteensä 24.578.613 eur 23.928.562 eur Näin ollen vuoden 2004 kokonaiskertymä edelliseen vuoteen verrattuna olisi 650.051 euroa eli noin 2,6 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Investoinnit on perusteltu yksityiskohtaisesti erikseen. Erittäin epävarma on tällä hetkellä Aurakadun vanhan koulun saneerauksen alkaminen. Sopimuksia tilojen käytöstä ei ole tehty, vaikka asiasta on jatkuvasti neuvoteltu kaupungin kanssa. Vanhan koulun saneeraus tulee maksamaan kokonaisuudessaan 7.150.000 euroa ja arvio perustuu saatuihin tarjouksiin. Kiinteistötoimisto on laskenut, että vuonna 2005 korjaukseen menisi jopa 6.500.000 euroa, mutta talousarvion investointiosaan on tässä vaiheessa merkitty 3.150.000 euroa. Kirkkoneuvosto suoritti talousarvioehdotuksen ns. ensimmäisen lukemisen 14.10.2004, jolloin se päätti pyytää talousarvioehdotuksesta seurakuntaneuvostojen lausunnot. Seurakuntaneuvostojen lausunnot ja kirkkoneuvoston kannanotot niihin kuuluvat seuraavasti: Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto15.11.2004: 172. LAUSUNTO TALOUSARVIOEHDOTUKSESTA 2005 Seurakuntaneuvoston on annettava lausunto talousarvioehdotuksesta vuodelle 2005, jota koskevat asiakirjat on toimitettu neuvoston jäsenille ja varajäsenille etukäteen.
Yhteinen kirkkovaltuusto 9.12.2004 84 Ohessa seuraa työvaliokunnan esitys Turun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston lausunnoksi vuoden 2005 talousarvioehdotuksesta. Päätösehdotus: Seurakuntaneuvosto keskustelee talousarvioehdotuksesta vuodelle 2005 ja antaa siitä lausunnon. Päätös: Turun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto antoi talousarvioehdotuksesta vuodelle 2005 oheisen liitteen mukaisen lausunnon. Turun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston lausunto vuoden 2005 talousarvioehdotuksesta: Seurakuntaneuvosto toteaa mielihyvällä sen, että Tuomiokirkon äänentoistolaitteiston uusiminen sisältyy talousarvioehdotukseen. Nykyinen äänentoistojärjestelmä asennettiin Tuomiokirkon korjaustöiden yhteydessä vuosina 1978-79. Sitä on paikkailtu vuosien kuluessa, mutta nyt laitteisto on tullut elinkaarensa päähän. Talousarvioehdotus on voimakkaasti investointivoittoinen. Ruotsalainen seurakunta saa kauan odottamansa ajanmukaiset tilat Aurakadulta. Sen rakennusprojektin loppuunsaattaminen on turvattu talousarviossa. Vanhan koulurakennuksen osalta ei ole vieläkään suunnitelmia. Mikäli Turun kaupungin kanssa ei päästä nopeaan ratkaisuun, ja mikäli muitakaan käyttötarkoituksia ei löydy (kirkkomuseo?), koulurakennus olisi seurakuntaneuvoston mielestä pantava myyntiin. Talousarvioehdotuksessa osoitetaan seurakuntatyön määrärahoihin 3 %:n korotusta. Korotus voisi olla suurempikin, mutta ehkä tässä tilanteessa verotulojenkin kehityksen valossa on tähän tyydyttävä. Seurakuntaneuvosto toteaa edelleen tyydytyksellä, että kirkkovaltuusto on juuri päättänyt vakinaistaa seurakuntien ns. nuorisopastorien virat ensi vuoden alusta. Tällä ratkaisulla seurakunnat voivat nyt suunnitella toimintaansa määrätietoisesti. Kirkkoneuvosto hylkäsi hallinto- ja virkarakennetoimikunnan vielä käsittelyn alaisena olleen seurakuntatyön kokonaismääräesityksen. Tässä yhteydessä asiaan on syytä ottaa kantaa jo sen verran, että toimikunnan käsittelyssä ollut ehdotus olisi merkinnyt Tuomiokirkkoseurakunnan osalta kolmen vuoden päästä ainakin puolen viran verran määrärahojen alentumista. Menettäjiä olisi ollut muitakin. Sitä ei voida mitenkään hyväksyä tilanteessa, jossa seurakuntien on kiinnitettävä toiminnan tehostamiseen yhä lisääntyviä resursseja. Seurakuntaneuvosto katsoo, että tulevaisuudessakin on seurakuntaneuvostojen merkitystä toimintaan johtavina luottamuseliminä korostettava. Talousarvion laadinnassa se merkitsee seurakuntaneuvostojen välittömän päätösvallan piiriin kuuluvien määrärahojen osuuden kasvattamista. Myöskään kirkkoherrojen