NILSIÄN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005

Liite 19 46 29.5.2012 NILSIÄN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005 Nilsiän kaupungin sivistyslautakunta on hyväksynyt tämän opetussuunnitelman 23.03.2005 28. Opetussuunnitelma tulee voimaan 1.8.2005 ja sen jälkeen aloittavilla opiskelijoilla. Päivitetty siv.ltk 29.5.2012 46

Sisällysluettelo 1 Opetussuunnitelma 3 2 Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta 5 3 Opetuksen toteuttaminen 8 4 Opiskelun ohjaus ja tukeminen 12 5 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 16 - äidinkieli ja kirjallisuus 24 o suomi äidinkielenä 24 o suomi toisena kielenä 40 - toinen kotimainen kieli, ruotsi 45 - vieraat kielet 53 o englanti A1-kieli 54 o ranska B3-kieli 63 o saksa B3-kieli 70 o espanja B3-kieli 77 o venäjä B3-kieli 81 o japani 86 - matematiikka 87 o matematiikan pitkä oppimäärä 88 o matematiikan lyhyt oppimäärä 99 - biologia 106 - maantiede 117 - fysiikka 126 - kemia 135 - uskonto 141 o evankelis-luterilainen uskonto 141 o ortodoksinen uskonto 147 o muut uskonnot 154 - elämänkatsomustieto 154 - filosofia 159 - historia 164 - yhteiskuntaoppi 171 - psykologia 178 - musiikki 185 - kuvataide 199 - liikunta 207 o alppihiihto 212 o esteratsastus 218 o salibandy 223 o yleisurheilu 227 - terveystieto 232 - opinto-ohjaus 237 - tietotekniikka 240 - tähtitiede 245 - ilmaisutaito 246 - viestintä ja tiedotus 248 - elokuvakasvatus 250 6 Opiskelija oppimisen arviointi 253 LIITTEET 2

1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatimisen lähtökohdat Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Tämä opetussuunnitelma on laadittu lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan yhteistyössä Koillis-Savon lukioiden, eri kuntien perusopetuksen, oppilaiden, vanhempien ja muiden sidosryhmien kanssa. Opetussuunnitelmassa päätetään lukion opetus- ja kasvatustyöstä. Opetussuunnitelman pohjalta lukio laatii lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Tämä opetussuunnitelma ei ole valmis. Sen laatiminen ja täydentäminen on jatkuva prosessi. Opetussuunnitelman kehittämisen välineinä ovat suunnitelman: toteutumisen jatkuva seuraaminen vuosittainen päivittäminen tarkentaminen lukuvuosikohtaisessa vuosisuunnitelmassa Sivistyslautakunnan hyväksymässä vuosittaisessa suunnitelmassa ja lukuvuoden alun opettajainkokouksessa voidaan käsitellä seuraavia asioita: Lukuvuoden tavoitteet Painopisteet ja toiminta aihekokonaisuuksittain 1. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys 2. Hyvinvointi ja turvallisuus 3. Kestävä kehitys 4. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus 5. Teknologia ja yhteiskunta 6. Viestintä- ja mediaosaaminen Koulutyön yleinen suunnittelu 7. Kurssitarjotin ja viikkotuntikaavio/lukujärjestykset 8. Tuntiresurssien jako opetukseen ja muihin tehtäviin 9. Työaika, koeviikot jaksojärjestelmää käyttävissä kouluissa, uusintakuulustelut, todistusten jaon ajankohdat jne. Opiskelun tukitoimet Yhteydet kotiin Alustava tapahtumakalenteri 3

Opiskelijalle turvataan mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodessa järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamalla tarvittava erityinen tuki. Lautakuntien hyväksymää opetussuunnitelmaa esitellään vanhempainilloissa, lisäksi se on luettavissa koulujen kotisivuilla. Opetussuunnitelma on nähtävillä myös koululla. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Lukion opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat: toiminta-ajatus ja arvopainotukset toimintakulttuurin pääpiirteet, opiskeluympäristö ja työtavat ohjaustyön suunnitelma eheyttäminen ja aihekokonaisuudet tuntijako kieliohjelma tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain itsenäisen opiskelun periaatteet tietostrategia yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus kieli- ja kulttuuriryhmien opetus opiskelijahuolto opiskelijan oppimisen arviointi toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi etäopetus alppi- ja esteratsastajavalmennus lukudiplomi 4

2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Se antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella ja lukiodiplomeilla. Lukio antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetus tukee opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. 2.2 Arvoperusta Nilsiän lukion arvopainotukset pohjautuvat lukiolain (2 ) ja lukion opetussuunnitelman perusteiden 2005 lisäksi Nilsiän perusopetuksen opetussuunnitelmassa mainittuihin arvoihin. Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Opetuksen ohella lukion toimintakulttuurin eri muodot tukevat kulttuuriperinnön vaalimista. Mielipiteitä arvopainotuksista on kyselty opettajilta, opiskelijoilta ja vanhemmilta. Samalla on käyty keskustelua lukion arvoperustasta. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Käytännön tasolla nämä näkyvät esimerkiksi ystävällisyytenä ja pitkämielisyytenä. Tavoitteena on kasvattaa nuorista vastuuntuntoisia aikuisia, jotka arvostavat totuutta ja rehellisyyttä, ja ovat tietoisia omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Opiskelijat ymmärtävät mitä kansalaisen perusoikeudet tarkoittavat käytännön tasolla Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, ja miten niitä ylläpidetään. Opiskelijoiden tulee myös kyetä huomaamaan, miten julkilausutut arvot ja todellisuus voivat olla ristiriidassa keskenään. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön sekä opetetaan terveeseen kriittiseen ajatteluun. Nilsiän lukiossa toimitaan avoimen demokratian ja tasa-arvon periaatteiden mukaan. Opiskelija on oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentaja. Toisaalta opiskelijoille halutaan osoittaa yhteistyön ja yhteisten päätösten merkittävyys hyvinvoinnin edistämisessä. Kestävän kehityksen periaatteet ovat hyvinvoinnin rakentamisen perustana. Arvoperusta on perustus, jolle lukion arkipäivän toiminnot rakentuvat. Arvoperusta heijastuu sekä opetussuunnitelman oppiainekohtaisiin osiin että lukion 5

toimintakulttuuriin. Koska toimintakulttuurin on oltava avoin muutoksille, on myös lukion arvoperustan toteutumisesta käytävä keskustelua muutosten yhteydessä. Perusarvojen selkeys antaa nuorelle valmiudet kohdata muuttuvan maailman haasteet. Lukion arvoperustaa syventävät kohdassa 5.2 esitettävät aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin. 2.3 Oppilaitosyhteistyö Nilsiän lukio on toimijajäsenenä Itäsuomalaisessa oppimisverkostossa eli ISOverkostossa, jonka avulla opiskelijat voivat opiskella verkkokursseina monien oppilaitosten kursseja. Opiskelijat voivat suorittaa Turun kauppakorkeakoulun yrittäjyys- ja matkailuopintoja verkkokursseina. Yhteistyö Koillis-Savon muiden keskiasteen oppilaitosten kanssa näkyy esimerkiksi yhteisinä tapahtumina ja koulutuspäivinä. Esimerkiksi biologian vaelluskurssi BI10 toteutetaan yleensä Koillis-Savon lukioiden yhteistyönä. Myös äidinkielen puheviestinnän kokeiden järjestämisessä on tehty yhteistyötä. Kaksoistutkinnon tekijöillä, jotka tavoittelevat sekä ammatillista koulutusta että ylioppilastutkintoa, on mahdollisuus opiskella ylioppilaaksi Nilsiän lukiossa. Kuopion yliopisto tarjoaa lukiolaisille mahdollisuutta suorittaa tiettyjä kursseja. Nilsiän lukiolla on yhteistyötä myös Kuopion konservatorion Nilsiän musiikkiopiston kanssa. Lisäksi lukion opiskelijoiden on mahdollista suorittaa Nilsiän kansalaisopistossa kursseja, joita voidaan hyväksyä lukion kursseiksi, esimerkiksi espanjan kielen kursseja. Nilsiän lukio ja Nilsiän perusopetus tekevät yhteistyötä esimerkiksi monien vuosittaisten tapahtumien järjestelyissä (Luciajuhla, joulukirkko jne.). Urheilijaopiskelijat voivat kuulua Pohjois-Savon Urheiluakatemiaan. Tämän yhteistyön puitteissa urheilijaopiskelijat saavat suorittaa tiettyjä Kuopion yliopiston kursseja. Lisäksi Nilsiän alppikoululla on yhteistyöoppilaitoksia Italiassa. Nilsiän lukiolla on yhteistyötä myös Tahko Academy hankkeen kanssa. Muita yhteistyötahoja on nimetty esimerkiksi aihekokonaisuusosiossa (kappale 5.2). 2.4 Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Lukio seuraa yhteiskunnan muutoksia sekä arvioi ja kehittää jatkuvasti toimintaansa. Koulutuksen järjestäjä arvioi koulutusta paikallisesti. Lukion itsearviointijärjestelmä on osa koulutuksen järjestäjän arviointia. Itsearvioinnissa lukio saa tietoa toimivuudesta, tehokkuudesta ja taloudellisuudesta. Keskeisiä arviointikohteita ovat opetussuunnitelma ja sen toteutuminen, toimintakulttuuri ja johtaminen, opetuksen käytännönjärjestelyt, resurssien riittävyys ja henkilöstön jaksaminen. Arviointiin voivat osallistua opiskelijoiden ja koulun henkilökunnan lisäksi vanhemmat ja yhteistyötahot. Arvioinnissa saatua tietoa käytetään tule- 6

vaa toimintaa suunniteltaessa ja kehitettäessä. Arviointia suoritetaan vuosittain opettajainkokouksissa ja henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa. 7

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opiskelijaa kannustetaan aktiiviseen tiedon hankintaan, käsittelyyn ja kriittiseen arviointiin ja korostetaan ottamaan vastuuta omista valinnoista ja oppimisesta. Opetuksessa otetaan huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. Opiskelijoita ohjataan soveltamaan hankkimiaan tietoja ongelmien ratkaisemisessa ja käytännön tilanteissa 3.2 Opiskeluympäristö ja -menetelmät Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että lukio pyrkii luomaan sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heille annetaan tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Heitä ohjataan tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee, joten he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuodoissa pyritään monipuolisuuteen. Opiskelijoille annetaan välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Opiskelutilanteita suunnitellaan siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella. Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna tai itsenäisenä opiskeluna. 3.3 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toi- 8

minta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Lukiossa tavoitteena on opetussuunnitelmaan nojautuen toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan ja luottamusoppilaiden kautta. Luottamusoppilaat edustavat perusryhmänsä oppilaita. Perusryhmän opiskelijat valitsevat lukukauden alkaessa yhden varsinaisen luottamusoppilaan ja hänelle varahenkilön. Kouluyhteisön viihtyisyyden kehittämisessä oppilaskunnalla on merkittävä rooli (LL 31 ). Oppilaskunta valitsee keskuudestaan äänestämällä edustajat oppilaskunnan hallitukseen, joka ohjaavan opettajan tukemana koordinoi oppilaskuntatoimintaa. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet tiedottavat päätöksistään muulle oppilaskunnalle ryhmänohjaustilaisuuksissa. Oppilaskunnan hallituksella on merkittävä rooli opiskelijoiden viihtyvyyden ylläpitämisessä ja edistämisessä. Kouluyhteisömme hyvinvointia edistää avoin, keskusteleva ilmapiiri. Opiskelijat saavat ryhmänohjaajien vuosittain päivittämät ohjeet (tiivistelmä liitteessä 5), joissa on opiskelun lisäksi tietoa myös kouluyhteisön viihtyvyyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisestä. Vastaavasti on kirjattu ohjeisto uusille opettajille (tiivistelmä liitteessä 6). Opiskelijoiden ja koko kouluyhteisön hyvinvointia seuraa oppilashuoltoryhmä Lukion tavoitteena on olla turvallinen, viihtyisä, hyvinvoiva ja yhteistyöhön kykenevä kouluyhteisö. Näihin tavoitteisiin ohjaavat konkreettisesti koulun järjestyssäännöt (liite 7), koulun turvallisuussuunnitelma (tiivistelmä liitteessä 8) ja koulun kriisisuunnitelma (tiivistelmä liitteessä 9). Opettajainhuoneessa säilytettäviä turvallisuus- ja kriisisuunnitelmia päivitetään vuosittain. Turvallisuussuunnitelma sisältää tietoa rakennuksesta pelastushenkilöstölle kriisitilanteita varten. Koulun tieto- ja viestintästrategia (liite 10) ja Nilsiän kaupungin tietoturvasäännöt (liite 11) ohjaavat tietoverkkojen käyttöä ja suojaavat kouluyhteisön jäsenten yksisyisyyttä. Uusille opiskelijoille, opettajille ja muille työyhteisön jäsenille annetaan toimintaohjeet esimerkiksi tulipalojen varalta. Nilsiän liikenneturvallisuussuunnitelmassa (liite 12) on huomioitu myös opiskelijoiden liikenneturvallisuus. Kestävän kehityksen ohjelma on yhteinen Nilsiän koulun kanssa. Koulumme perinteisiin kuuluvat juhlat (luettelo liitteessä 13) luovat yhteenkuuluvuutta ja antavat aineksia oman identiteetin ja kulttuuri-identiteetin rakentamiseen. Aihekokonaisuudet konkretisoituvat lukion toimintakulttuurissa ja ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. Tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyden arviointi on perusedellytys lukion jatkuvalle kehittämiselle. 3.4 Opintojen rakenne Nilsiän lukio on luokaton kurssimuotoinen lukio. Luokattomuus tarkoittaa sitä, etteivät kurssit ole sidottu vuosiluokkiin. Yhden kurssin hylätty arvosana ei 9

estä etenemistä muissa aineissa. Kurssimuotoisuus tarkoittaa, että kunkin aineen oppimäärä on jaettu kursseiksi. Yhteen kurssiin sisältyy keskimäärin 38 oppituntia (LA 810/1998, 1 1 mom), joista osa on koetunteja. Lukio noudattaa viisijaksojärjestelmää. Kurssit voivat olla valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisia tai vapaasti valittavia syventäviä ja soveltavia kursseja. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty kohdassa 5. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kaikki soveltavat kurssit tulee määritellä lukion opetussuunnitelmassa. Kurssien suoritusjärjestykset on kirjattu oppiainekohtaisiin opetussuunnitelmiin. 3.5 Itsenäinen opiskelu Lukion yhtenä tehtävänä on kasvattaa opiskelijoista itsenäiseen opiskeluun pystyviä nuoria. Kurssien itsenäinen opiskelu ilman oppitunnilla oloa on yksi keino opastaa opiskelijaa itsenäiseen työntekoon ja vastuunottamiseen omista opinnoista. Aineenopettaja harkitsee luvan antamista opiskelijalle kurssin itsenäiseen suorittamiseen. Lupaa itsenäiseen opiskeluun haetaan kirjallisesti. Hylättyä kurssia ei voi suorittaa itse opiskellen. Itsenäisen kurssin suorittajalta vaaditaan kurssikokeen suorittamisen lisäksi myös muita lisänäyttöjä. Ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa mainitaan voiko kurssin suorittaa itsenäisesti. Opiskelija voi etukäteen suunnitella opiskelunsa siten, että hän suorittaa jonkin kurssin tai osan siitä itsenäisesti aineenopettajan ohjeiden mukaisesti. Tällöin opiskelija voi suunnitella ajankäyttönsä omien tavoitteiden mukaisesti. Itsenäisen kurssin koe on varsinaisen kurssikokeen yhteydessä, uusintakuulustelussa tai muuna opettajan ja opiskelijan keskenään sopimana ajankohtana. Itsenäisen suorituksen arvioinnista on osiossa 6.2. Pääperiaatteena on, että itsenäisen kurssin arvosana ei voi olla 4. 10

Itsenäinen opiskelu ei kuitenkaan tarkoita yksinäistä opiskelua, vaan työskentelyssä tulisi olla erilaisia yhteistoiminnan muotoja. Toiminta voi olla jatkuvaa yhteydenpitoa aineenopettajaan, muihin itseopiskelijoihin ja kurssilaisiin, projektityöskentelyä ryhmissä tai työskentelyä jonkin asiantuntijan johdolla koulun ja normaalin työajan ulkopuolella. Hylätynkin kurssin voi suorittaa itsenäisesti opiskellen verkkokursseina. Luvan verkkokurssiopiskeluun antaa rehtori opinto-ohjaajaa kuultuaan. Erillisellä luvalla voi hylätynkin kurssin suorittaa itsenäisesti opiskellen verkkokurssina. Verkkokurssit ovat opiskelijalle pääsääntöisesti maksullisia. 11

4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyön perustana on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja vastuullisuuden kehittyminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Tavoitteena on, että huoltajilla on riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Lisäksi tuetaan opiskelua sekä opiskelijan hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta yhteistyössä kodin kanssa. Yhteistyömuotoja voivat olla vanhempainillat, koulun juhlat, avoimet ovet, yhteiset matkat, ryhmänohjaajan yhteydenpito sekä muut tiedotteet koteihin. Koulu auttaa mahdollisen vanhempainyhdistyksen toimintaa ja valitsee tarvittaessa opettajajäsenet. Kodin ja koulun yhteistyömuodot vahvistetaan vuosittain vuosisuunnitelmassa. Päävastuu yhteistyön toteutumisen edellytyksistä on rehtorilla. Käytännön järjestelyistä vastaavat rehtori ja opettajat yhdessä. 4.2 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta on kokonaisuus, joka tukee opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksessa edistetään koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistään syrjäytymistä. Lukion ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Rehtori luo toimintamahdollisuudet ja tiedottaa säännöistä ja määräyksistä. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Ryhmänohjaaja vastaa opintojen etenemisen seurannasta. Aineenopettajalla on päävastuu oman aineen opiskelun ohjauksesta. Yhdessä he puuttuvat ajoissa poissaoloihin sekä käyttäytymisessä ja opintomenestyksessä tapahtuviin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin. Tulevaisuudessa pyritään kehittämään tutortoimintaa. Tällöin tutoropiskelijaa eli vertaisohjaajaa on mahdollista käyttää apuna uusien opiskelijoiden ryhmäyttämisessä kouluyhteisöön. Hän kertoo uusille opiskelijoille esimerkiksi lukio-opiskeluun liittyvistä kokemuksistaan. Lukio-opiskelujen alussa jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa. Opinto-ohjaaja ohjaa niin, että suunnitelman sisältö ja rakenne ovat opiskelijan voimavarojen mukaisia. Opiskelijan vastuulla on seurata opiskelusuunnitelmansa toteutumista. Ohjaussuunnitelmassa (liite 14) määritellään vastuualueet tarkemmin. Lukion opinto-ohjaus alkaa peruskoulun päättövaiheessa ja jatkuu koko lukioajan. Opinto-ohjaus toteutetaan yhteistyössä peruskoulun ja jatko-opiskelupaikkojen kanssa. Peruskoulun yhdeksännellä luokalla tiedotetaan oppilaille ja heidän huoltajilleen lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta. Lu- 12

kio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen toimintakulttuuriin ja työtapoihin sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Opintojen päättymisvaiheessa ohjauksen painopisteenä on opiskelijoiden yleinen jaksaminen ja motivaation ylläpitäminen sekä ylioppilastutkintoon valmistautuminen. Samalla ohjataan jatkosuunnitelmiin liittyvässä päätöksenteossa ja autetaan selvittämään opiskelijaa kiinnostavien alojen pääsykoevaatimukset ja ajankohdat. Opinto-ohjauksessa esiin tulevista asioista tiedotetaan huoltajille muun muassa vanhempainilloissa. Opiskelija saa tietoa ohjauksesta opinto-oppaasta sekä ohjaustoimintaan osallistuvilta henkilöiltä. Opinto-oppaassa kerrotaan myös, mitkä ovat ohjaustoimintaan osallistuvien henkilöiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa. 4.3 Opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskeluja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijahuollon tavoitteena on oppimisen esteiden sekä koulun käyntiin liittyvien muiden ongelmien (runsaat poissaolot, kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyteen liittyvät asiat, päihteiden käyttö, erilaiset riippuvuudet) ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Opiskelijahuollon toiminnan tueksi on laadittu koulukohtainen toimintasuunnitelma kriisitilanteiden varalle (erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset). Opiskelija voi kääntyä ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan, kouluterveydenhoitajan tai psykologin puoleen opiskeluun sekä kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyvissä fyysisissä, psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa. He ohjaavat tarvittaessa eteenpäin. Opiskelijahuoltoa koordinoi ja kehittää moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä. Ryhmään voivat kuulua rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, koululääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä sekä ryhmänohjaaja. Ryhmään kuuluvien Nilsiän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöiden nimi- ja yhteystiedot on kirjattu kaupungin kouluterveydenhuollon suunnitelmaan. Opiskelija voi pyrkiä lääkärille tai psykologille myös kouluterveydenhoitajan kautta. Opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran lukukaudessa. Opiskelijahuoltoryhmän tehtävä on opiskelijan vaikeuksien auttamiseksi sopia vastuusta ja seurata tilanteen kehitystä. Opiskelijahuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, opiskelijan ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tiedonsaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Kokouksista ei tehdä muistioita salassapitoperiaatteiden vuoksi. Keskustelluista asioista kerrotaan eteenpäin vain välttämättömimmät tiedot ja vain henkilöille, joiden on tiedettävä opiskelijan asioista esimerkiksi opiskelijan turvallisuuden vuoksi. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Koulun tulee tukea opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä. Esimerkiksi oppilaskuntatoiminta voi olla opiskelijoiden vaikuttamiskanava opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämisessä. 13

Kauempaa Nilsiään muuttaneiden urheilijaopiskelijoiden ensisijaisena tukena ovat rehtori ja valmentajat. Huoltajat saavat tietoa opiskelijoiden opintoihin ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista ja yleisestä koulutyöstä kohdassa Kodin ja koulun yhteistyö (4.1) kuvatulla tavalla. Silloin kun on kyseessä täysi-ikäistä opiskelijaa koskeva asia, huoltajien mukaan ottamiseen on oltava opiskelijan suostumus. Opiskelijahuoltoa sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa on laadittu yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. 4.4 Opiskelun erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Opiskelijalla on oikeus saada pyynnöstä tukiopetusta. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Opiskelijahuoltoryhmä auttaa järjestämään tukitoimet. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Lukiolain 13 :ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet järjestetään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan välittömästi. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus ja tukitoimet järjestetään tapauskohtaisesti. 4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Yleistä Nilsiän lukion opetuskielenä on suomi. 14

Maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa noudatetaan Nilsiän lukion paikallista opetussuunnitelmaa. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea toisena kielenä, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Opetushallituksen suositus opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä on liitteenä (liitteet 3 ja 4). Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita pyritään tukemaan niin, että he selviytyvät lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita informoidaan heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. 15

5 OPPIMIS JA OPETUKSEN 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä omaaloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa. 16

5.2 Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät opetussuunnitelman perusteiden ainekohtaisiin osiin. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali. Tavoitteena on, että opiskelija syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon 17

omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuus tulee Nilsiän lukiossa esille etenkin pakollisilla kursseilla ÄI2, ÄI4, EN3, EN4, YH1, YH2, MU1, TE1 sekä uskonnon ja filosofian kursseilla. Myös syventävillä kursseilla ÄI7, ÄI9, MAA14, MAB7, FI2, FI4, YH3, YH4 ja MU4 tämä aihekokonaisuus on merkittävä. Koulukohtaisista kursseista aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuutta on kursseissa PS6, PS8, YH ja BI11. Lisäksi opiskelija voi mm. suorittaa Punaisen Ristin ensiapukurssit 1 ja 2, jolloin hän saa lukion kurssin LI8. Yrittäjyys- ja matkailu kurssin (YH5) ympärille on koottu opintokokonaisuus, johon kuuluu yrittäjyyskasvatusta tukevia kursseja. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa yrittäjyysopintoja etäopintoina Turun kauppakorkeakouluun ja ISOverkostossa. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuutta tukee myös yhteistyö pankkien ja Nilsiän käräjäoikeuden kanssa. Oppilaskunnan hallituksen vaalit ja kokoukset, Koillis-Savon lukioiden yhteinen kotiseututietokilpailu ja Tahko Academy hanke ovat tämän aihekokonaisuuden konkreettista toimintaa. Hyvinvointi ja turvallisuus Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa. Tavoitteena on, että opiskelija osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea 18

osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille. Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena osana. Kokemus on yksilöllinen, mutta sen perusta yhteisöllinen. Hyvinvointi ja turvallisuus aihekokonaisuus on esillä etenkin pakollisilla kursseilla ÄI1, ÄI4, RUB2, RUB4, EN1, EN2, HI3, YH1, MU1, LI1, LI2 ja TE1. Myös seuraavilla syventävillä kursseilla on siihen liittyviä asioita runsaasti: ÄI7, GE4, FY4, FY6, FY8, YH4, PS5, MU5 ja TE2. Aihekokonaisuus tulee esille myös soveltavalla psykologian kurssilla PS6 ja koulukohtaisella Vihreä lippu kurssilla BI11. Hyvinvointi- ja turvallisuus aihekokonaisuutta tukee lukion oppilaskuntatoiminta ja ryhmänohjauksissa annettavat ensiapu- ja pelastautumisohjeet sekä yhteistyö mm. Nilsiän sydänyhdistyksen, Nilsiän apteekin, Pohjois-Savon syöpäyhdistyksen ja Nilsiän päiväkotien kanssa. Aihekokonaisuuden vankkana pohjana ovat Nilsiän lukion järjestyssäännöt (liite 7), turvallisuussuunnitelma (liite 8), kriisisuunnitelma (liite 9), tieto- ja viestintästrategia (liite 10), Nilsiän kaupungin tietoturvasäännöt (liite 11) ja liikenneturvallisuussuunnitelma (liite 12). Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri 19

osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä. Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Kestävä kehitys aihekokonaisuus on vahvasti esillä pakollisilla kursseilla ÄI4, RUB5, GE2, UE3, HI4, YH2 ja KU2, syventävillä kursseilla EN7, BI3, FY2, FY7, FY8, KE2, KE3, KE4, KE5, FI2 ja HI6 sekä koulukohtaisella soveltavalla kurssilla BI11. Yhteistyötahoja ovat mm. Kuopion yliopiston luonnon- ja ympäristötieteiden tiedekunta, Nilsiän kaupungin jätevedenpuhdistamo, Jätekukko Oy, Paperinkeräys Oy, Motiva ja Nilsiän kaupungin tekninen virasto. Vuosittain osallistutaan valtakunnalliseen Energiansäästöviikkoon. Nilsiän lukion ja Nilsiän koulun yhteinen Kestävän kehityksen ohjelma sisältää tärkeimmät tavoitteet ja ohjeet kestävän kehityksen edistämiseksi kouluyhteisössämme. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuriidentiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. 20

Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina, arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus aihekokonaisuus on vahvasti esillä pakollisilla kursseilla ÄI3, ÄI4, ÄI5, ÄI6, RUB3, EN5, GE2, UE1, UE2, UE3, FI1, HI2, HI4, MU1, MU2, KU1 ja KU2 sekä syventävillä kursseilla ÄI7, ÄI9, RUB6, UE4, UE5, HI5, HI6, YH4, MU3 ja KU4. Soveltavissa kursseissa ENA11, UE6, PS6, MU7 ja TÄ on myös tämän aihekokonaisuuden asioita. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus aihekokonaisuutta tukee yhteistyö lähiseudun uskonnollisten yhteisöjen kanssa ja mm. Goethe instituutin ja Suomi-Saksa yhdistysten liiton kanssa. Kotiseututietokilpailu, Lucian päivä, itsenäisyyspäivän juhla ja monet muut koulun juhlat tukevat tätä aihekokonaisuutta. Samaa päämäärää palvelevat koulussamme mahdollisesti opiskelevat vaihtooppilaat sekä lyhyempiaikaiset vierailijat, niin opiskelijat kuin opettajat, erilaisten projektien puitteissa. Teknologia ja yhteiskunta Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia. Tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan 21

osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään. Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hänen on opittava teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon. Teknologia ja yhteiskunta aihekokonaisuus on esillä pakollisilla kursseilla ÄI1, ÄI2, ÄI4, RUB5, EN6, UE3, FY1, KE1, HI1, YH2, MU1 ja TE1 sekä syventävillä ja soveltavilla fysiikan ja kemian kursseilla. Lisäksi tätä aihekokonaisuutta on syventävillä kursseilla ÄI7, ÄI9, BI3, BI5, MU3, MU4 ja TE2 sekä tietotekniikan kursseilla. Viestintä- ja mediaosaaminen Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelija saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä 22

tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista. Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. Mediaosaamisessa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus. Viestintä- ja mediaosaaminen aihekokonaisuus on vahvasti esillä pakollisilla kursseilla äidinkielessä, historiassa ja yhteiskuntaopissa sekä kursseilla RUB2, EN2, EN5, UE3, PS1, MU1, TE1 ja OP1. Tämä aihekokonaisuus on vahvasti esillä myös äidinkielen syventävillä kursseilla sekä kursseilla RUB6, GE4, FI2, MU4, KU3 ja TE2. Viestintä- ja mediaosaaminen ovat perusasiaa soveltavilla kursseilla PS6, IT, TÄ, VT ja etenkin tietotekniikan kursseilla. Viestintä- ja mediaosaamista tukee yhteistyö paikallislehti Pitäjäläisen, Nilsiän kirjaston, Kuopion yliopiston tietotekniikan laitoksen ja Nilsiän kansalaisopiston kanssa. Lisäksi Nilsiän lukio on Itäsuomalaisessa oppimisverkostossa (ISOverkosto) yhtenä toimijaoppilaitoksena. Rautavaaran lukion kanssa järjestetään yhteistyössä puheviestinnän kokeen arviointi. Koulun arkipäivässä viestintä- ja mediaosaamista pyritään edistämään eri oppiaineissa esimerkiksi lehtileikekokoelmia ja lehtiartikkeleita hyödyntämällä sekä osallistumalla sanomalehtiviikkoon ja aikakauslehtipäivään sekä tämän aihepiirin kilpailuihin. Myös abiturienttien järjestämä penkkariohjelma tuo esiin opiskelijoiden osaamista tällä alalla. 23

5.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen 24