Kokkolan suurteollisuusalueen turvallisuusriskikartoitus maankäytön suunnittelua varten

Kokkolan suurteollisuusalueen turvallisuusriskikartoitus maankäytön suunnittelua varten 31.05.2010 Tuomas Raivio, Anu Vaahtera, Riikka Lehti, Jatta Aho Gaia Consulting Oy

Sisällysluettelo 1 Johdanto... 4 2 Suuronnettomuudet ja maankäytön suunnittelu... 5 2.1 Mikä on suuronnettomuus...5 2.2 Maankäyttö ja rakennuslaki sekä muut määräykset ja ohjeet...5 2.3 Seveso II direktiivi...6 2.4 Turvallisuusselvitys ja toimintaperiaateasiakirja...7 3 Kokkolan suurteollisuusalueen yleiskuvaus... 8 3.1 Alueen sijainti ja käyttö...8 3.2 Alueen toimijoiden kuvaus...8 3.3 Vaaralliset aineet, niiden käsittely ja varastointi alueella sekä niihin liittyvä keskeiset raportoidut riskit...12 4 Tarkasteltavan teollisuusalueen ympäröivien alueiden keskeiset maankäytön muutokset... 18 5 Tarkastellut suuronnettomuusskenaariot ja niiden vaikutusalueet... 19 5.1 Menetelmä...19 5.2 Skenaarioiden valinta...19 5.3 Skenaarioiden vaikutukset...20 5.4 Pelastuslaitoksen mahdollisuudet toimia onnettomuudessa...26 6 Kokkolan suurteollisuusalueen lähiympäristön haavoittuvuuden tarkastelu... 28 7 Tulevaisuusskenaariot... 30 7.1 Alustavia tulevaisuuskuvia...30 7.2 Liikenteen lisääntyminen alueella...31 7.3 Muutokset teollisessa toiminnassa...32 7.4 Viranomaisnäkökulma tulevaisuuteen...32 2

7.5 Mahdollisia uusia toimintoja alueella...33 8 Maankäytön suositukset teollisuusaluetta ympäröiville alueille... 34 8.1 Konsultointivyöhykkeitä koskevat suositukset...34 8.2 Suositukset koskien selvityksessä määritettyjä vaikutusalueita...34 9 Johtopäätökset... 36 Liite 1. Toimija ja viranomaishaastattelut... 37 Liite 2. Lähteet... 38 Liite 3. Ainekuvaukset... 40 Liite 4. Gaia Zoner menetelmä... 42 Liite 5. Maankäytön suunnittelun kannalta merkittävät suuronnettomuusskenaariot (LUOTTAMUKSELLINEN)... 46 3

1 Johdanto Kokkolan suurteollisuusalueella on useita laitoksia, joissa käsitellään ja varastoidaan suuria määriä vaaralliseksi luokiteltuja aineita. Alueen laitoksista Boliden Kokkola Oy, KemFine Oy, Neste Oil Oyj, OMG Kokkola Chemicals Oy, Air Liquide Finland Oy ja Yara Suomi Oy ovat Seveso II direktiivin mukaisia suuronnettomuusvaarallisia laitoksia. Lisäksi alueella toimivat Kokkolan Satama ja Ykspihlajan teollisuusratapiha teollisuusalueen eteläosassa sekä väliratapiha teollisuusalueen itälaidalla. Alueelle on keskittynyt useita teollisuustoimijoita edellä mainittujen tarkasteltavien toimijoiden lisäksi. Maankäytön suunnittelussa on huomioitava suuronnettomuuden mahdollisuus siten, että maankäyttö ja rakennuslainsäädännön vaatimus terveellisestä, turvallisesta ja viihtyisästä elinympäristöstä täyttyy. Tämän selvityksen lähtökohtana ovat alueen Seveso II direktiivin mukaisten laitosten aiheuttamat suuronnettomuusriskit teollisuusalueen lähialueilla. Työssä sovelletaan aiemmin kehitettyä kvantitatiiviseen riskianalyysiin perustuvaa menetelmää, jonka menettelytavat on haettu laajalla viranomaisyhteistyöllä ja sitomalla tarkastelu olemassa oleviin säädöksiin ja lainkäytön linjauksiin. Selvityksen tavoite on tuottaa kaavavalmisteluun riittävän arviointipohjan antava perusteltu näkemys alueen teollisesta toiminnasta aiheutuvien mahdollisten suuronnettomuusriskien ulottuvuuksista ja vaikutuksista Kokkolan suurteollisuusalueen lähiympäristössä sekä nykytilassa että tulevaisuudessa maankäytön suunnittelun kannalta. Selvityksen tarkastelut perustuvat tämänhetkisen ja lähitulevaisuudessa odotettavissa olevaan turvallisuustilanteeseen. Laitosten turvallisuusselvitysten ja toimintaperiaateasiakirjojen lisäksi tarkastelujen pohjana on käytetty toimija ja viranomaishaastatteluja (liite 1). Viranomaisista mukana ovat olleet mm. Kokkolan pelastuslaitos, Turvatekniikan keskus (Tukes) ja Keski Pohjanmaan liitto. Suuronnettomuuden vaikutusten määrittelyssä on paljon epävarmuustekijöitä. Tämän vuoksi onnettomuuksien vaikutusalueet on kuvattu suhteellisen karkealla resoluutiolla. Selvitys ei ota kantaa toimijoiden riskinhallintamenettelyjen oikeellisuuteen tai riittävyyteen. 4

2 Suuronnettomuudet ja maankäytön suunnittelu 2.1 Mikä on suuronnettomuus Suuronnettomuus määritellään lainsäädännössä hieman vaihtelevasti. Tässä hankkeessa suuronnettomuus ymmärretään tapahtumaksi, joka on vakava uhrien määrän, vammojen laadun, paikallisten resurssien tai ympäristö ja omaisuusvahinkojen perusteella. Tapahtumalla on vaikutuksia välittömän onnettomuutta aiheuttaneen alueen ulkopuolelle, joko onnettomuuden seurauksien laajuudella tai evakuointi tai suojautumistarpeiden tai liikennejärjestelyjen muodossa. Teolliseen toimintaan ja kuljetuksiin liittyy normaalitoimintaan liittyviä ilmiöitä. Näitä ovat esimerkiksi melu, tärinä, valo, noki, savu (hiilikasapalo) ja erilaiset satunnaispäästöt. Nämä vaikutukset kuuluvat muiden selvitysten piiriin eikä niitä käsitellä tässä. 2.2 Maankäyttö ja rakennuslaki sekä muut määräykset ja ohjeet Suomessa maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maankäyttö ja rakennuslain mukaan 1 kaavojen tulee yleisesti perustua riittäviin selvityksiin. Onnettomuusriskin huomioon ottaminen kaavoituksessa yleisesti sisältyy valtakunnalliseen alueidenkäyttötavoitteeseen 4.3: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 2. Tämä ohjaa suuronnettomuusriskin huomioinnin suhteen osaltaan mm. maakuntakaavan laadintaa. Yleiskaavan sisältövaatimusten 3 mukaisesti on yleiskaavaa laadittaessa otettava huomioon mahdollisuudet turvalliseen ja terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön ja ympäristöhaittojen vähentäminen. Asemakaavan sisältövaatimuksissa puolestaan esitetään 4 : Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Vaaraa aiheuttavien kohteiden ympäristön maankäytössä huomioon otettavista suojaetäisyyksistä säädetään maankäyttö ja rakennusasetuksen 57 :ssä seuraavasti: Harkittaessa rakennushankkeen sijoittamista ja rakennuspaikan soveltuvuutta on huolehdittava vaarallisista aineista aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjumiseksi riittävistä suojaetäisyyksistä. 1 MRL; 132/1999 9 2 Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. 3 MRL 39 2. momentin kohdat 5 ja 7 4 MRL 54 2. ja 3. momentti 5

KHO:n päätökset 2323/1/05 ja 3589/1/08 linjaavat lainkäyttöä mm. seuraavasti: - Tarkasteltavia vaaranaiheuttajia ei ole rajattu hallinnollisin perustein - Suuronnettomuuden vaikutukset ovat merkittävämmässä roolissa kuin todennäköisyys pelkkä suuronnettomuuden mahdollisuus riittää. - Suojaetäisyyksien vähimmäisvaatimusten täyttyminen ei riitä. Suuronnettomuuksien mahdollisuus on siis otettava huomioon maankäytön suunnittelussa mahdollisuuden aiheuttajasta riippumatta kaikilla kaavatasoilla, ja maankäyttösuunnitelmien tulee perustua riittäviin selvityksiin myös onnettomuusmahdollisuuden osalta. 2.3 Seveso II direktiivi EU:n neuvosto on antanut ns. Seveso II direktiivin 96/82/EY vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta. Maankäytön suunnittelua ja tuotantolaitosten turvallisuutta koskeva osuus on Suomessa saatettu voimaan kemikaali ja maankäyttö ja rakennuslainsäädännöllä. Onnettomuuksien vaara on otettava huomioon suunniteltaessa alueidenkäyttöä ja rakentamista olemassa olevien tuotantolaitosten läheisyydessä. Erityisesti tämä vaara on otettava huomioon, jos teolliseen käsittelyyn liittyy suuronnettomuusvaara. Teollisuuskemikaaliasetuksen (59/1999) mukaan suuronnettomuudella tarkoitetaan huomattavaa päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta ilmiötä, joka seuraa vaarallisia kemikaaleja käsittelevän tai varastoivan tuotantolaitoksen toiminnassa esiintyneistä hallitsemattomista tapahtumista, jotka voivat aiheuttaa ihmisen terveyteen tai ympäristöön kohdistuvaa vakavaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaaraa laitoksen sisä tai ulkopuolella ja jossa on mukana yksi tai useampi vaarallinen kemikaali. Direktiivin alaiset tuotantolaitokset ovat Turvatekniikan keskuksen (Tukes) valvonnassa. Kaavoitus ja rakennusvalvontaviranomaisten tehtävänä on huolehtia siitä, ettei riskille alttiita toimintoja sijoiteta liian lähelle vaaraa aiheuttavia laitoksia ja varastoja. Tällaisia riskialttiita toimintoja ovat esimerkiksi asuinalueet, vilkkaat liikenneväylät, yleisölle tarkoitetut kokoontumistilat ja alueet, sairaalat, koulut, hoitolaitokset ja majoitusliikkeet. Direktiivin alaisille tuotantolaitoksille tai varastoille on määritelty nk. konsultointivyöhyke, jolla tapahtuvaan kaavoitukseen ja rakentamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vyöhykkeet on muodostettu laitosten riskeistä yleisesti tiedossa olevan, karkean arvion perusteella hallinnollisin perustein. Ne ilmaisevat sen etäisyyden laitoksesta, jonka sisällä toimittaessa turvallisuuden varmistamiseen tähtäävä asiantuntijalausuntomenettely on tarpeen. Jos tuotantolaitosta ympäröivän, konsultointivyöhykkeen sisäpuolelle jäävälle alueelle laaditaan kaava tai sen muutos, jonka toteuttaminen saattaisi merkitä suuronnettomuusriskille altistuvien henkilöiden määrän vähäistä merkittävämpää kasvamista, kaavaa laadittaessa on tarpeen selvittää tuotantolaitoksen toimintaan liittyvät riskit onnettomuusvaaran kannalta (MRL 9 ja MRA 1 ). Nämä vaikutukset on otettava huomioon laadittaessa kaavan osallistumis ja arviointisuunnitelmaa (MRL 63 ). Tuloksista raportoidaan kaavaselostuksessa ja tarvittaessa annetaan haitallisten vaikutusten vähentämiseksi kaavamääräyksiä. 6

Tavanomaisten kaavoitukseen osallistuvien tahojen lisäksi vaarallisia kemikaaleja käsittelevien tai varastoivien laitosten läheisyyteen sijoittuvissa kaavoitushankkeissa osallisia ovat ne asiantuntijaviranomaiset, joiden tehtävänä on kemikaalivalvonta (Tukes) ja pelastustoimi. 2.4 Turvallisuusselvitys ja toimintaperiaateasiakirja Tuotantolaitoksessa, jossa vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista voi aiheutua suuronnettomuus, toiminnanharjoittajan on laadittava asiakirja, jossa selostetaan toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi (nk. toimintaperiaateasiakirja), tai turvallisuusselvitys, jossa toiminnanharjoittaja osoittaa toimintaperiaatteensa suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi sekä antaa tarvittavat tiedot niiden toteuttamiseksi tarvittavasta organisaatiosta ja turvallisuusjohtamisjärjestelmästä. Turvallisuusselvitys on toimitettava Turvatekniikan keskukselle tuotantolaitoksen toimenpiteiden riittävyyden arviointia varten. Kahden tai useamman toisiaan lähellä sijaitsevan tuotantolaitoksen toiminnanharjoittajien on toimittava yhteistoiminnassa suuronnettomuuksien torjumiseksi ja onnettomuuksien leviämisen estämiseksi. Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi voi olla joko vähäistä tai laajamittaista. Vähäinen teollinen käsittely ja varastointi on ilmoituksenvaraista. Laajamittainen teollinen käsittely ja varastointi on luvanvaraista. Laajamittaisuus on määritelty asetuksen 59/1999 liitteessä 1. Liitteessä 1 on ilmoitettu ne vähimmäismäärät, joiden perusteella teollisen toiminnan ilmoituksen tai luvanvaraisuus määräytyvät. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee laatia joko (1) asiakirja, jossa selostetaan toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi (toimintaperiaateasiakirja) tai (2) turvallisuusselvitys, jos liitteessä mainitut vähimmäismäärät täyttyvät. Näiden lisäksi toiminnanharjoittajan tulee laatia tuotantolaitosta koskeva sisäinen pelastussuunnitelma, jos teollinen käsittely ja varastointi on laajamittaista. 7

Tämä selvitys on teoreettinen tarkastelu maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Esitetyt tulokset on yhdistetty kaikista suuronnettomuusvaikutuksista. Vaikutusalueet ovat suuntaa antavia. Yksittäisen onnettomuudenvai kutusalue on pienempi. Suuronnettomuuden todennäköisyys on erittäin pieni. 3 Kokkolan suurteollisuusalueen yleiskuvaus 3.1 Alueen sijainti ja käyttö Kokkolan suurteollisuusalue sijaitsee Kokkolassa keskustan läheisyydessä Perämeren rannikolla. Kuvassa 3.1 on kuvattu alueen käyttöä yleisesti. Alueen länsipuolella on merta ja saaria, pohjoispuo lella merta ja haja asutusta, itäpuolella entisiä puolustusvoimien alueita sekä Kokkolan keskusta, ja eteläpuolella Ykspihlajan asuinalue, jolla sijaitsevat mm. koulu ja päiväkoti teollisuusalueen välittö mässä läheisyydessä. Lähin I luokan pohjavesialue sijaitsee noin 1 km teollisuusalueesta kaakkoon. Kokkolan veden vedenottamo ottaa 70 % pohjavesiotostaan alueen itäpuoleiselta rakentamattomal ta alueelta. Alueella on käynnissä yleiskaavan uudistustyö. Teollisuusalue on Suomen suurimpia raskaan teollisuuden keskittymiä. Alueella toimii kolmiosainen (kantasatama, Hopeakiven laituri ja syväsatama) tuonti ja vientisatama. Teollisuusalueen toimijat on esitelty yksityiskohtaisemmin seuraavassa kappaleessa (3.2.). Kuva 3.1 Kokkolan suurteollisuusalue ja sen lähiympäristö 3.2 Alueen toimijoiden kuvaus Tässä kappaleessa kuvataan selvityksen kohteena olevat Seveso II direktiivin mukaiset toimijat (ks. kuva 3.2), joita ovat Boliden Kokkola Oy, KemFine Oy, Neste Oil Oyj, OMG Kokkola Chemicals Oy, Air Liquide Finland Oy ja Yara Suomi Oy. Laitoksista toimintaperiaateasiakirjavelvollinen on Air Liquide 8

Tämä selvitys on teoreettinen tarkastelu maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Esitetyt tulokset on yhdistetty kaikista suuronnettomuusvaikutuksista. Vaikutusalueet ovat suuntaa antavia. Yksittäisen onnettomuudenvai kutusalue on pienempi. Suuronnettomuuden todennäköisyys on erittäin pieni. Finland Oy, muut ovat turvallisuusselvitysvelvollisia. Lisäksi on tarkasteltu sataman ja teollisuusalu een läheisten ratapihojen (Ykspihlajan ratapiha sekä vasta valmistunut teollisuusratapiha alueen itäpuolella) suuronnettomuusriskejä. Kuva 3.2 Tarkasteltavat toimijat suurteollisuusalueella 3.2.1 Boliden Kokkola Oy Boliden Kokkola Oy valmistaa sinkkiä Kokkolan tehtaallaan. Boliden Kokkola Oy on osa kansainvälistä Boliden AB monimetallikonsernia ja on tällä hetkellä Euroopan toiseksi suurin sinkin tuottaja. Kok kolan sinkkitehdas työllistää n. 685 henkilöä. Lisäksi tilapäisessä työsuhteessa on vaihteleva määrä urakoitsijoita ja kesäisin 150 200 harjoittelijaa. Tehtaan tuotanto osastoja ovat pasutto, puhdistamo, elektrolyysi ja valimo. Tuotanto osastojen toiminta on ympärivuorokautista ja pääosin automatisoitua. Sinkkitehdas käyttää vuodessa noin 540 000 tonnia rikasteraaka aineita. Vuosituotanto on noin 280 000 tonnia metallista sinkkiä. Tuotanto prosessissa syntyviä sivutuotteita ovat mm. metallinen elohopea sekä erilaiset sakat. Tehdas tuottaa myös rikkidioksidia sisältävää pasutuskaasua, josta Kemira Oyj valmistaa rikkihappoa noin 340 000 tonnia/vuosi. 9

3.2.2 KemFine Oy KemFine Oy valmistaa orgaanisia hienokemikaaleja. Valmistettavat tuotteet ovat kasvinsuojeluaineiden intermediaatteja ja aktiiviaineita sekä lääkeaineiden intermediaatteja. KemFine:n toiminta on rahtivalmistusta, jossa yritys valmistaa asiakkaidensa tuotteita tilauksesta. Tuotanto tapahtuu kampanjoittain. Uusia tuotteita ja siten myös uusia prosesseja tulee ajan mittaan vastaavasti vanhoja tuotteita saattaa poistua. Raaka aineet ja prosesseissa käytettävät liuottimet ovat lähinnä orgaanisia yhdisteitä. Näillä saattaa olla erilaisia vaaraominaisuuksia. Ne voivat olla helposti syttyviä, ärsyttäviä, haitallisia, syövyttäviä, hapettavia, ympäristölle vaarallisia tai myrkyllisiä. Tuotantojaksoa varten tarvittavat raaka aineet saapuvat tehtaalle tyypillisesti sen mittaan. Tuotantoprosesseissa syntyvät jätteet voidaan polttaa omassa polttolaitoksessa. KemFine työllistää Suomessa noin 180 henkilöä, joista Kokkolassa noin 175. 3.2.3 Neste Oil Oyj Neste Oil Oyj vastaanottaa, varastoi ja jakelee polttonesteitä Kokkolassa, jossa sillä on Suomen suurin polttonesteiden varastoterminaali. Vuositasolla polttonesteitä, bensiiniä, dieseliä sekä kevyttä ja raskasta polttoöljyä varastoidaan ja käsitellään yhteensä noin 500 000 tonnia. Neste Oililla on teollisuusalueella 15 polttoainesäiliötä. 3.2.4 OMG Kokkola Chemicals Oy OMG Kokkola Chemicals Oy on koboltin ja kobolttipohjaisten erikoiskemikaalien tuottaja. Koboltin jalostusprosessissa kobolttiraaka aine liuotetaan rikkihapolla ja arvometallit erotetaan kemiallisesti saostamalla ja uuttamalla. Tehdas työllistää noin 350 henkilöä. OMG valmistaa ja varastoi Kokkolassa metallista kobolttia ja kuparia, kobolttisuoloja ja oksideja, nikkelioksidia sekä germaniumoksidia. Prosessin apuaineina varastoidaan ja käytetään merkittäviä määriä erilaisia kemikaaleja. OMG valmistaa itse käyttämänsä vedyn ja rikkivedyn, muut apuaineet tuodaan tehdasalueelle. 3.2.5 Air Liquide Finland Oy Air Liquide Finland Oy valmistaa ja varastoi Kokkolan teollisuusalueella nesteytettyjä ja kaasumaisia kaasuja: happea, typpeä, argonia ja hiilidioksidia. Air Liquide Finland Oy:llä on teollisuusalueella nestemäisen hapen varasto ja höyrystysyksikkö, joka käsittää kaksi suurta (á 100 t) nestemäisen hapen säiliötä, josta happi kuljetetaan putkia pitkin alueen muiden toimijoiden käyttöön. Lisäksi Air Liquide Finland Oy:llä on alueella ilmakaasutehdas sekä hiilidioksiditehdas. Ilmakaasutehtaassa valmistetaan kaasumaista happea ja typpeä. Hiilidioksiditehtaassa Tetra Chemicalsin prosessista tuleva kaasumainen hiilidioksidi nesteytetään ja varastoidaan säiliöön, josta se toimitetaan eteenpäin asiakkaille. 10

3.2.6 Yara Suomi Oy Yara Suomi Oy valmistaa Kokkolan teollisuusalueella rehufosfaatteja, kaliumsulfaattia ja suolahappoa. Kaliumsulfaattitehtaassa valmistetaan kaliumkloridin ja rikkihapon reaktiotuotteina kaliumsulfaattia ja suolahappoa. Kaliumsulfaatin vuotuinen tuotantomäärä on noin 200 000 tonnia. Rehufosfaattitehtaalla pääraaka aineet ovat kalsiumkarbonaatti ja fosforihappo. Rehufosfaatin tuotantokapasiteetti on 200 000 tonnia vuodessa. Lisäksi Yara Suomi Oy:llä on alueella ammoniakkiterminaali (20 000 t kylmäsäiliö), johon ammoniakki saapuu syväsataman kautta laivoilla, sekä fosforihappoterminaali, joka toimitetaan alueelle junilla ja puretaan säiliöihin. Fosforihappoa käytetään rehufosfaattitehtaan raaka aineena ja toimitetaan joko putkilinjoja pitkin tehtaalle tai laiturille, josta se viedään laivakuljetuksina muualle. 3.2.7 Satama Kokkolan teollisuusalueella operoi Kokkolan satama (Liikelaitos Kokkolan Satama 5 ). Satama koostuu kolmesta eri osasta: syväsatama alueen länsiosassa, Hopeakiven satama (syväsataman vieressä) sekä kantasatamasta alueen lounaisosassa. Satama työllistää kokonaisuudessaan noin 170 henkilöä. Sataman on suunniteltu laajentuvan tulevina vuosina merkittävästi. Sataman kautta kulkee 5,5 miljoonaa tonnia tavaraa vuodessa, josta noin 1 miljoonaa tonnia on vaarallisia aineita. Tästä puolet on polttoaineita ja toinen puoli koostuu ammoniakista, fosforihaposta ja rikkihaposta. Lisäksi sataman kautta kulkee vaarallisia aineita sisältäviä IMO kontteja. Sataman kautta kulkevien vaarallisten aineiden kuljetusten oletetaan noin kaksinkertaistuvan sataman laajentumisen yhteydessä. 3.2.8 Ratapihat Tässä selvityksessä otetaan kantaa sekä Ykspihlajan ratapihan että vastavalmistuneen teollisuusratapihan mahdollisiin suuronnettomuusvaaroihin. Molemmilla ratapihoilla sekä järjestellään vaunuja (vaunujen vaihtotyöt) että jossain määrin seisotetaan vaunuja. Teollisuusratapihalla ei käsitellä vaarallisia aineita sisältäviä vaunuja. Junarungot kootaan joko Ykspihlajan tai Kokkolan ratapihalla. Ykspihlajan ratapihalla käsitellään mm. ammoniakkivaunuja. Täydet vaunut säilytetään kuitenkin pääasiassa teollisuusalueella. Pitkän aikavälin tavoitteena on siirtää junarunkojen kokoaminen keskustan ja Ykspihlajan ratapihoilta suurteollisuusalueelle ja teollisuusratapihalle. Molempia ratapihoja hallinnoi VR. 3.2.9 Muut alueen toimijat Lisäksi alueella toimii muita toimijoita, kuten logistiikka, palvelu ja teollisuustoimijoita: Oy Woikoski Ab (kaasun tuotanto), TETRA Chemicals Europe Oy (kemikaalituotanto), Kemira Oyj (kemikaalituo 5 http://www.portofkokkola.fi/ 11

tanto), Nordkalk Oyj Abp (maaparannuskalkki ja teollisuusjauheet), Oy Hacklin Bulk Service Ltd (logistiikka), Oy Rauanheimo Ab (logistiikka), Baltic Tank (lipeän tuonti), Oy Kokkola Power Ab (voimalaitos), KIP Infra Oy (tilavuokra ja infra), KIP Service Oy (teollisuusalueen vesien käsittely ja jakelu, turvallisuuspalveluiden tuottaminen, sekä tiestön, rautateiden ja viheralueiden kunnossapito), Eurest Finland Oy (ruokapalvelut), Maintpartner Oy (kunnossapito), Sodexho Oy Kokkola (tukipalvelut) ja Würth Oy (teollisuustarvikkeiden toimittaja). Näiden toimijoiden toiminta ei ole säädösten mukaan suuronnettomuusvaarallista. 3.3 Vaaralliset aineet, niiden käsittely ja varastointi alueella sekä niihin liittyvä keskeiset raportoidut riskit Seuraavassa on kuvattu toimijakohtaisesti vaarallisten aineiden käsittely ja varastointi teollisuusalueella, sekä niihin liittyvät keskeiset raportoidut riskit. Toimijoiden konsultointivyöhykkeet ja keskeiset riskit on raportoitu kootusti kappaleen 3 lopussa taulukossa 3.2. 3.3.1 Boliden Kokkola Oy Boliden Kokkola Oy:n sinkin valmistuksessa käytettävä vaarallisia aineita ovat rikkidioksidi (josta Kemira Oyj valmistaa rikkihappoa noin 340 000 tonnia vuodessa), kloori, ammoniakki, rikkivety, vety, propaani, nestehappi, nestetyppi, etikkahappo, rikkihappo, lipeä, vetyperoksidi, germaniumtetrakloridi, arseenitrioksidi ja raskasmetalliyhdisteet. Lisäksi käsitellään palavia nesteitä. Ympäröivien alueiden kannalta vaarallisimmat aineet ovat rikkidioksidikaasu (pasuton sivutuote) ja arseenitrioksidi. Kaikki raaka aineiden sisältämä elohopea valmistetaan sivutuotteena metalliseksi elohopeaksi, joka viedään kokonaisuudessaan ulkomaille 6. Tunnistettuja riskejä vaarallisten aineiden käsittelystä ovat kemikaalivuodot, tulipalot, räjähdys tai ympäristöhaitat päästöistä. Haitallisimmiksi riskeiksi on arvioitu rikkidioksidiputken katkeaminen käyttöhäiriön tai alitse ajavan liikenteen vuoksi, nestehappisäiliön vuoto ja syttymä esim. täyttötilanteessa tai valimon propaanisäiliön vuoto esim. täyttötilanteessa, josta voi seurata pilven jälkisyttymä ja pahimmillaan jopa BLEVE 7. 3.3.2 Kemfine Oy KemFine Oy:n valmistamien orgaanisten hienokemikaalien raaka aineet ja prosessissa käytettävät liuottimet ovat pääasiassa orgaanisia yhdisteitä. Nämä voivat olla helposti syttyviä, ärsyttäviä, haitallisia, syövyttäviä, hapettavia, ympäristölle vaarallisia tai myrkyllisiä. Tuotanto tapahtuu kampanjoittain ja eri tuotannoissa tarvitaan eri kemikaaleja. Tuotantojaksoa varten tarvittavat raaka aineet 6 Myynti kielletty vuodesta 2011 alkaen; jatkokäsittely joko itse tai muualla. 7 Boiling Liquid Expanding Vapor Explosion, kiehuvan nesteen höyryräjähdys 12

saapuvat tehtaalle sen mittaan. Yleensä lähinnä vain lyhyissä tuotantokampanjoissa kampanjaa varten tarvittava koko raaka ainemäärä voi olla yhtä aikaa tehdasalueella. Nestemäiset raaka aineet varastoidaan säiliössä, konteissa tai tynnyreissä ja kiinteät raaka aineet kiintoainevarastossa. Tuotteet muodostuvat tuotantoprosessissa kemiallisten reaktioiden kautta kiinteiksi tai nestemäisiksi tuotteiksi, jotka varastoidaan tehdasalueella ja toimitetaan asiakkaille. Tuotantoprosesseissa syntyvät jätteet voidaan polttaa omassa polttolaitoksessa. KemFine:n tuotantolaitoksella käsitellään muun muassa useita palavia nesteitä (esimerkiksi liuottimia), propaania (max. 25 t), dikloorimetaania, klooria (max. 18 t), bromia (n. 30 t), vetyperoksidia, krotonaldehydiä, dimetyylisulfaattia, tionyylikloridia ja nestehappea. Näiden vaarallisten aineiden käsittelyyn liittyvät keskeiset raportoidut riskit ovat palavan aineen vuoto, tulipalo, kaasuräjähdys, pölyräjähdys, eksoterminen reaktio, myrkyllisen aineen vuoto, polttolaitoksen tulipesäräjähdys ja raaka ainekuorman purku väärään säiliöön. Haitallisimmiksi suuronnettomuusskenaarioiksi ympäröivien alueiden kannalta on arvioitu: Kloorinpurkuasemalla purkutilanteessa letkujen katkeaminen ja kloorikaasupäästön leviäminen ympäristöön Bromikontin vaurioituminen Kemikaaleja purettaessa tai varastoidessa suuri palavan aineen vuoto (neste tai kaasu) säiliöissä, putkistoissa, liitoksissa, tiivisteissä, josta voi muodostua räjähdyskelpoinen seos ja/tai tulipalo (BLEVE) 3.3.3 Air Liquide Finland Oy Air Liquide Finland Oy varastoi nestemäistä happea (O2) kahdessa 100 tonnin säiliöissä. Happi tuodaan säiliöille autoilla, josta se toimitetaan alueen toimijoille. Lisäksi varastoituna on enintään 500 tonnia hiilidioksidia kahdessa 300 m 3 säiliöissä. Ammoniakkia (NH3) kulkee 500 kg suljetussa kierrossa. Ilmakaasuja toimitetaan teollisuusalueen muille toimijoille putkilinjoja pitkin. Air Liquide Finland Oy:n keskeisimpiä turvallisuusriski maankäytön kannalta on nestehappivuoto joko happisäiliöstä tai ilmakaasutehtaalta ja happisäiliön palo. Merkittävä riski on myös ilmakaasutehtaassa tapahtuva hiilivetyräjähdys, mutta siitä aiheutuvat vauriot rajoittuvat tehdasalueelle. 3.3.4 Neste Oil Oy Vuositasolla polttonesteitä käsitellään 500 000 tonnia. Toimitukset tulevat kaikki laivalla syväsatamaan, josta purku varastosäiliöihin tapahtuu putkilinjaa pitkin. Polttonesteet haetaan säiliöautoilla. Erittelyt polttonestemääristä on listattu taulukkoon 3.1. Taulukko 3.1. Neste Oil Oyj:n varastoimat polttonesteet Tuote Määrä (m 3 ) Bensiini 64 000 Diesel 154 000 Kevyt polttoöljy 16 000 13

Raskas polttoöljy 40 000 Lisäaineita (herkästi palavia) 400 Keskeiset raportoidut riskit Neste Oil Oyj:n kohdalla ovat suuren bensasäiliön (noin 30 000 m3) palo ja palon leviäminen seuraavaan säiliöön tai pahimmillaan koko säiliöalueen palo. 3.3.5 OMG Kokkola Chemicals Oy OMG Kokkola Chemicals Oy:llä käsiteltävät vaaralliset kemikaalit ovat: nesteytetty rikkidioksidi, kloori (nestemäinen pulloissa), ammoniakki (putkilinjassa), rikkivety, vety, propaani, vetyperoksidi ja nestehappi. OMG:n vaarallisten aineiden varastointi on listattu taulukkoon 3.2. Nesteytettyä rikkisdioksidia käytetään liuoton prosessissa. Rikkidioksidi toimitetaan autokuljetuksina varastosäiliöön ja syötetään sieltä prosessiin. Klooria käytetään germaniumtuotannon liuoton prosessissa. Kaasu varastoidaan 1000 kg:n säiliöissä joista se syötetään prosessiin. Ammoniakki saapuu YARA Suomi Oy:n ammoniakkiterminaalista putkilinjaa pitkin nestemäisenä OMG:n kemikaalituotannon käyttöön. Rikkivetyä valmistetaan rikkivetyasemalla. Rikkivety käytetään kaasuna prosessissa, sitä ei varastoida. Vetyä valmistetaan propaanista vetylaitoksella. Vetyä otetaan myös liuotusprosessista talteen. Propaania käytetään tuotannossa vedyn valmistukseen ja polttoaineena prosessin lämmitykseen. Propaani toimitetaan autokuljetuksina ja sitä varastoidaan alueella kahdessa 99m3 säiliössä. Säiliöistä nestemäinen propaani siirretään pumppuaseman kautta höyrystimille korkea ja matalapainelinjoja pitkin. Propaani höyrystetään ja johdetaan kaasumaisena käyttöön. Vetyperoksidia käytetään raaka aineliuotuksessa ja se tuodaan alueelle autokuljetuksissa. Aine varastoidaan 60m3 pystysäiliössä. Nestehappea käytetään raaka aineiden liotukseen. Happea varastoidaan Air Liquide Oy:n ilmakaasutehtaassa. Nestemäistä happea tuodaan autokuljetuksin OMG:n käytössä olevaan Air Liquide Oy:n 100m3 säiliöön (toinen samanlainen säiliö on Boliden Kokkola Oy:n käytössä). Taulukko 3.2 OMG Kokkola Chemicals Oy:n varastoimat vaaralliset kemikaalit Kemikaali Nesteytetty rikkidioksidi Nestemäinen kloori Vety Propaani Vetyperoksidi Nestehappi Varastoitava määrä 60 m3 varastosäiliö 1000 kg:n pulloissa 3X30m3 säiliöt 2 x 99 m3 säiliöt 60 m3 säiliö 2 x 100 m3 säiliöt Ympäröivien alueiden maankäytön kannalta oleelliset suuronnettomuusskenaariot ovat: 14

Rikkidioksidivuoto kuljetuksessa ja täyttötilanteessa. Varastoinnin tai lastauksen yhteydessä suuronnettomuus on mahdollinen esimerkiksi säiliön tai siitä lähtevän putken vahingoittuessa tai säiliön täytön tai tyhjennyksen yhteydessä. Propaanivaraston BLEVE räjähdys tai vuoto linjasta ja jälkisyttymä. Vuoto ja jälkisyttymä voi tapahtua säiliön tai siirtolinjan vahingoittuessa. Muita mahdollisia onnettomuusskenaarioita, mutta vaikutuksiltaan paikallisia tai todennäköisyydeltään äärimmäisen pieniä ovat: Kloorivuoto varastoinnin tai siirron yhteydessä kaasusäiliön tai siirtolinjan vahingoittuessa. Rikkivetypäästö tuotelinjasta on mahdollinen linjan vaurioituessa. Vaikutukset rajoittuvat turvallisuusselvityksen ja asiantuntijahaastattelun mukaan kuitenkin liuottoon. Uuttopalo Vetysäiliön räjähdys 3.3.6 Yara Suomi Oy Yaralla käsiteltäviä vaarallisia aineita ovat mm. rikkihappo, suolahappo, kloorivetykaasu, fosforihappo ja ammoniakki. Rikkihappo toimitetaan Yara Suomi Oy:lle Kemiran rikkihappotehtaalta ja käytetään sulfaattitehtaan tuotantoprosessissa. Rikkihappoa ei välivarastoida. Fosforihappoa kuljetetaan Yara Suomi Oy:lle junalla ja varastoidaan allastetuissa säiliöissä yhteensä 10 300m 3. Yara toimittaa fosforihappoa laivalla ulkomaille. Tehtaalle fosforihappo tulee putkilinjaa pitkin ja laivan lastaukseen käytetään omaa pumppauslinjaa satamaan. Ammoniakki tuodaan laivakuljetuksina, joista se siirretään putkilinjaa pitkin säiliöön (20 000 t). Säiliöstä ammoniakkia lastataan junanvaunuihin. Junanvaunuja säilytetään pääasiassa Yaran tontilla teollisuusalueella, mutta väliaikaisesti myös Ykspihlajan ratapihalla. Ammoniakkia toimitetaan myös alueen toimijoille. Kloorivetykaasua syntyy prosessissa ja siitä valmistetaan suolahappoa. Suolahappoa on Yaralla enintään 50m 3. Suolahappo pumpataan seuraavan toimijan käyttöön (Tetra Oy, kalsiumkloriditehdas) minkä lisäksi sitä myydään myös ulkoisille asiakkaille. Maankäytön kannalta keskeisimmät toimintaan liittyvät onnettomuusskenaariot ovat: Ammoniakkivuoto junanvaunun lastauksessa tai laivan purkutilanteessa lastauspään irrotessa tai varren muuten vaurioituessa. Ammoniakkipäästö OMG:n putkilinjasta Ammoniakkivuoto tasoristeysonnettomuuden seurauksena Muita merkittäviä onnettomuusriskejä ovat myös: 15

Muiden myrkyllisten aineiden vuodot (fosforihappo ja suolahappo). Palavan nesteen vuoto, josta voi seurata tulipalo. Kaliumsulfaattitehtaan kattopalo, joka saattaa aiheuttaa pienehkön kloorivetykaasupäästön. Rehufosfaattitehtaan reaktion ylikuumentuminen ja aineiden joutuminen reaktorista lattialle. 3.3.7 Satama Syväsatamassa käsiteltävät vaaralliset aineet on käsitelty toimijoiden yhteydessä (ammoniakki YARA, nestemäiset polttoaineet Neste Oil). Satamassa varastoitavat ja käsiteltävät hapot ja muut vaaralliset aineet (lipeä eli natriumhydroksidi, rikkihappo, fosforihappo, elohopea) eivät aiheuta suuronnettomuusvaaraa maankäytön suunnittelun näkökulmasta. Kantasatamassa käsiteltävien vaarallisia aineita sisältävien IMO konttien määrä on pienehkö, eikä aiheuta maankäytön kannalta suuronnettomuusvaaraa. Mahdollisissa onnettomuustilanteissa IMO konttien osalta vaikutukset jäävät paikallisiksi. 3.3.8 Ratapihat Teollisuusratapihalla ei käsitellä suuronnettomuusvaaraa aiheuttavia aineita. Ykspihlajan ratapihalla käsitellään ammoniakkivaunuja, jolloin ammoniakin vuotoskenaario on mahdollinen (venttiilivuoto, säiliön vaurioituminen). Muista vaarallisista aineista ratapihoilla käsitellään pääasiassa rikki ja fosforihappoa, jotka eivät ole suuronnettomuusvaarallisia maankäytön suunnittelun näkökulmasta. 3.3.9 Yhteenveto Taulukko 3.3. Toimijakohtaiset konsultointivyöhykkeet, kemikaalit ja maankäytön kannalta keskeiset riskit Toimija Kons. vyöh. Kemikaalit alueella Maankäytön kannalta keskeiset riskit Boliden Kokkola Oy 1.5 km Rikkidioksidikaasu Painehappi Arseenitrioksidi Propaani (10 t) Rikkidioksidiputken vahingoittuminen Valimon propaanisäiliön vuoto ja pilven jälkisyttymä / BLEVE KemFine Oy 1,5 km Palavat nesteet ja kaasut (useita erilaisia) Propaani (max. 25t) Dikloorimetaani Kloori (max. 18 t) Bromi (n. 30 t) Vetyperoksidi Krotonaldehydi Dimetyylisulfaatti Tionyylikloridi Nestehappi Kloorinpurkuasemalla purkutilanteessa letkujen katkeaminen ja kloorikaasupäästön leviäminen ympäristöön Bromin laippavuoto synteesilaitoksella Propaanisäilin vuoto ja jälkisyttymä / BLEVE 16

Air Liquide Finland Oy 1 km 2 x 100 t happea O2 nestemäisenä säiliöissä Max. 500 t CO2, 2 x 300 m3 säiliötä Ammoniakkia max 500 kg Nestehappivuoto joko happisäiliöstä tai ilmakaasutehtaalta + tulipalo Neste Oil Oyj 1,5 km Bensiinit 64 000 m3 Dieselit 154 000 m3 Kevyt polttoöljy 16 000 m3 + kalliosäiliön määrä (= luottamuksellinen) Raskas polttoöljy 40 000 m3 Lisäaineita, herkästi palavia 400 m3 Säiliöpalo (Suurimman bensasäiliön palo on suurin riski, pahimmillaan koko terminaali palaa) OMG Kokkola Chemicals Oy 1,5 km Nesteytetty rikkidioksidi 60 m3 Kloori (4 x 1000 kg pulloissa nesteenä) Ammoniakki (50 mm putkilinja Yaran terminaalista) Rikkivety (prosessissa) Vety (2 x säiliö 60 75 bar) Propaani (2x99 m3 maanpäällinen säiliö) Vetyperoksidi (60 m3 pystysäiliö) Rikkidioksidipäästö säiliöstä tai putkilinjasta Vuoto propaanilinjasta ja jälkisyttymä Propaanisäiliön BLEVE Yara Suomi Oy 2 km Ammoniakki 20.000 t Ammoniakkipäästö OMG:n putkilinjasta Vuoto ammoniakkivaunun lastauksessa Vuoto ammoniakkilaivan purussa Ammoniakkivuoto tasoristeysonnettomuuden seurauksena Satama Ammoniakki Polttonesteet Lipeä eli natriumhydroksidi Rikkihappo Fosforihappo Elohopea IMO kontit Ratapihat Ammoniakki Rikkihappo Fosforihappo Ei suuronnettomuusvaaraa maankäytön suunnittelun näkökulmasta Suuronnettomuusvaaralliset aineet (ammoniakki, polttonesteet) käsitelty teollisten toimijoiden kohdalla (Yara, Neste Oil) Ei suuronnettomuusvaaraa maankäytön suunnittelun näkökulmasta Suuronnettomuusvaaralliset aineet (ammoniakki) käsitelty teollisten toimijoiden kohdalla (Yara) 17

4 Tarkasteltavan teollisuusalueen ympäröivien alueiden keskeiset maankäytön muutokset Kokkolassa on käynnissä yleiskaavan uudistamistyö. Selvityksen kannalta keskeisiä muutoksia ovat vuoden 2011 asuntomessualue sekä uusi Santahaan asuinalue. Asuntomessualue tulee sijoittumaan Tullinmäen kaupunginosan pohjoispuolelle, teollisuusalueesta noin 2 km itään. Alue on kaavoitettu ja rakentamistöitä ollaan aloittamassa. Alue valmistuu kesäksi 2011. Sille rakennetaan noin 30 omakotitaloa, rivitaloja, paritaloja ja kerrostaloja 8. Alueen läheisyydessä sijaitsee myös vanha huvila alue. Santahaan uutta asuinaluetta on suunniteltu Tullinmäen kaupunginosan etelä ja länsipuolelle. Muuten teollisuusalueen ja kaupungin välissä olevaa käyttämätöntä aluetta tarkasteltaessa kaupungilla ei ole suunnitelmia kaavoittaa muuta toimintaa lähemmäksi teollisuusaluetta. Kuva 4.1 Ympäröivien alueiden keskeiset maankäytön muutokset 8 www.asuntomessut.fi_kokkola 18

5 Tarkastellut suuronnettomuusskenaariot ja niiden vaikutusalueet 5.1 Menetelmä Tässä selvityksessä suuronnettomuuksien vaikutukset on arvioitu ja kuvattu aiemmin kehitetyllä menetelmällä, jossa suuronnettomuuksien vaikutukset ympäröiviin alueisiin on jaoteltu lämpösäteilyyn, räjähdyksen paineaaltoon ja kaasu tai nestepäästön pitoisuuteen ilmassa, maassa tai vedessä. Kullekin vaikutustyypille on haettu laajassa viranomaisyhteistyössä kolme kynnysarvoa siten, että suurin arvo on ihmisille mahdollisesti tappava, rakenteet tuhoava tai luonnolle peruuttamatonta haittaa aiheuttava, keskimmäinen arvo on ihmiselle mahdollisesti pysyvän haitan aiheuttava, rakennuksille vaurioita tai ympäristölle pitkäaikaista haittaa aiheuttava ja pienin arvo on korkeintaan ohimeneviä tai pieniä haittoja aiheuttava. Vastaavat vaikutusalueet on nimetty korkean, merkittävän ja kohonneen riskin alueiksi ja merkitty tuloskarttoihin punaisella, oranssilla ja keltaisella. Lopulliset tulokset esitetään yhdistämällä vaikutukset pahimman tapauksen mukaan. Menetelmä on kuvattu tarkemmin liitteessä 5. Yhteenveto menettelystä on esitetty kuvassa 5.1. Kuva 5.1 Yhteenveto menettelystä. On erittäin tärkeä huomioida, että menetelmän pohjalta esitetyt tulokset edustavat teoreettista suuntaa antavaa haitan mahdollisuutta suuronnettomuuden tapahtuessa eri paikoissa mahdollisella alueella. Suuronnettomuuden todennäköisyys on siis hyvin pieni. 5.2 Skenaarioiden valinta Seuraavassa on esitelty raportissa tarkasteltavien laitosten suuronnettomuusskenaariot, jotka on selvityksen yhteydessä todettu maankäytön suunnittelun kannalta merkittävimmiksi. Onnettomuuden mahdollisuudet on johdettu toimivaltaisen viranomaisen (Tukes) hyväksymistä turvallisuusselvityksistä tai toimintaperiaateasiakirjasta, joissa onnettomuusskenaariot on esitetty toimijoiden teet 19

tämien riskiarviointien pohjalta. Suuronnettomuuden todennäköisyydet ovat pieniä, mutta onnettomuuksien mahdollisuutta ei voida sulkea kokonaan pois. Skenaarioiden kvantitatiiviset määritelmät on esitetty liitteessä 5 (luottamuksellinen). Maankäytön suunnittelun kannalta merkittävimmät skenaariot ovat: 1. Kaasumaisen rikkidioksidin siirtoputken vahingoittuminen. Tarkastellussa skenaariossa rikkidioksidikaasua siirtävään suureen putkeen tulee vuoto esimerkiksi kuorma auton osuessa putkeen putkisillan kohdalla, ja kaasumainen rikkidioksidi leviää ilmaan. 2. Rikkidioksidisäiliön vuoto. Tarkastellussa skenaariossa nestemäisen rikkidioksidin säiliöstä johtava putkilinja vaurioituu ja nestemäistä rikkidioksidia leviää maahan, josta se höyrystyy. 3. Bromivuoto. Tarkastellussa skenaariossa tapahtuu bromivuoto bromin putkilinjasta. Skenaariossa vuoto muodostaa lammikon ja bromi höyrystyy nopeasti ja leviää ympäristöön tuulen mukana. 4. Ammoniakkivuoto tasoristeyksessä. Ammoniakkivaunun vuototilanteen on oletettu tapahtuvan tasoristeystörmäyksen seurauksena. Teollisuusalueella tai sen välittömässä läheisyydessä on kolme tasoristeystä ja Kokkolan keskustan lähettyvillä yksi. On periaatteessa mahdollista, että mikäli tasoristeysonnettomuudessa ammoniakkivaunu esimerkiksi kaatuu terävän esineen päälle, säiliöön saattaa tulla pienehkö vuoto. Ammoniakki höyrystyy vuotaessaan nestemäisenä ulos ja leviää kaasuna ilmaan tuulen alapuolelle kapeana pilvenä 5.3 Skenaarioiden vaikutukset Seuraavassa on esitelty edellä kuvattujen keskeisten skenaarioiden vaikutuksia siten että rikkidioksidin, bromin ja ammoniakin leviämismallinnukset on näytetty erillisinä kuvina näiden ollessa hallitsevia verrattuna muihin tunnistettuihin suuronnettomuusskenaarioihin. Skenaarioiden vaikutukset on kuvattu yhdistettynä siten että vahvempi riskivaikutusalue hallitsee, mikäli alueet osuvat päällekkäin. Sääolot ja maastonmuodot vaikuttavat skenaarioissa kuvattujen kaasupilvien leviämiseen ja hajaantumiseen. Mallinnuksissa sääolot käsittävät ilmanlämpötilan, ilmankosteuden, tuulennopeuden sekä nk. ilmakehän stabiilisuusluokan. Maastonmuodot on otettu mallinnuksessa huomioon nk. karheusparametrin avulla, joka kuvaa, miten sileä maasto on. Maaston korkeuseroja ei ole huomioitu. Esimerkiksi rikkidioksidivuodon seurauksena muodostuu ilmaa raskaamman kaasun vana, joka pyrkii leviämään alaspäin ja saattaa kulkeutua esimerkiksi katukuilua pitkin. Kaikissa tapauksissa lämpötilaksi leviämiselle on oletettu +15 o C ja tuulen nopeudeksi 5m/s. Ilman suhteelliseksi kosteudeksi on määritelty 60 %. Stabiilisuusluokkana on käytetty Pasquill B luokkaa, joka on yleisin Suomessa esiintyvä stabiilisuustyyppi. Karheusparametri on valittu kohdealueen mukaan. Skenaarioiden vaikutusalue seuraavissa kuvissa käsittää kaikki tuulensuunnat. Kaasumaisen aineen leviäminen tapahtuu kuitenkin kapeana vanana tuulen suunnasta riippuen. Kokkolassa tuulisuus 20

vuosina 2005 09 on havainnollistettu ns. tuuliruusuna kuvassa 5.2. 9, joka kuvaa prosentuaalisesti tuulensuunnan sekä nopeuden mittausjaksolla. Eniten Kokkolassa on tuullut kaakosta, etelästä ja lounaasta. Viiden metrin sekuntituulta jaksolla on mitattu pohjois lounais ja luoteistuulella. Kuva 5.2 Tuuliruusu, Kokkola. Tuulisuus Kokkolan Ykspihlajan mittausasemalla mitattuna jaksolla 2005 2009. 9 Kokkolan kaupunki. Tekninen palvelukeskus/ympäristöpalvelut. 21

5.3.1 Rikkidioksidivuoto putkilinjasta Kuvassa 5.3 on esitetty skenaarion 1 vaikutusalueet yhdistettynä kaikilla mahdollisilla tuulensuunnilla. Yksittäisessä vuodossa kaasu leviää tuulen alapuolelle kapeana vanana. Kuvassa on havainnollistettu kaasuvana, joka muodostuisi etelätuulen vallitessa. Menetelmän mukaiset luokitusetäisyydet ovat: Korkea riski Merkittävä riski Kohonnut riski 900 m 2000 m 3000 m Kuva 5.3 Rikkidioksidivuoto putkilinjasta 5.3.2 Rikkidioksidivuoto säiliöstä Kuvassa 5.4 on esitetty onnettomuusskenaarion 2 vaikutukset kaikilla mahdollisilla tuulensuunnilla. Kuvassa on havainnollistettu etelätuulella leviävä kaasuvana. Raja arvoetäisyydet ovat: Korkea riski 900 m Merkittävä riski Kohonnut riski 2000 m 3000 m 22

Kuva 5.4 Rikkidioksidivuoto säiliöstä 5.3.3 Bromivuoto synteesilaitoksella Kuvassa 5.5 on esitetty onnettomuusskenaarion 3 vaikutukset kaikilla mahdollisilla tuulensuunnilla. Kuvassa on havainnollistettu etelätuulella leviävä kaasuvana. Raja arvoetäisyydet ovat: Korkea riski 600 m Merkittävä riski Kohonnut riski 1700 m 2550 m 23

Kuva 5.5 Bromivuoto 5.3.4 Ammoniakkivuoto junanvaunusta tasoristeyksessä Kuvassa 5.6 on esitetty onnettomuusskenaarion 4 vaikutukset kaikilla mahdollisilla tuulensuunnilla. Raja arvoetäisyydet ovat: Korkea riski 250 m Merkittävä riski Kohonnut riski 300 m 450 m 24

Kuva 5.6 Ammoniakkivuoto tasoristeyksissä 5.3.5 Skenaarioiden yhdistetty vaikutusalue Onnettomuuspaikat ja tyypit on yhdistetty kuvaan 5.7. Tarkastelu on teoreettinen ja tehty maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Leviäminen on havainnollistettu kaikille tuulen suunnille tuulen ollessa 5m/s. 25

Kuva 5.7 Skenaarioiden yhteisvaikutus. Katkoviiva kuvaa tarkastelun kohteena olevien laitosten yhdistettyjä konsultointivyöhykkeitä. Vaikutuksia voidaan havainnollistaa seuraavasti: Onnettomuuden sattuessa keltaisen alueen olosuhteet tuulen alapuolella vastaavat esimerkiksi ilmanlaatuindeksin mukaista erittäin huonoa ilmanlaatua, jonka vallitessa herkillä väestöryhmillä saattaa ilmetä terveysvaikutuksia. Oranssilla alueella ilmanlaatu aiheuttaa ongelmia käytännössä koko väestölle. Koska näissä skenaarioissa leviävät kaasut havaitaan hyvin, ihmiset hakeutunevat automaattisesti sisätiloihin, joissa pitoisuudet pysyvät lyhyen aikaa jopa 95 % matalampina. Punaisella alueella sisäsuojautuminen tai henkilönsuojainten käyttö on välttämätöntä. 5.4 Pelastuslaitoksen mahdollisuudet toimia onnettomuudessa Kokkolan teollisuusalueen alueella on kaksi päivystävää tehdaspalokuntayksikköä. Toiminnan tehostamiseksi entisestään koko alueen yhteiselle palokunnalla nähdään kuitenkin olevan tarvetta. Pelastusasema sijaitsee Kokkolan teollisuusalueesta n. 3 4 km päässä, josta ajallisesti paloautojen saaminen alueelle kestää n. 6 8 min. Hankkeen aikana nousi esiin pelastustoimen näkemys tuloviiveen jatkuvasta kasvusta muuttuvien liikennejärjestelyjen takia (mm. asuntomessualueen rakennustöistä johtuvat viivytykset). Hälytysviiveessä lähestytään jo 8 minuuttia. Tasoristeykset kulkureitillä saattavat olla kiinni pitkiäkin aikoja ja hidastaa merkittävästi pelastustoimen pääsyä alueelle. Kemikaalitorjuntavalmiudet pelastuslaitoksella ovat kohtuulliset. Käytettävissä on painelaitteita sekä kemikaalisuojapukuja ja torjuntakalustoa TOKEVA ohjeen mukaisesti tasolla 3. Kemikaalisukeltajia pelastuslaitoksella on neljä jokaisessa työvuorossa, joiden saaminen onnettomuuspaikalle täydessä toimintavalmiudessa kestää n. 10 15 min. Käytännön tasolla kemikaalivuodot pyritään hallitsemaan ensisijaisesti prosessikeinoin (esim. putkilinjan sulkeminen/varoventtiilit) ja vasta sitten turvaudu 26

taan tarvittaessa kemikaalisukellusparin toimintaan. Tehdaspalokunnilla on tärkeä osa pelastustoimenpiteiden alkuun saattamisessa. Näihin toimenpiteisiin kuuluu mm. alueen eristäminen, liikenteen hallinta ja järjestäminen sekä pesupaikan valmistaminen. Kokkolan teollisuusalueen pelastussuunnitelmaa ollaan parhaillaan uusimassa. Tällä hetkellä voimassa oleva suunnitelma on vuodelta 2001. Laajoja pelastusharjoituksia pidetään 3 vuoden välein, erikseen teollisuusalueen pohjoiselle ja eteläiselle osalle. Palotarkastuksia tehdään vuosittain koko teollisuusalueella. Näiden lisäksi alueen toimijoilla on ollut yhteisiä hankkeita ja koulutuksia pelastuslaitoksen ja tehdaspalokuntien kanssa. Kokkolan teollisuusalue on pilottikohteena valtakunnallisessa Kauris projektissa, jonka tavoitteena on parantaa pelastustoimen ja isoja riskejä sisältävän toiminnan yhteistyötä. Kauris projekti keskittyy informaatiovirtojen hallintaan ja osana projektia pyritään kehittämään sähköinen kohdekorttijärjestelmä, joka poimii kohdekorttien ja silmukkakaavioiden lisäksi myös tiedot esimerkiksi laitoksessa käytetyistä kemikaaleista suoraan sammutusautoissa. Kokkolan teollisuusalueella sekä koko Kokkolan kaupungin alueella on kattava hälytysjärjestelmä. Virve ohjattuja hälytyksiä voidaan antaa koko kaupungin alueelle tai tarvittaessa myös pienempiin osiin. Tämän lisäksi käytössä on myös liikkuvia hälytysautoja. Yhtenä tärkeimpänä parannuskohteena pelastuslaitos näki toimintaviiveiden lyhentämisen. Nykykäytännön mukaisesti onnettomuuden sattuessa tehdään tehdasalueelta ensin ilmoitus hätäkeskukseen. Kun onnettomuustyyppi on selvillä, voi hätäkeskus tehdä hälytyksen. Käytännössä kuitenkin odotetaan pelastustoimen päätöstä. Toimintaviiveitä pystyttäisiin merkittävästi lyhentämään jos pelastuslaitos voisi tehdä hälytyksen itse. Myös haistelijoiden ja automatisoidun hälytysjärjestelmän käyttöönottoa pidettiin tarpeellisena kehityksenä alueen turvallisuuden sekä pelastustoiminnan edistämiseksi. Evakuointivalmiuksia Kokkolan kaupungin alueella ei pidetty erityisen hyvinä. Pelastustoimi piti mahdollisena pienien ihmismäärien evakuointia ja siirtoa toiselle alueelle, mutta laajamittaiseen evakuointiin ei nähty olevan tarvittavaa määrää henkilöstöä eikä varusteita. Suurien vuotojen, kuten säiliöiden repeämisen tai vastaavien kohdalla keskeiseksi haasteeksi pelastustoimelle nousee ympäröivien alueiden riittävän nopea varoittaminen ja toimintaohjeiden antaminen. Vaarallisen kaasupäästön ollessa kyseessä kaupungin asukkaiden omatoiminen sisälle suojautuminen nähtiin ensisijaisena keinona suojautua. Kokkolan teollisuusalueen toimijat ovat esimerkillisesti panostaneet sisäiseen turvallisuuteen omatahtoisesti, monin paikoin jopa viranomaissuositusten ylittävin toiminnoin. Yleisesti Kokkolan teollisuusalueella yhteistyö pelastuslaitoksen, tehdaspalokuntien ja yritysten välillä toimii esimerkillisesti ja kaikilla on sama tavoite, onnettomuusriskien minimointi ja yleisen turvallisuuden varmistaminen. 27

6 Kokkolan suurteollisuusalueen lähiympäristön haavoittuvuuden tarkastelu Kokkolan suurteollisuusalueen ja kaupungin välillä on entinen puolustusvoimien alue, joka toimii luonnollisena vaihettumisvyöhykkeenä teollisuuden ja asutuksen välillä. Puolustusvoimien alue on tyhjennetty eikä suunnitelmia Alueen hyödyntämiseksi ole. Vyöhyke ei kuitenkaan ulotu teollisuusalueen kaakkoispuolelle, jossa on Ykspihlajan asuinalue. Ykspihlajan kaupunginosa sekä tuleva asuntomessualue on selvityksen perusteella tunnistettu mahdollisesti haavoittuviksi kohteiksi maankäytön suunnittelun näkökulmasta. Ykspihlajassa asuu noin 1200 ihmistä (2007 10 ). Melko lähellä teollisuusaluetta ja Ykspihlajan ratapihaa sijaitsevat Ykspihlajan ala aste ja päiväkoti. Asuntomessualue Tullinmäessä sijaitsee noin 2 km:n päässä teollisuusalueesta itään. Tullinmäessä lähellä asuntomessualuetta asuu lähes 650 asukasta. Alueet sijaitsevat kohonneen riskin vaikutusalueella. Osa Ykspihlajasta jää myös merkittävän riskin vaikutusalueelle. Tällä alueella sijaitsevat päiväkoti ja ala aste. Näiden kohteiden evakuointiin tai nopean sisäsuojautumisen mahdollisuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Myös osia Jänismaan kaupunginosasta sijaitsee kohonneen riskin vaikutusalueella. Jänismaalla asukkaita on 9 sekä töissä noin 200 300 ihmistä. Kohonneen riskin vaikutusalueen rajalle sijoittuu myös tuleva Santahaan asuinalue. Keskussairaala, Libeckin sairaala, terveyskeskus sekä Kuusikummun palvelutalo sijaitsevat noin 2 km:n etäisyydellä teollisuusalueesta. Samalla etäisyydellä teollisuusalueesta sijaitsevat myös sosiaalija terveysalan ammattikorkeakoulu, Kiviniityn lukio, päiväkoti ja Pikiruukin koulu. Kohonneen riskin vaikutusalue ulottuu tämän alueen reunalle. Kohteiden sisäsuojautumismahdollisuudet ja sisäsuojautumisen toteutuminen käytännössä olisi hyvä tarkistaa selvityksen tuloksiin perustuen. Keskustan läheisyyteen sijoittuvaa ammoniakkivaunun tasoristeysonnettomuusskenaariota tarkasteltaessa, kohonneen riskin vaikutusalueelle jäävät Kauppaopisto ja Tervakartanon palvelutalo. Lisäksi Yhteislyseon ylä aste ja lukio sijoittuvat koilliseen, kohonneen riskin alueen läheisyyteen. Tasoristeysskenaarion vaikutusalueen läheisyydessä on asukkaita muutamia satoja. Lisäksi Mesilän teollisuusalueella työskentelevät ovat mahdollisen onnettomuuden vaikutusalueella. Myös näiden kohteiden sisäsuojautumismahdollisuudet ja sisäsuojautumisen toteutuminen käytännössä olisi hyvä tarkistaa onnettomuuden varalta. Kuvassa 6.1 on esitetty haavoittuvien alueiden sijoittuminen suhteessa pahimpien suuronnettomuusskenaarioiden yhdistettyyn vaikutusalueeseen. 10 http://kartta.kokkola.fi/vaestokartta/population_map_fin.html 28

Kuva 6.1 Haavoittuvat kohteet suhteessa skenaarioiden yhdistettyyn vaikutusalueeseen 29

7 Tulevaisuusskenaariot Selvityksen yhtenä tavoitteena on tuottaa näkemys alueen teollisesta toiminnasta aiheutuvien mahdollisten suuronnettomuusriskien ulottuvuuksista ja vaikutuksista myös tulevaisuudessa. Käsitys alueen tulevaisuudesta, tulevaisuuden toiminnasta ja mahdollisista uusista toimijoista on muodostettu haastattelujen ja 30.3.2010 pidetyn tulevaisuustyöpajan perusteella. Työpajaan osallistui tämän selvityksen kohteena olevien seveso laitosten lisäksi myös muita alueen toimijoita. Teollisuusalueen kehitys on ollut viime vuosina nopeaa. Alueelle on mahdollista sijoittaa runsaasti raskaan teollisuuden toimintoja. Raskaan teollisuuden kaava mahdollistaa monenlaista metallin ja kemianteollisuutta. Aluetta markkinoidaan suurteollisuuden sijoittumiskohteena. 7.1 Alustavia tulevaisuuskuvia Alustavasti on tiedossa seuraavia muutoksia ja uusia toimintoja teollisuusalueen tulevaisuudessa (kuva 7.1): Palavien kaasujen käsittelyn sijoittaminen alueelle Kemikaalien välivarastointiterminaalin sijoittaminen alueen eteläosaan. Suunnitteilla on yhdistettyjen kuljetusten terminaali, jossa autokontit siirretään juniin. Terminaalille on kaksi sijoitusvaihtoehtoa, joista maankäytön kannalta suotuisampi olisi suurteollisuusalueen läheisyys. Jätteenkäsittelylaitoksen sijoittaminen alueen länsiosaan (Ekokem Palvelut Oy) 8 30 tuulivoimalan tuulivoimapuisto Tuuliturbiinien kokoonpanotoiminnan aloittaminen (ei vaarallisia kemikaaleja) Satama alueen voimakas laajentuminen. Sataman tällä hetkellä kolme erillistä osaa tullaan yhdistämään. Satama laajentuu merelle päin. Vaarallisten kemikaalien käsittely teollisuusalueen väliratapihalla tulee lisääntymään Alueen pohjoisosaan rakennetaan mahdollisesti uusi rikkihappotehdas, biokaasulaitos ja jätevedenpuhdistamo Suurteollisuusalueella on paljon vapaita tontteja, joihin riskejä tulisi jatkossa keskittää. Pohjavedensuojelu on mitoittava tekijä alueen itäreunassa (alueelle suunnitteilla uutta teollisuutta, mutta ei kemian teollisuutta). Tuulimyllynsiipihallin on alustavasti suunniteltu sijoittuvan tänne. 30