TOIMINTA JA HALLINTO. Oikeusministeriön n

TOIMINTA JA HALLINTO verksamhet och förvaltning 2015 Oikeusministeriön n t s vuo 201

TOIMINTA JA HALLINTO VERKSAMHET OCH FÖRVALTNING x 2015 Oikeusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 150) tilinpäätös vuodelta 2014

Oikeusministeriö, Helsinki 2015

KUVAILULEHTI 13.3.2015 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Oikeusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 150) tilinpäätös vuodelta 2014 XX/2015 Toiminta ja hallinto OSKARI numero OM 13/013/2015 HARE numero ISSN-L 1798-7075 ISSN (nid.) 1798-7075 ISSN (PDF) 1798-7083 ISBN (nid.) 777-777-777-777-7 ISBN (PDF) 777-777-777-777-7 URN Pysyvä osoite Asia- ja avainsanat URN:ISBN: http://urn.fi/urn:isbn: kirjanpitoyksikkö, tilinpäätös, talous Tiivistelmä Oikeusministeriön kirjanpitoyksikön tilinpäätös vuodelta 2014 sisältää oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen: - toiminnallista tuloksellisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavan toimintakertomuksen, - talousarvion toteutumalaskelman, - tuotto- ja kululaskelman, - taseen ja - liitetiedot

PRESENTATIONSBLAD 13.3.2015 Publikationens titel Författare Justitieministeriets publikation Bokslut för justitieministeriets bokföringsenhet (BFE 150) för år 2014 XX/2015 Verksamhet och förvaltning OSKARI nummer OM 13/013/2015 HARE nummer ISSN-L 1798-7075 ISSN (häft.) 1798-7075 ISSN (PDF) 1798-7083 ISBN (häft.) 777-777-777-777-7 ISBN (PDF) 777-777-777-777-7 URN Permanent adress Sak- och nyckelord URN:ISBN: http://urn.fi/urn:isbn: bokföringsenhet, bokslut, ekonomi Referat Bokslutet för justitieministeriets bokföringsenhet för år 2014 innehåller justitieministeriets och rättsväsendets: - verksamhetsberättelse som redogör för resultatet av verksamheten och dess effekt på de samhälleliga verkningarna, - utfallskalkyl för budgeten, - intäkts- och kostnadskalkyl, - balansräkning och - noter

SISÄLLYS TOIMINTAKERTOMUS 10 1 Johdon katsaus 10 2 Ledningens översikt 12 3 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kuvaukset tehtäväalueittain 14 3.1 Oikeusministeriö 14 3.1.1 Vaikuttavuus, tuotokset ja laadunhallinta 14 3.1.2 Toiminnallinen tehokkuus 24 3.1.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen 25 3.1.4 Muut keskeiset hankkeet ja toiminnan kehittäminen 26 3.2 Oikeusministeriön yhteydessä toimivat virastot 29 3.2.1 Oikeusrekisterikeskus 29 3.2.2 Onnettomuustutkintakeskus 32 3.2.3 Tietosuojavaltuutetun toimisto 34 3.2.4 Kriminaalipolitiikan instituutti 35 3.2.5 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 35 3.3 Tuomioistuimet 38 3.3.1 Tuomioistuinten vaikuttavuus 38 3.3.2 Tuomioistuinten toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta 39 KORKEIN OIKEUS 39 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS 40 HOVIOIKEUDET 42 HALLINTO-OIKEUDET 44 KÄRÄJÄOIKEUDET 47 MARKKINAOIKEUS 53 TYÖTUOMIOISTUIN 54 VAKUUTUSOIKEUS 55 3.3.3 Tuomioistuinten henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen 56 3.4 Oikeudelliset palvelut ja julkinen oikeusapu 57 7

3.4.1 Vaikuttavuus 57 3.4.2 Julkinen oikeusavun ja kuluttajariitalautakunnan toiminnallinen tehokkuus 57 3.4.3 Yleinen edunvalvonta 59 3.4.4 Kuluttajariitalautakunta 61 3.4.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen 62 3.4.6 Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset 62 3.5 Ulosotto ja konkurssivalvonta 64 3.5.1 Vaikuttavuus 64 3.5.2 Ulosoton toiminnallinen tehokkuus 65 3.5.3 Ulosoton tuotokset ja laadunhallinta 66 3.5.4 Konkurssiasiamiehen toimisto 70 3.5.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen 71 3.6 Syyttäjät 72 3.6.1 Vaikuttavuus 72 3.6.2 Toiminnallinen tehokkuus 72 3.6.3 Tuotokset ja laadunhallinta 73 3.6.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen 73 4 Tilinpäätösanalyysi 74 4.1 Rahoituksen rakenne 74 4.2 Talousarvion toteutuminen 75 4.2.1 Tuloarviot 75 4.2.2 Määrärahat ja siirretyt määrärahat 75 4.3 Tuotto- ja kululaskelma 77 4.4 Tase 80 5 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuustiedot 82 6 Maksullisen toiminnan laskelmat 84 7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 98 8 Arviointien tulokset 101 9 Yhteenveto havaituista virheistä, väärinkäytöksistä ja takaisinperinnöistä _ 101 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 102 TUOTTO- JA KULULASKELMA 106 8

TASE 107 TILINPÄÄTÖKSEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT 109 ALLEKIRJOITUKSET 126 LIITTEET 127 LIITE A Hovioikeuksien tulostavoitteiden toteutuminen 127 LIITE B Hallinto-oikeuksien tulostavoitteiden toteutuminen 127 LIITE C Käräjäoikeuksien työmäärä, henkilötyövuodet, toimintamenot, tuottavuus, taloudellisuus, asiamäärät ja käsittelyajat 127 LIITE D Käräjäoikeuksiin saapuneet rikosoikeudelliset asiat ja siviiliasiat 127 LIITE E Oikeusaputoimistojen tulostavoitteiden toteutuminen 127 LIITE F Ulosottopiirien tulostavoitteiden toteutuminen ja kustannukset 127 LIITE G Virastojen henkilöstövoimavarat 127 9

TOIMINTAKERTOMUS 1 Johdon katsaus Oikeuslaitoksen toimintaympäristön kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen ja erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden kasvu asettavat toiminnalle suuria haasteita. Samanaikaisesti haasteena on oikeuslaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen taloudellisen tilanteen merkittävä kiristyminen lähivuosina ja kokeneen henkilökunnan korvaaminen suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Tuomioistuinten keskimääräiset käsittelyajat ovat pääosin hyvän oikeusturvan edellyttämällä tasolla. Kuitenkin korkeimman oikeuden asiaratkaisuissa, vakuutusoikeuden käsittelemissä asioissa ja käräjäoikeuden laajoissa riita-asioissa käsittely kesti tavoitetta pidempään. Myös tuomioistuinten alueelliset käsittelyaikaerot tulisivat olla kohtuullisia. Tavoitteena on, että yksittäisen tuomioistuimen keskimääräisen käsittelyaika ei poikkea merkittävästi koko maan keskiarvosta. Hovi- ja hallinto-oikeuksien osalta tavoite erojen lyhentämiseksi saavutettiin. Käräjäoikeuksien osalta tavoite oli, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ylitä maan keskiarvoa yli kolmella kuukaudella. Tämä tavoite ei toteutunut. Säädösmuutoksilla, muun muassa hovioikeuksien jatkokäsittelylupasäännöksillä, on pyritty nopeuttamaan asioiden käsittelyä tuomioistuimissa. Hallinto-oikeuksien työmäärää on pyritty vähentämään ja muutoksenhakuasioiden käsittelyä nopeuttamaan muun muassa laajentamalla oikaisumenettelyn käyttöä hallinnossa. Itä-Suomen ja Kouvolan hovioikeudet yhdistyivät Itä-Suomen hovioikeudeksi. Kuopion ja Kouvolan hallinto-oikeudet yhdistettiin Itä-Suomen hallinto-oikeudeksi. Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeudet yhdistettiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeudeksi. Käräjäoikeuksissa lautamieskokoonpanoja kevennettiin ja asiantuntija-avusteinen lasten huoltoriitojen tuomioistuinsovittelu laajennettiin kattamaan koko maan. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta lakkautettiin ja asiat siirrettiin hallintooikeuksien käsiteltäviksi. Kertomusvuonna ulosottoon saapuneiden asiamäärien kasvu taittui. Kuitenkin perintätulos kasvoi edellisvuodesta ja perittyjen rahasaamisten euromääräinen osuus pysyi korkealla tasolla Pieniä kuluttajaluottoja koskevan korkokaton voimaantulon jälkeen myönnettyjen pienlainojen (ns. pikavipit) määrä on edelleen laskenut. Oikeusministeriö antoi vuoden 2012 lopussa asetuksen, jonka perusteella ulosoton toimipaikkojen kokonaismäärä vähennettiin 178:sta 66:een vuoden 2014 loppuun mennessä. 10

Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina vakaana. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrissä ei tapahtunut suuria muutoksia. Ennakkotietojen mukaan rikoksia tuli poliisiin tietoon 1,6 % edellisvuotta vähemmän. Rikollisuuden maltillinen vähentyminen on mahdollistanut sen, että maamme turvallisuustilanne on edelleen varsin hyvä. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuva palvelujärjestelmän heikkeneminen ei toistaiseksi ole näkynyt syrjäytymisestä johtuvan rikollisuuden lisääntymisenä ja vankiluvun kasvuna. Petosrikollisuuden voimakas kasvu koko 2000-luvun ajan kertoo etupäässä rikoksentekomahdollisuuksien lisääntymisestä internetin käytön yleistymisen myötä. Syyttäjälle syyteharkintaan saapui edellisvuotta enemmän asioita, ja niiden vaativuus jatkoi kasvuaan. Asioita saatiin ratkaistua noin 2 000 kpl enemmän kuin edellisvuonna. Joutuisuus keskimääräisellä syyteharkinta-ajalla mitattuna pysyi hyvällä tasolla. Yli vuoden syyteharkinnassa olevien asioiden määrän tulostavoitetta ei kuitenkaan saavutettu. Rikosseuraamuslaitoksessa edelleen jatkunut vanki- ja asiakasmäärien lasku helpotti sopeuttamissuunnitelman toimeenpanoa. Uusintarikollisuusriskin vähentämiseen tähtäävää toimintaa ei ole mahdollista järjestää vankeuslain edellyttämässä laajuudessa ilman riittävien resurssien kohdentamista toimintaan ja valvontaan. Myös kuntatalouden heikko tilanne hankaloitti toimintajatkumoiden järjestämistä siviiliin. Oikeusministeriö valmisteli yhdessä poikkihallinnollisen demokratiaverkoston kanssa Suomen ensimmäisen demokratiapoliittisen selonteon, jonka valtioneuvosto antoi eduskunnalle 14.3.2014. Selonteon tavoitteena on vahvistaa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista demokratian edistämistä ja sitoutumista demokratiapolitiikan toimeenpanoon. Selonteon linjausten pohjalta valmistellaan demokratiapoliittinen toimintaohjelma. Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelun ja vaalilain muutosten valmistelun tavoitteena on parantaa kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kertomusvuonna toteutettiin pitkään valmisteltu yhdenvertaisuuslainsäädännön kokonaisuudistus. Keskeisiä v. 2014 annettuja lakiesityksiä olivat myös hallituksen esitys isyyslaiksi, hallituksen esitys rikosuhrimaksua koskevaksi uudeksi laiksi, hallituksen esitys viittomakielilaiksi, hallituksen esitys todistelua koskevan lainsäädännön uudistamisesta, hallituksen esitys yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon kokonaisuudistuksesta sekä hallituksen esitys yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. 11

2 Ledningens översikt 12

13

3 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kuvaukset tehtäväalueittain 3.1 Oikeusministeriö 3.1.1 Vaikuttavuus, tuotokset ja laadunhallinta Perusoikeudet, valtiollinen järjestelmä ja demokratia Lainsäädäntö on oikeasuhteista ja tehokasta sekä selkeää ja ymmärrettävää. 1. Oikeusministeriö antaa valtioneuvoston lainvalmistelutyössä asiantuntijaapua oikeusjärjestyksen yhdenmukaisuudesta huolehtimiseksi sekä neuvoo yleisen EU-oikeuden alan kysymyksissä. (LAVO) Toteutuma: Toteutui. 2. Jatketaan lainvalmistelukoulutuksen ja muiden lainvalmistelun osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen menetelmien toteuttamista valtioneuvostossa. Edistetään vuonna 2013 julkaistun Lainkirjoittajan oppaan käyttöä ja saatetaan opas sähköiseen muotoon. Uudistetaan säädösvalmistelun kuulemisohjeet. (LAVO) Toteutuma: Toteutui osittain. Kuulemisohjeen päivityksen aloittamista lykättiin lausuntopalvelu.fi:n viivästymisen vuoksi. Ohjeen uudistaminen on aloitettu. Muutoin tavoite toteutui. 3. Valtioneuvostossa laaditut säädösehdotukset tarkastetaan oikeusministeriössä lakitekniseltä kannalta. (LAVO) Toteutuma: Toteutui osittain. Säädösehdotuksia tarkastettiin 1 282 kappaletta. Vuonna 2014 säädöskokoelmassa julkaistuista säädöksistä ehdittiin tarkastaa 77,1 %. Kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon vahvistetaan. 1. Toteutetaan kansalaisen sähköisen osallistumisympäristön loput palvelut: lausuntopalvelu ja nuorten aloitekanava. Tuetaan viestinnällä ja koulutuksella uusien palvelutyökalujen käyttöönottoa. (DKY) Toteutuma: Toteutui. 14

Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä edistetään. 1. Annetaan hallituksen demokratiaselonteko. (Hall.ohj., DKY) Toteutuma: Toteutui. 2. Tuetaan oikeusministeriön yhteydessä toimivaa Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukuntaa ja näin vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. (Hall.ohj., DKY) Toteutuma: Toteutui. Politiikkasektorin muut tavoitteet 1. Annetaan HE neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä annetun lain muuttamisesta kunnallisen kansanäänestyksen järjestämiseksi sähköisesti ja uudistetaan äänestysmenetelmiä valmistelemalla nettiäänestyksen käyttöön ottamista seuraavalla hallituskaudella. Selvitetään valtiovarainministeriön 12.6.2013 asettaman toimikunnan tekemien, vaalien ajankohtiin ja kansalaisten osallistumisoikeuksiin liittyvien ehdotusten toteuttamista ja valmistellaan mahdolliset ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi. (DKY, LAVO) Toteutuma: Toteutui osittain. Nettiäänestystä koskeva esiselvitys valmistuu kevään 2015 aikana. 2. Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman toteutumisesta ja seurannasta raportoidaan ihmisoikeusselonteossa. (Hall.ohj., DKY) Toteutuma: Toteutui. 3. Annetaan HE erilliseksi viittomakielilaiksi. Toteutetaan valtioneuvoston hyväksymän kansalliskielistrategian toimenpiteitä. (Hall.ohj., DKY) Toteutuma: Toteutui. 4. Edistetään ILO:n alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen nro 169 ratifiointia ja toteutetaan oikeusministeriölle kuuluvat saamen kielen elvyttämisohjelman toimenpiteet. Annetaan HE saamelaiskäräjistä annetun lain tarkistamiseksi. (Hall.ohj., LAVO, DKY) Toteutuma: Toteutui. 5. Huolehditaan oikeusministeriön hallinnonalalle kuuluvista Ahvenanmaan asioista sekä yhteensovitetaan valtioneuvostossa ministeriöiden hallinnonaloille kuuluvia Ahvenanmaan asioita. Valmistellaan Ahvenanmaan itsehallintojärjestelmän uudistamista syksyllä 2013 asetetussa parlamentaarisessa komiteassa. (Hall.ohj., LAVO) Toteutuma: Toteutui. 6. EU:ssa vaikutetaan erityisesti henkilötietojen suojaa ja eurooppalaista hallintotapaa koskevan lainsäädännön valmisteluun. (LAVO) Toteutuma: Toteutui. 15

7. Edistetään vakaata oikeusvaltiokehitystä erityisesti strategisissa yhteistyömaissa (Venäjä, Kiina) oikeusministeriön kansainvälistä yhteistyötä koskevien linjausten ja maiden kanssa solmittujen yhteistyöohjelmien mukaisesti. (LAVO, osastot ja erillisyksiköt) Toteutuma: Toteutui. Oikeusturva Tuomioistuimet ja oikeusapu turvaavat palvelukyvyltään, osapuolille aiheutuvilta kustannuksiltaan sekä käsittelyajoiltaan oikeusturvan tosiasiallisen toteutumisen kansallisen lainsäädännön ja Suomea koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. 1. Oikeusturvaa kehitetään kiristyvien talouden reunaehtojen johdosta vuonna 2013 valmistuneen vuosille 2013 2025 laaditun Oikeudenhoidon uudistamisohjelman ja siitä saadun lausuntopalautteen perusteella tehtävien linjausten pohjalta. (Hall.ohj., OHO, KPO, LAVO, THY) a. Selvitetään korkeimpien oikeuksien organisatorisen yhdistämisen hyödyt ja haitat. (OHO) Toteutuma: Toteutui. b. Saatetaan loppuun 1.4.2014 voimaan tuleva hovi- ja hallintooikeuksien rakenneuudistus sekä saatetaan loppuun yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan lakkauttaminen 1.9.2014 lukien ja asioiden siirtäminen hallinto-oikeuksien käsiteltäväksi. (Hall. ohj., OHO) Toteutuma: Toteutui. c. Uudistetaan tuomioistuinten johtamismalleja ja henkilöstörakenteita sekä kevennetään hallintoa tuomioistuinlakityöryhmän esitysten perusteella tehtävien linjausten mukaisesti. Vuonna 2014 järjestetään työryhmän mietinnöstä lausuntokierros, laaditaan lausuntoyhteenveto ja valmistellaan HE:tä. (OHO) Toteutuma: Toteutui. d. Laaditaan selvitys summaaristen riita-asioiden käsittelyn keskittämisestä käräjäoikeuksissa tai ulosottolaitoksessa. (OHO) Toteutuma: Toteutui. e. Annetaan HE oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta koskien jatkokäsittelylupajärjestelmän soveltamisalan laajentamista hovioikeuksissa. (LAVO) Toteutuma: Toteutui. 16

f. Annetaan HE todistelua koskevan lainsäädännön uudistamisesta. (LAVO) Toteutuma: Toteutui. g. Annetaan HE muutoksenhausta hallintoviranomaisen päätökseen hallintoasioiden muutoksenhakumenettelyn yhdenmukaistamiseksi ja oikaisuvaatimusjärjestelmän käyttöalan laajentamiseksi. (LAVO) Toteutuma: Toteutui. h. Annetaan HE vakuutusoikeuslain muuttamisesta. (OHO) Toteutuma: Toteutui. i. Selvitetään keinot joustavoittaa tuomioistuinten kokoonpanosäännöksiä. (LAVO) Toteutuma: Toteutui osittain: Liittyy tuomioistuinlakiuudistukseen, jossa työryhmävaiheessa ehdotetaan täsmennyksiä tuomioistuinten kokoonpanoa koskevaan sääntelyyn. Hallituksen esityksen valmistelu vireillä oikeushallinto-osastolla. Muutoin tarvittavien lainsäädäntömuutosten arvioinnin aikataulu vielä avoin. j. Annetaan HE lautamiesten lukumäärästä käräjäoikeuden ratkaisukokoonpanoissa. Vähennetään lautamiesten lukumäärää kokoonpanoissa. (OHO) Toteutuma: Toteutui. k. Laajennetaan asiantuntija-avusteinen huoltoriitamenettely koko maahan. (Hall.ohj., OHO) Toteutuma: Toteutui. l. Jatketaan syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän kehittämistä tietojärjestelmähankkeella (AIPA), jossa rakennettavan aineistopankin avulla tuotetaan näille nykyistä paremmat työvälineet sekä toteutetaan rikostuomiosovelluksen (Ritun) vaihe 2.0, jonka tavoitteena on parantaa Ritun käytettävyyttä kehittämällä mm. asiakirjojen tuottamistapaa. (Hall.ohj., OHO, THY, KPO) Toteutuma: Toteutui. m. Käynnistetään hallintotuomioistuinten asianhallintajärjestelmien kehittämistä koskeva esiselvitys. (Hall. ohj., OHO, THY) Toteutuma: Toteutui. n. Laaditaan videoneuvottelutyöryhmän esitysten perusteella menettelytapaohjeet videoneuvottelujen käytön lisäämiseksi tilanteissa, joissa edellytetään tuomioistuinten yhteistoimintaa niin sanotun virka-avun antamiseksi. (OHO) Toteutuma: Toteutui. 17

o. Jatketaan vuonna 2013 asetetun työryhmän työn pohjalta tuomioistuinmaksujen käyttöalan laajentamista ja maksujen korottamista. Tavoitteena on antaa suppea HE vuonna 2014 ja kattava HE vuonna 2015. (OHO) Toteutuma: Toteutui osittain. Suppeaa HE:tä vuonna 2014 ei annettu. Työryhmä katsoi tarkoituksenmukaisimmaksi antaa asiasta yhden, kaikki tuomioistuinsektorit ja asiaryhmät kattavan mietinnön. 2. Kiinnitetään tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen huomiota siihen, että otetaan vastuu kokonaiskäsittelyajasta asian käsittelyn kaikissa vaiheissa muun muassa seuraamalla asioiden käsittelyketjua kokonaisuudessaan ja erityisesti kussakin tuomioistuinasteessa yli vuoden viipyneitä asioita ja edistämällä niiden nopeaa käsittelyä. (OHO, KPO) Toteutuma: Toteutui. 3. Käynnistetään kokonaisselvitys oikeudellisten neuvontapalvelujen ja oikeusavun nykytilasta ja tarpeesta v. 2025 mennessä. Ensivaiheessa laaditaan suunnitelma, jossa määritellään kokonaisselvityksen tavoitteet, eteneminen sekä niiden kytkeytyminen muuhun oikeudenhoitoon ja julkisiin neuvontapalveluihin ottaen huomioon jo tehdyt ja käynnistetyt tutkimukset ja pilotit. Kokonaisselvityksen osana laaditaan suunnitelma talous- ja velkaneuvonnan mahdollisesta siirrosta kunnilta oikeusministeriön hallinnonalalle. (OHO) Toteutuma: Toteutui. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän selvittämään talous- ja velkaneuvonnan nykytilannetta ja vaihtoehtoisia järjestämistapoja (TEM/1886/00.04.01/2014). Työryhmän toimikausi päättyy 31.3.2015. 4. Arvioidaan jo tehtyjen ja käynnistettyjen tutkimusten mahdollisesti edellyttämät pikaiset oikeusapua koskevat lainsäädäntötoimenpiteet sekä jatketaan oikeusapuverkoston hallinnollista uudistamista. (OHO) Toteutuma: Toteutui. 5. Kuluttajariitalautakunnan asiankäsittely ja sitä tukevat sähköisen asioinnin käytännöt uudistetaan hyödyntämällä ICT:tä nykyistä tehokkaammin. Vuonna 2014 tuetaan lautakunnan toiminnallista kehittämistä. (OHO, THY) Toteutuma: Toteutui osittain. Sähköisen asiointijärjestelmän käyttöönotto on viivästynyt 6 kk suunnitellusta. Viivästyminen on johtunut tietohallinnon resursseista ja esiselvityksen jälkeen ilmenneistä määrittelyjen täydennystarpeista. 6. Oikeushallinto-osaston keskeisiä tulostavoitteita ja uudistuksia, kuten rakenneuudistuksia, lasten huolto- ja tapaamisoikeusasioiden sovittelun laajentamista, toimitilakonseptin ja IT-järjestelmien käyttöä tuetaan koulutuksella. Tuomareiden suuren vaihtuvuuden johdosta järjestetään prosessinjohtokoulutusta uusille tuomareille. Käsittelyaikojen nopeuttamista käsitellään prosessinjohto- ja johtamiskoulutuksissa. (OHO) Toteutuma: Toteutui. 18

7. Selvitetään Oikeusrekisterikeskuksen tehtävien laajentamista täytäntöönpanokelpoisiin rikosperusteisiin saataviin sekä hallinnollisiin seuraamusmaksuihin. (OHO) Toteutuma: Toteutui. On selvitetty, mutta muutosta ei pidetty tarkoituksenmukaisena taloudellisista syistä. Velallisten selviytymistä edistetään maksuhäiriöpolitiikalla. 1. Annetaan HE yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. (Hall.ohj., LAVO) Toteutuma: Toteutui. 2. Ulosottotoimen strategisella suunnittelulla (mm. taloussuunnittelu) ja tulosohjauksella luodaan toiminnalliset puitteet ulosottolaitoksen rakenneuudistuksen läpiviemiseksi. Osallistutaan ulosottolaitoksen rakenneuudistuksen läpiviemiseen hankkeen johtoryhmässä ja alatyöryhmissä. (OHO) Toteutuma: Toteutui. Luottotappioita torjutaan tehokkaalla perinnällä. 1. Ulosoton erikoisperintä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa tehostaa harmaan talouden torjuntaa ja rikoshyödyn poisottamista sekä parantaa perintätulosta. Seurataan viranomaisyhteistyön toimivuutta erikoisperinnässä sekä erikoisperinnän tulostavoitteiden toteutumista niitä kuvaavien mittareiden avulla. (Hall.ohj., OHO) Toteutuma: Toteutui. 2. Tehostetaan konkurssiasiamiehen toimiston osalta harmaan talouden ja talousrikosten selvitystyötä konkurssivelallisten erityistarkastuksilla ja julkisselvityksillä. Seurataan konkurssiasiamiehen toimiston toiminnan tehokkuutta mm. harmaan talouden torjunnassa käyttöönotettujen mittareiden ja KOSTItiedonhallintajärjestelmän avulla. (Hall.ohj., OHO) Toteutuma: Toteutui. Politiikkasektorin muut tavoitteet 1. Annetaan HE sakon ja rikesakon määräämistä koskevan lainsäädännön voimaantulosta niin, että lainsäädäntö voi tulla voimaan vuoden 2015 aikana. (LAVO) Toteutuma: Ei toteutunut. Tarvittavat tietojärjestelmät eivät ole olleet valmiita. Mikäli tietojärjestelmien kehittäminen sallii, lait voidaan saattaa tulemaan voimaan vuoden 2016 alusta. 19

Kriminaalipolitiikka Rikollisuutta ja rikollisuuden haittoja vähennetään. Erityisesti vähennetään väkivaltarikollisuutta. Turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta parannetaan. 1. Edistetään rikoksentorjuntatoimien vaikuttavuuden arviointia valmistelemalla materiaalia arvioinnin tueksi. Vaikuttavuuden arvioinnin keinoja ja hyviksi todettuja rikoksentorjuntamenetelmiä tehdään tunnetuksi verkkosivuilla ja muussa viestinnässä. (KPO) Toteutuma: Toteutui osittain. Oman materiaalin tuottamista ei nähty tarpeelliseksi, sillä Euroopan rikoksentorjuntaverkosto EUCPN julkaisi keväällä 2014 oppaan rikoksentorjunnan arvioinnista. Oppaan suomenkielinen käännös julkaistiin lokakuussa 2014 ja se on saatavilla EUCPN:n ja rikoksentorjuntaneuvoston verkkosivuilta. 2. Osallistutaan poikkihallinnollisen lastenasiaintalo-hankkeen toiminnan kehittämiseen. (KPO) Toteutuma: Toteutui. 3. Väkivallan ehkäisyssä painopisteinä ovat vakavien väkivaltarikosten ja nuorten kokeman väkivallan vähentäminen sekä haavoittuviin ryhmiin kohdistuvan väkivallan tunnistaminen. (KPO) - Kehitetään nuorille miehille suunnattuja rikoksia ennaltaehkäiseviä palveluja, kuten mentorointi- ja vertaistukiohjelmia, esim. Poikien talo -malli. (KPO) Toteutuma: Toteutui osittain. Hanketta varten perustettiin työryhmä lokakuussa 2014. Työryhmä tuottaa arviointiraportin 31.7.2015 mennessä. - Valmistellaan Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen sopimuksen edellyttämiä yhteensovittamis-, seuranta- ja arviointitehtäviä yhdessä THL:n kanssa. (KPO) Toteutuma: Ei toteutunut. Istanbulin sopimuksen ratifiointiin liittyvät toimenpiteet ovat viivästyneet ja koordinaatioelimen perustaminen toteutumatta. STM on vastuussa koordinaatioelimen perustamisesta. 4. Rikoksen uhrin aseman kehittämisessä painotetaan uhrin yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista käytännön oikeusprosessissa ja tukitoimissa EU:n rikosuhridirektiivin mukaisesti. (KPO) - Valmistellaan HE rikosuhrimaksun käyttöön ottamiseksi sekä muut rahoitusmallin edellyttämät rikosten uhreille suunnattujen tukipalveluiden kehittämistoimenpiteet. (Hall. ohj., KPO) Toteutuma: HE-valmistelu toteutui. Uhripoliittisen toimikunnan loppuraportti valmistui helmikuussa 2015. 20

- Valmistellaan EU:n uhridirektiivin edellyttämät lainsäädäntötoimet. (LAVO, KPO) Toteutuma: Toteutui osittain. EU:n uhridirektiivin täytäntöönpanoa varten LAVO:ssa asetettiin 7.10.2014 työryhmä, jonka määräaika oli 27.2.2015. 5. Edistetään kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen laatimalla ehdotus naapuriapumallin periaatteista. (KPO) Toteutuma: Toteutui. 6. Annetaan HE seksuaalirikoksia koskevan rikoslain 20 luvun muuttamisesta. (Hall.ohj., LAVO) Toteutuma: Toteutui. 7. Annetaan HE tietoverkkorikoksia koskevan rikoslainsäädännön uudistamisesta. (LAVO) Toteutuma: Toteutui. 8. Annetaan HE ihmiskauppaa koskevan rikoslainsäädännön uudistamisesta. (LAVO) Toteutuma: Toteutui. 9. Tehostetaan korruptionvastaisen yhteistyöverkoston toimintaa ja vahvistetaan verkoston kokoonpano ja tehtävät uudelle 2014 alkavalle toimikaudelle. Verkoston tehtäviksi tullaan asettamaan mm. korruptiolle riskialttiiden sektoreiden kartoittaminen tutkimuksen avulla, korruption ilmiantajien suojelujärjestelmän edellyttämien toimenpiteiden arvioiminen OECD:n ja EN:n antamien suositusten pohjalta sekä Suomen kannan valmisteleminen OECD:n ja GRECO:n Suomelle antamiin suosituksiin. (Hall. ohj., KPO) Toteutuma: Toteutui. Uusintarikollisuutta vähennetään parantamalla rangaistusta suorittavan edellytyksiä rikoksettomaan elämäntapaan. 1. Yhdyskuntaseuraamuksia ja seuraamusten täytäntöönpanoa kehitetään. Rangaistusten täytäntöönpanossa vankeja ei sijoiteta suljetumpaan vankilaan tai osastoon kuin vankilan järjestys ja turvallisuus sekä vankilassa pitämisen varmuus edellyttävät. (KPO) - Annetaan HE yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon kokonaisuudistuksesta. (KPO) Toteutuma: Toteutui. - Käynnistetään hanke, jossa selvitetään yhdyskuntaseuraamusten käyttöä ja alueellisia eroja. (KPO) Toteutuma: Ei toteutunut. Hanketta on valmisteltu ja se käynnistetään vuoden 2015 aikana. 21

- Käynnistetään vankiloiden valvontatasoluokituksen edellyttämien lainsäädäntömuutosten valmistelu. (KPO) Toteutuma: Ei toteutunut. Asiaa selvittää ensin RISE:n työryhmä, jonka määräaika on keväällä 2015. - Annetaan HE sakon muuntorangaistuksen kokonaisprosessin uudistamisesta. Tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa muuntorangaistusmenettelyä, joka nykymuodossaan on monimutkainen ja työllistää useita eri viranomaisia. (Hall.ohj., KPO) Toteutuma: Ei toteutunut. Sakon muuntorangaistuksen käytön laajentamista koskeva HE annettiin eduskunnalle 4.12.2014. Esitykseen ei sisälly kokonaisprosessin uudistamista koskevia ehdotuksia, vaan ne valmistellaan myöhemmin erikseen. 2. Annetaan HE yhdyskuntaseuraamusten ja vankeuden täytäntöönpanon aloittamiseen liittyvien tehtävien siirrosta ulosotolta Rikosseuraamuslaitokselle. (KPO) Toteutuma: Toteutui. 3. Annetaan HE koko rangaistusta suorittavalle vangille tarkoitetusta uudesta seuraamuksesta vakavan väkivaltariskin vähentämistä selvittäneen työryhmän ehdotusten ja niistä saadun lausuntopalautteen pohjalta. (Hall. ohj., KPO) Toteutuma: Ei toteutunut. HE:ta on valmisteltu, mutta se annetaan vasta uudelle eduskunnalle. 4. Valmistellaan vankien terveydenhuollon järjestämisvastuun ja rahoittamisen siirto sosiaali- ja terveysministeriölle ja valvontavallan siirto sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. (KPO/OM, STM) STM antaa HE:n. Toteutuma: Toteutui. Oikeudenmukainen rikosvastuu toteutuu tehokkaasti ja laadukkaasti asianosaisten oikeusturva huomioon ottaen. 1. Osallistutaan hallituksen harmaan talouden ja talousrikollisuuden vähentämisen kuudennen torjuntaohjelman toimeenpanoon. Rikosprosessin tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi parannetaan poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten yhteistyötä. (Hall.ohj., KPO, OHO) Toteutuma: Toteutui. 2. Osallistutaan oikeudenhoidon uudistamisohjelman toimeenpanoon, edistetään nopeutetun oikeudenkäyntimenettelyn käyttöönottoa ja syyttäjien työmenetelmien kehittämistä. Nopeutetun menettelyn edellyttämien lainsäädän- 22

nöllisten muutosten tarpeesta ja valmistelun käynnistämisestä päätetään vuoden 2014 alussa. (KPO, OHO) Toteutuma: Toteutui. 3. Valmistellaan tutkintavankeutta koskevaa lainsäädäntöä, joka mahdollistaa matkustuskiellon sähköisen valvonnan ja muiden tutkintavankeuden vaihtoehtojen käyttämisen. Samalla selvitetään mahdollisuudet siirtää vastuu tutkintavankien säilyttämisestä oikeusministeriön hallinnonalalle ja vanginkuljetusta koskeva tehtäväjako poliisin ja Rikosseuraamuslaitoksen välillä. HE annetaan aikaisintaan vuonna 2015. (KPO) Toteutuma: Toteutui. Asiaa valmistellaan työryhmässä, jonka määräaika on 30.4.2015. 4. Pannaan kansallisesti täytäntöön hyväksytyt vastavuoroisen tunnustamisen ja rikosoikeuden alan EU-säädökset ja osallistutaan aktiivisesti vireillä olevaan valmistelutyöhön. (LAVO, KPO) Toteutuma: Toteutui. Politiikkasektorin muut tavoitteet: 1. Tuetaan Rikosseuraamuslaitoksen asiakastietojärjestelmän (ATJ) kehittämistä. (KPO, THY) Toteutuma: Toteutui. Arjen oikeussuhteet Turvataan kansalaisten toiminnan ja valinnan vapaus ja siten lisätään yhteiskunnan, talouden ja kansalaisten toimeliaisuutta ja hyvinvointia. 1. Annetaan HE uudeksi säätiölaiksi sekä HE avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain muuttamisesta. (Hall. ohj., LAVO) Toteutuma: Toteutui osittain. HE uudeksi säätiölaiksi annettiin. HE avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain muuttamisesta on valmis annettavaksi. Huolehditaan myös lainsäädännössä heikomman osapuolen suojaamisesta, erityisesti kuluttajansuojassa ja perheoikeudessa. 1. Annetaan HE asuntokauppalain muuttamisesta, jolla parannetaan ryhmärakennuttamisen toimintaedellytyksiä selkeyttämällä asunnonostajan suojaa koskevaa sääntelyä. (LAVO) Toteutuma: Toteutui. 2. Annetaan HE isyyslaiksi. (Hall.ohj., LAVO) Toteutuma: Toteutui. 23

Politiikkasektorin muut tavoitteet 1. Pannaan täytäntöön hyväksytyt EU-säädökset (mm. EU-perintöasetus) ja osallistutaan aktiivisesti vireillä olevaan valmistelutyöhön (mm. EUkauppalaki, EU-aviovarallisuusasetukset, lentomatkustajan oikeudet). (LA- VO) Toteutuma: Toteutui. 3.1.2 Toiminnallinen tehokkuus Hallituksen esitykset, EU- ja kansainväliset lainsäädäntöhankkeet sekä säädösvalmistelun kehittäminen Ministeriön taloudellinen tilanne vuosina 2014-2016 on tiukka. Tämän vuoksi osastot huolehtivat siitä, että valmistelun alusta alkaen kiinnitetään huomiota siihen, että - hallituksen esitykset, U-kirjelmät ja muut valmisteluasiakirjat laaditaan mahdollisimman tiiviiksi kuitenkin niin, että esimerkiksi esityksen olennaiset taloudelliset ja muut vaikutukset on johdonmukaisesti ja selkeästi kuvattu, - kullakin eduskunnan istuntokaudella annettaviksi ilmoitetaan vain ne esitykset, jotka suurella todennäköisyydellä saadaan annetuiksi, - noudatetaan Sujuvampaan lainvalmisteluun -hankkeen viitoittamia hyvän lainvalmisteluprosessin menettelytapoja (LAVO, OHO, KPO) Toteutuma: Toteutui. Tuottavuuden ja taloudellisuuden kehittäminen hallinnonalalla ja ministeriössä 1. Oikeuslaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen kehittämistä ja toiminnan sopeuttamista kiristyvään määrärahatilanteeseen toteutetaan vuonna 2013 valmistuneen Oikeudenhoidon uudistamisohjelman, lyhyen aikavälin sopeuttamisohjelman ja Rikosseuraamuslaitosta koskevan sopeuttamissuunnitelman pohjalta. Toimenpiteissä otetaan huomioon myös valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman sekä hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteet. (OHO, KPO, LAVO) Toteutuma: Toteutui. 2. Hallinnonalalla viime vuosina toteutetut ja lähivuosina vireillä olevat merkittävät rakennemuutokset edellyttävät kaikilla toimialoilla toimipaikkaverkoston kehittämistä ja tilankäytön tehostamista, mutta luovat tähän myös mahdollisuuk- 24

sia. Toimitilajohtamista ja hankintatointa tehostetaan hyväksyttyjen strategialinjausten pohjalta. (OHO, KPO, HALY, TALY) Toteutuma: Toteutui. Ministeriön osalta käynnistettiin vuonna 2014 tilahanke, jossa ministeriön toiminta pyritään keskittämään pääosin yhteen kiinteistöön nykyisten kolmen sijasta. Kustannussäästöjen arvioidaan olevan noin 600.00 700.000 euroa vuodessa. Tilatehokkuus paranee nykyisestä n. 30 40 m²/htv noin 20 m²:öön/htv. 3. Tietohallinnossa jatketaan yhteistyössä eri toimialojen kanssa perusprosesseja tukevien tietojärjestelmien uudistamista ja työskentelyä tukevien palvelujen kehittämistä. (THY, OHO, KPO) Toteutuma: Toteutui. Taulukko. Oikeusministeriön toimintamenot ja kustannukset 2012 2013 Tavoite 2014 2014 Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tavoitteeseen Toimintamenot, 1000 euroa 26 946 27 055 27 592 27 052 0 % -2 % Kustannukset, 1000 euroa toimintoketjuittain 26 938 28 055 30 542 9 % Yhteiskuntapoliittiset tehtävät ja ulkoinen viestintä 2 398 1 136 1 837 62 % Säädösvalmistelu 3 881 2 719 3 952 45 % EU- ja kansainvälinen yhteistyö 2 959 2 806 3 208 14 % Ministeriön ja hallinnonalan johtaminen sekä toiminnan kehittäminen 6 060 7 387 8 197 11 % Ministeriön muut hallintotehtävät 2 197 2 293 4 764 108 % Ministeriön sisäinen hallinto 6 142 8 278 5 050-39 % Poissaolo 3 301 3 435 3 534 3 % Kertomusvuonna ministeriön toimintamenot olivat edellisen vuoden tasolla. Kustannuksia kohdistui 9 % edellistä vuotta enemmän. 3.1.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen 1. Henkilöstöpolitiikassa olennaista on tukea rakennemuutoksia sekä toiminnan ja työyhteisöjen kehittämistä pitkäjänteisesti, kannustavasti sekä hyvään ja tasapainoiseen henkilöstöpolitiikkaan kuuluvien periaatteiden mukaisesti. (HALY, osastot ja erillisyksiköt) Toteutuma: Toteutui. 2. Sukupuolivaikutusten arvioinnin tarkempaan tarkasteluun valitaan 1 2 säädöshanketta ja sukupuolinäkökulma sisällytetään 1 2 valitun muun kuin säädösvalmisteluhankkeen tai ohjelman tavoitteisiin ja arviointiin. Osastot ja yksiköt selvittävät, kuinka sukupuolinäkökulmat otetaan paremmin huomioon vuotta 2015 koskevassa talousarvioehdotuksessa. (HALY, osastot ja erillisyksiköt) 25

Toteutuma: Toteutui osittain. Sukupuolinäkökulman huomioonottaminen vuode 2015 talousarviossa kirjattiin suunniteltua suppeampana. 3. Oikeudenhoidon uudistamisohjelman ja Rikosseuraamuslaitoksen sopeuttamissuunnitelman täytäntöönpanossa noudatetaan johdonmukaista ja kestävää, henkilöstön työhyvinvointia tukevaa henkilöstöpolitiikkaa. (OHO, KPO, HALY) Toteutuma: Toteutui. 3.1.4 Muut keskeiset hankkeet ja toiminnan kehittäminen Sisäisen valvonnan kehittämistavoitteet Hallinnonalan riskienhallinnan yhteistyöverkostossa seurataan, koordinoidaan ja kehitetään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyitä erikseen vahvistettavan työsuunnitelman pohjalta. Ensi vaiheessa verkostotyön tavoitteena on hallinnonalan riskienhallinnan raportointijärjestelmän kehittäminen. (STY, osastot ja erilliset yksiköt) Toteutuma: Toteutui osittain. Toimenpiteet on käynnistetty osana Siva-arviointien kehittämistä ja monivuotisen tulosohjauksen toimennpanoa. Oikeusministeriön tietoturvallisuuden kehittämishankkeessa varmistetaan ministeriön toiminnan tietoturvallisuus. Auditoidaan tietoturvallisuuden taso kolmannen osapuolen toimesta niin, että tietoturvatasojen perustason vaatimukset täytetään. (HALY, osastot ja erilliset yksiköt) Toteutuma: Toteutui osittain. Hanke valmistuu kesällä 2015. Oikeusministeriön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimenpiteiden kehittämistä jatketaan selkeyttämällä keskeiset menettelyt ja liittämällä ne osaksi ministeriön suunnittelun ja seurannan vuosikelloa. (STY, osastot ja erilliset yksiköt) Toteutuma: Toteutui. Toteutetaan liitteenä olevan sisäisen tarkastuksen riskiperusteisen suunnitelman pohjalta valmisteltavan vuosisuunnitelman mukaiset arviointi- ja konsultointityöt sekä muut kansliapäällikön osoittamat tehtävät. (STY) Toteutuma: Toteutui. Muutoksista on sovittu erikseen kansliapäällikön kanssa EU- ja kansainvälinen säädösvalmistelu Osallistutaan EU- ja kansainväliseen säädösvalmisteluun oikeusministeriön EUtoimintaa ja kansainvälistä yhteistyötä koskevien linjausten mukaisesti mm. Pohjoismaisen yhteistyön, Euroopan neuvoston, Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin, YK:n alajärjestöjen ja UNIDROIT`n puitteissa. (Osastot ja erillisyksiköt) Toteutuma: Toteutui. 26

Tietohallinto Jatketaan tietohallintostrategian linjausten toteuttamista. Kehitetään edelleen asiakaslähtöistä toimintamallia erityisesti tilaaja-tuottaja -rajapinnan täsmentämisellä sekä roolien ja vastuiden määrittelemisellä ja niiden kommunikoinnilla. (THY) Toteutuma: Toteutui. Parannetaan edelleen yhtenäisiä kehityskäytäntöjä toimintasektoreiden kanssa. Huomioidaan hanketoiminnan kehittämisessä asiakkaiden toiminnalliset tarpeet, jotta lopputuloksista saadaan tarpeiden mukaisia. Tuetaan osastoja erityisesti AIPA, ATJ ja KRIL - hankkeiden tilaajaroolissa. Kiinnitetään erityistä huomiota tietojärjestelmien käytettävyyden ja käyttöliittymien kehittämiseen. (THY) Toteutuma: Toteutui. Kuvataan hallinnonalan kokonaisarkkitehtuurin tietoarkkitehtuuri. Kehitetään asiakaslähtöisesti tietohallinnon sovellus- ja asiantuntijapalveluiden tuotteistusta ja hinnoittelumallia. Kiinnitetään erityistä huomiota palvelusopimusten hallintaan, taloussuunnitteluun ja raportointiin sekä palvelutuotannon laadun mittaamiseen. Toteutetaan tietohallinnon tilaaja- ja tuottajaosaamisen oppimiskokonaisuudet. (THY) Toteutuma: Toteutui osittain. Tietohallinnon sovellus- ja asiantuntijapalveluita ei ole vielä tuotteistettu, tietoarkkitehtuurikuvaukset ovat ylätasolla ja käsitemalli sekä sanastot kuvataan myöhemmin hankkeissa. Varmistetaan tietoteknisen palvelutuotannon laatu ja jatkuvuus sekä kehittyminen toimialariippumattoman palvelukeskuksen käynnistäessä toimintaansa. Varmistetaan tietohallintopalveluiden ohjausrakenteiden toimivuus. Jatketaan tietotekniikan valtavirtaistamista laajentamalla valtion yhteisten palveluiden käyttöä hallinnonalalla tilaajien rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. (THY) Toteutuma: Toteutui. Tutkimustoiminta Valmistellaan Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen yhdistämistä Helsingin yliopistoon yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. (KPO) Toteutuma: Toteutui. OPTL siirrettiin HY:n sosiaalitieteiden laitoksen alaisuuteen ja se aloitti toimintansa Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituuttina (KRIMO) vuoden 2015 alusta lähtien. Valmistellaan oikeusministeriön tutkimus- ja kehittämistoimintaa ohjaava suunnitelma. (osastot ja erillisyksiköt) Toteutuma: Ei toteutunut. Laadittiin VNK:n pyynnöstä suppea tilannekatsaus, mutta varsinaisen tutkimustoimintaa ohjaavan suunnitelman laatiminen aloitetaan 2015 Osallistutaan valtioneuvoston tutkimus- ja arviointitoiminnan vahvistamiseen. (KPO) Toteutuma: Toteutui. 27

Viestintä Edistetään vuorovaikutteista viestintää ja kuulemista tukemalla Otakantaa-palvelun uusien työkalujen käyttöönottoa. (DKY, VY, osastot) Toteutuma: Toteutui. Kehitetään vaali- ja äänestysaktiivisuusviestintää vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. (DKY, VY) Toteutuma: Toteutui. Toteutetaan kokonaisuudessaan oikeusministeriön hallinnonalan intranetin käyttöönotto- ja kehittämishanke. (HALY, VY) Toteutuma: Toteutui. Taloushallinto ja hankintatoimi Uusitaan oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen taloussääntö sekä taloushallinnon ohjeistus. (TALY) Toteutuma: Toteutui osittain. Taloussääntö uusittiin, ohjeistuksen osalta maksuaikakortteja ja käteiskassoja koskeva ohjeistus päivitetään keväällä 2015. Valmistaudutaan oikeusministeriön hallinnonalan valtion uuden henkilöstö- ja taloushallinnon järjestelmän (Kieku-järjestelmä) käyttöönottoon. (TALY, HALY) Toteutuma: Toteutui. Parannetaan ministeriön osastoille ja yksiköille sekä virastoille tuotettavaa säännöllistä talouden raportointia. (TALY) Toteutuma: Toteutui. Toimitilahallinto Selvitetään toukokuun loppuun mennessä toimitilajohtajuuden järjestäminen oikeusministeriössä. (TALY) Toteutuma: Toteutui. Keväällä 2015 ratkaistaan toimitilajohtajuuden pysyvämpi järjestely. Vakiinnutetaan toimitilajohtamisen käsikirjassa kuvatut mallit (mm. toimitilasuunnitelmat, työympäristö- ja toimitilakonseptit, hankejohtamisen malli) osaksi toiminnan ja talouden vuosisuunnitteluprosessia. (TALY) Toteutuma: Toteutui. 28

3.2 Oikeusministeriön yhteydessä toimivat virastot 3.2.1 Oikeusrekisterikeskus Vaikuttavuus Tulossopimuksessa asetettiin vuodelle 2014 viisi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden avaintavoitetta: ORK:n ICT-palveluiden saatavuus on hyvällä tasolla; mittarina katkojen määrä ja kesto Käyttöympäristön vakautta on pyritty parantamaan yhteistyössä käyttöpalvelutoimittajien (Tieto, Fujitsu) kanssa. Lisäksi on päivitetty palvelin- ja sovellushallintaan liittyvää ohjeistusta, painotettu palvelutoimittajan vastuuta palvelinympäristön valvonnassa sekä toimittajien asiantuntemuksen tärkeyttä mm. tuotantoympäristöjen ongelmien ennaltaehkäisyssä. ORK:n tietojärjestelmähankkeet etenevät suunnitellusti ja tuottavat suunnitellut lopputulokset suunnitellussa aikataulussa; mittarina hankkeiden viivästyminen suunnitellusta Tietojärjestelmähankkeet ovat edenneet suunnitellusti hankejohtojensa ohjauksessa. ORK tukee asiakkaitaan toiminnan kehittämisessä kehityshankkeiden yhteydessä; mittarina asiakastyytyväisyys Arvio asiakastyytyväisyyskyselyssä oli tälle kysymykselle 3,44 (asteikolla 1-5). Arvio siitä, että sovelluksia koskeva tiedottaminen on ollut riittävää ja oikea-aikaista nousi edellisvuodesta (3,31 > 3,45). Samoin arvio siitä, miten ORK:n sovellustuki on toiminut, nousi edellisvuodesta (3,68 > 3,77). ORK:n toiminta on laadukasta ja sen toimintaan luotetaan; mittarina asiakastyytyväisyys ORK:n asiakastyytyväisyys on kokonaisarvoltaan noussut (3,39 > 3,50) edellisestä vuodesta. Tulostavoitetta (3,7) ei saavutettu. ORK pienentää hiilijalanjälkeään vähentämällä paperinkulutusta ja matkustamista; mittarina paperinkulutuksen ja matkustamisen väheneminen Paperinkulutuksen vähenemistä ei voida toistaiseksi todentaa. Matkustamisen vähentämisen osalta tavoitetta ei ole saavutettu. 29

Toiminnallinen tehokkuus Taulukko. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot ja kustannukset Tavoite 2013 2013 Palkat 6 343 561 6 247 839 Toimitilat 742 000 711 338 ORK:n ICT-menot 2 980 993 3 248 195 Muut menot 643 469 660 177 Menot yhteensä 10 710 023 10 867 550 Nettoutettavat tulot (ict-palvelumaksut) -4 595 905-4 272 814 Nettoutettavat tulot (viranomaistoiminnan tuotot) -2 820 400-2 625 687 Tulot yhteensä -7 416 305-6 898 501 Budjetista rahoitettava osuus 3 293 718 3 969 049 Rekisteritoiminnan tunnusluvut vuonna 2014 olivat - taloudellisuus 2,76 e/luovutettu tieto - tuottavuus 34 059 luovutettua tietoa/htv Tuomioistuin-, rangaistusmääräys- ja rikesakkojen sekä ylikuormamaksujen ja muuntorangaistusten sekä rikosvahinkosaamisten perinnän tehokkuuden arvioinnissa mittareina ovat täytäntöönpantujen saatavien (kpl ja euroa) suhde kustannuksiin ja henkilöstömäärään. Tunnusluvut olivat vuonna 2014 - taloudellisuus 4,86 e/saatava - tuottavuus 27 658 saatavaa/htv Tuotokset ja laadunhallinta Oikeusrekisterikeskuksen päätavoitteet vuodelle 2014 1. Palvelusopimusten velvoitteiden täyttäminen siten, että kirjallisesti tehdyt muutosilmoitukset huomioidaan sekä lakisääteisten viranomaistehtävien hoitaminen. Onnistumista mitataan ensisijaisesti asiakastyytyväisyys- ja tilaajatyytyväisyyskyselyillä sekä sovittujen määräaikojen ja budjettien pitävyydellä. Palvelusopimusten velvoitteet IT-palveluiden tuottamisessa onnistuttiin olennaisilta osin täyttämään. Pakolliset lakisääteiset uudistukset tai muutokset nykyjärjestelmiin on pystytty toteuttamaan ajallaan (esim. virastojen yhdistymiset). Tilaajatyytyväisyyskyselyjen keskiarvotulokseksi tuli 7,94. Tulostavoite oli 7,75 (asteikolla 4-10). 2. Uuden toimintamallin vakiinnuttaminen, OTTK/TORI ORK -palvelutuotantomallin käytäntöön sovittaminen. Onnistumista mitataan palvelutuotannon ja hankkeiden häiriöttömyydellä sekä henkilöstötyytyväisyydellä. 30

VALTORI ORK palvelutuotantomallin soveltamisen lisäksi ORK:ssa on valmistunut sisäinen palvelutuotantomallin kehittämissuunnitelma. Sisäisen palvelutuotannon kehittämisen toteutus aloitetaan alkuvuodesta 2015. 3. Palvelusopimusten ja budjetointiprosessin sekä TTS:n valmistelumenettelyjen tehostaminen ottaen huomioon henkilötyö- ja määräraharesurssit sekä VM:n säästötavoitteet Oikeusrekisterikeskuksen osalta. Palvelusopimusten, budjetointiprosessin sekä TTS:n valmistelumenettelyjä tehostettiin valmistelevasti ensimmäisellä puolivuotiskaudella mm. osallistumalla aktiivisesti tilaajaosaamisen kehittämiseen. ORK:n johdon työmenetelmien kehittämisen yhteydessä kehitettiin viraston sisäistä palvelusopimus-, budjetointi- sekä toiminta- ja taloussuunnitteluprosessin yhteensovittamista. ORK oli pilottina hallinnonalalla, kun ministeriön johdolla kehitettiin 4-vuotiskautista tulosohjausmallia, jolla tullaan korvaamaan ja tehostamaan aiempaa TTS-suunnittelua. 4. Rikosrekisterin kehittäminen niin, että sähköistä asiointia lisätään. Katso-palvelun käyttöönotto yhteisöasiakkaita varten ja kansalaisen asiointitilin käyttöönotto yksityisasiakkaita varten. Sähköinen asiointi rikosrekisteriin toteutettiin elokuussa lasten kanssa työskentelemään ryhtyvien ja opiskelijoiden rikostaustaotteiden hakemista varten. Yhteisöasiakkaiden Katso-palvelua ei ole toistaiseksi toteutettu rikosrekisteriin. 5. Valmistautuminen rikoshyötyä vastaavien, tuomioistuinten vahvistamien vahingonkorvauksien suorittamiseen valtion varoista. Korvausta haetaan Oikeusrekisterikeskukselta tuomioistuimessa nostettavan kanteen asemesta (ns. WinCapita-asiat). Korvaushakemuksia ns. WinCapita-asiaan liittyen on saapunut vuoden 2014 loppuun mennessä 1 117. Korvausvaatimusten yhteismäärä on yli 23 miljoonaa ja vastaava määrä todennäköisesti saadaan perityksi menettämisseuraamuksina ja tullaan jakamaan korvauksen hakijoille. Kehittämistoiminnan ja jatkuvien palvelujen mittarit Kouluarvosanoilla arvioituna projektit saivat keskiarvoltaan arvosanan 8,6. Kysymykset koskivat projektien tiedotusta, projektipäällikön ammattitaitoa yleensä, kokousten järjestelyjä, muutostilanteiden hallintaa ja projektin työilmapiiriä. Palautteiden kysyminen versiopäivitysten laadusta aloitettiin edunvalvonnan, oikeusavun ja ulosoton järjestelmistä. Tulossopimuksessa palautteiden keskiarvon tavoitteeksi oli asetettu 2,5. Edunvalvonnan, oikeusavun ja ulosoton järjestelmien palautteiden osalta tulokseksi saatiin 3,4. Viranomaistoiminnan mittarit Käsittelyajoille asetetut tavoitteet saavutettiin. 31

Viranomaistoiminnan asiakastyytyväisyyden tulokseksi saatiin 4,03 (asteikolla 1-5). Sakoille ja korvauksille myönnetyn maksuajan pituus on yleisimmin 1-2 vuotta. Noin 70 % maksuaikapäätöksissä vahvistetuista maksusuunnitelmista on toteutunut kahden vuoden aikana. Eduskunnan oikeusasiamies on vuonna 2014 antanut Oikeusrekisterikeskuksen tiedoksi yhden päätöksen sen toimintaa koskevassa kanteluasiassa. Tiedot henkisten voimavarojen hallinnasta ja kehittymisestä ovat liitteessä G. 3.2.2 Onnettomuustutkintakeskus Vuoden 2014 tulossopimuksessa on kiinnitetty erityistä huomioita Onnettomuustutkintakeskuksen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, tuotos- ja laadunhallintaan sekä henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämiseksi Onnettomuustutkintakeskuksen palvelukseen on vuonna 2014 palkattu viestintäpäällikkö. Virastolle on laadittu viestintäsuunnitelma, jota päivitetään vuosittain. Viraston ja oikeusministeriön yhteistyönä on valmisteltu suunnitelma poikkeuksellisten tapahtumien tutkinnalle. Tutkinnassa käytettäville analyysimenetelmille on määritetty periaatteet. Virasto on osallistunut syksyllä 2014 suuronnettomuusharjoitukseen. Tuotos- ja laadunhallinnassa on edetty suunnitelmallisesti. Tutkinnanjohtajan sekä raportoinnin hyödyntäminen turvallisuustutkinnan ohjauksessa ovat vakiintuneet. Kaikissa tutkinnoissa hyödynnetään sähköistä työskentelyalustaa ja etäkokouksia. Oikeusministeriön kanssa sovitulla tavalla tutkintatyön painotusta on siirretty virkamiestyön suuntaan. Työtapojen kehittämiseksi virasto on teettänyt selvityksen projektinhallinnan välineiden hyödyntämisestä turvallisuustutkinnassa. Sidosryhmät on kartoitettu ja niiden merkitys on arvioitu. Onnettomuustutkintakeskuksesta eläkkeelle siirtyneiden virkamiesten tilalle on rekrytoitu uudet henkilöt ja heidät on perehdytetty työhönsä. Sisäinen koulutusjärjestelmä toimii toimintakäsikirjassa määritellyllä tavalla. Viraston työtyytyväisyys on hyvä. Viraston tulostavoitteita on kehitetty yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Uudet mittarit on otettu käyttöön vuoden 2015 tulossopimuksessa. 32

Taulukko. Onnettomuustutkintakeskuksen toiminnallinen tehokkuus 2012 2013 Tavoite 2014 2014 Toimintamenomäärärahan (25.01.03) käyttö, 1000 1 188 1 384 1 412 1 411 Arviomäärärahan (25.01.20) käyttö, 1000 1 236 1 332 1 055 625 Määrärahan käyttö yhteensä, 1000 2 424 2 716 2 467 2 036 Kokonaiskustannukset, 1000 2 283 2 721 2 078 Taloudellisuus 1, 1000 47 58 55 Tuottavuus 2 0,6 0,7 0,7 Taulukko. Onnettomuuskeskuksen tuotokset 2012 2013 2014 Saapuneet asiat 20 17 11 Ratkaistut asiat 35 30 27 Vuonna 2011 voimaan tulleiden kansainvälisten säädösten ja turvallisuustutkintalain (525/2011) vuoksi tutkittavaksi tulleiden tapausten määrä on vähentynyt. Erityisesti pienten vesiliikenne- ja ilmailuonnettomuuksien ja vaaratilanteiden sekä tasoristeysonnettomuuksien tutkinnat ovat vähentyneet. Tarkasteluvuoden aikana Onnettomuustutkintakeskuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota tutkinnan kestoon. Erityisesti ilmailu- ja vesiliikenneonnettomuuksien keskeneräisiä tutkintoja on saatettu loppuun. Vuonna 2014 ei ole aloitettu yhtään turvallisuustutkintalain tarkoittaman poikkeuksellisen tapahtuman tutkintaa. Tarkempia tietoja 2014 aloitetuista ja valmistuneista tutkinnoista löytyy osoitteesta http://www.turvallisuustutkinta.fi/etusivu. Tiedot henkisten voimavarojen hallinnasta ja kehittymisestä ovat liitteessä G. 1 Kustannukset aloitettua ja valmistunutta tutkintaa kohti 2 Htv per valmistunut tutkinta 33

3.2.3 Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto antaa henkilötietojen käsittelyä koskevaa ohjausta ja neuvontaa sekä valvoo henkilötietojen käsittelyä. Tehtävänä on myös ylläpitää ja edistää perusoikeutta yksityisyyteen ja luottamusta yhteiskunnan palveluihin sekä osallistua tietoyhteiskunnan kehittämiseen Suomessa ja EU:ssa. Taulukko. Tietosuojavaltuutetun toimiston toiminnallinen tehokkuus 2012 2013 Tavoite 2014 2014 Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen Toimintamenomäärärahan (25.01.03) käyttö, 1000 1 737 1 708 1 702 1 672 2 % 2 % Kokonaiskustannukset, 1000 1 765 1 752 1 717 2 % Taloudellisuus, 1000 152 125 150 130 4 % 13 % Taloudellisuus heikkeni hieman eli ratkaisun yksikköhinta nousi edellisvuodesta 9, jääden kuitenkin pienemmäksi kuin tulossopimuksessa oli sovittu. Taulukko. Tietosuojavaltuutetun tuotokset ja laadunhallinta 2012 2013 Tavoite 2014 2014 Saapuneet asiat, kpl 3389 3852 3420 Vireillä olevat asiat, kpl 888 1314 1011 Ratkaistut asiat, kpl 3212 3426 3300 3723 Käsittelyaika, päivää 60 42 40 39 Oikeudenloukkauksia koskevat lausuntopyynnöt / kaikki lausuntopyynnöt 45 % 54 % 50 % 50 % Kantelut / kaikki asiat 17 % 17 % 20 % 16 % Ohjauspyynnöt / kaikki asiat 46 % 41 % 50 % 45 % Oma-aloitteiset vireillepanot / kaikki ohjaus- ja toimenpidepyynnöt 4 % 4 % 11 % 1 % Annettujen lausuntojen määrä, kpl 301 435 300 314 Oikeudenloukkauksia koskevien lausuntopyyntöjen ja kanteluiden osuus vireille tulleista asioista laski toimintavuonna edelleen tavoitteen mukaisesti. Lausuntopyyntöjen edellisvuoden vahva kasvu sen sijaan päättyi ja trendi kääntyi laskuun. Tulostavoite kuitenkin jopa ylitettiin, toisin kuin oma-aloitteisissa vireillepanoissa, joissa tavoite jäi saavuttamatta. Tiedot henkisten voimavarojen hallinnasta ja kehittymisestä ovat liitteessä G. 34

3.2.4 Kriminaalipolitiikan instituutti Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Instituutin tavoitteena on tuottaa korkeatasoista ja riippumatonta tutkimustietoa tukemaan kotimaista ja kansainvälistä kriminaalipoliittista suunnittelua ja päätöksentekoa ja edistää julkista keskustelua. Instituutin toimintaa ohjaavat YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät linjapäätökset. Tämän vuoksi määrällisiä tulostavoitteita ei ole ollut mielekästä asettaa. Taulukko. Kriminaalipolitiikan instituutin toiminnallinen tehokkuus Toimintamenomäärärahan (25.01.04) käyttö, 1000 Kokonaiskustannukset, 1000 2012 2013 Tavoite 2014 2014 Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen 521 522 523 525 +1 % 0 % 728 818 704-14 % HEUNI:lle osoitettiin vuodelle 2014 yhteensä 525 000 euron määräraha. Lisäksi instituutti hankki ulkopuolista rahoitusta kotimaasta ja ulkomailta. Vuonna 2014 ulkopuolisen rahoituksen osuus toiminnan rahoituksesta oli runsas 24 %. Tiedot henkisten voimavarojen hallinnasta ja kehittymisestä ovat liitteessä G. 3.2.5 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toiminta-ajatuksena on tuottaa korkeatasoista ja riippumatonta rikollisuutta ja oikeusoloja koskevaa tieteellistä tutkimustietoa, joka on omiaan hyödyttämään oikeus- ja kriminaalipoliittista suunnittelua ja päätöksentekoa sekä julkista keskustelua. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toiminta suuntautuu lainvalmisteluun ja muuhun yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon, kansalaisyhteiskuntaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä tiedeyhteisöön ja tutkimukseen. Tutkimustoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat pääosin välillisiä. Tutkimuksen vaikuttavuudessa kyse on tiedon läpäisykyvystä, sen tehokkaasta levittämisestä sekä päätöksentekojärjestelmän kyvystä vastaanottaa ja käyttää sille tarjottua tietoa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuottamaa tutkimustietoa julkaistaan tieteellisissä julkaisusarjoissa, lehtiartikkeleissa, laitoksen www-sivuilla, erilaisissa koulutustilaisuuksissa, esitelmissä ja seminaareissa. Laitoksen tutkijoiden osallistuminen erityisesti oikeusministeriön suunnitteluelinten toimintaan kanavoi tietoa lainvalmistelun, strategisen suun- 35

nittelun ja päätöksenteon tarpeisiin. Laitoksen julkaisema tutkimustieto kanavoituu median kautta myös osaksi yleistä oikeuspoliittista kansalaiskeskustelua. Taulukko. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuotokset 2011 2013 (kolmen vuoden keskiarvo) Tulossopimus tavoite 2014 2014 Vertailu vuosiin 2011 2013 Julkaisujen määrä, kpl 76 60 90 70-8 % Esitelmien määrä, kpl 97 50 80 54-44 % Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos saavutti vuodelle 2014 tuotoksia koskevat tulostavoitteensa. Tuotosten määrä on jonkin verran aikaisempaa alhaisempi, koska laitoksen rahoitusta ja valtion tutkimuslaitosuudistusta koskevan epävarmuuden vuoksi toimintaa on hieman supistettu, eikä määräaikaisia projektitutkijoita ole palkattu yhtä paljon kuin aiemmin. Tutkimuslaitoksen tutkijat pitivät kertomusvuonna 55 esitelmää tai alustusta, 30 kotimaassa ja 24 kansainvälisissä seminaareissa. Lisäksi 16 eri luentosarjalla pidettiin yhteensä 68 luentokertaa. Taulukko. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toiminnallinen tehokkuus Toimintamenomäärärahan (25.01.04) käyttö, 1000 2012 2013 Tavoite 2014 2014 Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen 1 237 1 261 1 429 1 306 3 % 9 % Kokonaiskustannukset, 1000 1 721 1 779 1 653-7 % Taulukko. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2011 2012 Tavoite 2013 2013 Muutos 2012 / 2013 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot, 1000 1 muilta virastoilta saatu rahoitus 437 419 476 14 % EU:lta saatu rahoitus 38 2 33 1550 % muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 0 14 8 43 % Tuotot yhteensä 475 435 450 517 19 % Hankkeiden kokonaiskustannukset, 1000 1 013 1 134 1 380 22 % Ylijäämä (+) / alijäämä ( ) 540 699 863 Kustannusvastaavuus-% 47 % 38 % 37 % Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kokonaisrahoituksesta 76 % koostuu budjettirahoituksesta ja 24 % ulkopuolisten tutkimussopimusten kautta tulevasta rahoituksesta. 36

Taulukko. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen taloudellisuus ja tuottavuus 2007 2013 Taloudellisuus Tuottavuus Tuotokset euroa / julkaisu euroa / htv julkaisua / htv julkaisut ja kirjoitukset, kpl 2008 18 500 69 900 3,8 91 2009 15 200 72 900 4,8 123 2010 25 500 78 300 3,1 74 2011 21 300 81 100 3,8 85 2012 27 000 82 200 3,0 62 2013 23 700 84 100 3,8 81 2014 23 700 85 800 3,6 70 Tulossopimuksen tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteita ei täysin saavutettu. Vuonna 2014 julkaistiin 3,6 kirjoitusta henkilötyövuotta kohden, kun tavoitteeksi oli asetettu 3,8 4,2 kirjoitusta. Yhden julkaistun kirjoituksen hinta vuonna 2014 oli noin 23 600 euroa, jonka on noin 1 400 euroa enemmän kuin vuonna 2013. Vuonna 2014 tutkimuslaitoksen toimintaympäristö oli erityisen haasteellinen, koska osa laitoksen henkilöstöresursseista oli toimintavuoden aikana sidottu toimenpiteisiin, joilla valmisteltiin laitoksen siirtoa osaksi Helsingin yliopistoa 1.1.2015 alkaen. Tutkimuslaitoksen tuottavuutta ja taloudellisuutta mitataan tuotettujen julkaisujen lukumäärän avulla. Merkittävä osa toiminnasta ja sen tuloksista kanavoituu ja ilmenee muiden, ei mitattavissa olevien mittareiden muodossa. Esitetyt mittarit antavat mahdollisuuden trenditarkasteluihin. Pienelle laitokselle on tyypillistä tuotosten määrän voimakas vuosittainen vaihtelu. Tutkimustoiminnalle tyypillisiä ovat pitkäkestoiset projektit, jotka pisimmillään kestävät useita vuosia. Esitetyt tunnusluvut voivat vuosittain vaihdella julkaisuaikatauluista riippuen. Sen vuoksi mielekäs tarkastelutapa on esimerkiksi kolmen vuoden keskiarvo tuotoksissa. Erilaiset julkaisut eivät ole vaikuttavuudeltaan tai sivu- tai työmäärältään yhteismitallisia, eivätkä näin ollen täysin vertailukelpoisia. Tämä vaikeuttaa sekä laitoksen oman toiminnan ajallista tarkastelua että vertailua eri tutkimuslaitosten välillä. Tiedot henkisten voimavarojen hallinnasta ja kehittymisestä ovat liitteessä G. 37

3.3 Tuomioistuimet 3.3.1 Tuomioistuinten vaikuttavuus Tuomioistuinten toiminnan vaikuttavuuden kannalta keskeistä on, että oikeusturvan saatavuus toteutuu - myös ajallisesti. Vuoden 2014 talousarvioesityksen mukaan oikeudenkäyntien pituuteen vaikuttaa se, miten voimavarat on kohdennettu ja miten tehokkaasti niitä käytetään. Yksikkökoon kasvun myötä yksiköiden välisiin kohdennusongelmiin liittyvät seikat vähenevät, jolloin resursoinnista johtuvat alueelliset käsittelyaikaerot muodostuvat todennäköisemmin kohtuullisiksi. Samalla paranee suurempien yksiköiden mahdollisuus organisoida toimintansa tehokkaaksi muun muassa yleis- ja erityisosaamista syventämällä. Oikeudenkäyntien kokonaiskestosta tulee ottaa riittävästi vastuuta kaikissa vaiheissa, jotta kokonaiskäsittelyajat eivät pitkittyisi. Kussakin oikeusasteessa tavoitteena oli pitää käsittelyajat kohtuullisina muun muassa kiinnittämällä huomiota tuomioistuimessa yli 12 kuukautta vireillä olleiden asioiden määrään. Tavoitteena oli myös estää asioiden kokonaiskeston pitkittymistä. Vuonna 2014 tavoitteena oli, että alueelliset käsittelyaikaerot ovat kohtuullisia. Yksittäisen tuomioistuimen keskimääräisen käsittelyajan ei tulisi poiketa merkittävästi koko maan keskiarvosta. Hovioikeuksissa poikkeama oli 1,1 kuukautta vuonna 2013 (1,5 kk v. 2013). Pisin keskimääräinen käsittelyaika hallinto-oikeuksien osalta poikkesi 1,3 kuukautta (2,2 kk v.2013) koko maan keskiarvosta. Erotus oli pienempi kuin edellisenä vuonna, joten tavoite erojen lyhentämiseksi saavutettiin. Käräjäoikeuksien osalta oikeusturvan ajallisen saatavuuden alueellista tasa-arvoa kuvaava tavoite oli, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ylitä maan keskiarvoa yli kolmella kuukaudella. Kaikkien käräjäoikeuksien keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa oli 4,1 kuukautta. Helsingin käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika oli 8,4 kuukautta, joten tavoite ei toteutunut. Oikeusministeriön säännönmukaisessa seurannassa on käsittely- ja vireilläoloaikojen jakautumat eri aikaväleille. Tällainen tarkastelu on hyödyllistä, kun arvioidaan eri yksiköiden kulloistakin tilannetta ja voimavaratarpeita. Kaikille seurattaville tiedoille ei kuitenkaan aseteta tavoitteita valtion talousarvioesityksessä tai tulossopimuksessa. Tulosohjauksessa varsinaisia tavoitteita on asetettu lähinnä pitkään viipyneiden juttujen osuuden vähentämiseksi. Kansallisen lainsäädännön perusteella viivästymisistä päättää asiaa käsitellyt tuomioistuin. Valtiokonttori ei vielä vuonna 2014 maksanut yhtään tuomioistuimen päätökseen perustuvaa viivästymishyvitystä. Viivästymisistä hyvitettiin yhteensä noin 100 000 euroa vuonna 2014. Viivästymisten hyvittäminen tuli lainsäädäntömuutoksen myötä mahdolliseksi myös hallintotuomioistuimissa 1.6.2013 jälkeen tuomioistuimessa vireille tulleiden asioiden osalta. Hallintotuomioistuimista ei ole vielä tullut viivästymisen hyvittämistä koskevia päätöksiä. Alueellisissa hallinto-oikeuksissa oli vireillä noin 1 700 yli vuoden vireillä ollutta asiaa vuoden 2014 lopussa. Vireillä olevien asioiden juttukanta on vanhaa, joten potentiaalisia viivästymishyvitystapauksia on huomattavan paljon. 38

Rikosasioissa prosessin kohtuuton kesto hyvitetään rikoksesta tuomitulle ensisijaisesti lieventämällä rangaistusta, joten viivästymisten hyvittämistä koskevan lain perusteella tuomitut korvaukset eivät anna kokonaiskuvaa viivästymisistä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) käsiteltäväksi päätyvät viivästyksiä koskevat asiat eivät myöskään enää indikoi viivästyneiden asioiden lukumääriä. EIT ei ota tutkittavaksi tapauksia, joissa oikeudenkäynnin ylipitkä kesto on kansallisella tasolla asianmukaisesti hyvitetty tai joissa asianosainen on jättänyt käyttämättä mahdollisuuden sellaisen hyvityksen saamiseen. Vuonna 2014 EIT antoi kaksi (yksi v. 2013) Suomea koskevaa ratkaisua, joissa oli kyse oikeudenkäynnin kestosta. 3.3.2 Tuomioistuinten toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta KORKEIN OIKEUS Korkeimman oikeuden kokonaisasiamäärä kasvoi noin 2 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuonna 2014 saapui yhteensä 2 611 asiaa. Saapuneista asioista suurin osa oli valituslupahakemuksia, joita tuli vireille yhteensä 2 310. Valituslupahakemuksista 1 280 eli 55 prosenttia koski siviiliasioita, joita ovat riita-asiat, vakuutusasiat ja maaoikeusasiat. Rikosasioita koskevia hakemuksia saapui 1 030 eli 45 prosenttia valituslupahakemuksista. Valituslupahakemusten lisäksi korkeimmassa oikeudessa tuli vireille purku- ja kanteluasioita (224), toisen asteen valitusasioita (40) sekä eräitä muita asioita. Hovioikeuden jatkokäsittelylupaa koski 277 asiaa. Ennakkopäätösvalituksesta oli kyse 19 asiassa. Korkein oikeus antoi 122 valituslupaa vuonna 2014. Samana vuonna tai aiemmin valitusluvan saaneissa asioissa korkein oikeus antoi 136 asiaratkaisua. Kuva. Korkeimman oikeuden asiamäärien kehitys vuosina 2005 2014 Saapuneet Ratkaistut Vireillä 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 39

Taulukko. Korkeimman oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut 2012 2013 TA 2014 tavoite/arvio Tulossopimus tavoite/arvio 2014 2014 Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen Saapuneet asiat 2 661 2 553 2 500 2 611 2 % Ratkaistut asiat 2 640 2 582 2 600 2 600 2 617 1 % 1 % Vireillä olevat asiat 1 315 1 289 1 100 1 283 0 % Myönnetyt valitusluvat 141 134 150 122-9 % Asiaratkaisut valituslupa-asioissa 128 131 150 150 136 4 % -9 % Julkaistut ratkaisut 109 102 110 110 103 1 % -6 % Toimintamenot, 1000 euroa 8 809 8 848 8 979 9 435 9 000 2 % -5 % Tuomioistuintulot, 1000 euroa 112 118 130 116-2 % -11 % Kustannukset, 1000 euroa 8 837 9 007 8 978 0 % Henkilöstömäärä, htv 77 77 77 75-1,2-1,6 Tuottavuus, ratk.asia/htv 34 34 33 34 35 3 % 3 % Taloudellisuus, euroa/ratk.asia 3 337 3 427 3 589 3 629 3 439 0 % -5 % Keskimääräinen käsittelyaika, kk * Valituslupahakemukset 5,1 4,8 5,0 5,0 4,8 0,0-0,2 * Asiaratkaisut 17,5 19,9 17,0 17,0 21,1 1,2 4,1 Toimintamenoissa on mukana toimintakertomusvuoden aikana toteutunut toimintamäärärahan käyttö. Kustannustiedoissa investointihankinnat ajoittuvat eri vuosille poistojen muodossa. Kustannuksissa on mukana myös virastojen omien tukitoimintojen lisäksi osuus kunkin virastoryhmän yhteisistä talous-, henkilöstö- ja tietohallintokustannuksista. Maksullisen toiminnan laskelmat on esitetty kohdassa 1.6. Keskimääräinen käsittelyaika oli 21,1 kk asiaratkaisuissa ja 4,8 kk hylätyissä valituslupa-asioissa. Vuotta 2014 koskeva käsittelyaikatavoite asiaratkaistuissa oli 17 kk ja valitusasioissa 5 kk. Asiaratkaistuista 136 valituslupa-asioista pisimpään kestänyttä asiaa käsiteltiin lähes 3,8 vuotta. Pisimmät käsittelyajat vaikuttavat merkittävästi keskimääräisen käsittelyajan muodostumiseen. Asiaratkaistuista asioista kahdeksan kesti yli kolme vuotta ja 41 yli kaksi vuotta. Korkein oikeus antaa vuosittain hieman yli 100 oikeuskäytäntöä ohjaavaa ennakkopäätöstä. Näissä asioissa käsittelyaika voi muodostua pitkäksi muun muassa sen vuoksi, että asia odottaa toisen pilottijuttuna käsiteltävän prejudikaatin antamista tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävänä olevan sellaisen asian ratkaisemista, jolla on liittymäkohta korkeimmassa oikeudessa vireillä olevaan asiaan. Korkeimman oikeuden keskimääräinen käsittelyaika kaikissa asioissa yhteensä oli kohtuullinen 6,6 kuukautta. Korkein oikeus saavutti toiminnalliselle tehokkuudelle asetetut tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet. KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui 4 201 asiaa eli lähes sata asiaa enemmän kuin vuonna 2013. Hallinto-oikeuksien päätöksiä koskevia valituksia saapui 3 755, mikä on 89 prosenttia korkeimman hallinto-oikeuden asioiden yhteismäärästä. Markkinaoikeuden päätöksiä koskevia valituksia oli 120. Valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä valitettiin 94 asiassa ja muiden viranomaisten päätöksistä 232 asiassa. 40

Suurimpia asiaryhmiä olivat ulkomaalaisasiat (23 prosenttia), sosiaali- ja terveydenhuolto (19 prosenttia) ja verot (14 prosenttia). Kuva. Korkeimman hallinto-oikeuden asiamäärien kehitys vuosina 2005 2014 Taulukko. Korkeimman hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut 2012 2013 TA 2014 tavoite/arvio Tulossopimus tavoite/arvio 2014 2014 Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen Saapuneet asiat 3 947 4 126 4 100 4 201 2 % Ratkaistut asiat 3 928 4 304 4 000 3 900 4 272-1 % 10 % Vireillä olevat asiat 3 960 3 735 4 000 3 649-2 % Toimintamenot, 1000 euroa 10 971 10 856 10 970 10 632-2 % -3 % Tuomioistuintulot, 1000 euroa 282 282 291 3 % Kustannukset, 1000 euroa 11 041 10 941 10 648-3 % Henkilöstömäärä, htv 105 103 98 97-5 0 Tuottavuus, ratk.asia/htv 37 42 40 40 44 5 % 10 % Taloudellisuus, euroa/ratk.asia 2 793 2 522 2 737 2 829 2 489-1 % -12 % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 12,8 12,2 11,0 12,0 11,3-0,9-0,7 Korkein hallinto-oikeus ratkaisi asioita tavoitetta enemmän ja enemmän kuin niitä saapui. Keskimääräinen käsittelyaika lyheni hieman. Asioista 30 prosenttia ratkaistiin alle 6 kuukaudessa ja 40 prosenttia yli 12 kuukaudessa. Ratkaistuista asioista 6 prosentissa muutoksenhaun alaista päätöstä muutettiin tai asia palautettiin alemmalle tuomioistuimelle tai viranomaiselle, sen lopputulosta ei muutettu, mutta perustelut muuttuivat 14 prosentissa, hakemus hylättiin 5 prosentissa ja päätöstä ei muutettu 23 prosentissa ratkaistuista asioista. Muutoksenhakemus jätettiin tutkimatta tai hakemus raukesi 6 prosentissa ratkaistuista asioista ja hylättiin 42 prosentissa asioista. Toimintamenoissa on mukana toimintakertomusvuoden aikana toteutunut toimintamäärärahan käyttö. Kustannustiedoissa investointihankinnat ajoittuvat eri vuosille poistojen muodossa. Kustannuksissa on mukana myös virastojen omien tukitoimintojen lisäksi 41

osuus kunkin virastoryhmän yhteisistä talous-, henkilöstö- ja tietohallintokustannuksista. Maksullisen toiminnan laskelmat on esitetty kohdassa 1.6. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot olivat yhteensä lähes 10,7 milj. euroa vuonna 2014 ja alenivat edelliseen vuoteen verrattuna noin kaksiprosenttia. Korkein hallinto-oikeus saavutti toiminnalliselle tehokkuudelle asetetut tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet. HOVIOIKEUDET Hovioikeuksiin saapui 10 176 asiaa, joka on noin 500 asiaa enemmän kuin vuonna 2013. Saapuneista asioista rikosasioita oli 63 prosenttia ja 37 prosenttia muita asioita. Hovioikeudet antoivat yhteensä 9 942 ratkaisua. Vireillä olevia asioita oli noin 200 asiaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuva. Hovioikeuksien asiamäärien kehitys vuosina 2005 2014 14 000 12 000 10 000 Saapuneet Ratkaistut Vireillä 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuoden lopussa vireillä olevia asioita oli 47 prosenttia suhteessa koko vuoden aikana saapuneisiin asioihin. Yli vuoden vireillä olleita asioita oli 310 eli 6 prosenttia vireillä olevista asioista. Jatkokäsittelylupaa koskevat säännökset tulivat voimaan vuoden 2011 alussa. Jatkokäsittelylupasäännöksiä sovellettiin koko asiaan 3 555 asiassa eli 36 prosentissa kaikista annetuista ratkaistuista. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty 1 823 asiassa, eli lupaa edellyttävistä asioista 51 prosentissa (49 % v. 2013) jatkokäsittelylupa evättiin. Keskimääräinen käsittelyaika oli 5,8 kuukautta vuonna 2014, joka oli sama kuin edellisenä vuonna. Rikosasioissa kesto oli 5,6 kuukautta ja riita-asioissa 7,0 kuukautta. Alle kuudessa kuukaudessa ratkaistiin 60 prosenttia asioista. Vanhojen, yli vuoden käsiteltyjen asioiden, osuus oli 11 prosenttia ratkaistuista asioista. Esittelyssä ratkaistut asiat viipyivät 4,4 kuukautta ja pääkäsittelyssä ratkaistut asiat 9,6 kuukautta. Jatkokäsittely- 42

säännösten perusteella ilman valituslupaa jääneissä asioissa käsittelyaika oli 2,0 kuukautta. Vaasan hovioikeuden keskimääräinen käsittelyaika oli 6,9 kuukautta eli maan pisin. Se oli 1,1 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Alueellisten erojen tasoittamiseksi hovioikeuksien voimavaroja on uudelleenkohdennettu ja 1.4.2014 voimaan tullut hovija hallinto-oikeuksien rakenneuudistus loi entistä paremmat edellytykset kohdentaa voimavarat tarkoituksenmukaisesti. Pääkäsittelyssä oli yhteensä 2 903 asiaa ja matkakäräjät järjestettiin yhteensä 442 asiassa. Ratkaisuja oli yhteensä 9 845 asiaa, joten pääkäsittelyssä olleita asioita oli 29 prosenttia suhteessa ratkaisuihin. Hovioikeuskohtaisesti tarkasteltuna pääkäsittelyjä suhteessa ratkaisuihin oli Rovaniemen hovioikeudessa 20 % ja muissakin hovioikeuksissa alle 35 %. Kaikkien hovioikeuksien osalta pääkäsittelyssä olleista asioista 15 prosenttia käsiteltiin matkakäräjillä. Suurimmat matkakäräjien osuudet olivat Rovaniemen hovioikeudessa (49 %) ja Vaasan hovioikeudessa (50 %). Osa hovioikeuksien ratkaisemista asioista oli niin laajoja, että niiden istuntokäsittely kestää jopa yli 8 tuntia. Vuonna 2014 ratkaistuista asioista 306 asiassa (3 %) oli yli 8 tuntia kestänyt pääkäsittely. Näiden osuus kaikista ratkaistuista asioista vastasi suunnilleen edellisenä vuonna toteutunutta. Vuonna 2014 pitkään käsiteltyjen asioiden osuus hovioikeuden ratkaisemista asioista oli samaa suuruusluokkaa kaikissa hovioikeuksissa ja vaihteluväli oli 2 4 prosenttia kaikista ratkaistuista asioista. Kaikista vuoden 2014 aikana ratkaistuista asioista pisin pääkäsittely oli Helsingin hovioikeuden ratkaisemassa asiassa, jossa palvelusopimusta koskevaa riita-asiaa käsiteltiin pääkäsittelyssä yhteensä 125 tuntia. Vuonna 2014 hovioikeuksien ratkaisuilla käräjäoikeuden päätösten perusteluja ja lopputulosta muutettiin tai asia palautettiin yhteensä 27 prosentissa niistä asioista, joista oli haettu muutosta hovioikeudessa. Niiden päätösten osuus, joissa käräjäoikeuden ratkaisua ei muutettu tai muutettiin vain perusteluja taikka muutos koski vain ratkaisun epäoleellista osaa, oli 42 prosenttia. Muita ratkaisuja olivat muun muassa: ei jatkokäsittelylupaa, jäänyt sillensä ja jätetty tutkimatta. Taulukko. Hovioikeuksien toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut 2012 2013 TA 2014 tavoite/arvio Tulossopimus tavoite/arvio 2014 2014 Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen Saapuneet asiat 9 777 9 689 9 815 10 176 5 % 4 % Ratkaistut asiat 10 228 9 675 9 500 9 848 9 942 3 % 1 % Vireillä olevat asiat 4 538 4 552 4 819 4 792 5 % -1 % Työmäärä (* 23 578 25 223 7 % Toimintamenot, 1000 euroa 41 078 40 781 41 706 40 334 39 339-4 % -2 % Tuomioistuintulot, 1000 euroa 481 440 454 3 % Kustannukset, 1000 euroa 41 458 40 618 40 149-1 % Henkilöstömäärä, htv 497 486 473 461-25,5-11,8 Tuottavuus, ratk.asia/htv( * 21 20 21 50 55 10 % Taloudellisuus, euroa/ratk.asia (* 4 016 4 215 3 200 1 711 1 560-9 % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 6,0 5,8 6,0 5,8 5,8 0,0 0,0 43

*) Tuottavuus- ja taloudellisuustunnusluvut on laskettu aiemmin asiamäärän perusteella. Vuodesta 2014 lähtien on käytetty työmäärää, jossa on otettu painokertoimien avulla huomioon asiaryhmien välinen työmääräero. Toimintamenoissa on mukana toimintakertomusvuoden aikana toteutunut toimintamäärärahan käyttö. Kustannustiedoissa investointihankinnat ajoittuvat eri vuosille poistojen muodossa. Kustannuksissa on mukana myös virastojen omien tukitoimintojen lisäksi osuus kunkin virastoryhmän yhteisistä talous-, henkilöstö- ja tietohallintokustannuksista. Maksullisen toiminnan laskelmat on esitetty kohdassa 1.6. Maksullisen toiminnan laskelmat on esitetty kohdassa 1.6. Hovioikeuksien toimintamenoihin käytettiin vuonna 2014 yhteensä 39,3 milj. euroa ja menot pienenivät noin 1,4 milj. euroa edellisestä vuodesta. Hovioikeuksien työtilastoissa keskeisenä ovat kokonaisasiamäärät, jotka eivät kuvasta juttukannan työläyttä ja vaativuutta. Näin ollen voimavarojen mitoitusta ja kohdentamista ei ole tehty pelkästään kokonaisasiamäärien perusteella. Työmäärää arvioidaan vuodesta 2014 lukien eri asiaryhmien väliset työmääräerot huomioon ottavalla painotetulla työmäärällä, jossa on lisäksi otettu huomioon poikkeuksellisten pitkien pääkäsittelyjen ja matkakäräjien työllistävä vaikutus. Hovioikeudet saavuttivat toiminnalliselle tehokkuudelle asetetut tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet Hovioikeuskohtaiset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen käyvät ilmi liitteestä A. HALLINTO-OIKEUDET Hallinto-oikeuksiin vuonna 2014 saapuneiden asioiden määrä laski noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna pääosin ympäristö- ja veroasioiden vähenemisen vuoksi. Asioista 30 prosenttia oli sosiaali- ja terveydenhuoltoasioita ja 11 prosenttia veroasioita. Ulkomaalaisasioiden osuus oli 17 prosenttia, 13 prosenttia oli taloudelliseen toimintaan, mukaan lukien liikenteeseen ja viestintään, liittyviä asioita. Rakentamisasioiden osuus oli 6 prosenttia ja ympäristöasioiden 6 prosenttia. 44

Kuva. Hallinto-oikeuksien asiamäärien kehitys vuosina 2005 2014 Ratkaistujen asioiden määrä väheni kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja vireillä olevien asioiden määrä kasvoi 5 prosenttia. Hallinto-oikeuksien niin sanottuja kevennettyjä kokoonpanoja koskeva laki (675/2006) tuli voimaan vuoden 2007 alussa. Yhden jäsenen kokoonpanossa ratkaistiin 18 prosenttia ja kahden jäsenen kokoonpanossa 32 prosenttia asioista eli kevennetyissä kokoonpanoissa lähes puolet asioista. Keskimääräinen käsittelyaika oli 8,0 kuukautta. Pisimpään viipyivät ympäristöä (12,2 kk), verotusta (11,4 kk), ja itsehallintoa (10,3 kk) koskevat valitukset. Sosiaali- ja terveydenhuoltoasioissa käsittelyaika oli keskimäärin 4,8 kuukautta. Oikeusministeriön erityisseurannassa olevien lastensuojeluasioiden keskimääräinen käsittelyaika (6,1 kk) kasvoi edellisvuodesta 0,6 kuukautta. Yhteiskunnallisesti merkittävien kaava-asioiden käsittelyaika oli 11,2 kuukautta. Asemakaava-asiat viipyivät hallinto-oikeuksissa 8,7 kuukautta. Ulkomaalaisasioiden käsittelyaika oli 9,3 kuukautta. Käsittelyajat vaihtelivat paitsi asiaryhmittäin myös hallinto-oikeuksien välillä. Keskimääräinen käsittelyaika oli Turun hallinto-oikeudessa 5,9 kuukautta ja Vaasan hallintooikeudessa 9,3 kuukautta. Alueelliset käsittelyaikaerot pienenivät edellisestä vuodesta. Pisin keskimääräinen käsittelyaika poikkesi koko maan keskiarvosta 1,3 kuukautta. Hallinto-oikeuksien työmäärää kuvaava mittaristo otettiin käyttöön vuodesta 2014 lukien. Mittaristoon perustuva työmääräarvio voidaan jatkossa ottaa huomioon yhtenä tekijänä voimavarojen kohdentamisessa ja siten edesauttaa myös hallintotuomioistuinten välisten käsittelyaikaerojen supistamista. Asioista 43 prosenttia ratkaistiin alle kuudessa kuukaudessa ja vanhoja, yli vuoden viipyneitä asioita oli 24 prosenttia ratkaistujen asioiden kokonaismäärästä. Vuoden lopussa oli 1 723 yli vuoden vireillä ollutta asiaa, kun vuotta aiemmin niitä oli 1 245. Yli vuoden vireillä olleita asioita oli 12 prosenttia kaikista vireillä olleista asioista. Hallintooikeuksien suullisten käsittelyjen määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 19 prosenttia. Suullinen käsittely järjestettiin 508 asiassa ja katselmus 32 asiassa. Kaikista suullisista käsittelyistä 79 prosenttia järjestettiin lastensuojeluasioissa. 45

Hallinto-oikeuksien ratkaisuista noin 20 prosenttia johti muutoksenhaun kohteena olleen päätöksen muuttamiseen tai päätöksen palauttamiseen päätöksen tehneelle viranomaiselle. Eniten muutettiin ympäristöasioita (36 prosenttia), veroasioita (24 prosenttia) ja rakennusasioita (23 prosenttia). Tutkimatta jätettiin noin 12 prosenttia asioista. Muutoksenhaku hallinto-oikeuksien päätöksistä on pysynyt vakaana. Vuosittain noin 19 prosentissa päätöksistä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus on puolestaan muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä noin 5 prosentissa valituksenalaisista päätöksistä. Taulukko. Hallinto-oikeuksien toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut 2012 2013 TA 2014 tavoite/arvio Tulossopimus tavoite/arvio 2014 2014 Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen Saapuneet asiat 20 441 20 824 22 605 20 488-2 % Ratkaistut asiat 20 584 20 187 21 000 20 873 19 727-2 % -5 % Vireillä olevat asiat 12 708 13 254 14 006 13 901 5 % Työmäärä (* 32 284 31 324-3 % Toimintamenot, 1000 euroa 34 586 34 052 34 300 34 261 1 % 0 % Tuomioistuintulot, 1000 euroa 340 320 309-3 % Kustannukset, 1000 euroa 35 191 34 441 34 760 1 % Henkilöstömäärä, htv 438 432 434 424-8 -10 Tuottavuus, työmäärä/htv (* 47 47 50 74,4 73,8-1 % Taloudellisuus, euroa/työmäärä (* 1 680 1 687 1 620 1 062 1 094 3 % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,7 7,9 7,5 8,3 8,0 0,1-0,3 *) Tuottavuus- ja taloudellisuustunnusluvut on laskettu aiemmin asiamäärän perusteella. Vuodesta 2014 lähtien on käytetty työmäärää, jossa on otettu painokertoimien avulla huomioon asiaryhmien välinen työmääräero. Toimintamenoissa on mukana toimintakertomusvuoden aikana toteutunut toimintamäärärahan käyttö. Kustannustiedoissa investointihankinnat ajoittuvat eri vuosille poistojen muodossa. Kustannuksissa on mukana myös virastojen omien tukitoimintojen lisäksi osuus kunkin virastoryhmän yhteisistä talous-, henkilöstö- ja tietohallintokustannuksista. Maksullisen toiminnan laskelmat on esitetty kohdassa 1.6. Hallinto-oikeuksien toimintamenot olivat vuonna 2014 yhteensä noin 34,2 milj. euroa, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Taloudellisuustavoite on asetettu toimintamenoperusteisesti. Tuottavuus- ja taloudellisuusluvut on aiemmin laskettu suhteessa ratkaistujen asioiden määrään. Vuodesta 2014 lähtien tunnuslukujen laskennassa käytetään työmäärää, jonka määrittelyssä on otettu painokertoimien avulla huomioon eri asiaryhmien välinen työmääräero. Hallinto-oikeudet saavuttivat toiminnalliselle tehokkuudelle asetetut tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet. Tulostavoitteiden toteutuminen hallinto-oikeuskohtaisesti käy ilmi liitteestä B. 46

KÄRÄJÄOIKEUDET Käräjäoikeuksiin saapui yhteensä 490 526 asiaa eli 14 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Käräjäoikeuksien työmäärään vaikuttaa keskeisesti rikosasioiden määrä. Vuonna 2014 käräjäoikeuksiin saapui 54 409 rikosasiaa, eli asiamäärä oli noin kaksi prosenttia edellisvuotta pienempi. Kokonaisasiamäärän vähentyminen vuonna 2014 johtui suppealla haastehakemuksella vireille tulleiden summaaristen riita-asioiden vähentymisestä. Summaarisia asioita saapui 349 437 eli noin 80 000 asiaa (-19 %) edellisvuotta vähemmän. Summaaristen asioiden määrän kasvu on taittunut, mutta asiamäärä on siitä huolimatta korkea. Vuonna 2006 saapuneita summaarisia asioita oli noin 150 000 asiaa, joten asiamäärä on yli kaksinkertainen muutaman vuoden takaiseen verrattuna. Kuva. Rikos- ja siviiliasiat käräjäoikeuksissa vuosina 2005 2014 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 Saapuneet Ratkaistut Vireillä 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Taulukko. Käräjäoikeuksien toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut 2012 2013 TA 2014 tavoite/arvio Tulossopimus tavoite/arvio 2014 2014 Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen Saapuneet asiat 581 891 570 831 566 640 490 526-14 % -13 % Ratkaistut asiat 550 963 570 725 450 000 567 673 499 575-12 % -12 % * Rikosasiat 58 904 55 455 60 000 57 538 54 246-2 % -6 % * Laajat riita-asiat 9 797 10 446 9 500 11 776 10 513 1 % -11 % * Summaariset asiat 411 977 430 322 300 000 420 893 360 517-16 % -14 % Vireillä olevat asiat 141 719 139 764 141 713 128 838-8 % -9 % Työmäärä (* 185 887 196 448 239 542 220 735-8 % Toimintamenot, 1000 euroa 136 010 137 875 139 333 138 791 139 534 1 % 1 % Tuomioistuintulot, 1000 euroa 32 408 33 249 32 007-4 % Lautamiesmenot, 1000 euroa 2 116 2 330 1 935-17% Kustannukset, 1000 euroa 157 918 160 548 164 339 2 % Henkilöstömäärä, htv 1 904 1 910 1 881 1 915 5 34 Tuottavuus, työmäärä/htv (* 98 103 98 127 115-9 % Taloudellisuus, euroa/työmäärä (* 732 702 800 579 632 9 % 47

Keskimääräinen käsittelyaika, kk * Rikosasiat 3,6 4,0 3,6 3,9 4,1 0,1 0,2 * Laajat riita-asiat 8,8 11,4 8,5 13,1 10,1-1,3 3,0 * Summaariset asiat 2,4 2,5 2,4 2,6 2,5 0,0-0,1 * Velkajärjestelyasiat 5,7 5,9 5,5 5,8 5,8-0,1 0,0 Toimintamenoissa on mukana toimintakertomusvuoden aikana toteutunut toimintamäärärahan käyttö. Kustannustiedoissa investointihankinnat ajoittuvat eri vuosille poistojen muodossa. Kustannuksissa on mukana myös virastojen omien tukitoimintojen lisäksi osuus kunkin virastoryhmän yhteisistä talous-, henkilöstö- ja tietohallintokustannuksista. Maksullisen toiminnan laskelmat on esitetty kohdassa 1.6. Käräjäoikeuksissa käsiteltävien asioiden keskimääräinen työmäärä vaihtelee merkittävästi asiaryhmittäin ja asioiden kokonaismäärä ei kuvaa luotettavasti työmäärää. Tästä syystä työmäärää arvioidaan laskennallisena lukuna siten, että ratkaistujen asioiden lukumäärä on kerrottu kunkin asiaryhmän keskimääräistä vaativuutta kuvaavalla painokertoimella. Vuodesta 2014 lukien painokertoimia on tarkistettu ja työmäärälaskennassa otetaan huomioon myös pitkät pääkäsittelyt, matkakäräjät ja laajennettujen kokoonpanojen käyttö. Vuonna 2014 tuomarien istunnossa ratkaisemia siviiliasioita oli 7 767 ja rikosoikeudellisissa asioissa 31 472 istunnossa tehtyä asiaratkaisua, eli istuntoasioita oli yhteensä keskimäärin 77 asiaa tuomaria kohti vuodessa. Suurin osa istunnossa ratkaistuista asioista on rikosasioita, joten tuomarien istuntoasioiden lukumäärään niillä on keskeinen vaikutus. Rikosasioiden laajuus vaihtelee merkittävästi. Tiettyjä massajuttuja voi käsitellä yli kymmenen yhden istuntopäivän aikana ja toisissa asioissa ei edes kymmenen istuntopäivää riitä yhden asian käsittelemiseksi loppuun. Pakkokeinoasiat pois lukien lainkäyttöhenkilöä kohti oli keskimäärin 42 istuntopäivää vuodessa. Vaihteluväli oli 31 50. Vähiten asioita oli Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa ja eniten Keski-Suomen käräjäoikeudessa. Helsingin käräjäoikeuden istuntopäivien lukumäärä lainkäyttöhenkilöä kohti oli 39, eli lähes yhtä suuri kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna 2014 käräjäoikeuksissa oli palkattuna hallinnonalan omalla rahoituksella1 915 henkilötyövuotta, mikä vastaa edellisenä vuonna toteutunutta. Henkilöstöä oli tulostavoitetta enemmän. Tämä selittyy pääosin sillä, että tulostavoitteiden asettamisen jälkeen talousarviovalmistelussa kohdennettiin lisämääräraha ruuhkautuneiden tuomioistuinten toimintaan. Tällä rahoituksella voitiin tuomioistuimiin osoittaa lisähenkilöstöä. Toteutuneet henkilötyövuodet on esitetty käräjäoikeuksittain liitteessä C. Toimintamenot vuonna 2014 olivat 139,5 milj. euroa. Tavoite toimintamenojen tasoksi oli 138,8 milj. euroa, joten toteuma poikkesi 0,5 prosenttia arvioidusta. Muutos edellisestä vuodesta oli 1,2 prosenttia. Taloudellisuutta kuvaava tunnusluku oli 632 eli tulossopimustavoitetta ei saavutettu. Taloudellisuustavoite on asetettu toimintamenoperusteisesti. Käräjäoikeudet eivät saavuttaneet toiminnalliselle tehokkuudelle asetettuja tuottavuusja taloudellisuustavoitteita. Käräjäoikeuskohtaiset tunnusluvut on esitetty liitteessä C. 48

Seuraavassa on lähemmin arvioitu tuloksellisuutta asiaryhmittäin. Rikosasiat Vuonna 2014 saapuneiden rikosasioiden ja muiden rikosoikeudellisten asioiden 3 sekä pakkokeino- ja sakon muuntoasioiden määrä oli 78 227 asiaa (80 112 v. 2013). Rikosasioita saapui 54 409 ja ratkaistiin 54 246, joista varsinaisia asiaratkaisuja oli 48 013. Vuonna 2014 rikosasioita saapui noin 900 asiaa (-2 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kappalemääräisesti eniten vähennystä oli pahoinpitely ja törkeää rattijuopumusta koskevissa asioissa. Yleisimmät rikosasianimikkeet olivat liikenne- ja törkeät rattijuopumusasiat. Vaikka asiat vähenivät edelleen näissä asianimikkeissä, niitä oli yhteensä yli 14 000 asiaa. Koko maan kaikista varsinaisista rikosasioista noin 13 prosenttia saapui Helsingin käräjäoikeuteen, jonka asiamäärä väheni noin 700 asialla vuodesta 2013, jolloin puolestaan asioita saapui noin 1 900 asiaa vähemmän kuin vuonna 2012. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa oli 4,1 kuukautta eli 0,2 kuukautta tavoitetta pidempi. Käsittelyaika oli alle 3 kuukautta kuudessa käräjäoikeudessa. Käsittelyaika oli 4 kuukautta tai pidempi seitsemässä käräjäoikeudessa, joista kolme on pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksia (Espoossa 5,6 ja Helsingissä 8,4 sekä Vantaalla 4,3 kuukautta). Käsittelyajan keskiarvo on laskettu kaikista asiaratkaistuista rikosasioista. Kolme vanhinta Helsingin käräjäoikeudessa vuonna 2014 ratkaistua rikosasiaa olivat tulleet vireille vuonna 1998, joten niiden käsittelyaika oli yli 15 vuotta. Tavanomaisesti huomattavan pitkä käsittelyaika johtuu sellaisista seikoista, joihin tuomioistuin ei voi vaikuttaa - esimerkiksi vastaaja pakoilee. Käräjäoikeuksien pisimmät käsittelyajat muodostuvat tavanomaisesti asioissa, jotka on voitu ratkaista vasta asioiden vanhentumisajan täytyttyä. Näiden asioiden käsittelyaika nostaa keskimääräistä käsittelyaikaa. Tavoitteena oli, ettei yhdenkään käräjäoikeuden käsittelyaika ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Helsingin käräjäoikeudessa rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli maan pisin ja se oli 4,3 kuukautta koko maan keskiarvo pidempi. Näin ollen tavoite pisimmän ja koko maan keskiarvon erotuksen osalta ei toteutunut. Tavoitteena oli myös, että rikosasioista puolet käsitellään alle kahdessa kuukaudessa. Tavoite ei toteutunut koko maan osalta, sillä 42 prosenttia rikosasioista ratkaistiin alle kahdessa kuukaudessa. Käräjäoikeuksittain tarkasteltuna 21 käräjäoikeutta ei saavuttanut valtakunnallista tavoitetta. Yli 9 kuukautta käsiteltyjen asioiden osuus oli koko maan osalta kahdeksan prosenttia, eli tavoitteena ollutta 10 prosenttia parempi. Helsingin käräjäoikeudessa yli 9 kk vanhoja asioita oli 24 prosenttia ratkaistuista rikosasioista, mikä oli koko maan suurin luku. Vuoden 2014 lopussa oli 2 877 yli 12 kuukautta vireillä ollutta rikosasiaa. Vanhojen asioiden osuus oli 16,0 prosenttia kaikista vireillä olleista rikosasioista. 3 Muita rikosoikeudellisia asioita ovat ajokieltoasian tuomioistuinkäsittely, rikesakon vastustaminen, yhdyskuntapalvelun muunto, liiketoimintakieltoasia, lähestymiskieltoasia, nuorisorangaistuksen muunto ja vangin muutoksenhakuasia. 49

Sakon muuntoasioita saapui 10 728 eli noin 400 asiaa vuotta 2013 enemmän. Saapuneiden pakkokeinoasioiden määrä väheni noin 1200 asialla edellisestä vuodesta ja oli 8 787. Muiden rikosoikeudellisten asioiden määrä oli 4 303 asiaa. Kappalemääräisesti merkittävin nimike tässä asiaryhmässä ovat lähestymiskieltoasiat, joita vuonna 2014 saapui 3 014. Näistä perheen sisäisiä lähestymiskieltoasioita oli 134 asiaa. Kaikkien saapuneiden rikosasioiden asiarakenne on kuvattu liitteessä D. Vuoden 2014 aikana ratkaistuista rikosasioista haettiin muutosta noin 5 000 asiassa, joten 10 prosentissa asioista haettiin muutosta eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Käräjäoikeuksittain tarkasteltuna rikosasioiden muutoksenhakuosuus oli kertomusvuonna 4,9 14,7 prosenttia. Muissa rikosoikeudellisissa asioissa on alle 400 valitusta vuodessa, joten näissä asioissa muutoksenhakuosuus jää muutamaan prosenttiin. Vähäiset rikosasiat voidaan vastaajan suostumuksella ratkaista pääkäsittelyä toimittamatta kirjallisessa menettelyssä. Vuonna 2014 kirjallisessa menettelyssä ratkaistiin yhteensä 17 919 rikosasiaa. Kirjallisessa menettelyssä ratkaistujen asioiden osuus kaikista rikosasioiden asia- ja käsittelyratkaisuista oli 33 prosenttia. Käräjäoikeuksittain tarkasteltuna kirjallisen menettelyn osuus vaihteli 12 prosentista 48 prosenttiin. Kirjallisen menettelyn osuuksissa olevat erot johtuvat osin asiarakenne-eroista. Rikosasioiden kirjallinen käsittely soveltuu tyypillisesti liikenteeseen liittyvien rikosasioiden käsittelyyn. Liikennejuopumus- ja muiden liikennerikosten osuus koko maan varsinaisten rikosasioiden juttukannasta on 36 prosenttia. Tällä on keskeinen vaikutus siihen, miten suuri osa asioista ylipäätään soveltuu kirjalliseen menettelyyn. Helsingin käräjäoikeudessa sekä liikennettä koskevien asioiden osuus (24 prosenttia) että kirjallisen menettelyn osuus (12 prosenttia) kaikista rikosasioista ovat merkittävästi maan keskiarvoa pienempiä. Kirjallisesti ratkaistujen rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 1,9 kuukautta eli huomattavasti lyhyempi kuin suullisessa käsittelyssä ratkaistuissa asioissa, joissa käsittelyaika oli 5,4 kuukautta. Vuonna 2014 asiaratkaistuissa rikosasioissa oli yhteensä 39 338 istuntoa, joista 7 364 istuntoa (19 prosenttia) peruuntui. Istuntojen peruuntumisprosentti vastasi edellisen vuoden tasoa. Pakkokeino- ja muissa rikosoikeudellisissa asioissa peruuntui yhteensä noin 1 200 istuntoa. Riita-asiat Riita-asioita saapui vuonna 2014 kaikkiaan 360 352 ja niitä ratkaistiin 371 897. Riitaasioita tuli vireille 18 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kappalemääräisesti vähenivät eniten velka- ja saamissuhdetta koskevat asiat, joita saapui yhteensä 225 772. Näistä valtaosa tuli vireille suppealla haastehakemuksella. Velkasuhdetta koskevista asioista riitaisina saapui 765 asiaa, eli ne tulivat vireille laajalla haastehakemuksella. Kaikkien vireille tulleiden siviiliasioiden asiaryhmittäinen asiarakenne on kuvattu liitteessä D. 50

Lain riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa (394/2011) mukaisissa asioissa käräjäoikeudet tekivät sovittelun aloittamispäätöksen 1 268 asiassa vuonna 2014 (740 v. 2013). Noin puolet sovittelussa olleista asioista koski lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta. Edellä mainitun lain ja sitä edeltäneen keskeisiltä osin vastaavansisältöisen vuoden 2006 alussa voimaan tulleen lain riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa (L 663/2005) perusteella käräjäoikeudet ovat tehneet sovittelun aloittamispäätöksen yhteensä 3 577 asiassa vuoden 2014 loppuun mennessä. Sovitteluasioiden voimakasta kasvua vuonna 2014 selittää 1.5.2014 lukien lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa valtakunnallisesti käyttöönotettu asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu. Lopullinen ratkaisu annettiin yhteensä 980 sovittelumenettelyssä olleessa asiassa vuonna 2014. Sovittelu lopetettiin tuloksettomana 60 asiassa. Sovitteluasioissa saavutettiin yleensä sovinto tai asia jäi sillensä. Laajat riita-asiat Muita kuin suppealla haastehakemuksella vireille tulleita riita-asioita saapui 10 915 asiaa, eli noin 200 asiaa enemmän kuin vuonna 2013. Näistä 584 oli maaoikeusasioita ja 238 koski erillistä turvaamistointa. Laajalla haastehakemuksella (L-asia) tuli vireille 10 093 riita-asiaa ja niitä ratkaistiin 10 513 asiaa. Laajalla haastehakemuksella vireille tulleista asioissa yleisimmin kyse oli perheoikeudellisista asioista (1 918). Toiseksi eniten laajat riidat koskivat työsuhdetta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta (1 548). Väestömäärään suhteutettuna saapuvien L-asioiden määrissä on käräjäoikeuksien välillä merkittäviä eroja. L-asioista 24 prosenttia saapui Helsingin käräjäoikeuteen, jonka tuomiopiirin kuuluu 11 prosenttia koko maan väestöstä. Helsingin käräjäoikeuteen saapuneissa asioissa suurin kasvu oli vahingonkorvausasioissa, joita saapui lähes 200 asiaa edellisvuotta enemmän. Kasvua selittää erityisesti yhden henkilön valtiota vastaan nostamat lukuisat kanteet. Laajoista riita-asioista ja riitautuneista summaarisista asioista 5 163 asiaa ratkaistiin istuntokäsittelyssä. Näiden lisäksi riita-asioista istunnossa käsiteltiin 333 maaoikeusasiaa ja 21 turvaamisasiaa. Laajoista riita-asioista 224 ratkaistiin kolmen tuomarin kokoonpanossa. Tuomiolla ratkaistujen osuus oli 32 prosenttia ja sovintoratkaisujen osuus oli 33 prosenttia kaikista L-asioista. Sillensä muusta syystä jääneiden asioiden osuus oli 12 prosenttia ratkaistuista asioista. Muita ratkaisuja ovat muun muassa yksipuolinen tuomio (13 %) ja asia jätetty tutkimatta (8 %). Vuosittain noin kolmannes riita-asioista on päättynyt sovintoon kuluvan vuosituhannen aikana. Sovintojen osuus vaihtelee paljon käräjäoikeuksien välillä. Vuonna 2014 sovintojen osuus oli kuudessa käräjäoikeudessa vähemmän kuin 30 prosenttia. Vastaavasti viidessä eniten sovintoratkaisuihin päätyneessä käräjäoikeudessa sovintojen osuus oli yli 40 prosenttia. Keskimääräinen käsittelyaika laajoissa riita-asioissa oli 10,1 kuukautta, kun se vuotta aiemmin oli 11,4 kuukautta. Käsittelyaika oli 10 kuukautta tai enemmän kaikkiaan yhdeksässä käräjäoikeudessa. Vantaan käräjäoikeudessa laajojen riita-asioiden keskimää- 51

räinen käsittelyaika 20,6 kuukautta. Pitkä käsittelyaika johtui keskeisesti siitä, että käräjäoikeus ratkaisi suuren määrän WinCapita asiakokonaisuuteen liittyneitä pitkään vireillä olleita asioita. Istunnossa ratkaistujen kaikkien riita-asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 12,4 kuukautta. Merkittävä osa istunnossa käsiteltävistä riita-asioista ratkaistaan pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksissa, joissa istunnossa ratkaistujen asioiden käsittelyaika on tavanomaisesti maan keskiarvoa pidempi (käsittelyaika Espoossa 14,6 kuukautta, Helsingissä 19,9 kuukautta ja Vantaalla 13,5 kuukautta). Vuoden 2014 lopussa oli 3 235 (38 %) yli 12 kuukautta vireillä ollutta laajaa riita-asiaa. Vanhojen asioiden määrä vähentyi noin 100 asialla vuoden takaisesta. Muutoksenhaku laajalla haastehakemuksella vireille tulleissa riita-asioissa on viime vuosina pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Vuonna 2014 muutosta haettiin 31 prosentissa laajoista riita-asioista. Keskimääräinen käsittelyaika kaikissa maaoikeusasioina käsitellyissä asioissa oli 6,7 kuukautta ja varsinaisissa asiaratkaisuissa 8,1 kuukautta. Maaoikeusasioita käsittelevien käräjäoikeuksien keskimääräiset käsittelyajat maaoikeusasioiden asiaratkaisuissa olivat 6,1 14,1 kuukautta. Summaariset asiat Suppealla haastehakemuksella vireille tulevissa riita-asioissa (summaariset asiat) on tavanomaisesti kyse riidattomasta saatavasta. Vuonna 2014 summaarisia asioita saapui 349 437, kun niitä edellisenä vuonna tuli 429 419. Asioiden määrä väheni edellisestä vuodesta 19 prosenttia. Vuonna 2006 saapuneita asioita oli noin 150 000 asiaa, joten kasvua kahdeksan vuoden takaiseen on vieläkin yli 100 prosenttia. Vireillä olevien asioiden määrä on vähentynyt koko maan osalta. Vuonna 2014 summaarisia asioita ratkaistiin 360 517 eli noin 11 000 asiaa enemmän kuin niitä saapui. Vireillä olevia asioita oli vuoden lopussa 21 prosenttia vuoden aikana saapuneiden määrään suhteutettuna. Helsingin käräjäoikeus ratkaisi summaarisia asioita enemmän kuin niitä saapui, mutta vireillä olevien osuus on edelleen maan korkein (39 %). Vireillä olevia suhteessa saapuneisiin oli lähes yhtä paljon myös Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa (34 %). Vuonna 2014 keskimääräinen käsittelyaika summaarisissa asioissa pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 2,5 kuukautta (2,5 kk v. 2013), mutta oli hieman pidempi kuin talousarviossa asetettu tavoite (2,4 kk ). Kolmessa käräjäoikeudessa oli maan keskiarvoa pidemmät käsittelyajat ja Helsingin käräjäoikeudessa pisin (4,8 kk). Näin ollen 24 käräjäoikeutta käsitteli summaariset asiat keskimäärin maan keskiarvoa nopeammin. 52

Hakemusasiat Hakemusasioiden asiamäärät kasvoivat edellisestä vuodesta. Saapuneiden asioiden määrä oli 41 585 asiaa ja niitä ratkaistiin 40 857 asiaa vuonna 2014. Saapuneista hakemusasioista avioeroasioita oli 18 542. Insolvenssiasioita saapui 10 362 ja ratkaistiin 10 303 asiaa vuonna 2014. Insolvenssiasioista suurin osa on yksityishenkilön velkajärjestelyasioita, joita saapui 5 053. Velkajärjestelyasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 5,8 kuukautta eli tavoitteen mukainen. Käsittelyaika oli alle 10 kuukautta kaikissa käräjäoikeuksissa Ahvenanmaan ja Itä- Uudenmaan käräjäoikeuksia lukuun ottamatta. MARKKINAOIKEUS Markkinaoikeus käsittelee asiat, jotka on säädetty sen toimivaltaan kuuluviksi laissa oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa tai muussa laissa. Asiamäärä on merkittävästi kasvanut markkinaoikeuden toiminnan käynnistämisvuodesta 2002. Pääsyy lisäykseen on hankinta-asioiden kasvu ja Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnasta 1.1.2014 siirretyt teollis- ja tekijänoikeudelliset (IPR) asiat. Kuva. Markkinaoikeuden asiamäärien kehitys vuosina 2005 2014 Vuonna 2014 markkinaoikeuteen saapui asioita noin 44 prosenttia edellisvuotta enemmän ja markkinaoikeus ratkaisi asioita 69 prosenttia enemmän edellisenä vuonna ja vireillä olevien asioiden määrä kasvoi 16 prosenttia. Ratkaistuista asioista 65 prosenttia koski julkisia hankintoja ja 32 prosenttia IPR asioita. Keskimääräinen käsittelyaika oli 5,8 kuukautta. IPR -asioita saapui 383 asiaa ja niistä ratkaistiin 306 kappaletta. Käsittelyaika näissä asioissa oli 4,9 kuukautta. Hankinta-asiat käsiteltiin keskimäärin 6,1 kuukaudessa, kilpailunrajoitusasiat 12,3 kuukaudessa ja kuluttajansuojalain mukaiset asiat 8,7 kuukaudessa. 53

Taulukko. Markkinaoikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut 2012 2013 TA 2014 tavoite/arvio Tulossopimus tavoite/arvio 2014 2014 Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen Saapuneet asiat 474 694 980 1001 111 % Ratkaistut asiat 531 558 800 590 941 77 % 59 % Vireillä olevat asiat 266 401 830 464 74 % Toimintamenot, 1000 euroa 2 683 2 768 3 930 3 881 40 % -1 % Tuomioistuintulot, 1000 euroa 96 103 139 35 % Kustannukset, 1000 euroa 2 745 2 986 4 030 35 % Henkilöstömäärä, htv 27 30 44 45 14,2 1 Tuottavuus, ratk.asia/htv 20 18 20 13 21 15 % 57 % Taloudellisuus, euroa/ratk.asia 5 052 4 961 5 000 6 661 4 124-17 % -38 % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,3 6,4 7,0 10,0 5,8-0,6-4,2 Markkinaoikeuden toimintamenot olivat noin 4 milj. euroa. Henkilöstömäärä kasvoi 14 henkilöllä edellisvuoteen verrattuna. Kasvu selittyy pääosin IPR -asioiden siirrosta markkinaoikeuden käsiteltäviksi. Markkinaoikeus saavutti toiminnalliselle tehokkuudelle asetetut tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet. TYÖTUOMIOISTUIN Vuonna 2014 työtuomioistuimeen saapuneiden asioiden määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Tuomioistuin ratkaisi asioita enemmän kuin niitä saapui, joten vireillä olevien asioiden määrä väheni. Kuva. Työtuomioistuimen asiamäärien kehitys vuosina 2005 2014 250 Saapuneet asiat Ratkaistut asiat Vireillä 200 150 100 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 54

Taulukko. Työtuomioistuimen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut 2012 2013 TA 2014 tavoite/arvio Tulossopimus tavoite/arvio 2014 2014 Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen Saapuneet asiat 160 222 180 157-29 % -13 % Ratkaistut asiat 171 190 180 180 191 1 % 6 % Vireillä olevat asiat 70 102 80 60-41 % -25 % Toimintamenot, 1000 euroa 1157 964 992 973 955-1 % -2 % Tuomioistuintulot, 1000 euroa 25 33 33 0 % Kustannukset, 1000 euroa 1 146 968 985 2 % Henkilöstömäärä, htv 9 9 9 9 0,0 0,3 Tuottavuus, ratk.asia/htv 18 22 20 21 22 0 % 3 % Taloudellisuus, euroa/ratk.asia 6 764 5 075 5 500 5 406 5 001-1 % -7 % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 5,6 4,1 6,0 5,5 6,2 2,1 0,7 Työtuomioistuimen toimintamenot olivat noin 1 milj. euroa vuonna 2014. Työtuomioistuin saavutti käsittelyajalle, tuottavuudelle ja taloudellisuudelle asetut tavoitteet. VAKUUTUSOIKEUS Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on viime vuosina pysynyt lähes samalla tasolla. Vanhojen, yli 12 kuukautta vireillä olleiden asioiden määrä on vähentynyt jonkin verran, mutta niitä on edelleen yli 1 700 asiaa. Kuva. Vakuutusoikeuden asiamäärien kehitys vuosina 2005 2014 Taulukko. Vakuutusoikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut 2012 2013 TA 2014 tavoite/arvio Tulossopimus tavoite/arvio 2014 2014 Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen Saapuneet asiat 6 521 6 696 7 000 6 765 4 % Ratkaistut asiat 6 880 6 000 7 200 7 000 6 760-2 % -3 % Vireillä olevat asiat 5 956 6 663 6 400 6 693 12 % Toimintamenot, 1000 euroa 7 771 7 958 7 954 7 891-1 % -1 % Tuomioistuintulot, 1000 euroa 1 1 2 150 % Kustannukset, 1000 euroa 7 914 7 939 8 093 2 % 55

Henkilöstömäärä, htv 108 104 105 105 0,6 0 Tuottavuus, ratk.asia/htv 64 58 68 67 65 12 % -3 % Taloudellisuus, euroa/ratk.asia 1 130 1 326 1 100 1 136 1 167-12 % 3 % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 12,2 12,3 11,0 11,5 13,1 0,5 1,6 Vakuutusoikeuden toimintamenot olivat noin 8 milj. euroa. Vakuutusoikeuden toiminnallinen tehokkuus oli lähes tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteiden mukainen, mutta keskimääräiselle käsittelyajalle asetettu tavoite ei toteutunut. Vakuutusoikeuden keskimääräinen käsittelyaika on edelleen korkeahkolla tasolla (13,1 kk). Tämä johtuu siitä, että vakuutusoikeudessa on ratkaistu vanhoja pitkään vireillä olleita asioita (57 prosenttia kaikista ratkaistuista). Vakuutusoikeuden ratkaisemat asiat koskevat lähes poikkeuksetta yksittäisen kansalaisen toimeentuloa, joten käsittelyajan tulisi olla lyhyempi. Vakuutusoikeuden toimintaa on kehitetty sisäisin toimenpitein, mutta käsiteltävien asioiden suuresta määrästä johtuen käsittelyaikoja ei ole saatu lyhennettyä. Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys laiksi vakuutusoikeuslain muuttamisesta, jonka tavoitteena on tehostaa ratkaisutoimintaa. 3.3.3 Tuomioistuinten henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen Tuomioistuimille järjestettiin kertomusvuonna monipuolista koulutusta. Painopistealueina olivat prosessinjohtokoulutus, talousrikosasioiden sekä asiantuntija-avusteisen lasten huoltoriitojen käsittelyyn liittyvä koulutus. Substanssikoulutuksen lisäksi järjestettiin johtamiskoulutusta mukaan lukien toimitilajohtamisen koulutusta. AIPAkoulutuksen suunnittelu käynnistyi. Lähes sata tuomaria otti osaa kansainväliseen koulutukseen. Sekä yleisten tuomioistuinten että hallintotuomioistuinten koulutuksen suunnittelua ohjaavat ohjausryhmät jatkoivat toimintaansa. Työtyytyväisyyskysely (VMbaro) tehdään tuomioistuimissa joka toinen vuosi. Kertomusvuonna kysely toteutettiin korkeimmassa oikeudessa ja hovioikeuksissa. Kyselyihin saatujen vastausten perusteella voidaan todeta työtyytyväisyyden olevan melko hyvällä tasolla. Työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen on jatkossa kiinnitettävä edelleen huomiota kaikissa tuomioistuimissa. Tiedot henkisten voimavarojen hallinnasta ja kehittymistä ovat liitteessä G. 56

3.4 Oikeudelliset palvelut ja julkinen oikeusapu 3.4.1 Vaikuttavuus Oikeusaputoimistojen tehtävänä on avustaa asiakkaitaan ja päämiehiään asiantuntevasti, oikea-aikaisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Oikeusaputoimistojen antaman oikeudellisen neuvonnan ja riitaisten asioiden vapaamuotoisen sovittelun avulla voidaan riidat ratkaista nopeasti sekä vähentää tuomioistuimiin saapuvien asioiden määrää. Syrjäytymistä voidaan ehkäistä antamalla asianosaisille oikeudellista apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kuluttajariitalautakunta ennaltaehkäisee, sovittelee ja ratkaisee lautakunnan toimivaltaan kuuluvia riita-asioita puolueettomasti, asiantuntevasti ja taloudellisesti. Kuluttajariitalautakunta ohjaa ja linjaa kuluttajaoikeutta vakiintuneella ratkaisukäytännöllään ja periaatteellisesti tärkeillä täysistuntoratkaisuillaan sekä vähentää tuomioistuimiin saapuvien asioiden määrää. 3.4.2 Julkinen oikeusavun ja kuluttajariitalautakunnan toiminnallinen tehokkuus Oikeusaputoimistojen johdon palkkamenot on 1.1.2013 lukien kohdennettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan toimintamenomomenteille. Johdon palkkamenon jakoperusteena on henkilömäärä. Oikeusaputoimistoille asetetut toiminnalliset tavoitteet eivät sisällä johdon palkkamenon kohdentamista, koska päätös kohdentamisesta on tehty tavoitteiden asettamisen jälkeen. Taulukko. Oikeusaputoimistojen kuluttajariitalautakunnan toiminnallinen tuloksellisuus 2012 2013 TA 2014 tavoite Tulossopimus tavoite 2014 2014 Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen Toimintamenot (brutto), 1000 euroa 34 478 Oikeusapu 27 146 26 024 29 219 26 696 3 % - 9 % Tulot 5 044 5 214 5 200 4 999 5 297 2 % 6 % Kuluttajariitalautakunta 2 038 2 099 2 158 2 199 5 % 2 % Nettotoimintamenot 4 24 140 22 909 29 278 26 378 23 598 3 % - 11 % Oikeusapu Kustannukset 27 705 28 494 28 937 2 % Tuottavuus, työmäärä/htv 467 478 500 486 473-1 % - 3 % Taloudellisuus, euroa/työmäärä 121 113 125 122 115 2 % - 6 % Kuluttajariitalautakunta Kustannukset 1 951 2 130 2 217 4 % Tuottavuus, käsitelty asia/htv 153 159 150 157 151-5 % - 4 % Taloudellisuus, euroa/käsitelty asia 433 419 460 440 455 9 % 3 % 4 Luvuissa ei ole mukana keskitetysti maksettujen talous- ja henkilöstöhallintopalveluja eikä ICT-menoja. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenomäärärahamomentin kokonaiskäyttö on esitetty tilinpäätöksen liitteessä 2 (Nettoutetut tulot ja menot). 57

Maksullisen toiminnan laskelmat on esitetty kohdassa 1.6. Vuonna 2014 oikeusaputoimistoihin saapui noin 1 700 asiaa edellistä vuotta enemmän (4 %) ja oikeusaputoimistoissa käsiteltiin noin 2 500 asiaa edellistä vuotta enemmän (6 %). Oikeusaputoimistojen julkiset oikeusavustajat antoivat noin 8 000 oikeudellista puhelinneuvontaa vuonna 2014, mikä on 1 800 edellistä vuotta enemmän. Oikeusaputoimistoihin saapuneista asioista 84 prosenttia oli siviili- ja hallintooikeudellisia asioita (84 prosenttia vuonna 2013) ja 16 prosenttia oli rikosasioita (16 prosenttia vuonna 2013). Oikeusaputoimistojen käsittelemistä asioista puhelinneuvonnan osuus oli 18 prosenttia (15 prosenttia vuonna 2013), muun oikeudellisen neuvonnan osuus oli 20 prosenttia (20 prosenttia vuonna 2013), asiakirjan laatimiseen päättyneiden asioiden osuus oli 21 prosenttia (21 prosenttia vuonna 2013), tuomioistuimissa käsiteltiin 21 prosenttia asioista (23 prosenttia vuonna 2013) ja loput 20 prosenttia asioista (21 prosenttia vuonna 2013) päätyivät joko hallintoviranomaisen käsittelyyn tai muuhun toimenpiteeseen. Tyypillisiä tuomioistuinkäsittelyyn meneviä riita-asioita olivat lasten huoltoon ja elatukseen liittyvät asiat. Kuva. Oikeusaputoimistoihin saapuneet asiat 2004 2014 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Saapuneet asiat Käsitellyt asiat Siirtyneet asiat 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Oikeusaputoimiston käsittelemistä riitaisista asioista 5 prosentissa (2 391 kappaletta) päädyttiin sovintoon. Yli puolet (55 prosenttia) sovinnoista tehtiin avioliitto- ja perheoikeudellisten asioiden asiaryhmässä. Sovintojen määrä oli vuoden 2013 kaltainen. Oikeusaputoimistojen oikeusapuohjaukseen soitetuista puheluista 48 prosenttia (46 prosenttia vuonna 2013) päättyi puhelinneuvoon eikä vaatinut jatkotoimenpiteitä, 34 prosentissa (39 prosentissa vuonna 2013) puheluista asiakas ohjattiin ottamaan yhteyttä toiseen viranomaiseen ja 18 prosentissa (15 prosentissa vuonna 2013) puheluista asiakas ohjattiin ottamaan yhteyttä yksityiseen lakimieheen. Asiakkaan taloudellisen aseman perusteella oikeusapua annetaan korvauksetta tai osakorvausta vastaan. Tietyissä erityistilanteissa asiakasta voidaan palvella myös täyttä korvausta vastaan. Vuonna 2014 oikeusaputoimistojen hoitamista asioista 69 prosenttia 58

(69 prosenttia vuonna 2013) hoidettiin korvauksetta, 24 prosenttia (24 prosenttia vuonna 2013) osakorvausta ja 7 prosenttia (7 prosenttia vuonna 2013) täyttä korvausta vastaan. Oikeusapupalvelun saatavuutta seurataan jonotusajan kautta. Jonotusajalla kartoitetaan, missä ajassa asiakas ajan varattuaan pääsee oikeusavustajan kanssa neuvottelemaan. Jonotusaika oli yhden päivän lyhyempi kuin vuonna 2013, mutta jäi vuodelle 2014 asetetusta tavoitteesta. Taulukko. Tuotokset ja laadunhallinta 2012 2013 TA 2014 tavoite Tulos sopimus tavoite 2014 2014 Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulos sopimus tavoitteeseen Oikeusapu Saapuneet asiat 44 432 44 724 47 453 46 438 4 % - 2 % Käsitellyt asiat 44 607 44 164 48 400 46 999 46 734 6 % - 1 % Siirtyneet asiat 5 17 228 15 403 15 200 15 321-1 % 1 % Oikeusapupäätökset 24 553 26 702 24 000 26 065 26 994 1 % 4 % Oikeusapuohjaus 11 698 8 651 13 000 7 127-18 % Jonotusaika, pv 14,0 13,9 11,0 10,0 12,9-1 pv 2,9 pv Kuluttajariitalautakunta Saapuneet valitukset 4 812 5 350 5 500 5 925 11 % 8 % Käsitellyt valitukset 4 707 5 009 4 700 4 900 4 838-3 % 1 % Siirtyneet valitukset 3 503 3 942 5 022 27 % Käsittelyaika, kk 8,7 8,7 7,8 8,5 9,2 0,5 kk 0,7 kk Oikeusaputoimistojen tulostavoitteiden toteutuminen on esitetty liitteessä E. 3.4.3 Yleinen edunvalvonta Yleisen edunvalvonnan päämiehiltä perittiin palkkioita noin 1,0 miljoonaa euroa edellistä vuotta enemmän. Vuoden 2013 alusta voimaan tullut asetus (696/2012) edunvalvojan palkkion suuruudesta yhdenmukaisti ja selkeytti edunvalvontapalkkion määräytymistä. 5 Vuoden 2013 siirtyneet asiat eivät sisällä käytöstä poistuneen Julia- järjestelmän tietoja. 59

Taulukko. Yleisen edunvalvonnan toiminnallinen tehokkuus. 2012 2013 TA 2014 tavoite Tulos sopimus tavoite 2014 2014 Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulos sopimus tavoitteeseen Toimintamenot (brutto), 1000 euroa 27 552 29 251 31 158 29 177 30 770 5 % 5 % Tulot, 1000 euroa 18 440 22 241 18 200 18 604 23 231 4 % 25 % Nettotoimintamenot, 6 1000 euroa 9 390 7 204 12 958 10 573 7 539 5 % - 29 % Yleisen edunvalvonnan kustannukset, 1000 euroa 33 478 33 607 35 760 6 % Tuottavuus, päämies/htv 61 61 66 65 61 0 % - 6 % Taloudellisuus, euroa/päämies (sis. ostopalvelu) 267 201 270 287 205 2 % - 29 % Maksullisen toiminnan laskelmat on esitetty kohdassa 1.6. Vuonna 2014 yleisen edunvalvonnan päämiesmäärä oli noin 36 800 päämiestä, mikä on edellistä vuotta enemmän (3 %). Oikeusaputoimistojen hoitamista päämiehistä täysiikäisiä oli noin 30 900 (93 %). Oikeusaputoimistot ostavat edunvalvontapalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta, kun se on tarpeen palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi. Vuonna 2014 oikeusaputoimistoilla oli ostopalvelusopimuksia 28 palveluntuottajan kanssa. Taulukko. Yleisen edunvalvonnan tuotokset 2012 2013 TA 2014 tavoite Tulos sopimus tavoite 2014 2014 Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulos sopimus tavoitteeseen Päämiehet 35 112 35 891 36 700 36 858 36 817 3 % 0 % * Oikeusaputoimistot 31 400 32 530 32 800 32 804 33 126 2 % 1 % * Ostopalvelu 3 712 3 361 3 900 4 054 3 691 10 % - 9 % Uudet päämiehet 5 367 6 031 6 114 1 % * Oikeusaputoimistot 4 853 5 585 5 179-7 % * Ostopalvelu 514 446 935 110 % 6 Luvuissa ei ole mukana keskitetysti maksettujen talous- ja henkilöstöhallintopalveluja eikä ICT-menoja. Yleisen edunvalvonnan toimintamenomäärärahamomentin kokonaiskäyttö on esitetty tilinpäätöksen liitteessä 2 (Nettoutetut tulot ja menot). 60

Kuva. Päämiesten määrän kehitys vuosina 2004 2014 Yleisen edunvalvonnan päämiehet 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Päämiehet Ostopalvel u 10 000 5 000 0 3.4.4 Kuluttajariitalautakunta Vuonna 2014 kuluttajariitalautakuntaan saapui noin 570 valitusta edellistä vuotta enemmän (11 %) ja lautakunnassa käsiteltiin noin 170 valitusta edellistä vuotta vähemmän (-3 %). Toiminnan tehostamiseksi sähköisiä menettelyjä ja asianhallintajärjestelmää kehitetään. Yksinkertaisessa käsittelyssä ratkaistiin 21 prosenttia (21 prosenttia vuonna 2013) päättyneistä valituksista. Sovintojen, joihin lasketaan myös valituksesta luopuminen, osuus päättyneistä valituksista oli 33 prosenttia (32 prosenttia vuonna 2013). Kuluttajariitalautakunnan keskimääräinen käsittelyaika kaikissa päättämistavoissa oli 9,2 kuukautta (8,7 kuukautta vuonna 2013). Täysistunnoissa päätetyissä asioissa keskimääräinen käsittelyaika oli 17,9 kk (17,3 kuukautta vuonna 2013). Yksinkertaisessa menettelyssä käsittelyaika oli 11,9 kuukautta (10,7 kuukautta vuonna 2013). Noudattamisosuus niistä suosituksista, joista oli saatu tieto, oli 79 prosenttia (79 prosenttia vuonna 2013). Lautakunta seuraa noudattamisastetta. 61

Kuva. Kuluttajariitalautakunnan valitusmäärien kehitys vuosina 2004-2014 Saapuneet valitukset Käsitellyt valitukset Siirtyneet valitukset 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 3.4.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen Tiedot henkisten voimavarojen hallinnasta ja kehittymistä ovat liitteessä G. 3.4.6 Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset Vuonna 2014 momentin 25.10.05 kokonaismenot olivat noin 60,4 miljoonaa euroa, mikä on 5 % enemmän kuin edellisenä vuonna (57,8 miljoonaa euroa vuonna 2013). Vuonna 2014 oikeusapuasioiden menot olivat noin 50,4 miljoonaa euroa, mikä on noin 13 % prosenttia edellistä vuotta enemmän (44,5 miljoonaa euroa vuonna 2013). 62