TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 630 21.09.2004 1 Ymp 5845-2003 (235) Ympäristölupahakemus / Turun Kovakromi Oy Tiivistelmä: - Ympkaalk 630 Ympäristönsuojelutoimisto / Veli-Matti Suhonen, 13.9.2004 1. Asia Turun Kovakromi Oy on toimittanut Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen lupahakemuksen. Hakemus koskee metallien kemiallista pintakäsittelyä. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. 2. Luvan hakija Turun Kovakromi Oy Tikkumäentie 2 20300 Turku 3. Luvan hakemisen peruste Metallien kemiallista pintakäsittelyä harjoittavalle laitokselle on ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1. momentin kohdan 2 h) mukaisesti oltava ympäristölupa. Toiminnalla ei ole aikaisemmin myönnettyjä ympäristölupia. 4. Toimivaltainen lupaviranomainen Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n kohdan 2 mukaan toimivaltainen lupaviranomainen sellaisten metallin kemiallisten pintakäsittelylaitosten osalta, joissa tuotantolinjojen prosessikylpyjen allastilavuus on alle 30 m 3. 5. Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on jätetty Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle 5.7.2003 6. Laitoksen sijainti ja ympäristöolosuhteet
Turun Kovakromi Oy:n laitos sijaitsee Kähärin kaupunginosassa kiinteistöllä RN:o 853-72-1-1, osoitteessa Tikkumäentie 2. Kiinteistö on Turun kaupungin omistuksessa. Laitos toimii Tikkumäentien ja Kähärintien välissä olevan entisen tulitikkutehtaan tiloissa, joissa on vuokralaisena useita pienyrityksiä. Alue on pääosin Kähärin pientaloalueen ympäröimä. Laitosta lähinnä olevat mahdollisesti häiriintyvät kohteet ovat Kähärintien ja Sikilänkadun varressa noin 30-50 metrin etäisyydellä sijaitsevat asuinrakennukset. Raunistulan koululle on laitokselta matkaa noin 160 metriä ja päiväkotiin noin 180 metriä. Tehtyjen maaperäselvitysten mukaan teollisuusalueen maaperä on osittain pilaantunut. Alueella on aikaisemmin toiminut mm. konepaja-alan yrityksiä, rautatehdas, kuumasinkityslaitos sekä lasikuitualan yritys. 7. Alueen kaavoitustilanne Laitosalue on 18.10.1946 hyväksytyssä asemakaavassa merkitty tehdas- ja varastokorttelialueeksi merkinnällä TK. Ympäristön lähialueet on pääosin merkitty asumiskäyttöön. Laitosalueen pohjoispuolella on kuitenkin myös toinen teollisuusalueeksi kaavoitettu alue. Lisäksi teollisuusalueen ja Satakunnantien välissä sijaitsee Tikkumäenpuistoksi merkitty virkistysalue. Maakuntakaavaehdotuksessa laitosalue on asumisen ja muiden taajamatoimintojen aluetta ja yleiskaavassa kerrostalovaltaista asuntoaluetta. Kaupunki on myöntänyt suunnitteluvarauksen tonteille Kähäri-1-1 ja 2, Kähäri 17-11 ja Tikkumäenpuiston osalle tiiviin kaupunkimaisen pientaloasumisen suunnittelua varten. Suunnitteluvaraus on voimassa 31.12.2004 asti. Kaavan muuttaminen perustuu Turun kaupunginvaltuuston hyväksymään asunto- ja maankäyttöohjelmaan vuosille 2003-2007. Tavoitteena on asemakaavan muuttaminen siten, että alueelle voitaisiin sijoittaa asuinrakennuksia. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 22.6.2004 hyväksynyt alueen asemaakaavanmuutosluonnoksen. 8. Laitoksen toiminta Tuotantokapasiteetti Turun Kovakromi Oy:n käsittelee alihankintatyönä konepajateollisuuden valmistamia ja koneistamia metallikappaleita. Prosessissa käsiteltäviin kappaleisiin tehdään kemiallisen elektrolyysin avulla kulutusta kestävä halutun paksuinen kromipinnoite. Käsittelykapasiteetin arviointi on vaikeaa, koska se riippuu asiakkaiden tarpeista sekä halutun kromikerrosten paksuudesta. Kromauskäsittelyä varten laitoksella on kaksi suurempaa allasta, joiden tilavuus on 2,9 m 3 sekä yksi noin 1 m 3 :n allas, jossa kylpynesteen määrä on noin 450 litraa. Tuotannossa käytetään kromihappoa noin 800 kg vuodessa. Laitoksen toiminta-aika ajoittuu normaalisti arkipäiviin klo 07.00-20.00 mutta poikkeuksellisesti töitä joudutaan tekemään myös lauantaisin. Kovakromausprosessin kuvaus
Kovakromausprosessissa valmiiksi koneistettu ja hiottu kappale upotetaan ripustimen varassa kromihappoa sisältävään kromikylpyaltaaseen. Prosessikylpyneste sisältää kromihapon lisäksi katalyyttinä rikkihappoa. Altaassa kappaleen ja sitä ympäröivän lyijyverkon tai -nauha-anodin (ulkopuolinen kromaus) tai sen sisäpuolella olevan putkimaisen anodin (sisäpinnan kromaus) välille johdetaan sähkövirta siten, että käsiteltävä kappale toimii katodina. Sähkövirran vaikutuksesta elektrolyysiliuoksessa oleva 6-arvoinen kromi muuttuu 3-arvoiseksi kromiksi, joka pelkistyy edelleen 0-arvoiseksi muodostaen samalla käsiteltävän kappaleen pintaan kovan ja kulutusta kestävän pinnan. Tarvittava sähkövirta muodostetaan tasasuuntaajilla, joita on 2 kpl molemmille altaille. Pääosa kromauksesta suoritetaan kahdessa tilavuudeltaan 2,9 m 3 :n lasikuitualtaassa, joiden sisäpuolelle on hitsattu 5 mm:n PVC levyt. Lasikuitualtaat on sijoitettu teräslevyaltaaseen, jotka on edelleen sijoitettu toiseen teräksiseen suoja-altaaseen. Teräsaltaiden välillä on 12 cm:n ilmarako. Teräsaltaat puolestaan on sijoitettu laitoksen lattiapinnassa olevaan betonista valettuun kuoppaan. Altaita lämmitetään kromauskylvyn aikana keraamisen kuoren sisällä olevilla sähkövastuksilla siten, että kylvyn lämpötila on prosessin aikana 50-55 o C. Prosessin aikana kylvyn lämpötila saattaa nousta optimilämpötilaa korkeammaksi, jolloin kylpyyn asetetaan metalliset lauhdevesipatruunat, joiden sisäpuolella virtaa lauhdevesi omassa suljetussa kierrossaan. Altaassa lämmennyt paluuvesi luovuttaa lämpöä hallitilan lämmitykseen, jonka jälkeen se kulkee lauhduttimen kautta lauhdevesisäiliöön ja edelleen uudestaan allaslauhduttimiin. Pienempien kappaleiden kromausta varten laitoksella on myös kolmas, tilavuudeltaan noin 1 m 3 :n kokoinen teräskuorella varustettu maan pinnalla kokonaisuudessaan oleva PVC-allas, jossa kromikylpynestettä on noin 450 litraa. Kromausprosessin loputtua kappaleet nostetaan altaasta ja huuhdellaan pinnalta. Huuhtelu tapahtuu kromausaltaan yläpuolella vesisuihkulla siten, että huuhteluvesi valuu kromausaltaaseen. Kromausaltaan vieressä on lisäksi huuhtelua varten erillinen pöytätaso, jonka päällä kappaletta voidaan huuhdella tarkemmin. Huuhtelupöydältä vesi valuu vapaasti lattiapintaa pitkin lattiassa olevaan huuhteluvesialtaaseen. Kromipinnan poisto Laitoksella käsitellään myös kappaleita, joista joudutaan ennen käsittelyä poistamaan vanhaa vioittunutta kromipinnoitetta. Vanhaa kromipintaa liuotetaan upottamalla käsiteltävä kappale vedellä laimennettuun suolahappokylpyyn. Suolahappoliuosta on lasikuituisessa metallikuorisessa altaassa kerallaan noin 400 litraa. Suolahappokylvystä tuleva käsitelty kappale huuhdellaan vesisuihkulla altaan yläpuolella siten, että huuhteluvesi valuu takaisin altaaseen. Vaihtoehtoisesti kromi voidaan poistaa mekaanisesti hiomalla. 9. Käytettävät raaka-aineet ja niiden varastointi Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot laitoksella käytettävistä kemikaaleista sekä niiden käyttö- ja varastointimäristä. Kemikaaleja varten ei ole erillistä suojarakentein varustettua varastointipaikkaa vaan aineet varastoidaan laitoksen lattialla varastohyllyjen alla. Rikki- ja suolahappoa lukuun ottamatta
aineet ovat kiinteitä. Aine Kromihappo (CrO 3 ) Rikkihappo (93 % H 2 SO 4 ) Natrium metabisulfiitti (Na 2 OS 2 ) Lipeä (NaOH) Suolahappo (33 % HCl) Käyttömäärä Varastointimäärä Käyttötarkoitus 800 kg/a 100 kg Kromauskylpy 10 kg/a 35 kg Kromikylvyn katalyytti ja jäteveden esikäsittely 50 kg/a 25 kg Jäteveden esikäsittely 100 kg/a 25 kg Jäteveden esikäsittely 80 kg/a 40 kg Kromipinnoitteen irrottaminen 10. Toiminnassa syntyvät päästöt ja jätteet Päästöt ilmaan Kromauskylpyaltaiden poistoilma vaihtuu kromauksen ollessa käynnissä noin kolme kertaa tunnissa eli poistoilman volyymi tuotannon aikana on noin 600 m 3 /h. Altaista poistuva ilma johdetaan halkaisijaltaan noin 100 mm:n kanavaa pitkin halkaisijaltaan noin 400 mm:n pisaranerottimeen, jossa ilman virtausnopeus hidastuu ja siinä oleva kromihöyry laskeutuu ilmaa raskaampana erottimen pohjalle. Tiivistynyt kromipitoinen neste valuu takaisin kromausaltaisiin. Pisaraerotin huuhdellaan kahden viikon välein. Kanavat, pisaraerottimet ja poistoilmapuhaltimet ja muut poistoilman kanssa kosketuksissa olevat osat on valmistettu kromihappoa kestävästä PVCmuovista. Melu ja tärinä Hakemuksen mukaisesti toiminnassa ei aiheudu merkittävää melua tai tärinää. Jonkin verran melua aiheutuu laitoksella käyvistä raskaan liikenteen ajoneuvoista. Toiminnassa syntyvät jätteet ja jätevedet 1. Kuivattu kromipitoinen jätevesiliete Huuhteluveden neutraloinnissa syntyvän liete kuivataan kammiopuristimessa. Kiinteytetyn kromijätteen määräksi on hakemuksessa esitetty 16 kg/a. Kiinteä kromijäte varastoidaan PVC-tynnyreissä ja toimitetaan ongelmajätteiden käsittelylaitokselle tai Ionhawk Oy:lle Laitoksella varastoidaan kromijätettä kerrallaan enintään 100 kg. 2. Suolahappojäte
Krominpoistokylvyssä käytetty suolahappopitoinen jäte toimitetaan käsiteltäväksi Ekokem Oy:lle. 3. Laitejätteet Elektrolyysissä anodeina käytettävät lyijynauhat ja -verkot muuttavat sähkövirran vaikutuksesta hiljalleen muotoaan ja ne on sen vuoksi uusittava 1,5-2 vuoden välein. Käytetyt anodit varastoidaan ja toimitetaan n. 100 kg:n erissä Kuusakoski Oy:lle.. Suojausvälineet Kromattavien kappaleiden käsittelemättä jäävät osat suojataan kromikylvyn ajaksi erilaisia varjostimia ja teippauksia hyväksikäyttäen. Käytetyt PVC-teipit on kappaleen pesun jälkeen irrotettu, kerätty erilliseen jätesäkkiin ja toimitettu jätteenpolttolaitokselle. 5. Metallipöly Metallipintojen hiomisessa ja kromatun pinnan hionnassa syntyy metallipölyä noin 50 litraa vuodessa ja se toimitetaan Kuusakoski Oy:lle. 6. Jätevedet Huuhtelualtaan jätevesi pumpataan altaan täytyttyä neutralointi- ja sakkautussäiliöön. Säiliöön lisätään tarpeen mukaan kemikaaleja nesteessä olevan kromin saostamiseksi. Kemikaaleina käytetään rikkihappoa, natriummetabisulfaattia ja lipeää. Kemikaalien lisäämisen jälkeen huuhteluveden annetaan seistä, kunnes sakkautuminen on tapahtunut ja 3-arvoista kromia sisältävä liete on painunut altaan pohjalle. Viemäriin johdettava jätevesi sisältää 3-arvoista kromia keskimäärin 1 mg/l. Viemäriin johdettavan huuhtelujäteveden määrä on noin 1 m 3 /a, joten viemäriin pääsee laitokselta arvion mukaan noin 1 g 3-arvoista kromia vuodessa. 11. Toiminnan ympäristövaikutukset ja päästötarkkailu Arvio toiminnan riskeistä sekä onnettomuuksien ehkäisemiseksi suoritetuista toimenpiteistä Kovakromausprosessi on täysin riippuvainen sähkön saannista. Mahdollisen sähkökatkoksen aiheuttamat riskit ovat kuitenkin lähinnä tuotantoon liittyviä taloudellisia riskejä. Ympäristöriskit ovat vähäisiä. Sähkökatkoksen sattuessa poistoilman puhaltimet lakkaavat toimimasta, jolloin altaista haihtuva kromihappo ei pääse ulos tuotantotiloista. Toisaalta sähkökatkos pudottaisi kromikylvyn lämpötilaa ja vähentäisi sen seurauksena myös haihtumista. Ympäristön kannalta merkittävin riski on kromikylpyaltaan vuoto maaperään. PVC-altaan mahdollisen vuodon seurauksena kromihappo valuisi kuitenkin ensin teräksiseen suoja-altaaseen, josta se voidaan pumpata edelleen
varasäiliöihin. Mahdollisen sähkökatkon aikana pumppaus voidaan suorittaa dieselaggregaatin tuottaman sähkön avulla toimivalla pumpulla. Kromaushallin lattiassa suolahappo- ja huuhtelualtaan läheisyydessä on viemäriin johtava lattiakaivo, johon voi normaalin käsiteltyjen kappaleiden huuhtomisen tai suolahappoaltaan rikkoutumisen yhteydessä joutua haitallisia aineita. Nestemäisten kemikaalien varastotiloissa ei ole erityisiä rakenteellisia suojauksia, jotka estäisivät astioista mahdollisesti vuotaneiden kemikaalien leviämisen. Toiminnan tarkkailu Viemäriin johdettavasta huuhtelualtaan pintavedestä otetaan näyte, jonka 6- arvoisen kromin pitoisuus testataan (Chromat-test). Jos pintavedessä ei ole 6- arvoista kromia, se lasketaan viemäriin. Muussa tapauksessa veden esikäsittelyä jatketaan kunnes 6-arvoinen kromi on saatu saostettua. Testauksen suorittaa toiminnanharjoittaja itse. 12. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Turun kaupungin ilmoitustaululla 2.-31.8.2004. Lisäksi hakemuksesta on tiedotettu kirjeitse naapurikiinteistöjen omistajia ja haltijoita. Muistutukset ja mielipiteet As Oy Turun Kähärinkartano on jättänyt hakemuksesta kirjallisen mielipiteen. Mielipiteen mukaan asuinalueeksi kaavoitetulla tontilla keskellä asuinaluetta ei pitäisi sallia mitään toimintaa, joka saattaa mahdollisesti myrkyttää maaperää tai aiheuttaa muuta vaaraa tai jolla saattaa olla negatiivisia ympäristövaikutuksia. Mikäli tällaista toimintaa harkitaan sallittavaksi tulisi suorittaa riippumaton arviointi laitoksen ympäristövaikutuksista myös onnettomuus- ja luonnonkatastrofitilanteissa. Mielipiteestä esittämässään vastineessa toiminnanharjoittaja on esittänyt vastauksia muistutuksessa esitettyihin kysymyksiin ja todennut, että se on lupahakemuksessaan esittänyt viranomaiselle kattavasti laitoksen toimintaa koskevat tiedot. Asemakaavatoimiston lausunto Ympäristönsuojelutoimisto pyysi hakemuksesta lausunnon Turun kaupungin asemakaavatoimistolta. Asemakaavatoimisto on lausunnossaan katsonut, että laitoksen ympäristölupa tulisi myöntää määräaikaisena, jotta alueen kehittäminen yleiskaavan maankäytön mukaiseksi olisi mahdollista. Asemakaavatoimisto ehdottaa, että ympäristöluvan määräaikaisuus sidotaan vireillä olevan asemakaavan lainvoimaiseksi tulemiseen tai vuokrasopimuksen pituuteen. Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt lausunnosta omaa vastinettaan. Oheismateriaali Turun Kovakromi Oy:n lupahakemus 1 Oheismateriaali Asemakaavatoimiston lausunto 2
Oheismateriaali Asunto Oy Turun Kähärinkartanon muistutus 31.8.2004 3 Oheismateriaali Turun Kovakromi Oy:n vastine Asunto Oy Kähärinkartanon 4 muistutukseen 8.9.2004 Ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen: Ehdotus Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää myöntää Turun Kovakromi Oy:lle ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan osoitteeseen Tikkumäentie 2, kiinteistöllä RN:o 853-72-1-1 sijaitsevalle metallien pintakäsittelylaitokselle. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Luvan voimassaolon ehtona on kuitenkin se, että luvanhaltijalla on voimassaoleva vuokrasopimus toiselle kuuluvien laitosalueen ja -tilojen käyttämisestä. Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lupamääräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi Ilmansuojelu 1 Metalliesineiden mekaanisessa käsittelyssä syntyvä metallipöly tulee kerätä talteen ja varastoida siten että se ei pääse leviämään ympäristöön. (YSL 43, 45, JL 6 ) 2 Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että kromikylpyaltaiden ilmanvaihtolaitteistossa olevat pisaranerottimet ovat käytössä ja toimintakunnossa aina kromausprosessin ollessa käynnissä. Mikäli laitteissa ilmenee päästöjä lisääviä vikoja on toiminta keskeytettävä kunnes ne on saatu korjattua. (YSL 43 ) Jätteiden ja kemikaalien käsittely ja varastointi 3 Kaikkia toiminnassa syntyviä jätteitä tulee käsitellä ja varastoida siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristön pilaantumista, epäsiisteyttä, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6, 19 ) 4 Ongelmajätteet tulee varastoida asianmukaisesti merkittyinä erillään toisistaan ja muista jätteistä lukittavassa ja katetussa varastotilassa. (YSL 43, 45, JL 6 ) 5 Jätteet tulee toimittaa säännöllisin väliajoin vastaanottajalle, jolla on asianmukainen lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Ongelmajätteitä ei saa varastoida kiinteistöllä 12 kuukautta kauemmin. PVC-sisältävää jätettä ei saa toimittaa jätteenpolttolaitokselle.(ysl 43, 45, JL 6, 15 ) 6 Vaarallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden varastotilat on suojattava rakenteellisesti esim. suoja-altailla tai kynnyksillä siten, että vuotaneet aineet tai saastuneet sammutusvedet eivät pääse leviämään ympäristöön. Varastotilojen lattiamateriaalin tulee kestää varastoitavien aineiden vaikutukset. Lisäksi varasto- ja tuotantotiloissa olevat yleiseen viemäriin johtavat lattiakaivot on varustettava normaalisti kiinni pidettävillä suojakansilla tai sulkuventtiileillä. Määrätyt toimenpiteet tulee
toteuttaa 31.12.2004 mennessä. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6 ) 7 Laitoksella tulee olla riittävä määrä imeytysainetta, työvälineitä ja astioita mahdollisten vaarallisten aineiden vuotojen talteen keräämistä varten. Vuotaneet aineet tulee kerätä talteen viipymättä ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. Vuotaneiden aineiden johtaminen yleiseen viemäriin on kielletty. (YSL 7, 8, 43, 45 ) Jätevesien käsittely 8 Laitokselta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien haittaainepitoisuudet eivät saa ylittää seuraavia pitoisuusarvoja: Aine Pitoisuusraja-arvo (mg/l) Elohopea (Hg) 0,01 Hopea (Ag) 0,1 Kadmium (Cd) 0,01 Kokonaiskromi (Cr) 0,5 Kromi IV (Cr 6+ ) 0,1 Kupari (Cu) 0,5 Lyijy (Pb) 0,5 Nikkeli (Ni) 0,5 Sinkki (Zn) 2,0 Viemäriin johdettavan jäteveden ph-arvo tulee olla alueella 6,0-11,0. Jätevesien laimentaminen muilla vesillä raja-arvojen saavuttamiseksi on kielletty. Mikäli jätevedet sisältävät muita haitallisia aineita tai jäteveden koostumus muuttuu, voi lupaviranomainen antaa niiden enimmäispitoisuuksia, käsittelyä ja tarkkailua koskevia määräyksiä. (YSL 43, 47, YSA 36 ) Toiminnan tarkkailu ja valvonta 1 Viemäriin johdettavien jätevesien laatua ja määrää tulee tarkkailla vähintään vuoden välein ulkopuolisen asiantuntijan toimesta tehtävän tarkkailututkimuksen avulla. Tutkimus tulee suorittaa normaalin tuotannon ollessa käynnissä ja siinä tulee selvittää viemäriin johdettavan jäteveden pitoisuudet kokonaiskromin (Cr) ja kuusiarvoisen kromin (Cr 6+ ) osalta sekä jäteveden ph-arvo. Lisäksi tulee esittää laskennallinen arvio viemäriverkkoon johdetun jäteveden määrästä sekä käytetyt laskentaperusteet. Ensimmäinen tarkkailututkimus tulee suorittaa 31.12.2004 mennessä. Ensimmäisen tarkkailututkimuksen yhteydessä on selvitettävä viemäriin johdettavasta jätevedestä kaikkien määräyksen 8 taulukossa esitettyjen haitta-aineiden pitoisuudet. Tarkkailututkimusten tulokset tulee toimittaa tiedoksi Turun vesilaitokselle ja ympäristönsuojelutoimistolle kahden viikon kuluessa tutkimuksen tekemisestä. (YSL 46, 83 ) 2 Luvanhaltijan on pidettävä kirjanpitoa laitoksen toiminnasta. Kirjanpidosta on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat:
- laitoksella käytettyjen ympäristölle vaarallisten kemikaalien laji sekä kulutus- ja varastointimäärät, - laitoksen toiminnassa muodostuvien jätteiden lajit ja määrät sekä jätteiden toimituspaikat ja -ajankohdat, - laitokselta viemäriin johdettujen jätevesien määrä - laitoksella havaitut toiminnan häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet, jotka ovat lisänneet päästöjä ympäristöön tai viemäriin taikka joista on voinut aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 45, 46, 83, JL 51, 52 ) 3 Luvanhaltijan on viivytyksettä ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaisille onnettomuuksista ja muista merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa taikka vaaraa tai haittaa terveydelle. Samalla on ilmoitettava niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi. (YSL 43, 46, 62, 76, 83, YSA 30 ) 4 Toiminnassa tapahtuvista pysyvistä tai pitkäaikaisista keskeyttämisestä, toiminnan ja tuotantomäärien muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, laitosalueen ja -tilojen käytön oikeuttavan vuokrasopimuksen päättymisestä sekä toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava viipymättä kirjallisesti ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvanhaltijan vaihtuessa on uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. (YSL 43, 81, 83 ) 5 Ennen toiminnan loppumista tulee huolehtia laitosalueen puhdistamisesta sekä siellä mahdollisesti olevien jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Puhdistamisesta tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi tarkastaa laitosalueen siisteyden ja tarvittaessa antaa määräyksiä alueen puhdistamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (YSL 43, 90, JL 6, 20 ) 6 Luvanhaltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava laitoksen toimintaan soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 43 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti täyttää laitoksen toiminta ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eikä toiminnasta katsota aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Päätöstä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lisäksi on otettu huomioon mitä hakemuksesta annetussa lausunnossa ja kirjallisessa muistutuksessa on esitetty.
Ympäristölupa on myönnetty siten, että se on voimassa toistaiseksi. Voimassaolo on kuitenkin ehdollinen ja sidottu laitosalueen ja -tilojen käytön oikeuttavaan vuokrasopimukseen. Tällä menettelyllä varmistetaan se, että ympäristölupa ei muodostu esteeksi vireillä olevan asemakaavan toteuttamiselle. Toisaalta alueen ja tilojen käyttöoikeuteen sidottu lupa antaa toiminnanharjoittajalle mahdollisuuden toimia alueella uuden asemakaavan lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen esimerkiksi siinä tapauksessa, että alueelle suunnitellun rakennustoiminnan aloittaminen lykkääntyy eikä laitoksen toiminnasta muutoin katsota aiheutuvan haittaa kaavan toteuttamiselle. Käytännössä ympäristöluvan voimassaoloaika ei vaikuta vireillä olevan asemakaavan toteuttamiseen, koska laitoksen toimintamahdollisuudet alueella riippuvat ensisijaisesti laitostilojen käyttöön oikeuttavasta vuokrasopimuksesta. Lupaa ei ole myönnetty määräaikaisena, koska ei ole olemassa tarkkaa tietoa vireillä olevan asemakaavan mukaisten asuinalueiden rakentamisen ajankohdasta tai vuokrasopimusten päättymisestä. Hallituksen esityksen (84/1999) mukaisesti ympäristönsuojelulain 42.2 :ssä edellytetty vaatimus luvanvaraisen toiminnan asemakaavanmukaisuudesta rajoittaa ainoastaan uuden laitoksen sijoittamista taikka vanhan laitoksen rakennuslupamenettelyä edellyttävää laajentamista. Olemassa olevaan, ympäristönsuojelulain voimaanpanolain perusteella taannehtivasti lupavelvolliseksi tulleeseen toimintaan ei kyseistä asemakaavanmukaisuuden vaatimusta voida kohtuudella edellyttää. Lisäksi on otettava huomioon että voimassa olevassa asemakaavassa laitosalue on merkitty tehdas- ja varastokorttelialueeksi merkinnällä TK Mikäli laitoksen toiminta alueella jatkuu 31.12.2007 jälkeen, voidaan tuolloin suoritettavan ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisen lupamääräysten tarkistamismenettelyn avulla selvittää tarkemmin laitoksen toimintaedellytykset alueella. Asunto Oy Kähärinkartanon muistutukseen viitaten lautakunta toteaa, että ympäristöluvan ratkaisemiseen kuuluva lupaharkinta on riippumattoman lupaviranomaisen harkintaa, jossa huomioidaan normaalin toiminnan ympäristövaikutusten ohella myös toimintaan liittyviä onnettomuusriskejä ja arvioidaan niiden perusteella hakemuksen mukaisen toiminnan edellytyksiä. Lupamääräysten perustelut Määräykset 1 ja 2 on annettu ilmaa pilaavien haitallisten päästöjen minimoimiseksi. Metallipöly ja kromia sisältävä poistoilma voivat ulkotiloihin päästessään aiheuttaa haittoja laitoksen lähistöllä olevilla asuinalueilla. (määräykset 1 ja 2) Määräykset 3 ja 4 on annettu hallitsemattomasta jätteiden käsittelystä aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemiseksi. Ongelmajätteet on niiden turvallisen käsittelyn varmistamiseksi kerättävä ja säilytettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. Ongelmajätteitä ovat myös toiminnassa syntyvät kiinteät jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita kuten happoja tai öljyä. (3 ja 4) Jätteet on määrätty toimitettavaksi asianmukaiseen käsittelyyn säännöllisin väliajoin, jotta laitokselle ei kertyisi kerrallaan liian suuria ja vaikeasti hallittavissa olevia määriä pilaantumisen vaaraa aiheuttavia vaarallisia jätteitä. Jätteiden asianmukainen ja turvallinen käsittely voidaan varmistaa luovuttamalla jätteitä ainoastaan jätelain 15 :ssä mainituille hyväksytyille
vastaanottajille. (5) Määräys 6 on annettu laitoksella käsiteltävien ja varastoitavien vaarallisten kemikaalien ympäristöön ja viemäriin pääsemisen ehkäisemiseksi myös mahdollisissa onnettomuustilanteissa. (6) Mahdollisen kemikaali- tai ongelmajätevuodon varalta on laitoksella oltava riittävästi työkaluja ja imeytysmateriaalia, jotta tarvittaviin onnettomuuden torjuntatoimenpiteisiin voidaan toiminnanharjoittajan toimesta ryhtyä viipymättä. (7) Jätevesiä koskeva määräys on tarpeen, jottei toiminnasta aiheudu haittaa Turun kaupungin jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Viemäriin johdettavien jätevesien haitallisten aineiden päästörajoituksissa on otettu huomioon Helsingin komission suositukset (Helsingin komission suositukset Itämereen maalta tulevien päästöjen vähentämiseksi, Ympäristöministeriö 1996) sekä yleiseen viemäriin johdettavien asumisjätevesistä poikkeavien jätevesien laadun ohjearvot (Ympäristöministeriö, työryhmän mietintö 71, 1992). (8) Valvontaa koskevat määräykset on annettu luvan mukaisen toiminnan valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Poikkeustapauksista kuten ympäristön pilaantumisen vaaraa lisäävistä onnettomuuksista ja toiminnan olennaisista muutoksista on tiedotettava mahdollisimman nopeasti, jotta viranomaiset voivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin viipymättä. Toiminnanharjoittajan on myös itse oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön sekä mahdollisuuksista vähentää ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia (9-14). Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-47, 52-56, 62, 76, 81, 90, 96, 97 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 16-19, 30 ja 36 :t Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 19 ja 20 Jäteasetus (1390/1993) 6 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Luvan voimassaolon ehtona on kuitenkin se, että luvanhaltijalla on voimassaoleva vuokrasopimus toiselle kuuluvien laitosalueen ja -tilojen käyttämisestä. Lupamääräysten tarkistaminen Luvanhaltijan on 31.12.2007 mennessä tehtävä ympäristönsuojeluviranomaiselle uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi siten kuin ympäristönsuojelulain 55 :ssä on säädetty. Hakemukseen on liitettävä selvitys laitosalueen kaavoitustilanteesta ja lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Luvan myöntänyt viranomainen voi päättää luvan raukeamisesta ellei hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi ei ole tehty määräaikaan mennessä. Asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristölupamaksu Ympäristöluvasta peritään Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukainen 2522,8 euron maksu. Taksan alkuperäisestä maksusta on vähennetty 672.75 euroa, koska hakemuksen vireilläolosta ei ole tiedotettu sanomalehdessä. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Päätös tehtiin esittelijän kokouksessa muuttamasta päätösehdotuksesta. JAKELU tied As Oy Turun Kähärinkartano tied Lounais-Suomen ympäristökeskus ao Turun Kovakromi Oy kuul Julkipano