BIOJÄTTEEN ERILLIS- KERÄILYN JÄRJESTELYT KOTITALOUKSISSA JÄTEKUKON ALUEELLA

BIOJÄTTEEN ERILLIS- KERÄILYN JÄRJESTELYT KOTITALOUKSISSA JÄTEKUKON ALUEELLA Anne Korhonen, Työtehoseura Heikki Kallunki, Jätekukko Oy Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 ISBN 951-788-362-5 ISSN 1458-7858 HELSINKI 2004

TYÖTEHOSEURA PL 28 (Melkonkatu 16 A) 00211 HELSINKI Tekijä(t) / Authors Anne Korhonen ja Heikki Kallunki Julkaisusarja ja numero Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 Julkaisuaika (kk ja vuosi) Toukokuu 2004 Toimeksiantaja / Commissioner Jätekukko Oy Julkaisun nimi / Title Biojätteen erilliskeräilyn järjestelyt kotitalouksissa Jätekukon alueella/ Arrangements in household for separate collection of bio waste Case "Jätekukko" (vain verkkoversio) Tutkimuksen nimi / Name of research Biojätteen erilliskeräilyn järjestelyt kotitalouksissa Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, poikkeavatko Kuopiossa ja Pieksämäellä järjestetyt biojätteen erilliskeräysmenetelmät toisistaan kotitalouksissa. Biojätteen erilliskeräilyn toteutustavat ovat erilaiset Kuopiossa ja Pieksämäellä. Kotitalouksien kokemuksia biojätteen erilliskeräyksestä kerättiin kyselyllä ja haastatteluhavainnoilla. Biojäteastioiden hygieenisyyttä tutkittiin mikrobimäärityksillä pintasivelynäytteistä. Valtaosa kyselyyn vastanneista lajitteli yleensä biojätteet. Pieksämäkeläiset olivat kokeneet lajittelun aloittamisen hieman helpommaksi kuin kuopiolaiset, kun he saivat Jätekukon jakamana keittiöön biojäteastian ja biohajoavia jätepusseja. Sekä Kuopiossa että Pieksämäellä valtaosa vastaajista pakkasi aina biojätteen. Pieksämäellä pakkaamiseen käytettiin merkittävästi enemmän kompostoituvia biojätepusseja kuin Kuopiossa. Sekä kyselyssä että haastattelussa tuli esille myönteisen suhtautumisen ja motivoitumisen merkitys biojätteen lajittelussa. Kun asiaan suhtauduttiin myönteisesti ja asiaa pidettiin tärkeänä, lajittelua pidettiin vaivattomana ja paikka biojäteastialle löytyi helposti. Keittiöiden biojäteastioista otetuissa mikrobinäytteissä sieni- ja bakteeripitoisuudet vaihtelivat paljon. Pieksämäen ja Kuopion kotitalouksien välillä ei biojäteastioiden hygieenisyydessä havaittu eroja. Abstract A separate collection of household bio waste was started in some areas of the municipal waste management company Jätekukko in eastern Finland in June 2003. To extend the separation of bio waste to the rest of the areas two different arrangements were compared, and a series of studies was launched to find the best way and result.the aim of this part study was to find possible differences in starting and in doing the bio waste separation in households in Kuopio and in Pieksämäki. In Kuopio the household were given by Jätekukko some biodegradable bags, as an example, and in the yard a closed container with an inside bag and labels on it. In Pieksämäki the household were given an aerated basket of 6 l and 150 pieces of biodegradable bags fitting to the basket for separation of bio waste, and in the yard a container with air holes but without an inside bag. All households were informed and given advice by radio, leaflets and personal guiding. A questionnaire was sent to every 12th household in Kuopio and Pieksämäki asking opinions and experiences on the new system as well as willingness to participate in an interview. Accordingly 20 and 5 households were interviewed, and a sample for microbiological examination was taken of the basket. Most of the households separated their waste, and bio waste was usually packed; in Pieksämäki especially the delivered bags were used. Starting the source separation was easier in Pieksämäki due to given accessories. Both the questionnaire and the interview showed positive and motivated attitudes to source separation, which resulted arranging spaces and work methods without any difficulties. No differences in fungi- and bacteria content in Kuopio and in Pieksämäki could be found. Avainsanat / keywords biojäte, erilliskeräys, kotitalous / bio waste, separate collection of household bio waste, household ISBN 951-788-362-5 ISSN 1458-7858 Yksikkö Työtehoseura, Kotitalousosasto PL 13, 05201 RAJAMÄKI puh (09) 2904 1200 Kieli / Language Suomi / Finnish Sivuja / Pages 38 Myynti Työtehoseura PL 28, 00211 HELSINKI puh (09) 2904 1200 http://www.tts.fi Hinta / Price 0

SISÄLTÖ ALKUSANAT... 4 TIIVISTELMÄ... 5 1 JOHDANTO... 6 1.1 Tausta...6 1.2 Biojätteen erilliskeräys Kuopiossa...6 1.3 Biojätteen erilliskeräys Pieksämäellä...6 1.4 Tavoitteet...7 1.5 Menetelmät...7 2 KYSELY... 8 2.1 Kyselyn toteutus...8 2.2 Tulokset...8 2.2.1 Vastaajien taustatiedot...8 2.2.2 Biojätteen lajittelu...8 2.2.3 Keittiön biojäteastia...10 2.2.4 Biojätteen pakkaaminen...11 2.2.5 Kiinteistön biojäteastia...13 2.2.6 Kommentteja...14 3 HAASTATTELU-HAVAINNOINTI... 16 3.1 Haastattelu-havainnointien toteutus...16 3.2 Tulokset...16 3.2.1 Haastateltujen taustatiedot...16 3.2.2 Lajitteluvälineet ja lajittelu asunnossa...17 3.2.3 Biojätteiden keräyspaikka pihalla...20 3.3 Mikrobipitoisuudet...22 4 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 23 LÄHTEET... 24 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 3

ALKUSANAT Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) ohjelmassa Streams - Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa tavoitteena on uuden liiketoiminnan luominen yhdyskuntien kiinteiden jätteiden vähentämisen, jätteiden hyötykäytön ja loppusijoittamisen alueella. Käsillä oleva tutkimus on toteutettu osana Työtehoseuran Streams-teknologiaohjelman tutkimusta Kotitalouksien jätehuoltojärjestelmien kehittäminen; vanhat kerrostalot. Myös Jätekukko Oy rahoitti projektia. Jätekukko Oy:n toiminta-alueella Kuopiossa, Pieksämäellä ja Pieksänmaan Naarajärven taajamassa käynnistyi biojätteen erilliskeräily asuinkiinteistöissä 1.6.2003 alkaen. Biojätteen erilliskeräilyn toteutustavat ovat erilaiset Kuopiossa ja Pieksämäellä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää poikkeavatko Kuopiossa ja Pieksämäellä järjestetyt biojätteen erilliskeräysmenetelmät toisistaan kotitalouksissa. Projekti toteutettiin yhteistyössä Jätekukko Oy:n kanssa. Jätekukko Oy:n yritysneuvoja Heikki Kallunki sekä jäteneuvojat Maarit Kräkin ja Tapio Koskenmäki osallistuivat kyselyn laatimiseen, haastattelu-havainnointiin sekä hoitivat kyselyn postituksen ja sopivat haastattelut kotitalouksien kanssa. Mikrobinäytteet analysoitiin Kuopion aluetyöterveyslaitoksen Ympäristömikrobiologian laboratoriossa ja Jätekukko Oy:n Heikki Kallunki kirjoitti tätä osiota koskevat osuudet raporttiin. Työtehoseuran kotitalousosastolla tutkimuksen toteutuksesta ja raportoinnista vastasi tutkija Anne Korhonen. Lisäksi tutkimukseen osallistuivat tutkija Irene Roos sekä johtava tutkija Liisa Sillanpää. Kyselyn käsittelyssä avustivat Sari Liski-Markkanen ja Sirpa Ilkka. Lisäksi saimme arvokasta apua kyselylomakkeen suunnittelussa ja tilastollisessa käsittelyssä tutkija Arja Rytköseltä. Yhteistyö Jätekukko Oy:n kanssa oli sujuvaa. Kiitämme myös haastattelutalouksia ja muita tutkimuksessa avustaneita henkilöitä. 4 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)

TIIVISTELMÄ Jätekukko Oy:n toiminta-alueella Kuopiossa, Pieksämäellä ja Pieksänmaan Naarajärven taajamassa käynnistyi biojätteen erilliskeräily asuinkiinteistöissä 1.6.2003 alkaen. Biojätteen erilliskeräilyn toteutustavat ovat erilaiset Kuopiossa ja Pieksämäellä. Kuopion kiinteistöille toimitettiin umpinaiset keräysastiat ja kotitalouksiin jaettiin ns. aloituspakkaukset, joissa oli mukana muutamia biojätepusseja. Pieksämäen seudulla kiinteistöihin toimitettiin ns. ilmastetut keräysastiat ja asuntoihin jaettiin biojäteastiat ja biojätepussit (150 kpl/asunto). Kuopiossa keräysastioihin laitetaan 240 litran suojasäkki, joka vaihdetaan jokaisen tyhjennyksen yhteydessä. Pieksämäellä suojasäkkejä ei käytetä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää poikkeavatko Kuopiossa ja Pieksämäellä järjestetyt biojätteen erilliskeräysmenetelmät toisistaan kotitalouksissa, käyttäjien kokemuksia mm. astioiden käytännöllisyydestä ja hajusta sekä selvittää keittiön jäteastioiden hygieenisyyttä. Kotitalouksien kokemuksia biojätteen erilliskeräyksestä kerättiin kyselyllä ja haastattelu-havainnoilla Kuopiossa ja Pieksämäellä. Biojäteastioiden hygieenisyyttä tutkittiin mikrobimäärityksillä pintasivelynäytteistä. Valtaosa kyselyyn vastanneista lajitteli yleensä biojätteet. Kuopiossa ja Pieksämäellä biojätteet lajiteltiin yhtä innokkaasti. Pieksämäkeläiset olivat kokeneet lajittelun aloittamisen hieman helpommaksi kuin kuopiolaiset, kun he saivat Jätekukon jakamana keittiöön biojäteastian ja biohajoavia jätepusseja. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet pieksämäkeläiset olivat ottaneet käyttöön Jätekukon jakaman biojäteastian ja he olivat pääosin tyytyväisiä siihen. Sekä Kuopiossa että Pieksämäellä valtaosa vastaajista pakkasi aina biojätteen. Pieksämäellä pakkaamiseen käytettiin merkittävästi enemmän kompostoituvia biojätepusseja kuin Kuopiossa. Biojätepussien haittapuolena pidettiin niiden kalleutta. Kuopion ja Pieksämäen kiinteistöjen biojätteen keräysastioiden hajussa ja siisteydessä ei kyselyn perusteella ollut eroja. Sekä kyselyssä että haastattelussa tuli esille myönteisen suhtautumisen ja motivoitumisen merkitys biojätteen lajittelussa. Kun asiaan suhtauduttiin myönteisesti ja asiaa pidettiin tärkeänä, lajittelua pidettiin vaivattomana ja paikka biojäteastialle löytyi helposti. Keittiöiden biojäteastioista otetuissa mikrobinäytteissä sieni- ja bakteeripitoisuudet vaihtelivat paljon. Pieksämäen ja Kuopion kotitalouksien välillä ei biojäteastioiden hygieenisyydessä havaittu eroja. Keittiöiden keräysvälineiden hygieenisyydestä voidaan huolehtia käyttämällä kuivikkeita, kuten talouspaperia ja sanomalehteä, biojätteen joukossa tai sanomalehteä biojäteastian pohjalla. Myös keräysastian säännöllisellä puhdistamisella ja pesemisellä voidaan hygieniaa parantaa. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 5

1 JOHDANTO 1.1 Tausta Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/97) mukaisesti vuoden 2005 alusta lukien kaatopaikoille ei saa sijoittaa sellaista asumisessa syntyvää eikä ominaisuudeltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelutai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, josta suurinta osaa biohajoavasta jätteestä ei ole kerätty erillään muusta jätteestä hyödyntämistä varten. Jätekukko Oy:n toiminta-alueella Kuopiossa, Pieksämäellä ja Pieksänmaan Naarajärven taajamassa käynnistyi biojätteen erilliskeräily vähintään 10 huoneiston asuinkiinteistöissä 1.6.2003 alkaen. Kuopiossa erilliskeräyksen piiriin kuului vuonna 2003 lähes 1 100 asuinkiinteistöä, joissa talouksia 36 700 ja asukkaita noin 63 000. Vastaavasti Pieksämäellä erilliskeräyksen piiriin kuuluvia asuinkiinteistöjä oli 190, talouksia 4 030 ja asukkaita noin 6 930. Asukasmäärät ovat arvioita (Kallunki ym. 2004). Biojätteen erilliskeräilyn toteutustavat ovat erilaiset Kuopiossa ja Pieksämäellä. Kuopion ja Pieksämäen kotitalouksille laadittiin omat tiedotusmateriaalit. Jätekukko Oy toimitti biojätteen keräysvälineet kiinteistöille noin viikkoa ennen keräyksen käynnistämistä (Kallunki ym. 2004). 1.2 Biojätteen erilliskeräys Kuopiossa Kuopion talouksille jaettiin ns. aloituspakkaus, joka sisälsi tiedotteen, lajitteluoppaan, lajitteluohjetarran ja muutaman Plastirollin valmistaman biojätepussin (20 litraa). Kuopiossa kotitaloudet voivat käyttää keräysastioinaan sellaisia astioita kuin he itse haluavat (Kallunki ym. 2004). Kuopion kiinteistöille toimitettiin umpinaiset, tilavuudeltaan 240 litran keräysastiat, joissa on kahteen suuntaan avautuva ns. perhoskansi. Keräysastioissa käytetään maissitärkkelyksestä valmistettua suojasäkkiä, joka vaihdetaan jokaisen tyhjennyksen yhteydessä. Tyhjennysväli on viikko. Kuopiossa biojäte kuljetetaan kiinteistöiltä ensin Heinälamminrinteen jätekeskukseen, josta se kuljetetaan siirtokuljetuksena Joensuuhun. (Kallunki ym. 2004). 1.3 Biojätteen erilliskeräys Pieksämäellä Opasmateriaalin lisäksi Pieksämäellä jaettiin asuntoihin kuuden litran biojäteastiat ja maissitärkkelyksestä valmistettuja biojätepusseja (8 litraa) vuodeksi (150 kpl/asunto). PolarGruppen AS:n valmistamat astiat ovat rei itettyjä ja kannettomia. Biojätepussit ovat niin ikään PolarGruppen AS:n valmistamia (Kallunki ym. 2004). Pieksämäelle toimitettiin ns. ilmastetut, 240 litran keräysastiat, joissa ei käytetä suojasäkkejä. Pieksämäellä keräysastioiden tyhjennysväliksi voidaan valita 1 tai 2 viikkoa. Pieksämäeltä biojätteet kuljetetaan Varkauteen tai Heinälamminrinteen jätekeskuksen siirtokuormausaseman kautta Joensuuhun (Kallunki ym. 2004). 6 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)

Keräystapojen vertailemiseksi Jätekukko Oy:lla oli neljä tutkimushanketta. Yksi tutkimushakkeista oli yhteistyöprojekti Työtehoseuran kanssa, Biojätteen erilliskeräilyn järjestelyt kotitalouksissa. Projekti toteutettiin osana Tekesin Streams-ohjelman tutkimusta Kotitalouksien jätehuoltojärjestelmien kehittäminen; vanhat kerrostalot. 1.4 Tavoitteet Projektin tavoitteena oli selvittää poikkeavatko Kuopiossa ja Pieksämäellä järjestetyt biojätteen erilliskeräysmenetelmät toisistaan kotitalouksissa selvittää käyttäjien kokemuksia mm. astioiden käytännöllisyydestä ja hajusta selvittää keittiön jäteastioiden hygieenisyyttä 1.5 Menetelmät Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjekyselyä ja haastattelu-havainnointia. Jäteastioiden hygieenisyyttä tutkittiin mikrobimäärityksillä pintasivelynäytteistä. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 7

2 Kysely 2.1 Kyselyn toteutus Kyselylyllä selvitettiin kotitalouksien kokemuksia biojätteen lajittelusta. Kyselylomake on liitteenä 1. Kuopiossa ja Pieksämäellä biojätteen erilliskeräilyn piiriin kuluu noin 33 000 kotitaloutta, joista systemaattisella otannalla valittiin kirjekyselyyn Pieksämäellä noin joka 12:sta taloyhtiö ja Kuopiossa noin joka 13:sta yhtiö niiden taloyhtiöiden joukosta, joissa biojätettä erilliskerätään. Kysely lähetettiin vuoden 2004 helmikuussa 1705 talouteen Kuopiossa (54 taloyhtiötä) ja 323 talouteen Pieksämäellä (15 taloyhtiötä) eli yhteensä 2028 talouteen. Otannassa käytettiin Jätekukko Oy:n asiakasrekisteriä, josta saatiin myös talouksien yhteystiedot. Jätekukko Oy hoiti kyselyn postituksen. Hyväksyttyjä vastauksia palautettiin yhteensä 583 kappaletta. Pieksämäeltä vastauksia saatiin 105 ja vastausprosentti oli 33. Kuopion vastausmäärä oli 478 kappaletta ja vastausprosentti 28. Koko kyselyn vastausprosentti oli 29. 2.2 Tulokset 2.2.1 Vastaajien taustatiedot Suurin osa vastaajista oli naisia. Pieksämäellä vastaajista hieman suurempi osa oli miehiä kuin Kuopiossa. Vastaajien ikäjakauma oli laaja, 15-93 vuotta ja vastaajat jakautuivat melko tasaisesti ikäryhmittäin. Eniten vastaajia oli ikäryhmässä 61-75 vuotiaat, lähes kolmannes vastaajista. Erot Kuopion ja Pieksämäen välillä olivat pienet. Kuopiossa nuorten alle 30-vuotiaiden osuus vastaajista oli suurempi kuin Pieksämäellä. Vastaavasti Pieksämäellä 61-75-vuotiaiden osuus vastaajista oli Kuopiota suurempi (taulukot 3 ja 4, liite 2). Yli 80 prosenttia vastaajista oli pienistä, 1-2 henkilön talouksista. Talouksista 20 prosenttia oli lapsiperheitä. Kuopiossa lapsiperheiden osuus oli suurempi kuin Pieksämäellä (taulukot 5 ja 6, liite 2). Suurin osa vastaajista asui kerrostalossa ja vajaat viidennes rivitalossa. Pieksämäellä kerrostalossa asuvien osuus vastaajista oli suurempi kuin Kuopiossa. Asuntojen koko vaihteli yhden huoneen ja keittokomeron asunnoista viiden huoneen ja keittiön asuntoihin. Eniten oli 2-3 huoneen ja keittiön asuntoja. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista asui omistusasunnossa. Lähes kolmasosa vastaajista asui vuokralla ja loput asumisoikeusasunnossa (taulukot 7-9, liite 2). 2.2.2 Biojätteen lajittelu Valtaosa vastaajista oli omasta mielestään saanut riittävästi tietoa biojätteen lajittelusta ja keräyksestä (taulukko 10, liite 2). Lisätietoa vastaajat halusivat siitä, mitä biojätteeseen saa laittaa, niiden pakkaamisesta ja mitä biojätteelle tapahtuu lajittelun jälkeen. Muutaman vastaajan mielestä kertaus biojätteen lajittelusta olisi jo tarpeen. Biojätteen lajittelusta tiedottamista, tiedon riittävyyttä ja lisätiedon tarvetta kommentointiin muun muassa seuraavasti: 8 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)

Jätekukon pitämä tiedostustilaisuus taloyhtiön kanssa oli erittäin hyvä. Tietoa biojätteen keräilystä on tullut riittävästi, mutta silti sitä tiedottamista on jatkettava, koska aina on niitä, jotka kuulevat ekakerran asiasta tai unohtavat asian viikossa. Meitä epäilyttää, miten biojätteille sitten käy, menevätkö ne kuitenkin sekaisin muiden jätteiden kanssa. Eli onko lajittelu turhaa työtä? Monet vastaajat olivat saaneet tietoa biojätteen lajittelusta useista tietolähteistä. Useimmin tietolähteenä mainittiin Jätekukon jakama materiaali. Muita tärkeitä lähteitä olivat sanomalehdet ja taloyhtiö (taulukko 11, liite 2). Useimmat vastaajat lajittelivat biojätteen. Yli 80 prosenttia vastaajista kertoi lajittelevansa biojätteet yleensä ja vajaat 10 prosenttia harvoin (kuva 1). Kuopiossa ja Pieksämäellä biojätteet lajiteltiin yhtä innokkaasti. % 90 80 70 60 50 40 Pieksämäki Kuopio 30 20 10 0 Yleensä Harvoin Ei koskaan Puuttuva tieto Kuva 1. Biojätteen lajittelun tiheys. Ne vastaajat, jotka eivät lajitelleet biojätettä, kertoivat useimmin syyksi sen, että biojätettä ei tule tai sitä tulee vain vähän. Toiseksi useimmin syyksi mainittiin se, ettei kodissa ole tilaa biojäteastialle. Muutama vastaaja sanoi syyksi biojätteen keräyksen työläyden (taulukko 12, liite 2). Muina syinä mainittiin muun muassa biojäteastian ja tiedon puute. Kommenteissa tulivat esille myös negatiiviset kokemukset biojätteen lajittelusta. Alussa kokeilimme biojätteen keräystä, mutta asuntoomme tuli biojätteen mukana kukkakärpäsiä. Biojäte ehtii homehtua ennen kuin pussi on täynnä ja biojätepussi aloittaa maatumisen jo astiassa. Kun nostan biojätepussia niin pussissa on reikä ja pussit eivät kestä kantamista lainkaan. Meni into lajittelusta ja kukkakärpäsetkin hävisivät, kun biolajittelu lopetettiin. Yritettiin, mutta lapset sotkivat usein biojätteen ja muut jätteet. Liian heikot pussit ja sanomalehdestä pussin kääriminen on hankalaa. Ajatus fiksu, jos keräyspussit ovat maksuttomia, voin harkita keräyksen aloittamista. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 9

Pieksämäkeläisten mielestä biojätteen lajittelun aloittaminen oli ollut helppoa, kun he saivat Jätekukon jakamana keittiöön biojäteastian ja biohajoavia jätepusseja. Kuopiolaiset eivät pitäneet biojätteen lajittelun aloittamista Jätekukon jakamien biohajoavien jätepussien avulla aivan yhtä helppona (kuva 2). % 90 80 70 60 50 40 Pieksämäki Kuopio 30 20 10 0 Täysin Lähes samaa mieltä samaa mieltä En osaa sanoa Jonkin verran eri mieltä Täysin eri mieltä Puuttuva tieto Kuva 2. Biojätteen lajittelun aloittamisen helppous. Vastaajien kommentit osoittivat, että he olivat tyytyväisiä biojätteen erilliskeräilyn aloittamiseen Kuopiossa ja Pieksämäellä ja, että biojätteen lajittelua pidettiin yleensä helppona ja vaivattomana. Hyvä juttu. Muu roskis täyttyy paljon hitaammin kuin ennen. Helppoa ja hauskaa, tuo hyvän mielen. Sen oppii todella nopeasti ja on vaivatonta. Lapsetkin kyselevät jatkuvasti, mitä laitetaan biojätteeseen ja mitä sekajätteeseen. Vielä kun saisi ne tärkkelyspussit halvemmaksi. 2.2.3 Keittiön biojäteastia Yli 90 prosenttia Pieksämäen vastaajista oli ottanut käyttöön Jätekukon jakaman biojäteastian. Samanlainen biojäteastia oli jaettu myös joissakin taloyhtiöissä Kuopiossa. Kuopiolaiset eivät yleensä olleet hankkineet uutta astiaa biojätteille, vaan he olivat ottaneet käyttöön keittiössä jo aiemmin olleen astian tai muun talousastian (taulukko 13, liite 2). Biojäteastian sijoituspaikat olivat hieman erilaiset Kuopiossa ja Pieksämäellä. Kuopiossa yleisimmät sijoituspaikat olivat ulosvedettävä jätevaunu ja muualla alakaapissa. Vastaavasti Pieksämäellä ylivoimaisesti suosituin sijoituspaikka oli muualla alakaapissa (taulukko 14, liite 2). Vastaajat olivat myös kommentoineet biojätteiden lajittelun järjestämistä asunnossa toivoen mm. jätevaunuja ja biojäteastioita taloyhtiön jakamana. Olisi todella kätevää, jos voisi asentaa jätevaunun keittiön kaappiin tavallisen roskiksen tilalle, mutta ei ole tilaa moiselle. Olisi hyvä, jos taloyhtiö asentaisi kaappeihin nykyisyyttä vastaavat keräilyastiat. 10 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)

Kehitettävä parempi tekninen ratkaisu biojätteen kuivatukseen ja istuttamiseen keittiökaapistoon. Jäteastia pestään yleisimmin tiskialtaassa tai suihkussa. Vastaajista noin joka kuudes oli sitä mieltä, ettei biojäteastiaa tarvitse pestä (taulukko 15, liite 2). Kyselyyn vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä Jätekukon tai taloyhtiön jakamaan ruskeaan, reiälliseen biojäteastiaan. Yli 80 prosenttia sen käyttäjistä oli sitä mieltä, että se on helppo tyhjentää, pitää puhtaana ja astia pysyy kuivana. Yli puolet ruskean, reiällisen biojäteastian käyttäjistä piti sitä myös sopivan kokoisena (kuva 3). Näissä ja muutamissa muissa kysymyksissä käytettiin likert 1 - asteikkoa. Osa vastaajista ei osannut vastata likert-asteikollisiin mielipidekysymyksiin ja puuttuvien vastauksien osuus oli suuri, 7-26 prosenttia. 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Täysin samaa mieltä Lähes samaa mieltä En osaa sanoa Jonkin verran eri mieltä Täysin eri mieltä Puuttuva tieto Biojäteastia on helppo tyhjentää Biojäteastia pysyy kuivana Biojätteet eivät haise biojäteastiassa Biojäteastia on hankala sijoittaa keittiöön Biojäteastia on liian pieni ja se on tyhjennettävä usein Biojäteastia on helppo pitää puhtaana Kuva 3. Tyytyväisyys Jätekukon tai taloyhtiön jakamaan biojäteastiaan (ruskea, reiällinen). 2.2.4 Biojätteen pakkaaminen Sekä Kuopiossa että Pieksämäellä valtaosa vastaajista pakkasi aina biojätteen. Pieksämäellä pakkaamiseen käytettiin merkittävästi enemmän kompostoituvia biojätepusseja kuin Kuopiossa. Pieksämäellä lähes kaikki vastaajat käyttivät joko Jätekukon toimittamia tai kaupasta ostettuja maatuvia maissitärkkelyspusseja. Kuopiossa kompostoituvia biojätepusseja käytti noin puolet kyselyyn vastanneista. Kuopiossa toiseksi suosituin tapa pakata biojätteet oli käyttää sanomalehdestä itse taiteltua pussia (taulukot 16-17, liite 2). Kommenteissa tuli esille epätietoisuus pakkaamisen tarpeesta. Epäselväksi on jäänyt, suositteleeko Jätekukko jätteen pakkaamista. En tiedä pitääkö biojäte pakata ennen keräilyastiaan viemistä. En tiedä mistä saa ostaa erilaisia biojätepusseja kokeiltavaksi. Sanomalehdestä taiteltava on vaikea, joskin kannatan sitä. Yritin opetella taittamaan en onnistunut. 1 1 = täysin samaa mieltä, 2 = lähes samaa mieltä, 3 = en osaa sanoa, 4 = jonkin verran eri mieltä, 5 = täysin eri mieltä Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 11

% 70 60 50 40 30 20 10 Vastaajat olivat yleensä tyytyväisiä käyttämäänsä biojätepussiin. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että biojätepussi on siisti käytössä ja helppo laittaa ja ottaa pois paikoiltaan. Pussin kestävyyden suhteen käyttäjät eivät olleet yhtä tyytyväisiä. Puolet vastaajista piti biojätepussia kestävänä käytössä. Lähes yhtä suuri osa vastaajista oli sitä mieltä, että biojätepussi on kallis (kuva 4). Tyytyväisyyttä erilaisiin biojätepusseihin ei voitu testata tilastollisesti, koska suurin osa vastaajista käytti kompostoituvia maissitärkkelyspusseja ja muiden pussien käyttäjiä oli vähän. Biojätepusseja koskevissa kysymyksissä puuttuvien vastauksien osuus oli suuri, 7-26 prosenttia. Tämä johtui osittain siitä, että vastaajat eivät olleet nimenneet vain yhtä biojätepussia. Toisaalta osa vastaajista ei osannut vastata likert-asteikollisiin 2 mielipidekysymyksiin. 0 Täysin samaa mieltä Lähes samaa mieltä En osaa sanoa Jonkin verran eri mieltä Täysin eri mieltä Puuttuva tieto Biojätepussi on siisti käytössä Biojätepussi on helppo laittaa ja ottaa pois astiasta Biojätepussi on kestävä käytössä Biojätepussi on turha Biojätepussi on kallis Kuva 4. Tyytyväisyys biojätepussiin. Biojätepussien koko, kestävyys, hinta ja käyttö kirvoittivat paljon kommentteja. Jätekukon toivottiin myös jakavan biojätepusseja. Pussi on hieman liian pieni astiaan korkeampi pussi helpottaisi pussin sulkemista sen ollessa kukkuroillaan. (Pieksämäki) Biopusseja voisi olla valittavana useamman kokoisia. Yksineläjälle nykyiset biopussit tuntuvat liian isoilta. Pitkään pussia ei voi pitää, koska muuten se rupeaa haisemaan / hajoaa.(kuopio) Kompostoituva tärkkelyspussi (Bioska) on liian ohut ja hajoaa (vuotaa läpi) käytössä. Koska biojätettä kertyy taloudessani varsin vähän, pussin pitäisi kestää useampi päivä hajoamatta. Huomasin, että sanomalehti on parempi.(kuopio) Biojätepussit olisivat käteviä, mutta älyttömän kalliita. Sanomalehteen kääriminen hankalaa. 2 1 = täysin samaa mieltä, 2 = lähes samaa mieltä, 3 = en osaa sanoa, 4 = jonkin verran eri mieltä, 5 = täysin eri mieltä 12 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)

Jatkossa enemmistö kyselyyn vastanneista aikoi käyttää maissitärkkelyspusseja, pieksämäkeläisistä yli 80 prosenttia ja kuopiolaisista lähes 60 prosenttia. Kuopiolaisista noin kolmannes suunnitteli taittelevansa biojätepussin jatkossakin sanomalehdestä. Monet vastaajat aikoivat käyttää jatkossakin useita eri pusseja (taulukko 18, liite 2). Pieksämäkeläisiltä kysyttiin myös haluaisivatko he jatkossa saada biojätepussit Jätekukolta, vaikka se voi vaikuttaa biojätteen keräyshintoihin. Puolet vastaajista halusi saada biojätepussit jatkossakin Jätekukolta, viidesosa ei ja yksi neljännes ei osannut sanoa kantaansa (taulukko 1). Taulukko 1. Haluan, että Jätekukko jakaa lisää biojätepusseja, vaikka se voi vaikuttaa biojätteen keräyshintoihin. n=104 Kyllä 51 % En 18 % En osaa sanoa 26 % Puuttuva tieto 5 % Yhteensä 100 % 2.2.5 Kiinteistön biojäteastia Vastaajat pitivät kiinteistön biojäteastiaa helppokäyttöisenä. Heidän mielestään viikon tyhjennysväli oli yleensä riittävä. Kommenttien mukaan osa haluaisi, että tyhjennysväli olisi talviaikaan pitempi: Toisaalta biojäteastian tyhjennystä toivottiin useammin pihojen siivousaikaan ja kesällä hajuhaittojen takia. Kolme neljäsosaa vastaajista piti astiaa siistinä. Kiinteistön biojäteastian huonoin puoli oli haju. Lähes joka viidennen vastaajan mielestä se haisi. Kuopion ja Pieksämäen kiinteistöjen biojäteastioiden hajussa ja siisteydessä ei kyselyn perusteella ollut eroja (kuva 5). Taloyhtiön astia täyttyy hitaasti: lämpimällä ehtii haista ja kerää hyönteisiä, kun jätettä ei ole hyvin suljettu. Tyhjennetään liian usein, varsinkin talviaikaan, sillä astiassa ei ole kuin korkeintaan 10-15 pussia. Biojäteastia täyttyy kukkuroilleen ennen kuin se tyhjennetään (pitäisi olla toinen astia tai isompi tai tyhjentää useammin). Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 13

% 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Täysin samaa mieltä Lähes samaa mieltä En osaa sanoa Jonkin verran eri mieltä Täysin eri mieltä Puuttuva tieto Astia on siisti käytössä Astia haisee Astia tyhjennetään riittävän usein Astiaa on helppo käyttää Kuva 5. Tyytyväisyys kiinteistön biojäteastiaan. Kiinteistön jätekatoksessa tms. keräyspisteessä oli ollut mm. seuraavia ongelmia: Jäteastian pyörät irtoavat helposti. Pyörä on usein irti, jota autonkuljettaja ei asenna paikalleen. Väliin roskakatoksen lattia on vuotaneitten/särkyneitten biojätepussien takia törkeän likainen jopa liukas. Onko taloyhtiöiden kanssa sopimusta, kuka vastaa lattian siivouksesta roskien tyhjentämisen jälkeen? Tarvitaan korjaus asiaan pian. Ottakaa väännettävä lukko laatikosta pois, ei vanhat ja voimattomat kädet niitä aukaise. Pistäkää vain kahva mistä nostaa kannen ylös. Asun isossa kerrostalossa (Särkitorni) ja roskis on yhteinen toisen ison talon kanssa, joten astiat ovat riittämättömät. Erityisesti joulun aika oli mahdoton! Astiat haisevat ja ovat erittäin epäsiistit. Ajatus on hyvä, mutta lopputulos epämiellyttävä. Piha-astian sisäpussi on usein irronnut ja valunut alas. Kokemukseni on, että kansi aukeaa jotenkin kuin väärältä puolen ruskeassa säiliössä. Aina yritän väärältä puolelta. Olisiko silti mennytkin rikki. 2.2.6 Kommentteja Kyselyn lopuksi vastaajilla oli mahdollisuus kommentoida vapaasti biojätteen keräilyä. Kommenteissa kiitettiin paljon biojätteen erilliskeräilyn aloittamista. Vastaajat esittivät myös kehittämisideoita ja motivointitapoja biojätteen lajittelun edistämiseksi. Biojätekeräystä tulee kehittää mahdollisimman paljon. Astia/pussi/tekniikkaan tulee satsata. Taloyhtiön säästömahdollisuus talousjätteen kustannuksista tulee tiedottaa, että ihmiset omaksuisivat hyödyn. Talousjätekulujen pieneneminen kannustaa kierrätykseen. 14 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)

Keräilyssä ei mitään ongelmia, jos jäteastiat tyhjennetään tarpeeksi usein ja mahdollisista muutoksista yms. ilmoitetaan kyllin aikaisessa vaiheessa ja suurissa kerrostaloissa varmistetaan viestin perillemeno. Yleisissä ekokatoksissakin voisi olla biojäteastia, sillä kaikissa pienkiinteistöissä ei ole omaa keräystä. He olivat myös kommentoineet biojätteen keräilyä yleensä ja muuta lajittelua. Bio talous pakkauspahvit sekä paperit on keräysastioineen paikallaan, mutta entäs muovit, pussit pullot ym. purnukat. Jätteiden lajittelua talokohtaisesti voisi laajentaa esim. lasi, muovi. Keräyspisteet ovat autottomalle vähän kaukana. Keräily maksaa. Jätteitä keräillään usealla autolla. Keräilyautot saastuttaa paljon enemmän mitä lajittelulla säästetään. Dieselin päästöt, rappukäytävien / pihojen / oleskelupaikkojen / leikkipaikkojen läheisyydessä ym. huolestuttaa. Kuulin, että vähäiset biojätteet rahdataan lähelle venäjän rajaa, onko mitään mieltä? Biojätettä tulisi kerätä myös pienemmistä kuin 10 talouden kiinteistöistä. Onko keräily ekologisesti järkevää, onko pussin teko ja kuljetus kalliimpaa kuin keräilyn hyöty. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 15

3 Haastattelu-havainnointi 3.1 Haastattelu-havainnointien toteutus Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin halukkuutta osallistua haastatteluun. Pieksämäeltä haastatteluun halukkaita ilmoittautui kaksitoista, joista viisi valikoitui haastatteluun. Kuopiosta haastatteluun oli halukkaita 64 vastaajaa, joista 20 valittiin haastatteluun. Haastatteluun valittiin eri ikäisiä ja eri kokoisista talouksista olevia vastaajia. Haastattelut tehtiin maaliskuun loppupuolella 2004. Haastattelu-havainnoinnin yhteydessä otettiin pintasivelynäytteet jäteastioista mikrobimäärityksiä varten (kuva 6). Näytteet analysoitiin Kuopion aluetyöterveyslaitoksen Ympäristömikrobiologian laboratoriossa, joka toimitti näytteenottoa varten näytteenottopöytäkirjat ja ohjeet sekä näytteenottovälineet ja raportoi tulokset. Analyysimenetelmänä käytettiin pintanäytteen laimennossarjamenetelmää, jolla voidaan määrittää elinkykyisten mikrobien määrä pinta-alayksikköä kohden. Analysoidut mikrobiryhmät on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Analysoidut mikrobiryhmät Mikrobiryhmä Kasvatusalustat Kasvatuslämpötila Kasvatusaika Mesofiiliset sienet Rose Bengal mallasuuteagar (Hagem-agar) + 25 C 7 vrk Mesofiiliset sienet Dikloran-glyseroli-agar (DG18-agar) + 25 C 7 vrk Mesofiiliset bakteerit Tryptoni-hiivauute-glukoosi-agar (THG-agar) + 25 C 7 vrk Kuva 6. Pintasivelynäytteet otettiin jäteastioiden pohjasta mikrobimäärityksiä varten. 3.2 Tulokset 3.2.1 Haastateltujen taustatiedot Haastatellut kotitaloudet vastasivat sukupuolijakaumaltaan, iältään, talouden koolta, asuntotyypiltä ja -koolta sekä asumismuodoltaan melko hyvin kyselyyn vastanneita talouksia. Kuopiossa nuoret ja lapsiperheet olivat hieman yliedustettuina kyselyyn vastanneisiin verrattuna. 16 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)

Lähes puolet haastatelluista oli asunut nykyisessä asunnossa alle viisi vuotta. Lähes yhtä moni oli asunut nykyisessä asunnossaan yli kymmenen vuotta. Yksi kolmasosa taloista oli yli kolmekymmentä vuotta sitten rakennettuja ja kaksi kolmasosaa yli kaksikymmentä vuotta. Keittiöiden keskikoko oli noin 10 neliömetriä. Muutamassa asunnossa oli keittokomero. Keittiötyypeistä yleisin oli L-keittiö. Yhteenveto haastateltujen taustatiedoista on esitetty liitteessä 3. 3.2.2 Lajitteluvälineet ja lajittelu asunnossa Yhtä taloutta lukuun ottamatta haastatellut taloudet lajittelivat biojätteen. He olivat sitä mieltä, että biojätteen lajittelu ei tuottanut ongelmia keittiössä ja paikka biojäteastialle löytyi helposti. Poikkeuksena oli talous, joka ei lajitellut biojätettä. Syyksi he sanoivat, ettei allaskaapissa ole paikkaa biojäteastialle (kuva 7). Vesilukko ei ollut tilaasäästävä ja astianpesukoneen letkut veivät myös tilaa kaapista. He toivovat, että vuokranantajat velvoitettaisiin hankkimaan 2-3 astian jätevaunut jätekaappeihin. Kuva 7. Vesiputket vievät paljon tilaa allaskaapista, jos vesilukko ei ole tilaasäästävä. Haastatellut kuopiolaiset olivat sijoittaneet biojäteastian allaskaappiin yhtä taloutta lukuun ottamatta. Kyseisen talouden keittiössä allaskaappi oli vain 40 senttimetriä leveä ja vesiputket veivät tilaa kaapista, joten asukas oli sisustanut pöytäkaapin jätekaapiksi (kuva 8). Useimmiten jätteiden lajitteluun sisustettu allaskaappi oli 80 senttimetriä leveä. Haastatelluista kuopiolaisista noin puolella biojäteastiana oli jätevaunun sanko. Toinen puoli käytti biojäteastiana irrallista sankoa tai muuta astiaa alakaapin lattialla tai alakaapin ovessa. Kahdella yhden henkilön taloudella ei ollut erillistä biojäteastiaa. Toinen heistä oli jakanut kaapin oveen sijoitetun jätesangon kahteen osaan metallilangalla (kuva 9) ja toinen keräsi bio- ja sekajätteet eri pusseihin jätesangossa. Bioastioiden koko vaihteli noin kolmesta litrasta noin kymmeneen litraan. Useimmat pitivät biojäteastiaansa sopivan kokoisena. Yksi haastateltu piti noin viiden litran biojäteastiaa liian pienenä. Se oli muodoltaan korkea ja kapea ja siksi hankala käyttää. Kahden talouden mielestä noin 10 litran kokoinen biojäteastia oli turhan suuri, koska taloudet olivat pieniä 1-2 henkilön talouksia ja biojätettä tuli vähän. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 17

Kuva 8. Eräs haastatelluista oli sisustanut pöytäkaapin jätekaapiksi. Kuva 9. Eräs haastateltu oli jakanut kaapin oveen sijoitetun jätesangon kahteen osaan metallilangalla. Toisessa pussissa oli sekajätteet ja toisessa biojätteet. Kaikki haastatellut pieksämäkeläiset olivat ottaneet käyttöön Jätekukon jakaman biojäteastian ja he olivat tyytyväisiä siihen. Se oli heidän mielestään sopivan kokoinen (6 litraa) ja helppokäyttöinen. He olivat sijoittaneet sen allaskaapin pohjalle (kuvat 10 ja 11) yhtä lukuun ottamatta. Hän säilytti biojäteastiaa parvekkeella. 18 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)

Kuva 10. Lähes kaikki haastatellut pieksämäkeläiset olivat sijoittaneet biojäteastian allaskaapin pohjalle. Kuva 11. Biojäteastia on sijoitettu kaapin pohjalle, vaikka kaapissa on jätevaunu ja sen toinen astia on käyttämätön. Yleensä biojäteastian käyttö- ja säilytyspaikka olivat samat. Yksi talous säilytti biojäteastiaa parvekkeella ja toinen talous nosti biojäteastian käytön ajaksi tiskipöydälle. Kaikki haastatellut pieksämäkeläiset ja noin puolet kuopiolaisista käytti kompostoituvia maissitärkkelyspusseja. Pieksämäkeläiset olivat erittäin tyytyväisiä maissitärkkelyspusseihin. Ne olivat sopivan kokoisia (8 litraa) ja kestäviä. Kuopiolaiset eivät olleet aivan yhtä tyytyväisiä. Muutama haastateltu kertoi, että maissitärkkelyspussi oli rikkoutunut. Rikkoutumisen syyksi he arvioivat liian pitkän käyttöajan, kuuman, märän tai terävän (kukan oksat) jätteen sekä liian pienen tai täyden pussin. Eräs kuopiolaisista kertoi käyttäneensä aluksi maissitärkkelyspusseja, mutta lopettaneen niiden käytön, koska biojätettä kertyi vähän, minkä seurauksena vaihtoväli oli pitkä ja pussit eivät kestäneet. Työtehoseuran aikaisemmin tekemän biojätepussitestin mukaan biohajoavat maissitärkkelyksestä valmistetut pussit kestävät hyvin 3-4 päivää (Työtehoseura 2001). Muutamat kuopiolaiset kertoivat, että biojäteastian pohjalle kertyi nestettä, jos massitärkkelyspussin käyttöaika oli pitkä. Tätä ongelmaa ei ollut haastatelluilla pieksämäkeläisillä, joiden biojäteastia oli rei itetty. Rei itetyssä astiassa Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 19

biojätteet kuivuivat eikä nestettä muodostunut. Itävaltalaisessa kokeessa biohajoava pussi kesti avonaisessa pussitelineessä kaksi viikkoa ilman nestevuotoja ja punnitukset osoittivat, että vesi pääsi haihtumaan (Klammer 2002). Muutama kuopiolainen ehkäisi kosteusongelmaa käyttämällä biojätepussin pohjalla munakennoa tai sanomalehteä. Noin kolmasosa kuopiolaista taitteli biojätepussin sanomalehdestä ja muutama käytti paperisia biojätepusseja, muita paperipusseja tai muovipussia, joka tyhjennettiin pihan biojäteastiaan. Sanomalehdestä taiteltujen pussien koko vaihteli jonkin verran astian koon mukaan ja haastatellut pitivät niitä sopivan kokoisena. Pari haastatelluista kertoi tyhjentävänsä biojäteastian päivittäin. Noin kolmannes tyhjensi astian joka toinen päivä, muutama joka 3.-4. päivä ja lähes joka kolmas haastatelluista vielä harvemmin, monet heistä noin kerran viikossa. Hieman alle puolet haastatelluista vei biojätteet kiinteistön biojäteastiaan biojätepussissa. Lähes yhtä moni käytti biojäteastiaa, koska heidän kokemuksensa mukaan biojätepussi ei kestänyt kuljetusta. Loput veivät biojätteet pihalle muovipussissa. Haastatellut olivat pääosin tyytyväisiä nykyiseen ratkaisuunsa biojätteiden lajittelusta ja keräyksestä asunnossa. Parannusehdotuksina mainittiin jätevaunu, 3-astiainen jätevaunu nykyisen 2-astiaisen sijasta, erilliset astiat seka- ja biojätteelle sekä lisää tilaa jätteiden lajittelulle. 3.2.3 Biojätteiden keräyspaikka pihalla Useimmissa taloyhtiöissä jäteastioille oli jätekatos (kuvat 12 ja 13). Muutamassa taloyhtiössä jäteastiat olivat jätehuoneessa, jäteaitauksessa tai rivissä talon tai aidan vieressä (kuva 14). Jätehuoneet ja pari jätekatosta olivat lukittuja. Kuva 12. Jätekatos Pieksämäellä. 20 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)

Kuva 13. Jätekatos Kuopiossa. Kuva 14. Eräässä taloyhtiössä Kuopiossa jäteaitaus vasemmalla oli käynyt pieneksi ja suurin osa jäteastioista oli rivissä seinän vieressä. Jätekatokset olivat siistejä paria poikkeusta lukuun ottamatta. Haastateltujen mukaan biojäte ei ollut aiheuttanut hajuongelmia. Viikon tyhjennysväli oli ollut riittävä. Biojäteastiat erottuivat hyvin muista jäteastioista. Ne olivat erivärisiä kuin muut jäteastiat ja ne oli merkitty hyvin (kuva 15). Muutamissa jätekatoksissa oli myös biojätteen lajitteluohjeet (kuva 16). Useimmilla haastatelluilla ei ollut ongelmia pihan biojäteastian kanssa. Pari haastateltua kertoi kannen käytön vaatineen aluksi hieman opettelua ja kannen jäätyneen joskus kiinni. Yksi asukas sanoi, että biojäteastian kansi aukeaa yli ja siihen tarvittaisiin rajoitin. Toinen haastateltu oli sitä mieltä, että biojäteastian käyttö on hankalaa huonosti liikkuville ja liikuntarajoitteisille. Parannusehdotuksena kiinteistön keräyspisteisiin mainittiin valot ja vesipiste jätekatokseen. Lisäksi toivottiin isompaa jätekatosta ja jätekatosta jäteaitauksen sijaan. Yksi asukas toivoi biojäteastian tyhjennysväliksi talvella kahta viikkoa ja toinen, että biojäteastia tyhjennettäisiin useammin keväällä ja syksyllä pihojen siivous- ja puutarhajäteaikaan. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 21

Kuva 15. Ruskeat biojäteastiat erottuivat väriltään muista jäteastioista ja ne oli merkitty hyvin. Kuva 16. Muutamien jätekatoksien seinällä oli biojätteen lajitteluohjeet. 3.3 Mikrobipitoisuudet Keittiöiden biojäteastioista otetuissa mikrobinäytteissä sieni- ja bakteeripitoisuudet vaihtelivat paljon. Noin kolmasosassa otetuissa näytteissä mikrobipitoisuudet olivat pieniä tai pitoisuudet olivat alle määritysrajan (2 cfu/cm 2 ). Tällaiset näytteet oli otettu astioista, jotka pestiin usein tai joissa käytettiin sanomalehteä kuivikkeena. Tyypillisesti myös pienistä (yhden hengen) talouksista otetuissa näytteissä mikrobeja esiintyi vähemmän kuin suuremmissa talouksissa. Pieksämäen ja Kuopion kotitalouksien välillä ei biojäteastioiden hygieenisyydessä havaittu eroja. Mikrobinäytteiden tulokset on esitetty liitteessä 4. Näytteissä esiintyneet sienisuvut olivat yleisesti ihmisen elinympäristössä esiintyviä hiivoja sekä Penicillium-, Aspergillus-, Aureobasidium-sukujen sieniä. 22 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)

4 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET Valtaosa kyselyyn vastaajista ilmoitti lajittelevansa biojätteet ja biojätteiden lajittelu oli yhtä yleistä Kuopiossa ja Pieksämäellä. Todellisuudessa biojätteet lajittelevien osuus ei liene yhtä suuri, sillä lajitteluun myönteisesti suhtautuvat ovat todennäköisesti vastanneet kyselyyn aktiivisemmin kuin ne, jotka eivät niitä lajittele. Haastatteluun lupautuneet taloudet olivat todennäköisesti vielä myönteisemmin lajitteluun suhtautuvia. Monet haastatelluista mainitsivat olevansa taloyhtiönsä hallituksessa ja/tai kiinnostuneita ympäristöasioista. Sekä kyselyssä että haastattelussa tuli esille myönteisen suhtautumisen ja motivoitumisen merkitys biojätteen lajittelussa. Kun asiaan suhtauduttiin myönteisesti ja asiaa pidettiin tärkeänä, lajittelua pidettiin vaivattomana ja paikka biojäteastialle löytyi helposti. Se ei vaatinut välttämättä uusia välineitä, jätevaunua yms. Toisaalta kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että Jätekukon jakamat biojäteastiat ja maissitärkkelyspussit olivat helpottaneet biojätteen lajittelun aloittamista Pieksämäellä. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet pieksämäkeläiset olivat ottaneet käyttöön Jätekukon jakaman biojäteastian ja he olivat pääosin tyytyväisiä siihen. Kuopiolaiset eivät yleensä olleet hankkineet uutta astiaa biojätteille, vaan he olivat ottaneet käyttöön keittiössä jo aiemmin olleen astian tai muun talousastian. Pieksämäen haastattelukohteissa tuli vaikutelma, että osa heistä ei olisi aloittanut biojätteen lajittelua ilman Jätekukon jakamia välineitä. Ensimmäisen puolen vuoden aikana biojätteen kertymä asukasta kohden on ollut Pieksämäellä (47 kg/asukas/vuosi) selvästi suurempi kuin Kuopiossa (36 kg/asukas/vuosi) (Kallunki ym. 2004). Sekä Kuopiossa että Pieksämäellä valtaosa vastaajista pakkasi aina biojätteen. Pieksämäellä pakkaamiseen käytettiin merkittävästi enemmän kompostoituvia biojätepusseja kuin Kuopiossa. Yli puolet kyselyyn vastanneista pieksämäkeläisistä halusi jatkossakin saada biojätepussit Jätekukolta, vaikka se voi vaikuttaa biojätteen keräyshintoihin. Biojätepussien haittapuolena pidettiin niiden kalleutta ja kokoa. Iso pussi täyttyi hitaasti ja niiden kalleuden vuoksi pussia ei vaihdettu riittävän usein, jolloin pussit rikkoutuivat. Vastauksissa tuli esille, että motivoinnin kannalta on tärkeää kertoa siitä minne biojäte päätyy. Lisäksi tarvitaan toistuvaa tiedotusta biojätteen lajittelun perusasioista; mitä biojätteeseen voi laittaa, pitääkö biojäte pakata, miten sen voi pakata ja miksi pitää pakata. Kiinteistön biojäteastiaa pidettiin siistinä ja helppokäyttöisenä. Lähes joka viidennen vastaajan mielestä se kuitenkin haisi. Kyselyn perusteella Kuopion ja Pieksämäen kiinteistöjen biojätteen keräysastioiden hajussa ja siisteydessä ei ollut eroja ja viikon tyhjennysväli on riittävä. Keittiöiden biojäteastioista otetuissa mikrobinäytteissä sieni- ja bakteeripitoisuudet vaihtelivat paljon. Pieksämäen ja Kuopion kotitalouksien välillä ei biojäteastioiden hygieenisyydessä havaittu eroja. Keittiöiden keräysvälineiden hygieenisyydestä voidaan parhaiten huolehtia käyttämällä riittävästi kuivikkeita, kuten talouspaperia ja sanomalehteä, biojätteen joukossa tai sanomalehteä biojäteastian pohjalla. Myös keräysastian säännöllisellä puhdistamisella ja pesemisellä voidaan hygieniaa parantaa. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 23

Lähteet Kallunki,H., Björk, P., Forsman ja Ryhänen, A. 2004. Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen. Jätekukko Oy. (moniste). 23 s. Klammer, S. 2002. Are there weight reductions and hygienic benefits through the ventilated biomat-combisystem and mater-bi BioBags. Final Report. Institute of Microbiology, University of Innsbruck. 24 p. Työtehoseura. 2001. Biojätteen pakkaaminen kotitaloudessa. Tutkimusaihe: Biojätepussien kestävyys ja käyttökelpoisuus. Koeselostus (julkaisematon). 45 s. 24 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)

Liite 1. Kyselylomake Kerro mielipiteesi ja taloutesi kokemukset biojätteen nykyisestä lajittelusta ja keräilystä Ympyröikää oikea vastausvaihtoehto tai kirjoittakaa vastaus viivariville. Mikäli tila ei riitä, täydentäkää saman sivun kääntöpuolelle tai lomakkeen loppuun. Vaihtoehtoihin kannattaa vastata liikaa pohtimatta, sillä usein heti mieleen tullut vastaus vastaa eniten mielipidettänne. 1 Vastaajan sukupuoli 1 Nainen 2 Mies 2 Vastaajan syntymävuosi 3 Talouden koko Aikuisia: henkilöä Lapsia (alle 18 vuotta): henkilöä 4 Onko asuntonne? 1 Kerrostalossa 2 Rivitalossa 5 Kuinka monta huonetta asunnossanne on? Keittiö/keittokomero ja huonetta 6 Onko asuntonne? 1 Omistusasunto 2 Vuokra-asunto 3 Muu, mikä BIOJÄTTEIDEN LAJITTELU 7 Oletteko saanut riittävästi tietoa biojätteen lajittelusta ja keräyksestä 1 Kyllä 2 Ei, mitä tietoa kaipaisitte lisää? 3 En osaa sanoa 8 Mistä saitte tietoa biojätteen erilliskeräilyn käynnistymisestä? 1 Jätekukon jakamasta tiedotusmateriaalista 2 Sanomalehdestä 3 Radiosta 4 Taloyhtiö tiedotti asiasta 5 Naapurilta tai tuttavalta 6 Muuten, miten? 9 Lajitellaanko taloudessanne biojätteet? 1 Yleensä (siirtykää kysymykseen 11) 2 Harvoin (siirtykää kysymykseen 11) 3 Ei koskaan Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 25

10 Miksi ette lajittele biojätettä 1 Kodissani ei tule lainkaan tai tulee vain vähän biojätettä 2 Kodissani ei ole tilaa biojäteastialle 3 Biojätteen keräys ei kiinnosta minua tai muita taloudessani asuvia 4 Biojäte haisee 5 Biojätteen keräys on työlästä 6 Biojätteen keräilyssä ei ole mitään järkeä 7 Jokin muu syy, mikä? Jos ette lajittele biojätettä, siirtykää kysymykseen 34. 11 Biojätteen lajittelu oli helppo aloittaa, kun saimme Jätekukon jakamana keittiöön biojäteastian ja biohajoavia pusseja 1 Täysin samaa mieltä 2 Lähes samaa mieltä 3 En osaa sanoa 4 Jonkin verran eri mieltä 5 Täysin eri mieltä KEITTIÖN BIOJÄTEASTIA 12 Millainen biojäteastia teillä on? 1 Jätekukon toimittama astia 2 Käytämme keittiössä jo aikaisemmin ollutta jäteastiaa (siirtykää kysymykseen 19) 3 Ostimme uuden jäteastian (siirtykää kysymykseen 19) 4 Jokin talousastia (siirtykää kysymykseen 19) 5 Meillä ei käytetä biojäteastiaa (siirtykää kysymykseen 21) Kertokaa mielipiteenne Jätekukon toimittamasta biojäteastiasta 1 = täysin samaa mieltä, 2 = lähes samaa mieltä, 3 = en osaa sanoa, 4 = jonkin verran eri mieltä, 5 = täysin eri mieltä 13 Biojäteastia on helppo tyhjentää 1 2 3 4 5 14 Biojäteastia pysyy kuivana 1 2 3 4 5 15 Biojätteet eivät haise biojäteastiassa 1 2 3 4 5 16 Biojäteastia on hankala sijoittaa keittiöön 1 2 3 4 5 17 Biojäteastia on liian pieni ja se on tyhjennettävä usein 1 2 3 4 5 18 Biojäteastia on helppo pitää puhtaana 1 2 3 4 5 19 Missä biojäteastia on kodissanne? 1 Keittiön työpöydällä tai astianpesupöydällä 2 Kaapin ovessa 3 Muualla alakaapissa 4 Ulosvedettävässä jätevaunussa 5 Jossakin muualla, missä 26 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)

20 Missä pesette biojäteastian? 1 Tiskialtaassa 2 Astianpesukoneessa 3 Suihkussa 4 Muualla, missä? 5 Astiaa ei tarvitse pestä BIOJÄTTEEN PAKKAAMINEN 21 Pakkaatteko biojätteenne ennen kiinteistön jäteastiaan viemistä? 1 Aina 2 Joskus En koskaan, siirtykää kohtaan 28 22 Millaista biojätepussia tai vastaavaa käytätte? (Jos käytätte useita, rengastakaa yleisimmin käytetty) 1 Jätekukon toimittamia biojätepusseja 2 Kaupasta ostettuja kompostoituvia biojätepusseja (esim, Bioska, BioBag, Sini) 3 Paperisia biojätepusseja 4 Kauppaostoksista tulleita paperipusseja ja kasseja 5 Sanomalehdestä itse taiteltuja paperipusseja 6 Jotain muuta, mitä Mitä mieltä olette käyttämästänne biojätepussista 1 = täysin samaa mieltä, 2 = lähes samaa mieltä, 3 = en osaa sanoa, 4 = jonkin verran eri mieltä, 5 = täysin eri mieltä 23 Biojätepussi on siisti käytössä 1 2 3 4 5 24 Biojätepussi on helppo laittaa ja ottaa pois astiasta 1 2 3 4 5 25 Biojätepussi on kestävä käytössä 1 2 3 4 5 26 Biojätepussi on turha 1 2 3 4 5 27 Biojätepussi on kallis 1 2 3 4 5 28 Mitä biojätepusseja tai vastaavia aiotte käyttää vastaisuudessa? 1 Samanlaista kuin Jätekukko jakoi kesällä 2003 (eli kompostoituvia tärkkelyspusseja) 2 Paperisia biojätepusseja 3 Kauppaostoksista tulleita paperipusseja ja kasseja 4 Sanomalehdestä itse taiteltuja paperipusseja 5 Jotain muuta, mitä 6 En aio pakata biojätteitä 7 En osaa sanoa 29 Haluan, että Jätekukko jakaa lisää biojätepusseja, vaikka se voi vaikuttaa biojätteen keräyshintoihin 1 Kyllä 2 En 3 En osaa sanoa Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 27

Mitä mieltä olette kiinteistön biojäteastiasta (= iso, ruskea astia pihalla)? 1 = täysin samaa mieltä, 2 = lähes samaa mieltä, 3 = en osaa sanoa, 4 = jonkin verran eri mieltä, 5 = täysin eri mieltä 30 Astia on siisti käytössä 1 2 3 4 5 31 Astia haisee 1 2 3 4 5 32 Astia tyhjennetään riittävän usein 1 2 3 4 5 33 Astiaa on helppo käyttää 1 2 3 4 5 34 Alla olevaan tilaan voitte kirjoittaa lisäkommentteja ja näkemyksiä biojätteen keräilystä. Kiitos vaivannäöstänne. Vastauksenne auttaa osaltaan biojätteen keruun kehittämistä. Pyydämme ystävällisesti, että palautatte täytetyn lomakkeen oheisessa vastauskuoressa 20.02.2004 mennessä. Postimaksu on maksettu. Osallistuminen arvontaan ja / tai jatkotutkimukseen Vastanneiden kesken arvotaan 20 tavarapalkintoa. Kirjoittamalla yhteystietonne seuraavalle sivulle osallistutte arvontaan. Teillä on mahdollisuus kertoa kokemuksistanne biojätteen lajittelusta haastattelussa. Haastattelemme maaliskuussa noin 30 taloutta. Haastattelu kestää noin 30 minuuttia. Myös haastattelujen tulokset käsitellään nimettöminä ja luottamuksellisesti. Kirjoita yhteystietosi seuraavalle sivulle. Yhteystiedot Nimi: Osoite: Puh, työ: Puh, koti Olen kiinnostunut osallistumaan haastatteluun. Minulle sopii haastatteluajaksi: klo 10-17 klo 17-20 28 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)

Liite 2. Kyselyn tuloksien yhteenvetotaulukot Taulukko 3. Vastaajan sukupuoli. Pieksämäki Kuopio n=478 Yhteensä n=583 n=105 % % % Nainen 66 76 74 Mies 33 23 25 Molemmat 1 1 1 Puuttuva tieto 0 0 0 Yhteensä 100 100 100 Taulukko 4. Vastaajan ikä. Pieksämäki n=105 Kuopio n=478 Yhteensä n=583 alle 30 vuotta 9 % 18 % 17 % 30-45 vuotta 21 % 21 % 21 % 46-60 vuotta 21 % 18 % 19 % 61-75 vuotta 38 % 29 % 31 % yli 75 vuotta 10 % 11 % 11 % Puuttuva tieto 2 % 2 % 2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % Taulukko 5. Talouden koko. Pieksämäki n=105 Kuopio n=478 Yhteensä n=583 1 henkilö 45 % 41 % 42 % 2 henkilöä 44 % 38 % 39 % 3 henkilöä 5 % 10 % 9 % 4 henkilöä 6 % 8 % 8 % 5-6 henkilöä 1 % 2 % 2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % Taulukko 6. Lasten lukumäärä. Pieksämäki n=105 Kuopio n=478 Yhteensä n=583 Ei lapsia 90 % 78 % 80 % 1 lapsi 2 % 13 % 11 % 2 lasta 7 % 9 % 8 % 3 lasta 2 % 1 % 1 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 29