Muovipakkausten keräyskokeilu

Transkriptio

1 Loppuraportti 1 (9) Muovipakkausten keräyskokeilu Lähtökohdat Muovipakkausten keräyskokeilussa tutkittiin neljän Joensuun Kotien ja neljän yksityisen kiinteistön muovipakkausjätteiden kertymää, jätteen laatua sekä jäteneuvonnan vaikutusta asukkaiden lajittelukäyttäytymiseen. Kokeilu kesti välisen ajan. Muovipakkausjätteitä kerättiin kultakin kiinteistöltä 660-l keräysastioihin lukuun ottamatta yhtä kiinteistöä, jonka jätekatoksessa oli kokeilun alkukuukausina ahtauden vuoksi kaksi 240-l astiaa. Kiinteistöillä astioihin laitetut muovipakkausjätteet tutkittiin kerran kuukaudessa. Silloin kun kerätyt muovipakkausjätteet eivät päätyneet tutkittaviksi, astioita tyhjennettiin sitä mukaa, kun ne täyttyivät. Kerätyt muovipakkausjätteet kerättiin Kontiosuon jätekeskuksella omalle lavalleen ja lavan ollessa täysi, se toimitettiin eteenpäin materiaalina kierrätettäväksi. Muovipakkausjätteen keräysastioiden logistiikka hoidettiin Puhas Oy:n pakettiautolla. Keräyskokeilusta ja sen käytännön toteuttamisesta vastasi Matti Mikkelä. Kuva 1. Kerätyt muovipakkaukset sijoitettiin jätelavalle. Keräyskokeilun kiinteistöt Keräyskokeiluun osallistui neljä Joensuun Kotien kiinteistöä, jotka olivat valikoituneet mukaan sattumanvaraisesti. Kyseiset neljä kiinteistöä ovat kerrostaloja ja ne sijoittuvat Joen-

2 Loppuraportti 2 (9) suun keskustan alueelle. Huoneistojen yhteenlaskettu määrä on 102. Kyseisissä taloissa asui kussakin asukasta. Asukasmäärät vaihtelivat merkittävästi siten, että keräyskokeilun alussa mainituissa taloissa asui 128 henkilöä ja kokeilun lopussa enää 87 henkilöä. Muutos selittyy sillä, että yhdellä kiinteistöistä alkoi perussaneeraus syksyllä Saneerauksen seurauksena kyseinen kiinteistö jätettiin pois muovinkeräyskokeilusta ja keräysastia haettiin kiinteistöltä elokuussa Kyseisen kiinteistön poisjäänti näkyi selvästi muovipakkausjätteen kokonaismäärissä. Tutkimukseen osallistui lisäksi neljä yksityistä talonyhtiötä, jotka olivat osoittaneet kiinnostuksensa muovipakkausjätteen keräämiseen. Kyseiset kiinteistöt sijaitsevat Joensuun keskustan lähialueilla: Utrassa, Noljakassa ja Marjalassa. Kolme kiinteistöistä on rivitaloja ja yksi niistä on kerrostalo. Huoneistojen yhteenlaskettu määrä on 49. Kyseisissä taloissa asui kussakin asukasta. Keräyskokeilun aikana niissä asui yhteensä 111 asukasta eivätkä asukasmäärät vaihdelleet isännöitsijän mukaan kokeilun aikana. Kuva 2. Astiat oli merkitty tarroin, joissa oli lajitteluohjeet. Tutkimuksen toteuttaminen Jätteiden laatua ja määrää tutkittiin kunkin kiinteistön osalta kahdeksan kertaa: Jokaista tutkimuskertaa varten muovipakkausjätettä kerättiin kultakin kiinteistöltä 10 päivän ajan. Tutkimuspäivinä läpikäytiin kaikki kultakin kiinteistöltä 10 päivän aikana kertyneet muovipakkauksille varatun jäteastian sisälle toimitetut jätteet kokonaisuudessaan.

3 Loppuraportti 3 (9) Kuva 3. Muovipakkausjätteiden läpikäyminen tapahtui Kontiosuon jätekeskuksella. Tutkimuksessa jätteet lajiteltiin käsin seitsemään luokkaan ja kukin luokka punnittiin erikseen. Jätteet läpikäytiin kiinteistökohtaisesti. Käytännön lajittelutyön teki Matti Mikkelä yhden avustajan kanssa. Luokat olivat seuraavat: 1. Puhtaat ja muutenkin asianmukaiset kalvomuovipakkaukset 2. Puhtaat ja muutenkin asianmukaiset kovamuovipakkaukset 3. Puhtaat mutta puutteellisesti lajitellut (korkit tai kannet jätetty irrottamatta) 4. Likaiset muovipakkaukset 5. Muovipakkaukset polttoon (mm. mustat muovit, foliopäällysteiset muovit, styrox) 6. Tuottajavastuun ulkopuoliset muovit (mm. urheiluvälineet, lelut, pakasterasiat) 7. Muu sekalainen yhdyskuntajäte (mm. biojäte, metalli) Luokkien järkevyyttä arvioitiin kokeilemalla tutkimusasetelmaa käytännössä. Kokeilu tapahtui tammikuussa Mainitun kokeilun jälkeen luokat muutettiin nykyiseen muotoon. Lopullisella jaolla pyrittiin saamaan mahdollisimman monipuolisesti tietoa muovipakkausjätteen lajittelusta ja neuvonnan vaikuttavuudesta. Esimerkiksi luokkien 3 ja 4 avulla pystyttiin havaitsemaan, muuttuuko jätteen laatu kokeilun edetessä ja käytäntöjen tullessa tutuiksi. Vaikka kyseiset luokat 3 ja 4 olivat joltain osin päällekkäiset, katsottiin, että niiden yhdistäminen jälkikäteen on tarvittaessa varsin helppo tehtävä.

4 Loppuraportti 4 (9) Kuva 4. Keräysastia oli keskimääräisesti %:sesti täynnä 10 päivän jälkeen. Keräyskokeilusta tiedottaminen Ennen keräyskokeilun aloittamista asukkaita tiedotettiin huoneistokohtaisella kirjeellä. Kirjeessä kerrottiin lyhyesti keräyskokeilun alkamisesta ja ohjeistettiin muovipakkausten lajitteluun. Kirjeen yhteyteen liitettiin mukaan heijastin. Huhtikuussa asukkaita muistutettiin muovipakkausjätteiden keräyskokeilusta huoneistokohtaisin kirjein. Samassa yhteydessä asukkaita tiedotettiin kahden ensimmäisen tutkimuskerran tuloksista. Kirjeessä annettiin kullekin kiinteistölle kiinteistökohtaista palautetta muovipakkausten keräyksen onnistumisesta. Palaute pyrittiin antamaan mahdollisimman kannustavassa ja positiivisessa hengessä. Kirjeen yhteyteen liitettiin mukaan biohajoava tiskirätti. Lokakuussa jaettiin toistamiseen huoneistokohtaiset kirjeet, joissa muistutettiin muovipakkausjätteiden lajittelukäytännöistä sekä annettiin palautetta kuuden tutkimuskerran perusteella saaduista tuloksista. Palaute oli tälläkin kertaa kiinteistökohtaista. Joulukuun lopussa jaettiin huoneistokohtaiset kirjeet, joissa kerrottiin keräyskokeilun päättymisestä. Keräyskokeilun päättymisen myötä asukkailta tuli viisi yhteydenottoa, joissa oltiin tyytyväisiä keräyskokeiluun ja toivottiin sen jatkumista. Muovipakkausjätteen määrä Kuvan 5 kaavio kuvastaa kiinteistöillä muovipakkausastioihin laitetun jätteen kokonaismäärää sekä muovipakkausjätteen määrää. Vaakasuoralla kulkevien palkkien numerointi kuvastaa tutkimuskerran järjestyslukua: 1. palkki kuvastaa ensimmäisen tutkimuskerran jätemäärää, 2. palkki toista tutkimuskertaa jne.

5 Loppuraportti 5 (9) Kuva 5. Muovipakkausjätteen osuus keräysvälineen sisällöstä säilyi suhteellisen samana. Jätteen kokonaismäärä oli suurimmillaan kolmannella tutkimuskerralla ( ). Huomattavaa on se, että jätteen kokonaismäärän lineaarinen suuntaviiva näyttää olevan laskusuunnassa. Tärkein syy jätteen määrän vähenemiseen lienee se, että yksi kiinteistöistä alkoi tyhjentyä asukkaista näihin aikoihin perussaneerauksen alta. Koska kyse oli poikkeuksellisen ahkerasti lajittelevasta kiinteistöstä, tällä oli selkeä merkitys jätteen kokonaismäärään. Jätemäärät on perusteltua suhteuttaa asukasmäärän vaihteluun (kuva 6). Vaikka asukasmäärät vaihtelivat yhden kiinteistön osalta merkittävästi, ei muutoksella ollut juuri vaikutusta asukaskohtaisiin keskiarvojätemääriin kokonaisuudessaan. Kuvasta 6 huomataan, että lineaarinen suuntaviiva asukaskohtaisen jätemäärän osalta on loivassa laskusuunnassa. Kuva 6.

6 Loppuraportti 6 (9) Muovipakkausjätteen laatu Kuva 7. Kuvan 7 kaaviosta näkyy kerätyn muovipakkausjätteen laatu. Sininen palkki kertoo, mikä osuus kullakin tutkimuskerralla on ollut muovipakkausjätettä. Oranssi palkki puolestaan kertoo, mikä osuus muovipakkausjätteestä on ollut heikosti lajiteltua. Heikosti lajitellulla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että lajitteluohjeiden vastaisesti pakkauksiin on jätetty kannet tai korkit tai pakkaus on ollut selkeästi likainen. Kiinteistöjen väliset erot Ennakko-oletus kiinteistöjen välisistä eroista oli se, että vapaaehtoisesti mukaan tulleet yksityiset kiinteistöt saattaisivat lajitella paremmin kuin kaupungin vuokrakiinteistöt, jotka eivät olleet erityisesti osoittaneet kiinnostusta keräyksen aloittamiseen. Kuten alla olevasta kaaviosta (kuva 8) käy hyvin ilmi, kiinteistöjen välisiä eroja on. Kaaviosta voidaan tehdä kaksi havaintoa: 1. Yksityiset taloyhtiöt onnistuivat keräämään vain hieman paremmin muovipakkausjätettä kuin Joensuun Kotien kiinteistöt. 2. Selkeästi parhaiten lajitteleva kiinteistö oli sattumanvaraisesti mukaan valittu Joensuun Kotien vuokratalo.

7 Loppuraportti 7 (9) Kuva 8. Alla olevasta kaaviosta (kuva 9) voi havaita, että yksityisten taloyhtiöiden ja Joensuun Kotien väliset keskiarvoerot ovat varsin merkityksettömiä. Toisaalta on otettava huomioon, että tässä keräyskokeilussa mukana olleiden kiinteistöjen määrä oli hyvin vähäinen eikä tuloksista ole perusteltua tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä. Kuva 9. Tiedottamisen ja palautteen antamisen onnistuminen Muovinkeräyskokeilussa annettiin kiinteistökohtaista palautetta siitä, miten lajittelu oli sujunut. Palautteessa verrattiin kunkin kiinteistön asukaskohtaisia jätekertymiä ja jätteen laatua kaikkien kiinteistöjen yhteisiin keskiarvoihin. Palautteen tavoitteena oli herättää asukkaat ajattelemaan muovipakkausten lajittelua ja osoittaa konkreettisesti, mitä lajittelussa voidaan parantaa. Kiinteistökohtaisella palautteella ei näyttänyt olevan merkittävää vaikutusta jätteen laatuun eikä määrään. Alla olevassa taulukosta (kuva 10) näkyy, ettei tiedottamisen jälkeisillä tutkimuskerroilla ollut havaittavissa erityistä muutosta. Välillisesti saadun asiakaspalautteen mukaan kiinteistökohtainen palaute saatettiin kokea epämotivoivana tai lannistavana, koska siinä ei otettu huomioon yksittäisten huoneistojen kiitettävää toimintaa, vaan kokonainen kiinteistö niputettiin yksien tuloksien alle.

8 Loppuraportti 8 (9) Kuva 10. Tähdellä (*) on merkitty tiedotuksen jälkeiset tutkimuskerrat. Kokonaisuudessaan voidaan kyseenalaistaa, oliko keräyskokeilussa toteutettu tiedottaminen ja palautteen antaminen hyödyllistä; olisiko tiedottamisen ja palautteen antamisen tekemättä jättäminen vaikuttanut tavalla tai toisella asukkaiden lajittelukäyttäytymiseen? Parempiakin keinoja asukkaiden motivointiin ja tiedottamiseen olisi varmasti ollut. Esimerkiksi asukkaiden neuvominen kasvotusten kiinteistöjen pihoilla tai asukasilloissa olisi saattanut tuottaa hyvää tulosta, mutta se olisi samalla vaatinut merkittäviä lisäpanoksia henkilötyöresursseihin. Johtopäätökset Kyse oli varsin pienestä tutkimusotoksesta, joten tulokset ovat näin ollen varsin suuntaaantavia. Kun tutkittavia kiinteistöjä on vähän, vaikuttaa yksittäisten asukkaiden toiminta lopputulokseen merkittävästi; jos esimerkiksi yksi asukas laittaa kevätsiivouksen yhteydessä kaikki poisheitettävät muoviset tavaransa muovipakkausastiaan, on tällä selkeä vaikutus jätteen kokonaismäärään ja laatuun. Vaikutus on silläkin, että muovipakkausjäte on tilavuuteensa suhteutettuna varsin kevyt materiaali. Jos yksittäinen asukas laittaa muovipakkausten keräysastiaan biojätteitä ja sekalaista yhdyskuntajätettä sisältäviä pusseja, sillä on huomattava vaikutus lopputulokseen. Tulosten perusteella kerätyn muovipakkausjätteen laatu on ollut erittäin hyvää. Kaikesta kerätystä jätteestä jopa 86,1 % oli muovipakkausjätettä. Jätteen laadun voi katsoa parantuneen, sillä ensimmäisen neljän tutkimuskerran muovipakkausjätteen keskiarvo oli 84,1 % ja neljän viimeisen kerran keskiarvo jo 88,2 %. Kerätyn muovipakkausjätteen keskiarvoinen määrä oli 6,3 kg/asukas/vuosi. Kerätystä jätteestä muovipakkauksia oli 5,5 kg/asukas/vuosi. Jätteen määrä oli yhdenmukainen Suomen Kiertovoiman (2017) antaman arvion kanssa, sillä sen mukaan kiinteistökeräyksen piiriin kuuluvan asukkaan arvioidaan lajittelevan muovipakkausjätettä keskimäärin 6 kg/asukas/vuosi. Tutkimuksen perusteella oli nähtävissä, että ne, jotka osallistuivat muovipakkausjätteen lajitteluun, tekevät sen erinomaisen hyvin. Silti varsin moni jättää jätteet kokonaan lajitte-

9 Loppuraportti 9 (9) lematta. Voidaan myös olettaa, että asukkaat, jotka jo muutenkin lajittelevat jätteensä, lajittelevat myös muovipakkausjätteensä. Haaste lienee sama kuin muunkin lajittelun edistämisessä: kuinka saada passiiviset lajittelemaan jätteensä. Oli huomattavissa, että kohdekiinteistöjen lajittelutuloksien välillä oli eroja. Yllätyksenä tuli se, etteivät erot olleet niin merkittäviä kuin ennakoitiin. Muovipakkausjätettä kertyi yksityisissä talonyhtiöissä 6,4 kg/asukas/vuosi ja Joensuun Kotien kiinteistöillä 6,2 kg/asukas/vuosi. Yllättävin tutkimustulos oli kuitenkin se, ettei annetulla tiedotuksella ja neuvonnalla juurikaan näyttänyt olevan vaikutusta ihmisten lajittelukäyttäytymiseen. On myös mahdollista, että lajittelukäyttäytymisen kehittyminen vie aikansa ja käy ilmi vasta myöhemmin. Lajittelukäyttäytymisen muutoksen hitauteen saattaa vaikuttaa sekin, että muovipakkausjäte on jätelajina vaikeampi lajitella kuin muut jätelajit. Tämä johtuu siitä, että muovia käytetään pakkausten lisäksi varsinaisissa tuotteissa eikä aina ole selvää, mitä keräysastiaan kuuluisi laittaa. Esimerkiksi pakasterasia on sellainen tuote, joka on helppo mieltää muovipakkauksena, vaikka se ei sitä olekaan. Myös muovipakkausten puhtausedellytykset saattavat hämmentää lajittelijoita. Erilaiset haasteet käytännön lajittelussa ja ohjeistuksen moninaisuus ovat mahdollisesti omiaan vaikuttamaan asukkaiden lajitteluinnokkuuteen.