ÄÄNESTÄMINEN NETISSÄ JA UURNALLA Kysely äänestämisestä Allianssin vuoden 2011 Nuorisovaaleihin osallistuneiden yläasteiden ja lukioiden oppilaille
SISÄLLYS: KYSELYN TAUSTAA 6 KYSELY NUORILLE ÄÄNESTÄMISESTÄ UURNALLA JA NETISSÄ 7 KYSELYN PAKOLLISET JA VAPAAEHTOISET KYSYMYKSET 8 Pakolliset kysymykset 1. Sukupuoli? 2. Minkä ikäinen olet? 3. Minkä vaalipiirin alueella asut? 4. Minkä nimistä koulua käyt? 5. Miten äänestit nuorisovaaleissa? 6. Miltä tuntui äänestää netissä? 7. Jos vastasit ei hyvältä, miksi? 8. Oliko netissä äänestäminen helppoa? 9. Miten kuulit nettiäänestämisen mahdollisuudesta? 10. Olisitko äänestänyt uurnalla, jos netissä äänestäminen ei olisi ollut mahdollista? 11. Minkä vuoksi et äänestänyt sähköisesti ennakkoon tai et äänestänyt ollenkaan? 12. Pitäisikö mielestäsi nettiäänestämistä käyttää myös oikeissa vaaleissa? 13. Miten nettiäänestämisen käyttäminen oikeissa vaaleissa mielestäsi vaikuttaisi omaan äänestyskäyttäytymiseesi? 14. Miten tutustuit ehdokkaisiin etukäteen? 15. Aiotko tulevaisuudessa äänestää oikeissa vaaleissa? 16. Miten haluaisit itse mieluiten äänestää oikeissa vaaleissa? Vapaaehtoiset kysymykset 17. Miksi valitsit nettiäänestyksen etkä perinteistä uurnaäänestämistä? 18. Mitä haluaisit sanoa netissä äänestämisestä? 19. Miten äänestyspalvelua/-järjestelmää voisi kehittää, että se olisi vieläkin parempi? 20. Missä muussa yhteydessä sinä haluaisit äänestää tällä tavalla? 21. Mitä merkitystä äänestämisen harjoittelulla on sinulle? 22. Mitä merkitystä äänestämisellä on mielestäsi yhteiskunnalle? ÄÄNESTÄMISKYSELYN TULOKSET 9 NETTIETÄ-ÄÄNESTÄMINEN NUORISOVALTUUSTOJEN JA LASTENPARLAMENTTIEN VAALEIHIN? 40 TUNNISTAUTUMINEN JATKOSSA AVAINTEKIJÄ 41 NETTIETÄ-ÄÄNESTÄMISEN RAHOITUS 41 TIIVISTELMÄ 43 3
LIITTEET Liite 1 Kyselyn kysymykset 52 Liite 2 Oppilaille lähetetty saatekirje kyselystä 55 Liite 3 Opettajille jaettu alkuperäinen saatekirje 56 Liite 4 Opettajien motivointikirje 58 Liite 5 Vaalikoneiden TOP 10 luettelo 60 Liite 6 Nettietä-äänestäminen mediassa 62 Liite 7 Allianssin tiedote 70 Liite 8 Ministerien kirje kouluille 72 4
KYSELYN TAUSTAA Suomen nuorisoyhteistyöjärjestö Allianssi ry toteutti vuoden 2011 eduskuntavaalien yhteydessä jo kahdeksatta kertaa erityiset Nuorisovaalit, joissa yläasteen ja lukioiden sekä keskiasteen laitosten oppilaat saattoivat äänestää eduskuntavaalien oikeita ehdokkaita. Nuorisovaalien päätavoitteena on demokratiakasvatuksen keinoin tuoda tutuksi yhtä kansalaisten vaikuttamisen perustoimintoa eli äänestämistä. Vuoden 2011 Nuorisovaalien yhteydessä tarjottiin kouluille ensimmäistä kertaa Suomessa mahdollisuutta äänestää perinteisen uurnavaalin ohella myös netissä. Nuorisovaaleihin ilmoittautui 265 koulua eri puolilta Suomea, ja näistä 25 koulua halusi kokeilla myös nettietä-äänestämisen mahdollisuutta. Äänioikeutettuja koululaisia näissä 25 oppilaitoksessa oli yhteensä 4 205. Näistä netin kautta äänesti yhteensä 874 oppilasta eli 20,8 prosenttia kaikista kokeiluun ilmoittautuneista äänioikeutetuista. Tätä lukemaa, 20,8 prosenttia, on pidettävä aika korkeana verrattuna esimerkiksi Viron äänestyskokeiluihin. Viron parlamenttivaaleissa vuonna 2006, jolloin äänestäminen netin kautta oli ensi kertaa mahdollista, äänesti vain 1,2 prosenttia äänioikeutetuista. Netti oli aluksi vieras väline äänestämiseen, mutta esimerkiksi Viron parlamenttivaaleissa maaliskuussa 2011 nettiäänestäjien määrä oli kohonnut jo 24,5 prosenttiin (140 846 ääntä) kaikista äänestäneistä. Viron parlamenttivaalien äänestysprosentti oli 62,9. Mainittakoon, että ensi kertaa käytössä ollutta etä-äänestämisen kännykkätunnistautumisen mahdollisuutta käytti 2 690 virolaista. Virossa toteutettiin kevään 2011 parlamenttivaalien yhteydessä myös Suomen koulujen kaltainen nuorisovaali, ja näissä vaaleissa netissä äänesti yhteensä 2 733 nuorta eli 4,5 prosenttia äänioikeutetuista. Viron ensimmäisten nuorisovaalien nettiäänestysprosentti oli ainoastaan 0,9. Suomen ensimmäinen kansanedustuslaitosta koskeva nettietä-äänestys toteutettiin Nuorisovaalien 2011 ennakkoäänestämisenä 20.3 27.3 2011. Ennakkovaalien jälkeen varsinainen uurnavaali toteutettiin näissä 265 koulussa kahden viikon kuluessa eli 28.3. 8.4.2011. Uurnavaalien tulokset syötettiin samaan tuloslaskentajärjestelmään nettiäänestämisen kanssa. Tulokset julkaistiin 12.4.2011. 6
KYSELY NUORILLE ÄÄNESTÄMISESTÄ UURNALLA JA NETISSÄ Suomen verkkodemokratiaseura toteutti toukokuussa 2011 (2. 22.5.) nuorisovaaleihin osallistuneille nuorille kyselyn, jossa pyrittiin selvittämään yhtäältä nuorten motivaatiota ja kiinnostusta ylipäätään äänestämiseen, toisaalta netissä äänestäneiden nuorten kokemuksia sekä nettietääänestämisen hyviä ja huonoja puolia. Äänestys toteutettiin verkossa webropol-työkalulla osoitteessa www.verkkodemokratia.fi/kysely Äänestyksessä ei turvallisuus- ja tietosuojasyistä voitu käyttää äänestäjien suoria sähköpostiosoitteita, vaan kysely postitettiin kouluille ja jaettiin yhdyshenkilöopettajien välityksellä kiinnostuneille oppilaille. Vastaajien kesken arvottiin kuusi 50 euron lahjakorttia, mikä mahdollisesti jossakin määrin motivoi nuoria osallistumaan kyselyyn. Jo tämä tietoturvasyy itsessään rajasi vastanneiden määrää, koska kyselyyn mahdollisesti vastaavien määrä jäi täysin yhdyshenkilöiden aktiivisuuden varaan. Alun perin viikon mittaiseksi tarkoitettua kyselyä jouduttiin vastausten vähyyden vuoksi jatkamaan ensin kahden viikon mittaiseksi, ja senkin jälkeen vastausaikaa lisättiin vielä viikolla. Opettajille lähetettiin kolme erillistä muistutuskirjettä. Kyselyn kysymykset ovat liitteessä 1, oppilaille mennyt monistettu saatekirje liitteessä 2, opettajille jaettu alkuperäinen saatekirje liitteessä 3 ja opettajien motivointikirje liitteessä 4. Kaiken kaikkiaan opettajat olivat aika kyllääntyneitä koulun ulkopuolelta tulevaan toimintaan ja lisätyöhön, vaikkakin kyse oli demokratiakasvatuksen edistämisestä ja äänestystyökalun tuottamisesta myös koulujen omaan käyttöön. Opettajien vaikeasta asemasta ja passiivisesta asenteesta kertovat mm. seuraavat lisäkehotusten jälkeiset sähköpostikommentit: Hei! Olen yrittänyt järjestää pyytämäänne kyselyä, mutta laihoin seurauksin. Eilen sain muutaman vastaamaan. Nyt on kevätkiireitä koulussa, joten jos vastata voisi vielä ensi viikon, niin ehkä ennättäisin saada lisää vastaajia. Tosin me emme käyttäneetkään nettiäänestystä, joten onko vastauksillamme edes merkitystä? - Terv. Aulikki Tervehdys Tenetistä! Yritämme mainostaa asiaa. Vaikka loppukiri on ihan hirveä... - Janne Meillä äänestysprosentti jäi reippaasti alle 30 %. Ne, jotka vaivautuivat uurnille, äänestivät vitsinä: esim. nro 69 sai eniten ääniä, toinen suosion aihe ehdokkaan etunimi jne. - Pauli 7
KYSELYN PAKOLLISET JA VAPAAEHTOISET KYSYMYKSET Vaikeuksista huolimatta äänestyskyselyyn osallistui lopulta 146 nuorta eli 3,4 prosenttia kaikista nuorisovaalien nettiäänestämiseen ilmoittautuneiden 25 koulun oppilaasta (4 205). Opettajien passiivisuuden vuoksi moni koululainen ei saanut lainkaan tietoa kyselystä. Sen vuoksi vastaajien suhteellinen prosenttiluku on todellisuudessa huomattavasti korkeampi ja siten edustaa riittävän laadukkaasti nuorten äänestäjäkunnan mielipiteitä. Nuorilta kysyttiin ensin pakolliset 16 kysymystä ja sen jälkeen vapaaehtoiset kuusi kysymystä. Äänestämistä koskevat pakolliset kysymykset: 1. Sukupuoli? 2. Minkä ikäinen olet? 3. Minkä vaalipiirin alueella asut? 4. Minkä nimistä koulua käyt? 5. Miten äänestit nuorisovaaleissa? 6. Miltä tuntui äänestää netissä? 7. Jos vastasit ei hyvältä, miksi? 8. Oliko netissä äänestäminen helppoa? 9. Miten kuulit nettiäänestämisen mahdollisuudesta? 10. Olisitko äänestänyt uurnalla, jos netissä äänestäminen ei olisi ollut mahdollista? 11. Minkä vuoksi et äänestänyt sähköisesti ennakkoon tai et äänestänyt ollenkaan? 12. Pitäisikö mielestäsi nettiäänestämistä käyttää myös oikeissa vaaleissa? 13. Miten nettiäänestämisen käyttäminen oikeissa vaaleissa mielestäsi vaikuttaisi omaan äänestyskäyttäytymiseesi? 14. Miten tutustuit ehdokkaisiin etukäteen? 15. Aiotko tulevaisuudessa äänestää oikeissa vaaleissa? 16. Miten haluaisit itse mieluiten äänestää oikeissa vaaleissa? Vapaaehtoiset kysymykset: 17. Miksi valitsit nettiäänestyksen etkä perinteistä uurnaäänestämistä? 18. Mitä haluaisit sanoa netissä äänestämisestä? 19. Miten äänestyspalvelua/-järjestelmää voisi kehittää, että se olisi vieläkin parempi? 20. Missä muussa yhteydessä sinä haluaisit äänestää tällä tavalla? 21. Mitä merkitystä äänestämisen harjoittelulla on sinulle? 22. Mitä merkitystä äänestämisellä on mielestäsi yhteiskunnalle? 8
ÄÄNESTÄMISKYSELYN TULOKSET Nuorisovaalit 2011 1. Sukupuoli? Vastaajien määrä: 146 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 1. Mies 2. Nainen Kaiken kaikkiaan 146 kyselyyn vastanneesta miehiä oli 71 ja naisia 75. Jakauma edustaa tasaisen kattavasti molempia sukupuolia. 2. Minkä ikäinen olet? Vastaajien määrä: 145 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 12-vuotta 13-vuotta 14-vuotta 15-vuotta 16-vuotta 17-vuotta Vastaajien ikäjakauma vaihteli 13 ja 17 vuoden välillä. Äänestämiskyselyyn osallistuivat lähinnä yläasteen sekä lukion ensimmäisten luokkien oppilaat. Eniten vastaajien joukossa oli 16-vuotiaita (41/145) ja toiseksi eniten 15-vuotiaita (36/145). Nämä ikäluokat muodostivat 52,4 prosenttia kaikista vastanneista. 9
3. Minkä vaalipiirin alueella asut? Vastaajien määrä 145. 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Helsinki Uusimaa Oulu Lappi Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala Vaasa Varsinais-Suomi Satakunta Kymi Häme Pirkanmaa Keski-Suomi Kaikkein aktiivisimmin äänestyskyselyyn osallistuttiin Etelä-Savosta (45/145) ja Vaasasta (45/145). Kymen ja Lapin vaalipiireistä ei saatu yhtään vastausta. Erot selittyvät mahdollisesti nuorisovaalien yhdyshenkilöiden henkilökohtaisella aktiivisuudella ja toisaalta sen puutteella. Osa opettajista hoiti tehtävän rasittavana ylimääräisenä työmääräyksenä ja osa kiinnostavana demokratiakasvatuksen muotona. 4. Minkä nimistä koulua käyt? Vastaajien määrä: 144 Yläkoulu: Tikkakosken koulu 10
Puumalan koulu Tikkakosken koulu Tikkakosken koulu Koivupuhdon koulu Koivupuhdon koulu Puumalan koulu Koivupuhdon koulu Koivupuhto Koivupuhdon koulu Koivupuhdon koulu Puuttuu Kuusiston koulu Tikkakosken koulu Kuusiston koulu Kuusiston yläkoulu Kuusiston koulu Tikkakosken koulu 11
Kuusiston koulu Kuusiston koulu Toholammin Kuusisto koulu Vantaankosken koulu Vantaankosken koulu Vantaankosken koulu Vantaankosken koulu Vantaankosken koulu Vantaankosken Vantaankosken koulu Vantaankosken koulu Vantaankosken koulu Vantaankosken koulu Vantaankosken koulu Vantaankoski Kuusistonkoulu Toholammin yläaste Utajärven yläkoulu Kuusiston yläaste ja lukio Kuusiston koulu Utajärven yläkoulu Utajärven yläkoulu Utajärven yläkoulu Kuusisto Tikkakosken koulu Tikkakosken koulu Kuusiston koulu Kuusiston koulu Kuusioton koulu Kuusiston koulu Kuusiston koulu Joroisten yläkoulu Moision koulu Moision koulu Moisio Moision koulu Moision koulu Moision koulu Joroisten yläkoulu Moision yläkoulu Kiuruveden yläkoulu Moision koulu Kauhajoen yhteiskoulu 12
Lukio: Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Kiuruveden lukio Kiuruveden lukio Kiuruveden lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Mikkelin etä- ja aikuislukio Mikkelin etä- ja aikuislukio Mikkelin etä- ja aikuislukion Puumalan toimipiste Toholammin lukio Toholammin lukio Toholammin lukio Toholammin lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Kauhajoen lukio Toholampi Kauhajoen lukio Kiuruveden lukio Kiuruveden lukio Kiuruveden lukio Toholammin lukio Toholammin lukio Kiuruveden lukio 13
Kiuruveden lukio Kiuruveden lukio Ammattikoulu: Kouluvastauksista ilmenee, että kaikki osallistujien koulut olivat joko yläasteita tai lukioita, ammattikouluja ei vastaajista edustanut kukaan. Kouluista lukioiden määrä oli noin kolmasosa. Kaksi vastaajista jätti koulun mainitsematta. Kyselyyn osallistui 12 koulua (48 %) nuorisovaaleihin osallistuneista 25 nettietä-äänestämisen mahdollistaneesta koulusta. 5. Miten äänestit nuorisovaaleissa? Vastaajien määrä: 146 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 1. Äänestin sähköisesti ennakkoon 2. Äänestin uurnalla 3. En äänestänyt ollenkaan Ensimmäinen varsinainen äänestämiseen liittyvä kysymys koski äänestystapaa. Kyselyyn vastanneista 52 % (76/146) äänesti ennakkoon ja nimenomaan netissä. Vastaajista 30,1 % (44/146) käytti perinteistä uurnaäänestämistä, ja kyselyyn osallistuneista 17,8 % (26/146) ei ollut käynyt lainkaan äänestämässä nuorisovaaleissa omaa kansanedustajaehdokastaan. Kyselyn tulosten kannalta tämä jakauma on erittäin hyvä ja antaa kiintoisan tuloksen nuorten suhtautumisesta äänestämiseen joko uurnalla tai netissä tai ylipäätään äänestämisen merkityksestä, koska netissä äänestäneitä oli hieman yli puolet vastaajista ja perinteisesti uurnalla äänestäneitä joka kolmas. Joka viides kyselyyn vastanneista nuorista jätti kokonaan äänestämättä. Kaikkien näiden kolmen ryhmän edustus kyselyssä on suhteellisen vahva ja kertoo monipuolisesti niistä mahdollisuuksista, joita nuorilla tulevaisuuden vaaleissa todennäköisesti on käytettävissään. 14
6. Miltä tuntui äänestää netissä? Vastaajien määrä: 75 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 1. Erittäin hyvältä 2. Hyvältä 3. Ei juuri miltään 4. Ei miltään 5. Ei hyvältä Liki kaikki (75/76) netissä äänestäneet vastasivat myös kysymykseen, miltä tuntui äänestää nimenomaan netissä. Näistä 57,3 % (43/75) oli sitä mieltä, että netissä äänestäminen tuntui erittäin hyvältä (19/75) tai hyvältä (24/75). Huomattavaa on kuitenkin se seikka, että netissä äänestäneistä 40 % (30/75) piti tapahtumaa kovin arkisena, eli netissä äänestäminen ei sinänsä tuntunut miltään erityiseltä. Tätä neutraalia asennetta voitaneen tulkita joko siltä kannalta, että äänestäminen joko uurnalla tai netissä on nuorista suuren osan mielestä suhteellisen sama asia, tai sitten niin, että netin käyttö on jo nuorista aivan arkipäivästä toimintaa ja nettietä-äänestäminen ei eroa tästä netin arjen hyötykäytöstä millään tavoin. Jos katsotaan, kuinka moni nuorista piti nettietä-äänestämistä hyvänä tai neutraalina eli arkipäiväisenä, luku on hyvin korkea, 73 nuorta 75:stä eli 97,3 prosenttia. Silmiinpistävää on se, että nettiäänestäminen ei herättänyt nuorten keskuudessa juuri lainkaan negatiivisia tuntemuksia: vain 2 nuorta 75:stä (2,65 %) suhtautui siihen negatiivisesti. 7. Jos vastasit ei hyvältä, miksi? Vastaajien määrä: 2 En vastannut niin.. Vaivatonta ja helppoa. Tämän kysymyksen piti alun perin selittää netin negatiivisten tuntemusten syitä, mutta kuten edellä on todettu, näitä tuntemuksia ei vastanneiden keskuudessa herännyt juuri lainkaan. Edellä kirjatut kaksi vastausta olivat ainoat tähän kysymykseen. 15
8. Oliko netissä äänestäminen helppoa? Vastaajien määrä: 75 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 1. Erittäin helppoa 2. Helppoa 3. Aika vaikeaa 4. Vaikeaa 5. Erittäin vaikeaa Nettiäänestämisen helppoutta tai vaativuutta arvioitiin kahdeksannella kysymyksellä, ja vastausten perusteella voidaan todeta, että 93,3 % nuorista (70/75) piti nettiäänestämistä erittäin helppona tai helppona tapana äänestää. Yksikään vastanneista eli 0 % ei pitänyt nettiäänestämistä vaikeana tai erittäin vaikeana. Nämäkin luvut kertovat siitä, miten luontevaa nuorten netinkäyttö on, sekä osittain siitä, että nettietä-äänestämisen käyttöliittymä koettiin helpoksi ja äänestäminen onnistui tässä käyttöliittymässä vaivattomasti. 9. Miten kuulit nettiäänestämisen mahdollisuudesta? Vastaajien määrä: 75 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 Opettajalta Netistä Mainoslehtisestä Kaverilta Muualta En edes tiennyt mahdollisuudesta 16
Koska nuorisovaalit toteutettiin ainoastaan kouluissa ja vaalien aktiivisena yhdyshenkilönä toimi jokaisen koulun asettama opettajayhdyshenkilö, niin valtaosa (92 %) kyselyyn osallistuneista ja netissä äänestäneistä kuuli nettietä-äänestämisen mahdollisuudesta opettajalta (69/75). Muutama oppilas on saanut tiedon nettietä-äänestämisestä internetin kautta mahdollisesti Allianssin nuorisovaaleja koskevalta sivustolta www.alli.fi tai nuorisovaaleja koskevasta uutisoinnista (lopussa mediakatsaus nettietä-äänestämistä koskevasta uutisoinnista). Kaksi netissä äänestänyttä oli kuullut asiasta kaveriltaan. 10. Olisitko äänestänyt uurnalla, jos netissä äänestäminen ei olisi ollut mahdollista? Vastaajien määrä: 75 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 1. Kyllä ehdottomasti 2. Ehkä 3. En osaa sanoa 4. Ehkä en 5. En missään tapauksessa Tämä kysymys paljastaa mahdollisesti jotakin nuorten suhtautumisesta perinteiseen uurnavaaliin ja toisaalta nettietä-äänestämiseen. Netissä äänestäneistä 38,6 % (29/75) olisi joka tapauksessa äänestänyt uurnalla, vaikka netissä ei olisikaan voinut etukäteen käydä äänestysvelvollisuuttaan suorittamassa. Nuorista 25,3 % (19/75) olisi ehkä käynyt äänestämässä uurnalla, ellei nettiäänestäminen olisi ollut käytössä. Suhteellisen korkea on kuitenkin niiden äänestäjien lukumäärä, 36 % (27/75), jotka mahdollisesti olisivat jättäneet äänestämisen väliin ilman nettiä. Näistä 6,6 % (5/75) ei missään tapauksessa olisi äänestänyt uurnalla, jos äänestys netissä ei olisi ollut mahdollista. Luvuista voidaan vielä päätellä, että ilman nettiäänestämisen mahdollisuutta jopa kolme neljästä nuoresta eli 56 nuorta 75:stä (74,6 %) olisi voinut jättää uurnavaalin väliin. Erityisesti tätä lukua tukee myös se seikka, että koulujen uurnavaali on paitsi osa demokratiakasvatusta niin nuorelle myös osa aikuistumiseen liittyvää käyttäytymismallia, jota lienee kiintoisaa kokeilla ainakin ensimmäisiä kertoja. Toisella ja kolmannella kerralla tämä uutuudenviehätys vähenee ja mitä se vaikuttaa nuoren äänestäjän haluun lähteä äänestyspäivänä toteuttamaan kansalaisvelvollisuuttaan, ellei äänestäminen onnistu nuoren arkipäiväisessä ympäristössä eli netissä? 17
11. Minkä vuoksi et äänestänyt sähköisesti ennakkoon tai et äänestänyt ollenkaan? Vastaajien määrä: 71 Nettiäänestämisen asemesta moni nuori halusi kokeilla uurnalla äänestämistä, koska se nettiin verrattuna edusti jotakin uutta ja ennen kokematonta. Tyypillisiä nuorten kommentteja: Halusin kokeilla uurnalla äänestämistä ja nähdä miten sen toimii. Halusin kokeilla uurnalla äänestämistä. Tietokoneen kanssa leikkiminen on tutumpaa, joten halusin kokeilla jotain uutta. Äänestin uurnalla koska se oli uusi kokemus, netti oli tuttu. Mielestäni on paljon tunnelmallisempaa ja aidompaa, kun käy oikeasti kirjoittamassa sen numeron paperille ja tiputtaa sen siihen laatikkoon. Silloin tuntuu, että on oikeasti äänestänytkin. Suurin syy nettiäänestämisen tai äänestämisen kokonaan väliin jättämiseen näyttää kuitenkin olleen se, että nuori yksinkertaisesti unohti (19,7 %, 14/71) ennakkoon tehtävän nettiäänestämisen. Äänestämisen väliin jättämisen muita syitä olivat asian kiinnostamattomuus, kiire tai se, että nuori ei ollut löytänyt sopivaa ehdokasta. Muutama nuori, 4 nuorta 71:stä (5 %) jätti nettiäänestämisen väliin sen vuoksi, että ei saanut tunnuksia kännykkäänsä tai että tunnukset eivät toimineet vastaajan omalla koneella. En saanut sähkö tunnuksia sähköpostiin. Annettu käyttäjätunnus ei toiminut sähköisesti äänestämällä. En äänestänyt sähköisesti, koska en saanut sitä tekstiviestiä, jossa olisi ollut ne tunnukset. Koska koneeni ei päästänyt minua sisään tunnuksillani, kun koitin äänestää sähköisesti ennakkoon.. Äänestykseen ilmoittautuneiden koulujen oppilastiedot kirjattiin äänestysjärjestelmään koulujen omien oppilastietojen perusteella. Tunnukset lähetettiin ensi sijassa nuoren kännykkään, sen jälkeen sähköpostiosoitteeseen ja ellei kumpaakaan näistä koululla ollut tiedossa, tunnukset lähettiin nuorelle postissa. Järjestelmän toimivuus testeissä oli 100 prosenttia, ja edellä mainitun kaltaista palautetta tuli ainoastaan neljältä kaikista 146 kyselyyn vastanneesta. Kännykkänumeron vaihto, väärän tunnuksen syöttö tai väärä sähköpostiosoite koulujen omissa oppilasluetteloissa saattoivat aiheuttaa nämä epäonnistumiset. Nettietä-äänestämisessä oleellisinta on juuri äänestäjän turvallinen tunnistaminen. Viron vaaleissa se tapahtuu kansalaisten sähköisen vahvan henkilötunnisteen avulla. Suomessa on laajalti käytössä pankkitunnisteet, jotka on myös mahdollista ottaa käyttöön teknisesti. Suomessa kansalaisen vahva sähköinen tunnistaminen on vasta hitaasti kehittymässä tavaksi tunnistaa asiakas sähköisissä julkisen sektorin avainpalveluissa. Virossa vuoden 2011 parlamenttivaaleissa käyttöön otettu henkilön vahva sirukännykkätunnistautuminen on teknisesti mahdollista ottaa käyttöön tulevaisuudessa myös Suomessa. 18
Nuorten kaikki vastaukset kysymykseen, miksi et äänestänyt ennakkoon netissä tai et ollenkaan? Vastaajien määrä: 71 Halusin kokeilla uurnalla äänestämistä ja nähdä miten sen toimii. Osittain sen takia, etten ollut varma ketä äänestää. Osittain myös siksi, että äänestyspäivänä koko luokka kävi äänestyspaikalla kouluaikana ja siellä sai äänestää uurnalla. Työpaikat tuskin järjestävät ylimääräistä taukoa äänestämisen takia, joten oikeissa vaaleissa voisi olla näppärämpi äänestää sähköisesti. Sähköisesti äänestäminen tuntuisi jotenkin luonnottomalta, vaikka kyllä siinä varmasti hyviäkin puolia on. En muistanut. En löytänyt itselleni sopivaa ehdokasta. Ei tullut aikaiseksi, ennen kuin mentiin luokittain uurnalle.. Halusin kokeilla uurnalla äänestämistä. Tietokoneen kanssa leikkiminen on tutumpaa, joten halusin kokeilla jotain uutta. Ei kiinnostanut. En kokenut ennakkoon äänestämistä niin tärkeänä kun tiesin äänestäväni sitten uurnalla. Koska en muistanut äänestää netissä. En muistanut äänestää netissä. Siksi koska en muistanut mutta äänestin uurnalla. En saanu sähkötunnuksia sähköpostiin. En jaksanut liian monimutkainen. Koska minusta on helpompi äänestää silloin kun on sen aika. En ole muistanut. Koska en halunnut. Olin lomal enkä tienny. En jaksanut koska niillä ei ole merkitystä tulokseen. Muuten olisin. En äänestänyt siksi ollekaan,koska mielestäni ei ollut oikein hyviä ehdokkaita. Koska se ei vaikuta loppu tulokseen.. En muistanut. Annettu käyttäjätunnus ei toiminut sähköisesti äänestämällä. En löytänyt ketään sopivaa ehdokasta ja ajattelin ettei se kuitenkaan vaikuta mihinkään. Päätin jättää äänestämättä sillä en halua alaikäisille muutenkaan äänestysoikeutta. Ei jaksanut. En muistanut. En muistanut. En ollut varma ehdokkaasta. Ei jaksanut eikä kiinnostanut... Uurnalla on mukavampi. Uurnalla oli helpompi ja luotettavampi. Koska en löytänyt mieleistä äänestettävää. Äänestin uurnalla. Koska unohdin äänestää sähköisesti ja halusin äänestää niin en jättänyt äänestämättä. =D Äänestin uurnalla koska se oli uusi kokemus, netti oli tuttu. 19
En tiennyt asiasta. En tiennyt asiasta. En kerennyt. Ei kerennyt eikä tullut mahdollisuutta. En muistanut. En tienny. En ehtinyt. Ei kiinnosta yhtää. En jaksanut minua ei kiinnostanut äänestää. Sillä ei ole mitään merkitystä kaikki poliitikot täysiä valtion sätkynukkeja vitun valtion kusipäääät. Laillistakaaa kannabis! Koska en pitänyt sitä tarpeellisena tulevaisuuden kannalta. En jaksanut. Ei kiinnostanut ja tiesin että se ei vaikuta ja ei oikeat vaalit. En muistanut. En tiennyt sähköisestä. En muistanut äänestää ennakkoon joten äänestin sitten koulussa. Mielestäni on paljon tunnelmallisempaa ja aidonpaa, kun käy oikeasti kirjottamassa sen numeron paperille ja tiputtaa sen siihen laatikkoon. Silloin tuntuu, että on oikeasti äänestänytkin. Äänestettiin koulussa. Koska halusin äänestää paikan päällä. Koska oli mahdollisuus äänestää uurnaan. En äänestänyt sähköisesti, koska uurnalla äänestäminen tuntui luontevammalta ja se oli vähän jännittävämpää. En ole seurannut juuri mitään tällästä. En äänestänyt sähköisesti, koska en saanut sitä tekstiviestiä, jossa olisi ollut ne tunnukset. Koska koneeni ei päästänyt minua sisään tunnuksillani, kun koitin äänestää sähköisesti ennakkoon.. Uurnaäänestys tuntui oikeammalta. En halunnut äänestää sähköisesti koska en luota siihen. Halusin kokeilla uurna äänestystä. Koska uurnalla äänestäminen tuntuu "oikeammalta". En muistanut enkä ollut koulussa silloin kun oli uurnaäänestys. En muistanut äänestää sähköisesti. Ja koska oli helpompi äänestää koulussa sillä kaikki omat luokkalaiset äänestivät samaan aikaan. En halunnut äänestää. Äänestin kyllä. Olin kovasti kiireinen tuon viikon aikana koulutöiden takia. koska en kerennyt / muistanut mutta äänestin koululla. Halusin kokeilla uurnalla. Mikäli joku nostaa "yhteisten asioiden hoitamisesta" aivan törkeää kuukausipalkkaa minun tulevista verorahoistani, en usko sen tarkoittavan, että MINUN pitäisi VIELÄ LISÄKSI tehdä jotain hänen työnsä hyväksi. Ei ollut tarpeen. 20
12. Pitäisikö mielestäsi nettiäänestämistä käyttää myös oikeissa vaaleissa? Vastaajien määrä: 146 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 1. Kyllä ehdottomasti 2. Kyllä 3. En osaa sanoa 4. Ehkä ei 5. En missään tapauksessa Nuorten netin käyttö on erittäin laajaa, ja uusimpien tutkimusten mukaan nuoret käyttävät päivittäin nettiä keskimäärin 2 4 t vuorokaudessa. Tilastokeskuksen mukaan (2010) 76 prosenttia nuorista (16 24 v.) käyttää internetiä useita kertoja päivässä. Suurin osa tästä ajasta menee omien pelien lataamiseen ja pelaamiseen, oman profiilin päivittämiseen, musiikin kuunteluun, elokuvien katsomiseen tai kavereiden kanssa keskusteluun ja chattailuun. Nuorille netin hyötykäyttö ja asiointi ovat hivenen vieraampia kuin aikuisille. Nettiäänestämisen käyttö oikeissa vaaleissa sai kyselyyn vastanneilta nuorilta 54,5 prosentin (78/146) kannatuksen. Nuorista peräti hieman yli joka viides eli 23,2 % (34/146) suhtautui nettiäänestämisen käyttöön oikeissa vaaleissa joko melko kielteisesti (27/146) tai ehdottoman kielteisesti (7/146). Neutraalisti asiaan suhtautui myös suhteellisen suuri joukko nuorista eli 23,8 % (34/146). Toisaalta voidaan sanoa, että neljä viidestä nuoresta suhtautui nettiäänestämiseen oikeissa vaaleissa vähintäänkin neutraalisti tai avoimen positiivisesti. 21
13. Miten nettiäänestämisen käyttäminen oikeissa vaaleissa mielestäsi vaikuttaisi omaan äänestyskäyttäytymiseesi? Vastaajien määrä: 146 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 1. Lisäisi äänestysinnokkuutta 2. Lisäisi hieman äänestysinnokkuutta 3. Ei millään tavalla 4. Vähentäisi hieman äänestysinnokkuutta 5. Vähentäisi äänestysinnokkuutta Nuorten äänestyskäyttäytyminen on viime vuosien vaaleissa herättänyt kasvavaa huolta. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilaaman tutkimuksen mukaan vuoden 2007 eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus väheni nuorten 18 24-vuotiaiden osalta viitisen prosenttia. Heikoin äänestysprosentti 46 % saatiin kerrostalolähiöissä ja paras ydinkeskustan eliittialueilla, missä 66 prosenttia ikäluokasta kävi uurnilla. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin IRC-galleriassa toteuttaman kyselyn perusteella äänestysikäisistä nuorista aikoi kevään eduskuntavaaleissa 2011 äänestää 64 %. Vastaajista peräti 70 % aikoi äänestää kevään 2012 presidentinvaaleissa. Parlamenttivaalien toteutumaa ei tämän raportin valmistumiseen mennessä vielä ole julkistettu. Joka tapauksessa nuorten äänestämisinto on ollut hälyttävän vähäistä, ja se on laskenut 2000-luvun vaaleissa koko ajan. Yksi kysymys koskee äänestysikää. Kesäkuussa 2011 julkaistun opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n teettämän Nuorten paneeli 2011 -tutkimuksen mukaan nuoret haluaisivat osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon nykyistä aktiivisemmin, kantaa vastuuta ja tehdä yhteistyötä päättäjien kanssa. Nettiäänestämiskyselyyn vastanneiden nuorten mielestä nettiäänestämisen toteuttaminen oikeissa vaaleissa lisäisi peräti 64,3 prosentin (94/146) mielestä nuorten äänestysinnokkuutta. Tosin kolmekymmentä prosenttia nuorista (44/146) oli sitä mieltä, että vaalien toteuttaminen myös netissä ei vaikuttaisi heidän intoonsa äänestää. Ainoastaan 0,5 prosenttia nuorista oli sitä mieltä, että netissä toteutetut julkiset vaalit saattaisivat vähentää heidän äänestysinnokkuuttaan. Tuloksista voidaan päätellä, että aikaan ja paikkaan sidottu perinteinen äänestämisen muoto kaipaa nuorten mielestä rinnalleen arkista ja tavallista toimintatapaa. Nuoret toivovat äänestä- 22
miseen osallistumisen mahdollisuutta ilman, että toiminta sidotaan paikkaan tai tiukasti aikaan. Ennakkoon toteutettu nettietä-äänestäminen on yksi tapa vastata tähän toiveeseen. 14. Miten tutustuit ehdokkaisiin etukäteen? Vastaajien määrä: 145 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 Lehdissä Netissä Vaalikoneessa Kaveri kertoi En tutustunut Nuorten tutustuminen vaalien ehdokkaisiin näyttää kyselyn perusteella tapahtuvan kaikkein parhaiten vaalikoneiden avulla. Kyselyyn vastanneista 44,8 % (65/145) perehtyi ehdokkaisiin internetin vaalikoneissa, joita vuoden 2011 edustakuntavaaleissa julkaistiin lukuisia. Suosituimpia olivat Helsingin Sanomien, YLEn ja MTV 3:n vaalikoneet, mutta myös eri tahojen ja eri teemojen ympärille julkaistut SAK:n, ulkopolitiikan, nuorten ja sosiaalisuuden vaalikoneet saivat runsaasti käyttäjiä (Vaalikoneiden TOP 10, liite 5). Vaalikoneiden jälkeen nuoret tutustuivat kansanedustajaehdokkaisiin yhtä lailla sekä lehdissä (29/145) että netissä (29/145). Netissä kohteena olivat ilmeisesti ehdokkaiden ja puolueiden omat sivustot. Kavereiden suosituksiin turvautui ainoastaan 0,3 % nuorista (5/145). Nuorista 11,7 prosenttia (17/145) jätti kokonaan tutustumatta ehdokkaisiin etukäteen. Mitä kertoo äänestämisen motiiveista se, että joka kymmenes nuori ei vaivaudu tutustumaan etukäteen ehdokkaisiin lainkaan? 23
15. Aiotko tulevaisuudessa äänestää oikeissa vaaleissa? Vastaajien määrä: 145 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 Kyllä ehdottomasti Ehkä En osaa sanoa Ehkä en En missään tapauksessa Nuorten positiivinen suhtautuminen ylipäätään äänestämiseen näkyy kyselyn perusteella siinä, että 58,6 prosenttia (85/145) ilmoitti ehdottomasti äänestävänsä tulevaisuudessa oikeissa vaaleissa. Jos mahdollisesti tulevaisuudessa äänestävät otetaan mukaan, niin positiivisesti äänestämiseen tulevaisuudessa suhtautui peräti 93,1 prosenttia nuorista. Tämä luku on erittäin korkea, koska kyselyyn vastanneista liki kolmannes ei ollut osallistunut lainkaan koulujen järjestämiin eduskuntavaalien varjovaaleihin. Tämä tulos osoittaa, että yläasteen ja lukion nuorilla ei ainakaan tässä vaiheessa ole juurikaan kielteistä ennakkoasennetta äänestämällä tapahtuvaan osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Tilanne on pikemminkin päinvastoin. Mikäli tulevaisuudessa voidaan nettietä-äänestämistä tarjota oikeiden vaalien yhteydessä, niin nämä positiiviset ennakkoasenteet kysymysten 13 ja 15 vastauksissa viittaisivat siihen, että nuorten äänestysprosentti oikeasti saattaisi tulevaisuudessa kasvaa. Asiaa pitää joka tapauksessa huolella pohtia osana uuden nuorisolain (2006) linjauksia edistää nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä kunta- että valtakunnan tasolla. Tämä saattaisi luoda edellytyksiä nuorten toiveiden huomioimiseen myös uudessa hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan toimenpideohjelmassa. Erityisesti nuorten positiivista suhtautumista äänestämisellä vaikuttamiseen voitaisiin nykyistä paremmin tukea toteuttamalla koulujen oppilaskuntavaalit tai kunnan nuorisovaltuustovaalit myös netissä. 24