Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Samankaltaiset tiedostot
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Uusimmat metsävaratiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

UPM Metsäsuunnitelma

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

UPM Metsäsuunnitelma

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Muuttuva metsäsuunnittelu

Älä sorru alaharvennukseen

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Metsäohjelman seuranta

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

UPM Metsäsuunnitelma

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Yhteistyötä maan alla

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta Mikko Savolainen

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola Tallinna

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

UPM Metsäsuunnitelma

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Suomen metsien inventointi

KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA Timo Pukkala

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

METSÄ SUUNNITELMÄ

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU Timo Pukkala

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

UPM Metsäsuunnitelma

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Mäntytukkipuu 55,2 45,9 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,3 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Jyväskylän kaupungin metsät

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

UPM Metsäsuunnitelma

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Metsätila: HOVILA Kiinteistönumero: Osoite:

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsäsuunnitelma vuosille

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

UPM Metsäsuunnitelma

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

UPM Metsäsuunnitelma

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Transkriptio:

ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen tuotto 20% suurempi kuin vallalla olevalla menetelmällä Metsän tasaisesti toistuvissa hakkuissa parempi tuottavuus kertautuu ja tuottoero vanhaan on huomattava Metsät uudistuvat luontaisesti Ei jatkuvia investointeja (istutukset, heinänpolkeminen, taimikonhoito jne.) Ei hirvi- ja myyrätuhoja Ei kannattamattomia harvennushakkuita Ei jäsenmaksuja ARVOMETSÄN KATTAVAT METSÄPALVELUT SISÄLTÄVÄT: Metsäsuunnitelmat Metsänhoitotyöt Puunmyyntisuunnitelmat Puukaupat Pehtoori, täyden palvelun metsänhoitosopimus

ERI HAKKUUTAPOJEN TULOT JA MENOT TASARAKENTEINEN METSÄ, kiertoaika 80 vuotta ERIRAKENTEINEN METSÄ, yläharvennushakkuu 15 20 vuoden välein METSÄNOMISTAJA METSÄNOMISTAJA Metsän uudistaminen Taimikon varhaishoito Taimikon hoito Nuoren metsän harvennus Alaharvennus Päätehakkuu Yläharvennushakkuu Yläharvennushakkuu Yläharvennushakkuu Yläharvennushakkuu METSÄPALVELUN TUOTTAJA METSÄPALVELUN TUOTTAJA Tuotot metsänomistajalle Menot metsänomistajalta

ALIKASVOS ELPYY HAKKUUN JÄLKEEN Viimeisin yläharvennus tehty 2011, sitä ennen 1992. Hakkuun jälkiä ei juuri enää näy, alikasvos elpynyt ja arvokasvu parhaassa vauhdissa. Ei metsänhoitomenoja. Seuraava yläharvennus 2030-32.

YLÄHARVENNUS VASTAAN ALAHARVENNUS, POH- JOIS-POHJANMAA Oheisessa kuvassa olevaan metsään oli suositeltu tehtäväksi alaharvennus. Metsänomistajalle olisi jäänyt käteen n. 750 /ha. Me teimme yläharvennuksen, jätimme metsään parhaassa arvokasvuvaiheessa olevat puut ja alikasvoksen. Metsänomistajan nettotulo oli n. 4.000 /ha, metsänhoitokulut 0. Seuraava yläharvennus tehdään n. 20 vuoden kuluttua jolloin saanto on n. 110 m 3 /ha.

VARTTUNUT METSÄ YLÄHAR- VENNUKSEN JÄLKEEN 2014, UUSIMAA Ensimmäisessä yläharvennuksessa poistuma oli 140 m 3 / ha, tukkiosuus 75 % ja kantorahatulo n. 6.000 /ha. Metsään jäi puuta 190 m 3 /ha. Seuraava yläharvennus tehdään voimakkaana n. 15 vuoden kuluttua, jolloin tukkivaltainen kertymä on 170 m 3 /ha ja jäävä puusto 100 m 3 /ha. Voimakkaan yläharvennuksen myötä valmis alikasvos kiihdyttää kasvuaan ja uutta syntyy väljän puuston lomaan.

YLÄHARVENNUS PAKKASELLA Hakkuu tehtiin kovalla pakkasella, parhaimmillaan -20 C vuonna 2011. Ammattimiesten tekemällä hakkuulla ei tullut korjuuvaurioita. Hienoa erirakenteista metsää heti hakkuun jälkeen.

VARTTUNUT METSÄ ENNEN YLÄHARVENNUSTA 2014, UUSI- MAA Lähtöpuusto n. 330 m 3 /ha. Puusto kuusivaltaista, sekapuuna mäntyä, koivua ja haapaa. Arvometsän suunnitelmassa metsää käsitellään toistuvin yläharvennuksin, joiden voimakkuutta vaihdellaan luontaisen uudistumisen säätelemiseksi. Maisema säilyy jatkuvasti metsäisenä ja taloudellinen tuotto on parempi kuin tavanomaisessa avohakkuussa ja kuusen istutuksessa.

VARTTUNUT METSÄ YLÄHAR- VENNUKSEN JÄLKEEN 2014, UUSIMAA Ensimmäisessä yläharvennuksessa poistuma oli 140 m 3 /ha, tukkiosuus 75 % ja kantorahatulo n. 6.000 /ha. Metsään jäi puuta 190 m 3 /ha. Seuraava yläharvennus tehdään voimakkaana n. 15 vuoden kulut- tua, jolloin tukkivaltainen kertymä on 170 m 3 /ha ja jäävä puusto 100 m 3 / ha. Voimakkaan yläharvennuksen myötä valmis alikasvos kiihdyttää kasvuaan ja uutta syntyy väljän puuston lomaan.

HARKITSETKO ERIRAKENTEISTA METSÄTALOUTTA Erirakenteiseen metsänkasvatukseen siirtyminen onnistuu hyvin erilaista metsistä; taimikoista, nuorista kasvatusmetsistä, monelta osin myös varttuneista kasvatusmetsistä ja uudistuskypsistä metsistä. Lähes kaikkiin tasaikäisrakenteisena perustettuihin ja hoidettuihin metsiin löytyvät käsittelymallit, joilla metsät voidaan palauttaa erirakenteisiksi ja samalla parantaa metsän taloudellista tuottoa ja monimuotoisuutta. Arvometsän kokemukseen ja tutkimukseen perustuva tietotaito tarjoaa markkinoiden parhaan osaamisen muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen. Arvometsän metsäsuunnitteluun kuuluva perusteellinen metsän arviointi toimii pohjana eri käsittelyvaihtoehtojen simuloinnille ja vertailulle. Myös aiemmin tehdyt metsäsuunnitelmat voidaan hyödyntää suunniteltaessa siirtymistä erirakenteiseen metsänkasvatukseen. Erilaiset metsiköt vaativat erilaisia hakkuita matkalla optimaaliseen erirakenteiseen metsään. Arvometsän suunnittelemat ja toteuttamat metsänkäsittelyt noudattavat metsän luontaista kehityskulkua, mikä pienentää kustannuksia ja vähentää työmäärää. Hakkuiden yhteydessä tehtävä metsäsuunnitelman päivitys pitää puustotiedon metsästä aina ajan tasalla. METSÄPALVELU ARVOMETSÄ OY Wredenkatu 2, 78250 Varkaus 0207 860 600 info@arvometsa.fi www.arvometsa.fi