Johdatus EU:n koheesiopolitiikkaan 2014 2020 Kesäkuu 2014 Koheesiopolitiikka
Mitä on koheesiopolitiikka? Koheesiopolitiikka on EU:n tärkeintä investointipolitiikkaa Koheesiopolitiikan kohteena ovat kaikki Euroopan unionin alueet ja kaupungit, ja sen tarkoituksena on edistää työpaikkojen luomista, yritysten kilpailukykyä, talouskasvua ja kestävää kehitystä sekä parantaa kansalaisten elämänlaatua. Koheesiopolitiikka vaikuttaa voimakkaasti moniin aloihin Investoinnit auttavat saavuttamaan monia muita EU:n politiikan tavoitteita. Koheesiopolitiikka täydentää koulutukseen, työllisyyteen, energiaan, ympäristöön, sisämarkkinoihin, tutkimukseen ja innovointiin liittyvää politiikkaa. Koheesiopolitiikka myös muodostaa tarvittavan investointikehyksen ja -strategian sovittujen kasvutavoitteidemme saavuttamiseksi (Eurooppa 2020 -strategia ec.europa.eu/eu2020). EU:n tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2020 mennessä viisi konkreettista tavoitetta työllisyyden, innovoinnin, koulutuksen, sosiaalisen osallisuuden sekä ilmaston ja energian aloilla. Kukin jäsenvaltio on hyväksynyt näiden alojen osalta omat kansalliset tavoitteensa. Jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ja löytää ratkaisu kaikkien EU:n alueiden hyvinkin erilaisiin kehittämistarpeisiin, EU:n kokonaisbudjetista on varattu 351,8 miljardia euroa lähes kolmannes EU:n kokonaisbudjetista vuosien 2014 2020 koheesiopolitiikkaa varten. Koheesiopolitiikka vahvistaa EU:n solidaarisuutta Valtaosa koheesiopolitiikan rahoituksesta suunnataan vähemmän kehittyneille Euroopan maille ja alueille. Tavoitteena on auttaa niitä pääsemään ahdingostaan ja vähentää EU:ssa edelleen vallitsevia taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroavuuksia. Taloudellinen kokonaisvaikutus Koheesiopolitiikka vauhdittaa julkista ja yksityistä lisärahoitusta, koska se sekä velvoittaa jäsenvaltioita myöntämään osarahoitusta kansallisesta talousarviosta että palauttaa rahoitusmarkkinoiden luottamuksen. Vuosien 2014 2020 koheesiopolitiikan taloudellisen vaikutuksen arvioidaan olevan noin 450 miljardia euroa, kun otetaan huomioon kansalliset rahoitusosuudet ja muut yksityiset investoinnit. EU:N KOKO KAUDELLE YHTEENSÄ: 1 0 32,5 % Koheesiopolitiikan rahoitus 351,8 mrd.
Mitkä ovat tärkeimmät saavutukset*? Mitkä ovat tärkeimmät saavutukset*? ja kasvun luominen Tutkimuksen Työpaikkojen ja innovoinninja kasvun luominen EU:NTyöpaikkojen KOKONAISTALOUSARVIO vahvistaminen KAUDELLE 2014-2020 Tulot EU:n köyhimmillä alueilla ovat kasva Tulot EU:n köyhimmillä alueilla ovat kasvaneet, jasainiiden 61 000 tutkimushanketta tukea.bkt asukasta kohden nousi neet, ja niiden BKT asukasta kohden nousi YHTEENSÄ: 1 082 miljardia 60,5 prosentista,saijoka on vuoden 2007 kes 5 miljoonaa uutta EU-kansalaista laaja60,5 prosentista, joka on vuoden 2007 keskiarvo, 62,7 prosenttiin vuonna 2010. Vuosina 2007 2012 luotiin arviolta 594 000 uutta työpaikkaa. 32,5 % Koheesiopolitiikan rahoitus Investoiminen 351,8 mrd. kat: mus,. ihmisiin Joka vuosi lähes 15 miljoonaa ihmistä osallistuu tuhansiin hankkeisiin, joita toteutetaan Euroopan unionin alueella Euroopan sosiaalirahaston (ESR) yhteisrahoituksella. 2,4 miljoonaa ihmistä löysi työpaikan kuudessa kuukaudessa osallistuttuaan työllistymistä edistäviin ESR:n toimiin (2007 2010). Yritysten tukeminen 198 000 pientä ja keskisuurta yritystä (pkyritystä) sai suoraa investointitukea. 77 800 aloittelevaa yritystä sai tukea. 262 000 työpaikkaa luotiin pk-yrityksissä. Tutkimuksen ja innovoinnin vahvistaminen kaistayhteyden. kiarvo, 62,7 prosenttiin vuonna 2010. Vuosina 2007 2012 luotiin arviolta 594 000 21 000 uutta pitkäaikaista tutkijan paikkaa uutta työpaikkaa. luotiin. 61 000 tutkimushanketta sai tukea. 5 miljoonaa uutta EU-kansalaista sai laajakaistayhteyden. 21 000 uutta pitkäaikaista tutkijan paikkaa luotiin. Investoiminen ihmisiin Ympäristön kehittäminen Ympäristön kehittäminen Joka lähes 15 miljoonaa ihmistä osal Vesijohtojärjestelmiä onvuosi uudistettu. Hyödyn tuhansiin hankkeisiin, joita toteutesaa 3,2 miljoonaa listuu kansalaista. taan Euroopan unionin 9 400 hankkeella parannettiin kaupunkien kes- alueella Euroopan sosiaalirahaston (ESR) yhteisrahoituksella. tävyyttä ja vetovoimaa. 2,4 miljoonaa ihmistä löysi työpaikan kuudessa kuukaudessa osallistuttuaan työllistymistä edistäviin ESR:n toimiin (2007 2010). Liikenteen uudistaminen Vesijohtojärjestelmiä on uudistettu. Hyödyn saa 3,2 miljoonaa kansalaista. 9 400 hankkeella parannettiin kaupunkien kestävyyttä ja vetovoimaa. 1 200 km teitä ja 1 500 km rautateitä ovat Yritysten tukeminen auttaneet luomaan tehokkaan Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T). 198 000 pientä ja keskisuurta yritystä (pkyritystä) sai suoraa investointitukea. 77 800 aloittelevaa yritystä sai tukea. 262 000 työpaikkaa luotiin pk-yrityksissä. 1 200 km teitä ja 1 500 km rautateitä ovat auttaneet luomaan tehokkaan Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T). Liikenteen uudistaminen 67,5 % Muut EU:n politiikat: maatalous, tutkimus, ulkopolitiikka jne. toisin ole ilmoitettu, tiedot ovat * Ellei kaudelta 2007 2012. 730,2 mrd. * Ellei toisin ole ilmoitettu, tiedot ovat kaudelta 2007 2012.
Miten se toimii? Miten rahoitus jaetaan? Koheesiopolitiikkaa toteutetaan kolmen päärahaston kautta. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) pyrkii vahvistamaan alueiden taloudellista ja sosiaalista koheesiota investoimalla kasvua lisääviin aloihin kilpailukyvyn parantamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi. EAKR rahoittaa myös rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) investoi ihmisiin ja keskittyy parantamaan työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksia koko Euroopan unionissa. Lisäksi rahasto pyrkii auttamaan vähäosaisia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Koheesiorahasto investoi vihreään kasvuun ja kestävään kehitykseen ja parantaa verkkoyhteyksiä jäsenvaltioissa, joiden bruttokansantuote on alle 90 prosenttia EU:n 27 jäsenvaltion keskiarvosta. Yhdessä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kanssa nämä rahastot muodostavat Euroopan rakenneja investointirahastot (ERI) (ec.europa.eu/esif). Oikeiden tavoitteiden asettaminen Komissio laatii yhdessä jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa kumppanuussopimukset ja toimintaohjelmat, joissa määritellään investointiprioriteetit ja kehittämistarpeet. Jäsenvaltioiden hallintoviranomaiset hallinnoivat ohjelmia ja valitsevat yksittäiset hankkeet. Varojen ohjaaminen Uutta 2014 2020 Hallintoviranomaiset valitsevat yksittäiset hankkeet. Komission hyväksyntä vaaditaan hankkeissa, joiden kokonaiskustannukset ovat yli 50 miljoonaa euroa. Tulospainotteisuuden vahvistaminen: selkeämmät ja mitattavat tavoitteet tilivelvollisuuden parantamiseksi. Komissio asettaa varat saataville kunkin vuoden alussa, jotta maat voivat ryhtyä investoimaan hankkeisiin. Komissio maksaa kansallisten viranomaisten vahvistamat menot. Ohjelmia valvotaan jatkuvasti. Osana valvontaa komissio ja jäsenvaltio suorittavat auditointeja ja tarkastuksia paikalla, ja niiden on toimitettava asiaankuuluvat kertomukset koko seitsemän vuoden budjettikauden ajan. Yksinkertaistaminen: yhdenmukaiset säännöt viidelle rahastolle. Edellytykset: erityisten ennakkoehtojen käyttöönotto ennen kuin varat voidaan ohjata. Kaupunkiulottuvuuden vahvistaminen ja sosiaalisen osallisuuden : vähimmäismäärä EAKR:n osoittamista varoista yhdennettyihin kaupunkihankkeisiin ja vastaavasti ESR:n varoista syrjäytyneiden väestöryhmien tukemiseen. Linkki taloudelliseen uudistukseen: komissio voi keskeyttää rahoituksen, jos jäsenvaltio ei noudata EU:n taloussääntöjä.
Painopisteet Painopisteet Koheesiopolitiikalle on asetettu 11 temaattista tavoitetta, tukevat kasvua kaudella 2020. Koheesiopolitiikalle on asetettu 11 temaattista tavoitetta, jotkajotka tukevat kasvua kaudella 20142014 2020. EAKR:n investoinneilla tuetaan kaikkia tavoitetta, tavoitteet 4 ovat investointien pääkohteita. EAKR:n investoinneilla tuetaan kaikkia 11:tä11:tä tavoitetta, muttamutta tavoitteet 1 41ovat investointien pääkohteita. ESR:n pääkohteita tavoitteet 8 mutta 11, mutta rahasto tavoitteita ESR:n pääkohteita ovatovat tavoitteet 8 11, rahasto tukeetukee myösmyös tavoitteita 1 4.1 4. Koheesiorahasto tavoitteita 7 ja 11. Koheesiorahasto tukeetukee tavoitteita 4 74ja 11. 1. Tutkimuksen, teknologian 1. Tutkimuksen, teknologian kehit- kehittämisen ja innovoinnin vahvistatämisen ja innovoinnin vahvistaminen minen 5. Ilmastonmuutokseen sopeutu5. Ilmastonmuutokseen sopeutuehkäisemisen misen,misen, riskienriskien ehkäisemisen ja ris-ja riskinhallinnan kinhallinnan ja laadukkaiden 8. Kestävien ja laadukkaiden työ- työ8. Kestävien paikkojen ja työvoipaikkojen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen man liikkuvuuden tukeminen ja viestintätekniikoiden 2. Tietoja viestintätekniikoiden 2. Tietosaatavuuden, ja laadun saatavuuden, käytönkäytön ja laadun parantaminen parantaminen säilyttämi6. Ympäristön laadunlaadun säilyttämi6. Ympäristön nen, suojeleminen ja luonnonvanen, suojeleminen ja luonnonvatehokkuuden rojen rojen käytönkäytön tehokkuuden paran-parantaminen taminen osallisuuden 9. Sosiaalisen osallisuuden edis- edis9. Sosiaalisen täminen sekä köyhyyden ja syrjintäminen sekä köyhyyden ja syrjinnän torjunta nän torjunta kilpailukyvyn 3. Pk-yritysten kilpailukyvyn paran-paran3. Pk-yritysten taminen taminen talouteen siirtymi4. Vähähiiliseen talouteen siirtymi4. Vähähiiliseen sen tukeminen sen tukeminen liikenteen 7. Kestävän liikenteen 7. Kestävän ja liikenneverkkoinfrastruktuurien ja liikenneverkkoinfrastruktuurien pa- parantaminen rantaminen koulutukseen, 10. Investoiminen koulutukseen, 10. Investoiminen ammattitaitoon ja elinikäiseen ammattitaitoon ja elinikäiseen op- oppimiseen pimiseen 11. Julkishallinnon tehokkuuden 11. Julkishallinnon tehokkuuden li- lisääminen sääminen
Ketkä hyötyvät? Koheesiopolitiikasta hyötyvät kaikki EU:n alueet Investointien taso kuvastaa jäsenvaltioiden kehittämistarpeita. Alueet luokitellaan niiden bruttokansantuotteen (BKT) mukaan kehittyneempiin alueisiin, siirtymäalueisiin tai vähemmän kehittyneisiin alueisiin. Alueluokituksen mukaan rahastojen osuus hankkeen kokonaisrahoituksesta voi olla 50 85 prosenttia. Loppuosa rahoituksesta voi olla peräisin joko julkisista (kansallisista tai alueellisista) rahoituslähteistä tai yksityisistä rahoituslähteistä. Politiikan kokonaistavoitteena on parantaa Euroopan alueiden ja kaupunkien kilpailukykyä edistämällä kasvua ja luomalla työpaikkoja. Mahdollisia edunsaajia ovat julkiset elimet, yritykset (erityisesti pk-yritykset), yliopistot, yhdistykset, kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoisjärjestöt. Rahoitushakemukset tulee toimittaa kyseistä ohjelmaa hallinnoivalle kansalliselle tai alueelliselle viranomaiselle. Euroopan alueellinen yhteistyö Koheesiopolitiikka kannustaa EU:n eri jäsenvaltioiden alueita ja kaupunkeja tekemään yhteistyötä ja oppimaan toistensa kokemuksista yhteisissä ohjelmissa, hankkeissa ja verkostoissa, joilla on konkreettisia vaikutuksia kaikkiin taloudellisen toiminnan osa-alueisiin, kuten innovointiin, palvelujen saatavuuteen, koulutukseen, liiketoimintaan, työllisyyteen tai ympäristöön. Rajat ylittävät, valtioiden väliset ja alueiden väliset ohjelmat saavat rahoitusta EAKR:stä. Koheesiopolitiikka hyödyttää myös EU:n rajojen ulkopuolella asuvia ihmisiä liittymistä edeltävän välineen tarjoamien rajat ylittävien yhteistyöohjelmien kautta. Kansainvälistä yhteistyötä voidaan lisäksi toteuttaa makroaluestrategiaksi kutsutun yhdennetyn kehyksen avulla, joka käsittelee jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden yhteisiä haasteita samalla maantieteellisellä alueella. Nykyiset makroaluestrategiat ovat Itämeren alueen strategia ja Tonavan alueen strategia. Kolmas strategia (Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva EU:n strategia) on määrä hyväksyä vuoden 2014 loppuun mennessä ja neljäs strategia (Alppeja koskeva EU:n strategia) vuoden 2015 loppuun mennessä. T Kriisiapu Koheesiopolitiikka on vastannut kriiseihin nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti ohjaamalla rahoitusta sinne, missä tarve on suurin, sekä investoimalla kasvua ja työpaikkoja luoviin avainaloihin. Lisäksi kansallisten yhteisrahoitusvaatimusten kohdennetut vähennykset ja osoitettavien määrärahojen aikaistaminen loivat kriiseissä kamppaileville jäsenvaltioille tarvittavaa likviditeettiä, kun budjettimäärärahat olivat riittämättömiä. Merkittävissä luonnonkatastrofeissa jäsenvaltiot voivat hakea apua myös Euroopan unionin solidaarisuusrahastolta (EUSR), josta voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa. Cover poster_140714.indd 1 Ketkä voivat hakea? KOHEE RAHOI (351,8 182,2 Vähemm kehittyn alueet 14/07/14 16:32
Koheesiopolitiikka ennen ja nyt Koheesiopolitiikka ennen ja nyt 1957 Alueelliset erot mainitaan ensim- KOHEESIOPOLITIIKAN mäisen kerran Rooman sopimuksessa. RAHOITUS 2014 2020 1958 Euroopan sosiaalirahasto perus(351,8 miljardia ) tetaan. NOITISNART SNOIGER 1975 Euroopan aluekehitysrahasto perustetaan. 1,2 mrd. Tekninen tuki mrd. risotyöllisaloite dennys) -mrd. punkialueiden a ovatiiviset ä menpiteet n 2 mrd. oopan eellinen a eistyö t ot a a. 1,5 mrd. Erityistuki syrjäisimmille ja harvaan asutuille alueille 1986 Aluepolitiikan oikeusperusta vahvistetaan Euroopan yhtenäisasiakirjassa. 1988 Kreikka liittyy yhteisöön 1981, Espanjasta ja Portugalista tulee yhteisön jäseniä 63,4 mrd. 1986. Liittymiseen varaudutaan yhdistämällä Koheesiorahasto 182,2 mrd. rakennerahastot yleiseksi koheesiopolitiikaksi. Vähemmän Talousarvio: 64 mrd. ecua. kehittyneet alueet 1993 Maastrichtin sopimuksella otetaan käyttöön koheesiorahasto, alueiden komitea ja toissijaisuusperiaate. 54,3 mrd. Kehittyneemmät alueet 1994 1999 Rahastojen määrära- hat kaksinkertaistetaan 35,4siten, että niiden osuus on kolmannes mrd. EU:n talousarviosta. Siirtymäalueet 1995 Erityistavoite Ruotsin ja Suomen harvaan asuttujen alueiden tukemiseksi. 2000 Lissabonin strategian myötä EU:n painopisteiksi tulevat kasvu, työpaikat ja 1957 Alueelliset erot mainitaan ensiminnovointi. mäisen kerran Rooman sopimuksessa. 2000 2006 Ohjelmakauden pai1958 Euroopan sosiaalirahasto perusnoitisnart tavoitteena on kuvastaa Lisnopisteiden SNOIGER tetaan. sabonin strategian tavoitteita. Liittymistä edeltävien välineiden ansiosta rahoitus ja 1975 Euroopan aluekehitysrahasto perustaitotieto ovat myös EU:hun liittymistä tetaan. odottavien maiden käytettävissä. 1986 Aluepolitiikan oikeusperusta vah- mrd. 2004 uutta jäsenvaltiota 3,2 Kymmenen vistetaan Euroopan yhtenäisasiakirjassa. Nuorisotyölliliittyy unioniin, jonka väkimäärä kasvaa syysaloite 20 prosenttia, mutta BKT vain 5 prosenttia. (täydennys) Kreikka liittyy yhteisöön 1988 1981, EsUusille jäsenvaltioille kohdennettu erityispanjasta ja Portugalista tulee yhteisön jäseniä 0,4 mrd. (2004-2006). budjetti 1986. Liittymiseen varaudutaan yhdistämällä Kaupunkialueiden innovatiiviset rakennerahastot yleiseksi koheesiopolitiikaksi. toimenpiteet 2007 2013 30 prosenttia budjettitalousarvio: 64 mrd. ecua. määrärahoista varataan ympäristöinfrastruk10,2 mrd. tuuriin ja toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen Euroopan 1993 Maastrichtin sopimuksella otetaan alueellinen torjumiseksi, 25 prosenttia määrärahoista käyttöön koheesiorahasto, alueiden komiyhteistyö osoitetaan tutkimukseen ja innovointiin. tea ja toissijaisuusperiaate. 2014 2020 Uudella ohjelmakau1994 1999 Rahastojen määrära- della otetaan käyttöön yksinkertaistetut hat kaksinkertaistetaan siten, että niiden yhteiset säännöt ja kiinnitetään entistä osuus on kolmannes EU:n talousarviosta. enemmän huomiota tuloksiin. 351,8 miljardin talousarvion keskiössä ovat 11 temaat 1995 Erityistavoite Ruotsin ja Suomen tista tavoitetta, jotka auttavat saavuttaharvaan asuttujen alueiden tukemiseksi. maan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. 2000 Lissabonin strategian myötä EU:n painopisteiksi tulevat kasvu, työpaikat ja innovointi. 2000 2006 Ohjelmakauden painopisteiden tavoitteena on kuvastaa Lissabonin strategian tavoitteita. Liittymistä edeltävien välineiden ansiosta rahoitus ja taitotieto ovat myös EU:hun liittymistä odottavien maiden käytettävissä. 2004 Kymmenen uutta jäsenvaltiota liittyy unioniin, jonka väkimäärä kasvaa 20 prosenttia, mutta BKT vain 5 prosenttia. Uusille jäsenvaltioille kohdennettu erityisbudjetti (2004-2006). 2007 2013 30 prosenttia budjettimäärärahoista varataan ympäristöinfrastruktuuriin ja toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, 25 prosenttia määrärahoista osoitetaan tutkimukseen ja innovointiin. 2014 2020 Uudella ohjelmakaudella otetaan käyttöön yksinkertaistetut yhteiset säännöt ja kiinnitetään entistä enemmän huomiota tuloksiin. 351,8 miljardin talousarvion keskiössä ovat 11 temaattista tavoitetta, jotka auttavat saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. Cover poster_140
78-FI-C Mistä saan lisätietoa? EU:n koheesiopolitiikka verkossa http://ec.europa.eu/esf/ https://twitter.com/@eu_regional https://twitter.com/eu_social http://www.yammer.com/regionetwork Aluepolitiikan yhteistoimintafoorumi http://www.flickr.com/euregional http://www.facebook.com/socialeurope Europe Direct -tiedotuspalvelu on kaikissa jäsenvaltioissa toimiva EU-asioiden tieto- ja tallekirjastoverkosto. Lähimmän paikallisen tiedotuspisteen löydät verkkosivustolta: europedirect.europa.eu Yhteydenotto tiedotuspalveluun: Soita Europe Direct -palvelun maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11, jossa vastataan kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen http://europa.eu/europedirect/write_to_us/ index_fi.htm Aloita verkkokeskustelu osoitteessa http://europa.eu/europedirect/web_ assistance/index_fi.htm Hallintoviranomaiset Inforegio-verkkosivustolta ja ESR:n sivustolta löydät koheesiopolitiikkaa alueellasi hallinnoivien kansallisten hallintoviranomaisten yhteystiedot. Hallintoviranomaisten omilla verkkosivustoilla on yksityiskohtaiset tiedot alueellasi toteutettavista hankkeista ja ohjeet rahoituksen hakemiseksi. Euroopan komission Suomen-edustusto Malminkatu 16, PL 1250 00101 Helsinki Puh. (09) 622 6544 Sähköposti: comm-rep-hel@ec.europa.eu http://ec.europa.eu/finland/index_fi.htm Vieraile verkkosivustolla: http://ec.europa.eu/represent_fi.htm Euroopan unioni / Getty Images / Shutterstock Inforegio-verkkosivusto http://ec.europa.eu/regional_policy Europe Direct Cover harvaan asuttujen alueiden tukemiseksi. 1995 Erityistavoite Ruotsin ja Suomen enemmän huomiota tuloksiin. 351,8 miljardin talousarvion keskiössä ovat 11 temaattista tavoitetta, jotka auttavat saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.