Liikennebiokaasun jalostuksen ja jakelun demonstraatioinvestointihanke Kitee- Kontiolahti Hankesuunnitelma Laadittu Liikennebiokaasua energiatiloilta hankkeessa/proagria Pohjois-Karjala 14.8.2012
Liikennebiokaasun jalostuksen ja jakelun demonstraatioinvestointihanke Kitee-Kontiolahti 1. Tiivistelmä Tässä yleishyödyllisessä investointihankkeessa Kiteen kaupunki ja Kontiolahden kunta investoivat laitteisiin, joilla tullaan demonstroimaan liikennebiokaasun jalostusta, paineistusta, kuljetusta sekä jakelua kahdella erilaisella tankkausasemalla. Kiteellä investoidaan biokaasujalostamoon ja tankkausasemaan (ns. emoasema). Kontiolahdella investoidaan biokaasun siirtovälineistöön (2 pullopatteriston sisältävää kuljetuskonttia) ja tankkausasemaan (ns. tytärasema). Hankkeen tarkoituksena luoda käytännön mahdollisuus siirtyä fossiilisista polttoaineista ympäristöystävällisen, hiilidioksidineutraalin ja paikallisista biojätteistä tuotetun uusiutuvan liikennebiokaasun käyttöön. Investointihankkeella luodaan uudenlainen ja omavarainen maaseudun peruspalvelu, jonka tarkoituksena on toimia alkusysäyksenä liikenteen uusiutuvan energian paikallisen tuottamisen laajenemiselle tulevaisuudessa. Hankkeen hyötyjinä ovat erityisesti kiteeläiset ja kontiolahtelaiset maaseudun asukkaat, yhteisöt ja yrittäjät. Lisäksi hanke palvelee myös laajemmin koko Pohjois-Karjalaa. Kohderyhmään kuuluville luodaan mahdollisuus tutustua biokaasun liikennekäyttöön ja kokeilla sitä käytännössä. Demonstraatioinvestointihanke kuuluu yhtenä osana Pohjois-Karjalan maakunnalliseen liikennebiokaasuverkoston kehittämiskokonaisuuteen. Investointeja käytetään demonstraatiovaiheessa alustavan biokaasuautokannan luomiseksi, jotta maakunnassa voidaan tulevaisuudessa käynnistää laajemmin liikennebiokaasun tuotantoon ja jakeluun liittyvää yritystoimintaa. 2. Hakijan nykytilanne Kontiolahden kunta on toiminut edelläkävijänä biokaasun liikennekäytön kehitystyössä Pohjois- Karjalassa. Kontiolahdessa tehtiin vuonna 2008 valtuustoaloite biokaasun liikennekäytön edistämisestä, jonka myötä kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti järjestää maakunnallisen liikennebiokaasuseminaarin. Seminaari järjestettiin helmikuussa 2009 yhteistyössä Suomen Biokaasuyhdistyksen, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Biomas-hankkeen kanssa. Seminaarin suunnittelutyön ohessa valmisteltiin kehittämistyön hankkeistamista. Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (nykyään Puhas Oy), jonka osakas Kontiolahden kunta on, lähti vetämään keväällä 2009 puolivuotista valmisteluhanketta. Kontiolahden kunta oli osarahoittajana. Kontiolahden kunta rahoittaa suoraan myös valmisteluhanketta seurannutta Pohjois-Karjalan 2
liikennebiokaasuverkoston kehityshanketta sekä siinä hankkeessa suunniteltua Liikennebiokaasua energiatiloilta hanketta. Kontiolahden kunta on tehnyt vuonna 2011 Joensuun kaupunkiseudun kuntien ilmastostrategian mukaisen kuntakohtaisen toimenpideohjelman, johon sisältyy biokaasuautojen käytön selvittäminen kunnan ajoneuvoina. 3. Hankkeen tarve ja tausta EU:n uusiutuvan energian direktiivin mukaan 10 % liikenteen polttoaineista on vuoteen 2020 mennessä oltava peräisin uusiutuvista energianlähteistä. Liikennebiokaasu on sataprosenttisesti uusiutuva, kotimainen ja paikallisesti tuotettu ajoneuvopolttoaine, joka on monissa tutkimuksissa todettu kasvihuonekaasu- ja hiukkaspäästöiltään ylivoimaisesti parhaaksi liikenteen polttoaineeksi. Pohjois-Karjalassa aloitettiin vuonna 2009 biokaasun liikennekäyttöä edistävän hankekokonaisuuden toteuttaminen. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi luoda maakunnasta liikennebiokaasun käytön mallialue. Maakuntaohjelmaa täsmentävässä Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelmassa liikennebiokaasulle on asetettu merkittävät tavoitteet. Se on yksi keinoista, joilla maakunnassa aiotaan täyttää uusiutuvan energian direktiivin velvoite ja samalla luoda edellytyksiä uudelle paikalliselle liiketoiminnalle. 3
Kuva 1. Biokaasun liikennekäyttöä edistävä hankekokonaisuus. Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa tehtyjen taloudellisten selvitysten (Profit-Visio Oy/Seppo Turunen) perusteella voidaan todeta, että kaupallisen, pelkästään paikalliseen kulutukseen perustuvan yritystoiminnan aloittaminen ei ole alkuvaiheessa liiketaloudellisesti mahdollista normaaleilla yritystuilla. Siksi tarvitaan demonstraatiovaihe yleishyödyllisen investointituen mahdollistamana. Näin on menetelty mm. Ruotsissa. Ruotsin hyviä käytäntöjä on tällä investointihankkeella sekä siihen liittyvällä tiedonvälityshankkeella tarkoitus soveltaa Pohjois-Karjalassa. Demonstraatiovaiheen toteuttaminen luo edellytykset myöhemmälle yritystoiminnalle. 4. Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä sekä muut tahot joihin hankkeen toiminta kohdistuu Investointeja käytetään biokaasun liikennekäytön aloittamiseen Pohjois-Karjalassa. Kitee ja Kontiolahti käyttävät investointeja tiedonvälitysprojektissa, jonka tarkoituksena on saada aikaan maakunnan alustava biokaasuautokanta. Kun alustava käyttäjäkunta on näin luotu, tulee jatkossa mahdolliseksi käynnistää laajemmin liikennebiokaasun tuotantoon ja jakeluun liittyvää kaupallista yritystoimintaa. Alkuvaiheessa pääasialliset kohderyhmät ovat Kiteen ja Kontiolahden kunnat, yritykset ja asukkaat. Investointihankkeen yleishyödyllinen vaikutus heijastuu koko maakunnan 4
alueelle. Investointeja voivat lisäksi hyödyntää opetuksessa maakunnan oppilaitokset PKKY ja PKAMK, joilla biokaasun liikennekäyttö tulee sisältymään opetukseen, sekä yleissivistävästi kuntien peruskoulut ja lukiot. Investointeja hyödynnetään myös matkailun tarpeisiin. Kontiolahden kunta ja Kiteen kaupunki hankkivat alkuvaiheessa kumpikin 1-2 biokaasukäyttöistä ajoneuvoa. Biokaasuajoneuvoihin siirtymistä omissa ajoneuvoissa ja kuljetuspalveluissa edistetään asteittain. KETI teki investointihanketta varten toukokuussa 2012 kyselyn kiteeläisille ja kontiolahtelaisille yrityksille sekä Kolin takseille kiinnostuksesta hankkia biokaasuajoneuvoja. Kyselyn tulokset ovat hankesuunnitelman liitteenä. Muutama kotitalous Kontiolahdella ja Joensuussa on jo hankkinut biokaasukäyttöisen auton (keväällä 2012 tiedossa 7 autoa). Keväällä 2011 teetetyn tutkimuksen mukaan kiinnostusta biokaasuautoon vaihtamiseen on runsaasti sitten, kun biokaasun tankkaus tulee mahdolliseksi. Investointihanketta seuraavassa tiedonvälityshankkeessa asetetaan kullekin kohderyhmälle tavoitteet autokannan kehittymisestä ja hankkeen toimenpiteillä varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen. 5. Hankkeen sisältö ja toimenpiteet Hankkeessa investoidaan laitteisiin, joilla jalostetaan, paineistetaan, kuljetetaan ja jaellaan biokaasua liikennekäyttöön. Hankkeeseen ei sisälly kehitysasteella olevan teknologian kokeilua, vaan hankkeessa investoidaan kypsään teknologiaan ja kaupallisesti hankittaviin laitteisiin, joille on oltava saatavissa huoltosopimukset. Kaupallisen laadun varmistamiseksi demonstraatiolaitteilla tuotetun liikennebiokaasun on vastattava laadultaan Ruotsin liikennebiokaasustandardia (Suomessa ei vastaavaa standardia vielä ole). Hakemuksen liitteenä on lista hankkeen kokoluokkaan soveltuvien laitteiden toimittajista, joiden tarjontaan on tutustuttu hankkeen valmistelun aikana. Kilpailutuksen, suunnittelun ja laitetoimittajien valinnan jälkeen toteutetaan maanrakennustyöt ja investoinnit. Kiteelle hankitaan biokaasun jalostamo, joka sijoitetaan Sopensuolle. Jalostamon kokoluokka valitaan siten, että sillä voidaan tuottaa liikennebiokaasua kahdelle tankkausasemalle yhteensä noin parinsadan auton kulutuksen verran, eli laitos pystyy käsittelemään raakabiokaasua n. 80 Nm³/h. 5
Jalostamon läheisyyteen hankitaan biokaasun tankkausasema, joka koostuu paineistusyksiköstä, varastopulloista ja tankkausyksiköstä. Tekniikaltaan tämä asema on ns. emoasema, johon kaasu tulee suoraan jalostamosta paineistuksen kautta. Tankkausasema sijoitetaan Puhoksentien varteen. Kontiolahdelle hankitaan biokaasun tankkausasema, jolle sijoitetaan huoltoaseman yhteyteen. Lisäksi hankitaan kaksi biokaasun kuljetuskonttia, jotka sisältävät kaasuvarastona toimivan pullopatteriston. Näin voidaan kuljettaa jalostettua biokaasua Kiteeltä Kontiolahden tankkausasemalle. Se on tekniikaltaan ns. tytärasema, johon kaasu tuodaan pullopattereihin varastoituna kauempaa. Kuljetuskonteille varustetaan aidattu paikka sekä Kiteen että Kontiolahden tankkausasemien yhteyteen. Investointihankkeen päättyessä laitteet ovat toimintavalmiina. Biokymppi Oy antaa toiminnan mahdollistamiseksi veloituksetta biokaasulaitoksessa syntyvää biokaasua viiden vuoden ajan enintään jalostamon maksimikapasiteetin verran. Jalostamossa biokaasusta poistetaan hiilidioksidi ja epäpuhtaudet. Sen jälkeen jalostusprosessissa saatu metaani paineistetaan ja varastoidaan. Jakelua testataan. Koekäyttöjakson jälkeen pidetään jalostamon ja tankkauspaikkojen vihkiäiset. Kunnat tulevat käyttämään laitteita biokaasun liikennekäytön demonstrointiin normaalissa käytössä. Valtran biokaasutraktoria koeajetaan molemmissa kunnissa ja edistetään siten biokaasutraktorin käyttöönottoa Suomessa. Demonstroinnin toteuttamiseksi käynnistetään tiedonvälityshanke. 6
6. Toimenpiteiden aikataulu 2012-2013 TOIMENPIDE Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu - Valmistelu - Hankkeen esittely kuntien päättäjille ja viranhaltijoille o 3.2. Kontiolahti, viranhaltijat o 28.2. Kitee, viranhaltijat o 12.3. Kitee, kaupunginhallitus o 2.4. Kesälahti, kunnanhallitus o 23.4. Kontiolahti, kunnanvaltuutetut ja viranhaltijat - Hankesuunnitelman luonnos - Neuvottelut ELY-keskuksessa o 3.2. alustava neuvottelu o 26.4. neuvottelu hankesuunnitelman luonnoksesta Toukokuu - KETIn kysely Kiteen ja Kontiolahden yrityksille Kesäkuu - Hankesuunnitelmien laatiminen - 18.6. Kontiolahti, keskusteluasiana kunnanhallituksessa Heinäkuu Elokuusyyskuu Syyskuujoulukuu Tammikuumaaliskuu 2013 Huhtikuukesäkuu (joulukuu) 2013 - Tutustuminen biokaasun tankkausasemiin Suomessa ja Ruotsissa - Kuntien päätökset - Hankehakemusten viimeistely ja jättö ELY-keskukselle - ELY-keskuksen päätös - Suunnittelu - Hankintaprosessin käynnistäminen - Hankintapäätökset - Tilaukset - Maansiirtotyöt, sähkö-, vesi- ja viemäriliittymät, perustukset - Jalostamon ja tankkausasemien asennukset - Kaasunkuljetuskonttien saapuminen - Koekäyttö - Vihkiäiset ja käyttöönotto Laiteasennusten aikataulu on viimekädessä riippuvainen valituiksi tulevien laitetoimittajien toimitusaikatauluista. Hankkeelle varataan siksi toteutusaikaa vuoden 2013 loppuun. 7
7. Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tahot Investointihanketta hallinnoi Kontiolahden kunta. Sen toteuttavat yhdessä Kontiolahden kunta ja Kiteen kaupunki. Hankkeen valmisteluvaihetta koordinoi ProAgria Pohjois-Karjalan hallinnoima Liikennebiokaasua energiatiloilta hanke, jonka hankesuunnitelmaan kuuluu liikennebiokaasun demonstraatioinvestointihankkeiden valmistelu. 8. Hankkeen etenemisestä ja sen tuloksista tiedottaminen ja raportoiminen Kaikessa tiedotuksessa mainitaan EU:n osallistuminen hankkeen rahoitukseen ja noudatetaan viestintäohjeita. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan tiedotusvälineiden kautta maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Tiedotusta tehdään yhteistyössä maakunnan liikennebiokaasuhankkeiden kanssa. 9. Hankintojen ja ostopalvelujen kilpailuttaminen EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat kilpailutetaan lainsäädännön mukaisia vähimmäismääräaikoja noudattaen. Ostopalvelut kilpailutetaan (hinnat ilman alv) maaseuturahastohankkeen sääntöjen mukaisesti seuraavasti: A. alle 2000 :n hankinnat, ei kilpailutusta. B. 2.000-10.000 :n hankinnat, selvitys paikkakunnan tavanomaisesta hintatasosta. C. 10.000-30.000 :n hankinnat: tuettuun hankkeeseen sisältyvän sellaisen hankinnan, johon ei sovelleta julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007), kustannusten on perustuttava hyväksyttäviin viitekustannuksiin tai pyydettävä tarkoituksenmukaisella tavalla riittävä määrä (3) tarjouksia. D. 30.000 ja suuremmat hankinnat julkisten hankintojen lain (348/2007) mukaan. 8
10. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma KUSTANNUSARVIO (alv 0 %) Jalostamo/Kitee, sis. pohjalaatta 525 000 Paineistus- ja tankkausasema, sis. pohjalaatta/kitee 247 000 Kaasunkuljetuskontit 2 kpl/kontiolahti 216 000 Tankkausasema/Kontiolahti, sis. pohjalaatta 302 000 Rahdit 20 000 Maanrakennustyöt 20 000 Sähkö-, vesi-, viemäri- ja internetliittymät 15 000 Suunnittelu- ja hallintokulut 20 000 YHTEENSÄ 1 365 000 Investointien hintataso on selvitetty laitetoimittajilta vuonna 2011 pyydetyillä budjettitarjouksilla. Hintoihin on lisätty indeksikorotus. RAHOITUSSUUNNITELMA Investointituki/maaseuturahasto 70 % 955 500 Kiteen kaupunki 242 850 Kontiolahden kunta 166 650 YHTEENSÄ 1 365 000 11. Hankesuunnitelman liitteet 1. KETIn tekemän yrityskyselyn tulokset 2. Lista laitetoimittajista, joiden tarjontaan on tutustuttu hankkeen valmisteluvaiheessa 9