Maatalousluonnon monimuotoisuuden tulevaisuus



Samankaltaiset tiedostot
Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi?

Agroekologinen symbioosi

Alkutuotantoa, ruoan jalostusta ja energiaa paikallisesti

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

TRANSMANG. Ruokaturvan tulevaisuus Euroopassa?

R U K A. ratkaisijana

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN KARTOITTAMINEN EUROOPASSA: esimerkkinä ruuan tuotanto ja kysyntä

Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström

Kestävän proteiinijärjestelmän tulevaisuus. Ari Paloviita, Jyväskylän yliopisto Tulevaisuuden proteiinijärjestelmä -työpaja, Jyväskylä 10.4.

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Miten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus Kaisa Karttunen

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

Ruoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO?

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Vihreä IT: Tulevaisuuden trendi vai hypeä? Harri Paloheimo NRC Green Team Leader

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ruokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Sustainable intensification in agriculture

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Etelä-Pohjanmaa tutuksi

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila

KESTÄVÄ KULUTUS - mitä, miksi, miten?

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

KILPA2020. Suomalaisen kotieläintuotannon kokonaisvaltaisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Mistä kokonaisvaltaisessa kilpailukyvyssä on kysymys?

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät,

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Materiaalitehokkuus ja kestävän kehityksen strategia

Ateria Kasvaminen ja kasvattaminen vastuulliseen ravitsemukseen - kenen on valta ja vastuu markkinoilla?

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka, kestävä kehitys ja digitalisaatio. Ulla Heinonen Gaia Consulting

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan?

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Ravinteiden kierrätys

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Suomen 5. suurin ammattikorkeakoulu

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Hyönteistuotannon tilanne ja tulevaisuus Suomessa Minustako hyönteisten tuottaja? Toholampi

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaseutuakatemia , Porvoo

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Transkriptio:

Maatalousluonnon monimuotoisuuden tulevaisuus Juha Helenius Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Ympäristöakatemian kutsuseminaari 30.-31.8.2011 www.helsinki.fi/yliopisto

Tähän menessä selvinnyt: Viljely-ympäristöjen luonnonvaraisten lajien monimuotoisuus riippuu tarjolla olevien elinympäristöjen 1. määrästä 2. laadusta 3. sijainnista toisiinsa nähden Monimuotoinen maankäyttö avainasemassa: - tuotannollinen monimuotoisuus tiloilla ja alueilla - monipuolinen elinympäristömosaiikki 11.9.2011 2

Tulevaisuus: lähtökohtana ruokajärjestelmä 11.9.2011 3

Maatalouden peruskysymykset ja yhteiskunnalliset arviointiperusteet Tuotanto: kuka, missä, mitä, millä tavoilla, kenelle? Arviointiperusteet: ruokaturva (turvallisuus ja saatavuus) reiluus eettisyys kulttuurisuus ympäristö luonnonvarat globaalimuutos -yhteiskunnallinen -ympäristöllinen

UNDP, FAO, UNEP, UNESCO, WHO, The World Bank, Global Environment Facility 2009 (www.agassessment.org)

Ruokaketju (food chain) on riittämätön metafora ruoan tuotannon ja kulutuksen järjestelmä on enemmän kuin tuotantoketju food production and consumption system = food system = ruokajärjestelmä

Tuotannon paradigma (Lang & Heasman 2004, modifioitu) Riittävä ravitsemus Ravitsemusvalistus Kuluttajan valinnat (Koti)taloudet Tuotteistus Pääoma Tiede ja teknologia Jakelu, Markkinat Jalostus Maatalous Luonnonvarat: -maa -vesi -energia -ilmakehä, ilmasto -kasvit -eläimet

Ekologisesti integroitu paradigma (Lang & Heasman 2004, modifioitu) Ravintoaineet Kuluttajan valinnat Elämäntavat Luonnon pääoma: -maa -vesi -energia -ilmakehä, ilmasto -kasvit (sis. geenivar.) -eläimet (sis. geeniv.) -lajimonimuotoisuus Perimä Kansalaisten ja ympäristön terveys Talouden pääoma: -varallisuus -työvoima -teknologia Sosiaalinen pääoma: -yhteisö -luottamus, vastuu -perhe -tavat, perinteet Ruokakulttuuri Markkinat Ruokapalvelut Jalostus Maatalous

Perustana ekosysteemi www.helsinki.fi/yliopisto 11.9.2011 9

Biotuotannon järjestelmät maatalous ja ruoan tuotanto ymmärrettävä osana biomassaperustaisia tuotannon ja kulutuksen järjestelmiä = fotosynteesiin perustuvat tuotannon ja kulutuksen järjestelmät: tuotanto on ekosysteemipalvelu

Biomassojen tuotannon erityisyys: toisin kuin tavaranvalmistus (manufacturing) biomassojen tuotanto (production) on sidottu ekosysteemien toimintaan ekosysteemit (pellot, metsät, vedet) ovat sijaintipaikkaansa sidottuja pinta-alaltaan laajoja (koska niiden tuotanto perustuu niiden aurinkopaneelin kokoon)

Tulevaisuus: politiikan tekoa megatrendien varjossa 11.9.2011 12

Lähimpien 40 vuoden tähtäimellä, miten turvata monimuotoinen maatalousympäristö Suomessa? - väestönkasvu ja muutto - ruoan tarpeen kasvu - urbanisaatio - vaurastuminen ja kysynnän muutos - eläintuotteiden kysynnän kasvu - peltobiopolttoaineiden kysynnän kasvu - luonnonvarojen niukkeneminen - peltomaa, vesi, lannoiteravinteet - ilmastonmuutos - lämpeneminen, äärevöityminen - ekosysteemien kuormittuminen - viljavuuden menetys - ravinnepäästöt - markkinoiden muutos - teknologian kehitys 11.9.2011 13

lähde: http://esa.un.org/unpd/wpp/other-information/press_release_wpp2010.pdf 11.9.2011 14

http://www.cs.rmit.edu.au/seal08/images/citycrowd.jpg http://photography.nationalgeographic.com/staticfiles/ngs/shared/staticfiles/ Photography/Images/POD/t/trichur-pooram-crowd-508657-sw.jpg 15

Trofiapyramidi Vaurastuminen lähes poikkeuksetta johtaa eläintuotteiden kysynnän kasvuun: Onko mahdollista tuottaa 100 kg lihaa per henkilö, kuten vauras vähemistö (Eurooppa, P-Amer.) kuluttaa? Energian siirron tehokkuus noin10% tasolta toiselle Huippupedot Pedot Herbivorit ja hajottajat? Kasvit

www.autocult.com.au 17

Photo: Rainforest cleared for soya production in Brazil, with the protected tree species Brazil nut left standing by Daniel Beltra, eblog.greenpeace.org/makingwaves/amazon.jpg

Vehnän monokulttuuri, 9000 ha, Kolstad Farms, Montana, Gerster 1990

lähde: www.ekofokus.com/2009_04_01_archive.html 11.9.2011 20

lähde: www.energybulletin.net/node/33164 11.9.2011 21

22

lähde IPCC: globalwarmingconsequences.org/?p=189 11.9.2011 23

Source: Millenium Ecosystem assessment 2006. Ecosystems and Human Well-being: Synthesis. WRI. http://www.maweb.org//en/products.synthesis.aspx

Edward Goldsmith (ed.) 2006. The Doomsday Funbook. Cartoons by Richard Wilson. Ecodoom.

Tulevaisuuden kestävä ruokajärjestelmä? www.helsinki.fi/yliopisto 11.9.2011 27

Visio tulevaisuuden kestävästä ruokajärjestelmästä sosiaalisena arvolähtökohtana: oikeus ruokaan Ihmisoikeuksien Julistus, artikla 25 esim. von Braun (e.g. 2004: 2020 Vision Initiative, IFPRI) yhteiskunnallisena velvotteena: velvollisuus riittävään ruoan tuotantoon ekologisena reunaehtona: agroekosysteemien glokalisaatio paikallisten* ruokajärjestelmien globaali verkosto * paikallisuuden sosioekologinen tulkinta: demokraattiset rajat

ruoan "glokalisaatio" sopeutuvien "paikallisten elintarvikejärjestelmien globaali verkosto ekologinen resilienssi: monimuotoinen maankäyttö tiloilla ja alueilla

ekosysteeminen sekä ruoka-aineiden ja dieettien diversiteetti hajautettu globaali ruokakori Kuva: MMM 2003. portal.mmm.fi Source: Millenium Ecosystem assessment 2006. Ecosystems and Human Well-being: Synthesis. WRI. http://www.maweb.org//en/products.synthesis.aspx

Ruoan "glokalisaatio" ekologinen ja taloudellinen tehokkuus perusruokaomavaraisuus 110% ei ylituotantoa : bioenergiaa ja hiiltä paikallisuus: lähiruoka paikallisen vastuun periaate vastuu ympäristöstä ja luonnonvaroista sosiaalinen vastuu: "oma lusikka pois toisen riisikulhosta" kierrätys: ravinteet kiertoon, ei "jätteitä hiilineutraali tai negatiivinen maatalous sopeutuvuus: "hajautettu ruokaturva" riskien hallinta: esim. ruokaepidemioiden riski

Kiitos ruoasta, kiitos maatalousympäristöstä! (Ravitsemussuositukset, VRN 2005)