1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 YLEISTÄ Opiskelijoiden Liikuntaliiton uuden strategian työstäminen vuosille 2016 2020 aloitettiin heti vuoden 2015 alussa arvioimalla voimassa olevan strategian toteutumista. Voimassa olevan strategian toteutumisen arvioimisessa pohdittiin mitkä osa-alueet nykyisestä strategiasta ovat toteutuneet, mitkä eivät ja miksi eivät ja mitkä strategian osat ovat edelleen ajankohtaisia. Jatkuvuuden takaamiseksi uudessa strategiassa on mukana vanhan strategian edelleen ajankohtaisia osa-alueita. Uuden strategian valmistelussa on ollut mukana strategiatyöryhmä, jonka tehtävänä on ollut toimia analysoivana ja ideoivana toimielimenä sekä viimeistelyvaiheessa kriittisesti arvioivana tahona. Strategiatyöryhmän kokoonpano on Pekka Petäkoski (korkeakoulujen liikuntatoimien valiokunta), Jussi Sallinen (OLL-alumni), Milla Halme (SAMOK), Jaakko Lehtonen (SAMMAKKO), Pauliina Mäkkeli (AYY), Matias Vainio (OLL), Bennie Wardi (OLL) ja Hilkka Laitinen (OLL). Strategiatyön tueksi laadittiin liiton nykytilan ja toimintaympäristön kuvaus 1, johon strategiatyöryhmä on päässyt tutustumaan. Nykytilan ja toimintaympäristön kuvauksen lisäksi strategiatyötä on pohjustettu ensimmäisessä sektoritapaamisessa, jossa jäsenjärjestöjen liikuntavastaavien kanssa tehtiin SWOT-analyysi liiton toiminnasta. Myös strategiatyöryhmä teki SWOT-analyysin OLL:n toiminnasta. SWOT-analyysien kautta on kartoitettu liiton heikkouksia, vahvuuksia, mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä. 2 Liiton uuden strategian 2016 2020 tarkoitus on luoda liiton toiminnalle selkeä visio, tavoitteet ja selkeyttää liiton ydintoimintaa. Uudesta strategiasta on tarkoitus tehdä ytimekkäämpi ja selkeämpi työkalu liiton pitkänaikavälin toiminnan suunnitteluun. Strategialle luodaan myös mittaristo, joka toimii tuloskorttina OLL:n toimintaa seuratessa ja arvioidessa. Mittareita tarkastellaan vuosittain. Uuden strategian tarkoitus on korvata nykyinen voimassa oleva strategia sekä liiton ydintoimintaalueet -dokumentti. MISSIO OLL:n ydintehtävänä on edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria ja hyvinvointia. Opiskelijoiden liikuntakulttuuria on avattu Valtion liikuntaneuvoston julkaisun Liikuntakulttuurin käsitteet 1 Nykytilan ja toimintaympäristön kuvaus Liite 1. 2 Kooste SWOT-analyyseistä ks. Liite 2. 1 / 18
34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 muuttuvat ja muuttavat 3 pohjalta. Opiskelijoiden liikuntakulttuurin 4 käsitteen avaaminen vihdoinkin auttaa ymmärtämään liikuntaan liittyvän ilmiökentän laajuuden ja sen miten eri näkökulmista opiskelijoiden liikuntaa voi kehittää ja edistää. Hyvinvoinnin edistäminen taas antaa opiskelijaliikuntaan terveysnäkökulman, joka korostuukin uuden strategian visiossa. Yleisesti katsottuna opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistäminen ja liikuntasuhteen vahvistaminen oikein tehtynä lisäävät positiivista asennetta ja suhtautumista liikuntaan, joka taas lisää opiskelijoiden hyvinvointia. VISIO Liiton uuden strategian visiossa on hyödynnetty vanhan vision osaa Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi, sillä se koetaan edelleen ajankohtaiseksi tavoitetilaksi. Tämän tavoitetilan toteutumista on myös helppo seurata osana Korkeakoululiikunnan barometria, ja samalla voidaan arvioida kuinka hyvin liitto on toiminnallaan edistänyt opiskelijoiden liikuntakulttuuria ja hyvinvointia. Strategiakauden tavoitteeksi on asetettu terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien opiskelijoiden määrän kasvattaminen 31 prosentista 50 prosenttiin. Tällä hetkellä vain 31 % korkeakouluopiskelijoista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi (amk 28 %, yo 34 %). Ikä 18 35 on kriittinen liikunnallisen elämäntavan omaksumisen kannalta. 5 Liikuntaolosuhteita parantamalla voidaan kohentaa opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat positiivisesti yhteydessä opintojen edistymiseen ja hyvään opintomenestykseen, ja vähentävän korkeakouluopiskelijoiden stressiä sekä kohentavan opiskeluun liittyvää työajan hallintaa. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuminen tarkoittaa liikunnan Käypä hoito -suosituksen mukaan 2,5 tuntia liikuntaa reippaasti tai 75 minuuttia rasittavasti viikossa sekä vähintään kaksi kertaa viikossa lihaskuntoa tai liikehallintaa kehittävää liikuntaa. ARVOT Strategian arvot ohjaavat liiton valintoja ja toimintatapoja matkalla kohti vision toteutumista. Uuden strategian arvoissa korostuu positiivisen ja kannustavan ilmapiirin luominen, yhdenvertaisuuden edistäminen ja yhteisöllisyyden lisääminen sekä liikunnan monimuotoisuuden ymmärtäminen. 3 http://www.liikuntaneuvosto.fi/julkaisut/valtion_liikuntaneuvoston_julkaisusarja/liikuntakulttuurin_kasitteet_muuttu vat_ja_muuttavat.622.news 4 ks. Liite 3. 5 Rovio, E. 2011. Vähän liikkuvat keitä he ovat? Teoksessa: E. Rovio & T. Pyykkönen (toim.) Vähän liikkuvat juoksuttavat päättäjiä ja tutkijoita. Helsinki: Liikuntatieteellisen seuran Impulssi 26, 29 47. 2 / 18
67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 Strategian arvovalinnoilla pyritään luomaan tuoreutta liiton ajattelu- ja arvomaailmaan sekä uudenlaista otetta toimintaan. Opiskelijaliike saa olla inspiroiva ja kokeilla erilaisia rohkeita avauksia. Samalla tehdään työtä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen eteen eikä tuomita toisia. Positiivisuus, yhteisöllisyys ja toiset huomioon ottaminen ovat avainasemassa opiskelijoiden liikuntakulttuurin ja hyvinvoinnin edistämisessä. STRATEGISET TAVOITTEET VISION JA MISSION TOTEUTTAMISEKSI JA NÄIDEN MITTARIT Strategisiin tavoitteisiin on määritelty osatavoitteita, joiden edistyminen ja saavuttaminen johtaa tiellä kohti vision toteutumista. Osatavoitteiden toteutumisen seurannassa käytettävän mittariston valinnassa (ks. OLL:n strategian 2016-2020 liite 2) on käytetty mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia, säännöllisesti toistettavia tutkimuksia ja niiden kysymyksiä. Tämä parantaa seurattavuutta ja vertailtavuutta. Tällaisia tutkimuksia ovat erityisesti Korkeakoululiikunnan barometri (edellinen aineistokeräys 2013) ja YTHS:n toteuttama Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus. OPISKELIJALIIKUNNAN OLOSUHTEET KUNNOSSA 1. Kaikki korkeakoulut toteuttavat korkeakoululiikunnan suositukset. Hyvä korkeakoululiikunta -suositukset julkaistiin vuonna 2011 määrittämään raamit hyvälle korkeakoululiikunnalle. Kuluvalla strategiakaudella monissa korkeakouluissa on menty huomattavasti eteenpäin liikuntapalveluiden toteuttamisen osalta, mutta suositukset täyttyvät edelleenkin liian harvassa korkeakoulussa. Uudelle strategiakaudelle asetetaan tavoite, että kaikki korkeakoulut täyttävät korkeakoululiikunnan suositusten vähimmäistason. Liikunnan olosuhteet ovat yksi suurimmista tekijöistä vision toteuttamisessa. 2. Korkeakouluissa Korkeakoululiikunnassa panostetaan liikunnan aloittamisen tukitoimiin ja yhä useampi opiskelija aloittaa säännöllisen liikunnan korkeakouluopintojen aikana. Liikunnan aloittamisen tukitoimilla pyritään madaltamaan liikunnan aloittamisen kynnystä, jolloin on mahdollista saada yhä useampi opiskelija aloittamaan liikunnan harrastaminen tai lisäämään oman liikunnan määrää korkeakouluopintojen aikana. Liikunnan aloittamisen tukitoimia ovat esimerkiksi liikuntatuutorointi ja opiskeluterveydenhuollon ja korkeakoululiikunnan välinen palveluketjumalli. 3. Kaikkien korkeakoululiikuntapalvelujen käyttäjäosuus on vähintään korkeakoululiikunnan suositusten hyvän liikuntaohjelman mukainen (30 50 %) ja jokainen opiskelija kokee voivansa liikkua niiden piirissä. Liikuntapalveluiden käyttäjämäärät kuvastavat liikuntapalveluiden toimivuutta ja saavutettavuutta. Vaikka liikuntapalvelujen rakenteet (kuten tilat ja lajitarjonta) olisivat kunnossa, tapahtuu 3 / 18
109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 korkeakoulujen arjessa kuitenkin paljon sellaista, mikä vaikuttaa opiskelijoiden liikkumiseen ja liikuntapalvelujen käyttöön. Kiinnittämällä huomiota erityisesti palvelujen käyttöasteeseen, pyritään varmistamaan, että liikuntapalvelut ovat kaikkien opiskelijoiden saavutettavissa ja jokainen opiskelija kokee voivansa liikkua niiden piirissä. 4. Liikkuva koulu -ohjelma laajenee korkea-asteelle. Opiskelijoiden päivittäinen istuminen vähenee ja korkeakouluissa kannustetaan arkiaktiivisuuteen. Liikkuva koulu -ohjelman laajentamisesta on tehty yksityiskohtainen esitys Opetus- ja kulttuuriministeriöön. Strategiakauden tavoitteena on, että Liikkuva koulu -ohjelma laajennetaan korkea-asteelle. Mikäli laajentaminen ei lähde liikkeelle ministeriön taholta, OLL ja toisen asteen opiskelijajärjestöt ovat avainasemassa, jotta laajentamista lähdetään paikallisesti toteuttamaan strategiakaudella. Korkeakouluopiskelijoiden voidaan katsoa nuoresta iästä huolimatta kuuluvan istumisen osalta erityiseen riskiryhmään, sillä opiskelijoiden päivittäisestä toiminnasta huomattava osa kuluu erilaisissa opetustilanteissa, joihin osallistuminen tarkoittaa käytännössä istumista. Sen lisäksi istumista kertyy helposti eri lähteistä vapaa-ajalla nostaen opiskelijoiden päivittäisen istumisen määrän keskimäärin 9 10 tuntiin, mikä on noin tunnin enemmän kuin muulla aikuisväestöllä. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta istumisen vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää. 5. Korkeakoululiikunnan asema vahvistuu korkeakouluissa ja kuntien sekä valtion hallinnossa. Jotta korkeakoululiikunta voi kehittyä, on tärkeää että sen asema vahvistuu korkeakouluissa ja kuntien sekä valtion hallinnossa. Vaikka korkeakoululiikunnan asema ja olosuhteet ovat parantuneet viime vuosina, on vielä useita korkeakouluja joissa liikunnalla ei ole selkeää paikkaa korkeakoulun organisaatiossa, jolloin korkeakoululiikunnan asema on epävakaa. Tavoitteena on vakiinnuttaa korkeakoululiikunta luonnolliseksi osaksi korkeakoulujen toimintaa. Kunnat vastaavat monin paikoin liikuntapaikkojen ylläpidosta ja liikuntapaikkarakentamisesta. Onkin tärkeää, että kunnat huomioivat myös opiskelijoiden tarpeet liikuntapaikkojen yhteydessä ja liikuntavuoroja jaettaessa. Valtion hallintoon vaikuttamisessa painopiste on, että korkeakoululiikunnalle saadaan lakisääteinen asema ja korkeakoululiikuntapalvelut osaksi korkeakoulujen rahoitusmallia. Tulevaisuudessakin korkeakoululiikuntahankkeita tuetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoista. 6. Liikunta on olennainen osa jokaisen korkeakoulun opiskelijakulttuuria, mikä näkyy opiskelija- ja ylioppilaskuntien toiminnassa. Opiskelijoiden liikuntakulttuurin kokonaisuus rakentuu opiskelijoiden liikuntasuhteen varaan, jolloin opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistämistä voidaan tehdä vahvistamalla opiskelijoiden liikuntasuhteen eri osa-alueita. Opiskelijoiden monipuolisen liikuntasuhteen rakentamisessa ja 4 / 18
153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 vahvistamisessa paikallisilla opiskelijajärjestöillä on tärkeä rooli, joiden työtä ylioppilas- ja opiskelijakunnat voivat tukea. OLL:n toimiston ja jäsenistön tulee tehdä aktiivista yhteistyötä, jotta opiskelijaliikunnan eteen tehty työ kantaa mahdollisimman hyvin hedelmää. Pitkän aikavälin suunnittelun tueksi on järkevää, että ylioppilas- ja opiskelijakunnat tekevät omat suunnitelmansa opiskelijaliikunnan edistämiseksi. Tällöin myös OLL:n on huomattavasti helpompi räätälöidä jäsenjärjestökohtaisesti tukipalveluitaan ja apua sekä pysyä tietoisena mitä eri korkeakouluissa tapahtuu opiskelijaliikunnan saralla. 7. Opiskelijaurheilijoiden on mahdollista sovittaa joustavasti yhteen opinnot ja urheiluura. OLL:n perustehtävä on edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria ja hyvinvointia. Opiskelijaurheilu on osa liikuntakulttuuria ja liikunnan monimuotoisuutta. Opiskelijaurheilijoiden kohdalla liikunnan haasteet eivät välttämättä ole liikuntaolosuhteissa, vaan opintojen suorittamisen puolella mikä vaatii OLL:lta hieman erilaisia toimenpiteitä. Opiskelijahuippu-urheilijat kuuluvat paikallisiin urheiluakatemioihin, joiden perustehtävänä on urheiluakatemiaohjelman mukaisesti mahdollistaa siviiliuran rakentaminen urheiluvalmentautumisen rinnalla. mutta akatemioiden toiminta on hyvin vaihtelevaa korkeakoulupaikkakunnasta riippuen. Strategiakauden aikana vaikutetaan yhdessä opiskelijahuippu-urheilun operatiivisesta puolesta vastaavan Olympiakomitean kanssa, jotta opiskelijaurheilijoiden on mahdollista joustavasti yhteen sovittaa urheilu-ura ja opinnot ja hyödyntää heidän taito- ja osaamispotentiaalinsa. Strategiakauden aikana vaikutetaan opiskelijahuippu-urheilun operatiivisesta puolesta vastaavaan Olympiakomiteaan, jotta he ottavat vastuun opiskelijaurheilijoiden urheilu-uran ja opintojen yhteensovittamisen ja urheiluakatemiatoiminnan kehittämisestä. Strategiakauden lopussa Suomessa tulee olla yhtenäinen järjestelmä, joka mahdollistaa opiskelijaurheilijoita sovittamaan yhteen siviiliuran ja urheilu-uran. OPISKELIJALIIKUNTATAPAHTUMIEN JA KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN TAVOITTEET 8. OSM-kisat ovat valtakunnallisesti suosittuja matalan kynnyksen liikuntatapahtumia, jotka edistävät opiskelijoiden tervehenkistä kilpailukulttuuria ja tarjoavat elämyksiä kaiken tasoisille liikkujille. Opiskelijoiden SM-kisat (OSM-kisat) ovat valtakunnalliset korkeakouluopiskelijoiden SMkilpailut. OSM-kisojen tarkoituksena on tarjota taitotasoon katsomatta hauska kilpailuformaatti opiskelijoille, joissa tärkeää on liikunnan tuottama ilo ja yhdessä tekemisen fiilis. OSM -kisoissa on tarjolla kilpasarjat sekä rentosarja lajin aloittelijoille ja vähemmän harrastaneille opiskelijoille. Kilpasarjojen voittajat lunastavat lajissaan edustusoikeuden seuraavan vuoden opiskelijoiden EM-kisoihin tai EUSA Games -monilajitapahtumaan. Strategiakaudella OSM-kisojen brändiä vahvistetaan ja OSM-kisakonseptia pyritään merkittävästi laajentamaan niin kilpailujen lukumäärän kuin osanottajamäärien osalta. Huomiota kiinnitetään 5 / 18
194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 kisojen brändäämisessä sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen, jotta myös naiset löytävät nykyistä paremmin OSM-kisat. 9. Suomessa opiskelevat tuntevat SELL-, OEM- ja EUSA Games -kilpailut ja osallistuvat näihin aktiivisesti. SELL-kilpailut pysyvät tasorajattomina matalan osallistumiskynnyksen opiskelijaliikuntatapahtumina. Suomessa järjestettäessä nämä kilpailut ovat näkyvä ja arvostettu osa suomalaista opiskelijaliikuntakulttuuria. OLL on osa SELL-maiden yhteisöä, johon kuuluu Suomen lisäksi Viro, Latvia ja Liettua. SELLkisat järjestetään kussakin maassa vuorovuosittain. Vuoden 2016 kilpailut järjestetään Tampereella. SELL-kilpailut ovat monilajinen liikuntatapahtuma, johon kenellä tahansa opiskelijalla on mahdollisuus osallistua. Strategiakauden aikana lisätään opiskelijoiden tietoisuutta SELL-kisojen olemassa olosta ja kannustetaan heitä osallistumaan tähän kansainväliseen matalan osallistumiskynnyksen liikuntatapahtumaan nauttimaan tervehenkisestä kilpailusta ja tutustumaan muihin opiskelijoihin eri puolilta Eurooppaa. Opiskelijoiden EM-kilpailuihin ja EUSA Gameseihin osallistumisoikeus on OSM-kisojen parhailla joukkueilla. Strategiakauden aikana lisätään OSM-kisojen voittajien tietoisuutta näiden kilpailujen olemassaolosta ja pyritään kasvattamaan suomalaisten osallistujien määrää. Suomessa tullaan strategiakauden aikana järjestämään muutamia kansainvälisiä opiskelijaliikuntatapahtumia kuten SELL Student Gamesit vuosina 2016 ja 2020 sekä mahdollisesti EUSA Gamesit Tampereella vuonna 2020. Kansainväliset opiskelijaliikuntatapahtumat luovat kansainvälistä tunnelmaa opiskelijoiden liikuntakulttuuriin Suomessa ja mahdollisuuden yhteisöllisyyden edistämiseen sekä tervehenkisen kilpailukulttuurin rakentamiseen. OLL tarjoaa kisajärjestäjille asiantuntija-apua kisajärjestäjän tarpeiden sekä OLL:n omien resurssien mukaan. Suomalaisia opiskelijoita kannustetaan osallistumaan kilpailuihin runsaslukuisesti. 1. Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu kansainvälisen opiskelijaurheiluliitto FISUn ja Euroopan opiskelijaurheiluliitto EUSAn toiminnassa sekä näiden alaisissa liikuntatapahtumissa. Matalan kynnyksen liikunta nähdään FISUssa ja EUSAssa tärkeänä osana korkeakoulujen liikuntapalveluita. 10. Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen kansainvälisellä opiskelijaliikunnan kentällä on vielä liian paljon matkaa. OLL:n tehtävä on vaikuttaa FISUun ja EUSAan sekä näiden jäsenmaihin, jotta sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu FISUn ja EUSAn toiminnassa ja näiden alaisissa liikuntatapahtumissa. Viimeistään vuonna 2020 naiset ja miehet osallistuvat yhtäläisesti kansainvälisiin FISUn ja EUSAn alaisiin opiskelijaliikuntatapahtumiin. FISUn ja EUSAn hallituksiin ja komiteoihin vaikutetaan myös, jotta opiskelijoiden ääni pääsee nykyistä vahvemmin esiin näiden organisaatioiden toiminnassa. 6 / 18
236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 FISU sekä EUSA ovat urheiluorientoituneita järjestöjä, joilla olisi myös annettavaa matalan kynnyksen liikunnan kentällä. Vaikutetaan kattojärjestöihin, jotta nämä siirtävät entistä enemmän painopistettä myös matalan kynnyksen liikunnan kehittämiseen ja valmistelevat korkeakoululiikunnalle kansainväliset suositukset. OLL:N TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 11. OLL on asiantunteva kouluttaja, joka järjestää laadukkaita koulutustapahtumia. Osallistujat saavat koulutuksista työkaluja omaan liikuntakulttuurin edistämistyöhönsä. OLL järjestää jäsenistölleen koulutustapahtumia joiden tavoitteena on tarjota työkaluja, hyviä käytänteitä ja verkostoja opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistämiseksi. Koulutusten runko ja sisällöt suunnitellaan mahdollisimman hyvin uuden strategian pohjalta. 12. OLL on opiskelijaliikunnan asiantuntija ja edunvalvoja. OLL:n toiminta pohjautuu vahvaan asiantuntijaosaamiseen opiskelijaliikunnassa. Toimiston ytimen muodostavat jo tällä hetkellä asiantuntevat henkilökunnan edustajat. Strategiakaudella osaamispohjaa lähdetään tietoisesti kehittämään ja monipuolistamaan entisestään parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaan saamiseksi. Edunvalvonnallisestikin on tärkeää, että liiton asiantuntijapohja on vankka. 13. OLL:n omarahoitusosuus on vähintään 30 prosenttia. OLL:n talous on tällä hetkellä liian riippuvainen Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän toiminta-avustuksen suuruudesta. Liiton omarahoitusosuutta tulee lähteä pitkäjänteisesti kehittämään ja kasvattamaan ja viiden vuoden tavoitteena on, että omarahoitusosuus on vähintään 30 prosenttia. 14. Kaikki ylioppilas- ja opiskelijakunnat ovat OLL:n varsinaisia jäseniä ja kaikki korkeakoululiikuntapalvelut ovat OLL:n yhteistoimintajäseniä. Kattavan edunvalvonnan ja strategisten tavoitteiden edistämisen kannalta on tärkeää, että OLL:lla on mahdollisuus tavoittaa opiskelijoita jokaisesta korkeakoulusta ja puhua näiden opiskelijoiden äänellä tehdessään vaikuttamistyötä opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistämiseksi. 270 271 272 273 274 275 276 7 / 18
277 278 279 280 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 296 297 298 299 300 301 302 303 304 305 306 307 308 309 310 311 312 313 314 315 LIITE 1. NYKYTILAN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS (Strategiatyöryhmän liite 19.2.2015, ei päivitetty) Johdanto Liiton tarkoituksena on opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistäminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto harjoittaa etujärjestötoimintaa, kunto- ja virkistysliikuntatoimintaa, kilpailutoimintaa sekä koulutus-, tutkimus-, valistus- ja julkaisutoimintaa. Järjestöstrategia on sääntöjen jälkeen ylin Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) toimintaa ohjaava dokumentti. Strategiassa määritetään OLL:n toiminnan isot linjaukset, joiden pohjalta liitolle tehdään muut toimintaa ohjaavat dokumentit. Strategian lisäksi OLL:n toimintaa ohjaa liikuntapoliittinen linjapaperi, keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma sekä vuosittain laadittava toimintasuunnitelma. Nykytilan kuvaus: Toiminta on 1924 perustettu valtakunnallinen opiskelija- ja korkeakoululiikunnan edunvalvonta- ja palvelujärjestö. OLL vaikuttaa, palvelee, kouluttaa, tutkii ja toimii niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin kentillä opiskelijaliikunnan puolesta. OLL:n tavoite on, että opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi, ja että heillä on siihen mahdollisuus hyvien korkeakoululiikuntapalvelujen ollessa riittävällä tasolla. OLL:n missio on edistää korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja liikuntakulttuuria olemalla suomalaisen korkeakoulu- ja opiskelijaliikunnan ääni ja asiantuntija. OLL:n toiminta palvelee kaikkia eri tavalla liikkuvia opiskelijoita. Tavoitteita edistetään niin liikuntapoliittisen vaikuttamistyön kuin liikuntatapahtumien koordinoinnin ja koulutusten kautta. Lisäksi OLL vastaa kansainvälisestä järjestötoiminnasta ja liikunnan edunvalvonnasta opiskelijoiden osalta. OLL:n toimintaa on kehitetty kuluvalla strategiakaudella monella tapaa. OLL:n rooli liikunnan sekä opiskelijaliikunnan asiantuntijana on vahvistunut, ja OLL:n edustajia kutsutaan kuultavaksi ja osalliseksi liikuntaa yhteiskunnassamme edistäviin organisaatioihin. Opiskelijahuippu-urheilu siirtyi Olympiakomitean alaisuuteen vuoden 2015 alussa, ja jatkossa OLL keskittyy liikunnan hyvinvointinäkökulmaan ja edistää matalan kynnyksen liikuntaa. Nykyisen hallitusohjelman kirjaus huolehditaan opiskelijaliikunnasta on edistänyt opiskelijaliikunnan asemaa merkittävästi. Korkeakoululiikuntapalveluita kehitetään usealla eri korkeakoulupaikkakunnalla, ja korkeakoululiikunnalle myönnettävät hanketuet ovat vakiintuneet osaksi OKM:n liikunnallisen elämäntavan edistämisen hankerahoitusta. 8 / 18
316 317 318 319 320 321 322 323 324 325 326 327 328 329 330 331 332 333 334 335 336 337 338 339 340 341 342 343 344 345 346 347 348 349 350 OLL:n asiantuntijuus ja rooli on vahvistunut myös kansainvälisellä kentällä, OLL on nykyisen strategiakauden aikana noin kaksinkertaistanut kv-luottamushenkilöiden määrän. Liittokokous käyttää OLL:ssa ylintä päätösvaltaa. Hallitus vastaa operatiivisesta ja strategisesta päätöksenteosta. OLL on opiskelijajärjestöluonteensa takia jatkuvasti muutoksen tilassa, kun luottamushenkilöt vaihtuvat vuosittain. OLL:n hallitus koostuu tällä hetkellä puheenjohtajasta, kahdesta varapuheenjohtajasta sekä hallituksen jäsenestä. Puheenjohtajat muodostavat liiton työvaliokunnan. OLL:lla on neljä työntekijää, jotka tuovat kokemusta ja vakautta liiton toimintaan. Vuonna 2015 liitossa toimii pääsihteeri, kaksi korkeakoululiikunnan asiantuntijaa sekä koulutus- ja tapahtumakoordinaattori. OLL:n jäsenrakenne muuttui vuoden 2015 alussa SYL:n eron myötä. Jatkossa jokainen ylioppilaskunta päättää itsenäisesti OLL:n jäsenyydestä. Jäsenrakenteen muutos luo haasteita OLL:n toimintaan. Edunvalvonta Korkeakoulut ovat koulutusjärjestelmämme ainoa osa, jossa liikunnalla ja liikuntapalveluilla ei ole virallista asemaa. Opiskelijoiden liikuntamahdollisuudet eroavat toisistaan huomattavasti eri korkeakouluissa, niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa. Opiskelijoiden Liikuntaliitto tekee edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa sekä yhteistyössä koulutus-, liikunta-, terveys- ja nuorisoalan toimijoiden ja järjestöjen kanssa, joihin OLL:lla on hyvät verkostot. OLL seuraa ja kommentoi liikunnan kentällä käytävää keskustelua ja pitää opiskelijanäkökulmaa vahvasti esillä. Edunvalvonnan tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvointi ja korkeakoululiikunnan leviäminen kaikkiin Suomen korkeakouluihin. Edunvalvontatyön myötä liikuntapalveluiden tarjonta ja laatu ovat parantuneet merkittävästi. Liikuntatapahtumat OLL koordinoi korkeakouluopiskelijoiden valtakunnallisia opiskelijoiden SM-kisoja sekä tiedottaa ja ilmoittaa osallistujat opiskelijoiden EM-kisoihin ja EUSA Games-tapahtumiin. OLL tiedottaa myös SELL-kisoista. Koulutukset OLL kouluttaa OSM-kisajärjestäjät alkuvuonna pidettävässä koulutuksessa. Sektoritapaamisia järjestetään kolme kertaa vuodessa, ja ne kokoavat yhteen ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien liikuntatoimijoita. Osallistujat pääsevät jakamaan kokemuksia keskenään ja saavat koulutusta sekä ajankohtaista tietoa opiskelija- ja korkeakoululiikunnasta. Koulutukset toimivat myös liittoa ohjaavina tapaamisina. OLL edustaa suomalaista arvomaailmaa kansainvälisellä opiskelijaliikunnan kentällä Opiskelijoiden Liikuntaliitto toimii kansainvälisellä opiskelijaliikunnan kentällä kattojärjestöjensä, EUSA (European University Sports Association) ja FISU (International University Sports 9 / 18
351 352 353 354 355 356 357 358 359 360 361 362 363 364 365 366 367 368 369 370 371 372 373 374 375 376 377 378 379 380 381 382 383 384 385 386 387 388 389 390 391 392 Federation), kautta sekä osana SELL--yhteisöä. Kansainvälisyyttä pidetään yllä osallistumalla kansainvälisten opiskelijaliikunnan organisaatioiden toimintaan, seminaareihin ja tapahtumiin sekä välittämällä opiskelijoille tietoa kansainvälisistä tapahtumista meillä ja muualla. OLL on vankistanut asemaansa kansainvälisessä järjestökentässä myös kansainvälisten delegaattiensa kautta. OLL on ollut moniin muihin maihin verrattuna edelläkävijä esimerkiksi sukupolvien ja sukupuolten välisessä tasa-arvon toteutumiseen liittyvissä asioissa. OLL edistää kansainvälisessä opiskelijaliikunnan järjestökentässä näitä sekä muita liikuntapoliittisen ohjelman mukaisia arvojaan. OLL:n muita arvoja ovat mm. terveyttä edistävä liikunta ja urheilu osana terveyden edistämistyötä, sports for all -ajattelu eli kaiken tasoisten liikkujien ja urheilijoiden liikkumisen edistäminen, puhdas urheilu sekä rasismin ja väkivallan vastaisuus. Osallistumalla toimintaan saadaan arvokasta tietoa urheilun ja liikunnan asemasta muissa maissa, sekä ideoita ja hyviä käytänteitä Suomeen. Liikunnan kautta edistetään kotimaisten opiskelijoiden kansainvälisyyttä ja suvaitsevaa maailmankuvaa. Jäsenet OLL:n jäseniä ovat: kaikki opiskelijakunnat Suomen Opiskelijakuntien liiton (SAMOK) kautta Aalto yliopiston ylioppilaskunta (AYY) Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) Lapin yliopiston ylioppilaskunta (LYY) Snelmann korkeakoulun opiskelijakunta (SKY) Svenska Handelshögskolans Studentkår (SHS) Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy) Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY) Lisäksi OLL:n jäseniä ovat Kadettitoverikunta ja Vierumäellä toimiva Tahkon Talli. Varsinaisten jäsenien lisäksi OLL:lla on viisi yhteistoimintajäsentä: Unisport Jyväskylän yliopisto - Yliopistoliikunta Oulun korkeakoululiikunta (Oulun seudun ammattikorkeakoulu) Oulun korkeakoululiikunta (Oulun yliopisto) Turun yliopisto - Yliopistoliikunta Toimintaa ohjaavat dokumentit OLL:n toimintaa ohjaa tällä hetkellä Perussäännöt 10 / 18
393 394 395 396 397 398 399 400 401 402 403 404 405 406 407 408 409 410 411 412 413 414 415 416 417 418 419 420 421 422 423 424 425 426 427 428 429 430 431 432 433 Järjestöstrategia 2010-2015 Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma 2014-2015 Liikuntapoliittinen linjapaperi 2014-2017 Toimintasuunnitelma 2015 Talousarvio 2015 OLL:n toiminta on jaettu seuraaviin sektoreihin: Liikuntapolitiikka ja edunvalvonta Koulutukset ja jäsenpalvelut Liikuntatapahtumat Järjestötoiminta ja viestintä Hallinto Vuoden 2013 liittokokous linjasi OLL:n ydintoiminta-alueiksi: Kansallinen liikuntapoliittinen vaikuttaminen tähtää ensisijaisesti kaikkien korkeakouluopiskelijoiden liikuntamahdollisuuksien ja hyvinvoinnin lisäämiseen Opiskelijaliikuntatoimijoiden kouluttaminen: kokoaa ja yhdistää korkeakoululiikuntaa järjestävät ja ohjaavat tahot, jakaa parhaita käytäntöjä esim. liikuntatuutoroinnin osalta OSM-kilpailut: kilpailujen järjestämisoikeuden myöntäminen ja järjestävien tahojen kouluttaminen Liiton ei tule tehdä seuraavaa toimintaa: Hankkia opiskelijaetuja, poisluettuna VALOn jäsenyyden kautta tulevat Tehdä talkootöitä, esimerkiksi kilpailutapahtumissa Tehdä yksittäiseen opiskelijaan kohdistuvaa viestintää Talous OLL:n talous perustuu OKM:n yleisavustukseen ja hanketukeen, jäsenjärjestöiltä ja yhteistoimintajäseniltä perittäviin jäsenmaksuihin sekä yritysyhteistyösopimuksiin. OLL sai toimintavuonna 2014 OKM:n yleisavustusta 390 000. Lisäksi OLL sai hankerahoitusta yhteensä 55 000 : 35 000 Liikuntatuutorointi ja korkeakoululiikunnan palveluketju -hankkeeseen ja 20 000 OMM-kisojen avustuksiin. Vuodelle 2015 OLL hakee yleisavustusta 435 000 (päätös yleisavustuksesta ei ole vielä saapunut). OLL sai OKM:lta 40 000 Liikunnallisen elämäntavan edistämishankkeelle. Vuonna 2015 OLL:n jäsenmaksu on 0,40 / jäsenjärjestöjen henkilöjäsen tai liittomuotoisilla jäsenillä 0,40 /jäsenjärjestöjen jäsenjärjestö henkilöjäsen kuitenkin vähintään 200 /jäsenjärjestö. Jäsenjärjestöjen yhteensä edustamaksi henkilömääräksi vuodelle 2015 on arvioitu 173 000 henkeä (vuonna 2014 196 190 jäsentä). Yhteistoimintajäsenten jäsenmaksu on 500 /yhteistoimintajäsen. OLL:lla on viisi yhteistoimintajäsentä. 11 / 18
434 435 436 437 438 439 440 441 442 443 444 445 446 447 448 449 450 451 452 453 454 455 456 457 458 459 460 461 462 463 464 465 466 467 468 469 470 471 472 473 474 475 476 Toimintavuonna 2014 OLL:n jäsenmaksukertymä oli 81 576. OLL tekee yritysyhteistyötä Veikkauksen kanssa, joka tuottaa liitolle vuosittain 6 000. Toimintavuonna 2015 on toimintasuunnitelman mukaisesti tarkoitus kartoittaa uusia varainhankintamuotoja omarahoitusosuuden kasvattamiseksi. Toimintaympäristön kuvaus Järjestömaailma OLL on liikuntajärjestö, ja toimii ensisijaisesti liikuntajärjestöjen toimintakentässä. Viime vuosina liikuntajärjestökenttä on ollut suuressa murroksessa mm. SLU:n, Nuoren Suomen ja Kunto ry:n lakkauttamisen ja Valon perustamisen johdosta. Myös monia lajiliittoja on yhdistynyt. Samalla järjestökentälle on kokonaisuutena myönnetty aikaisempia suurempia valtionavustuksia. Seuratukien määrä on kasvanut samalla valtavasti. Toisaalta Valon avustuksien pienenemisen myötä henkilöstövähennykset olivat mittavia, ja myös keskusjärjestön toiminta on aiempaa suppeampaa. Valon toiminnassa matalan kynnyksen liikunnan edistäminen ei ole ollut erityinen painopiste, ja siihen vaikuttaminen on ollut takkuista. Tulevat vuodet näyttävät, mikä on liikunnan edistämisen asema suomalaisessa järjestökentässä. Myös huippu-urheilun piirissä tehdyt murrokset ovat vaikuttaneet OLL:oon. HUMU-työrymän väliraportissa todettiin, että universiadit olisi syytä koordinoida Olympiakomitean toimesta muiden monilajisten kisojen ohella. OHU siirtyikin kokonaisuudessaan OK:n alaisuuteen 1.1.2015, ja samalla OLL:n toiminnasta poistui iso strateginen osa. Voikin todeta, että huippu-urheilun merkitys on suomalaisessa liikuntajärjestöelämässä kasvanut, ja se on keskittynyt aikaisempaa voimakkaammin OK:n siipien suojiin. Ns. terveysliikunnalle ei ole vielä löytynyt yhtä vahvaa puolesta puhujaa, vaikka virallisesti Valo asiasta vastaakin. Koulutuspolitiikka vaikuttaa välillisesti myös OLL:n toimintaan. Yliopistolaki ja ammattikorkeakoululaki määrittävät ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien jäsenyyksien muodot, ja ne vaikuttavat suoraan myös OLL:n jäsenmäärään. Jos automaatiojäsenyys laajenisi amk-puolelle, parantuisivat myös OLL:n taloudelliset edellytykset. Toisaalta jos yliopistolaista poistuisi automaatiojäsenyys, tarkoittaisi se myös OLL:lle merkittävää jäsenkatoa. Näitä muutoksia ei kuitenkaan ole toistaiseksi tiedossa. OLL:n jäsenten tilanteet ovat hyvin erilaisia. Jäsenjärjestöjen koot vaihtelevat paljon, osalla korkeakouluista on kampuksia useammalla paikkakunnalla ja moni ylioppilaskunta on paljon edellä suurta osaa opiskelijakunnista. Jäsenjärjestöt ovat sijoittuneet laajalti ympäri Suomea ja se tuottaa haasteita esimerkiksi jäsenjärjestöjä tavatessa pienellä työvaliokunnalla. Jäsenjärjestöjen resurssit liikuntaan ovat usein vähäisiä. Monella ylioppilaskunnalla ja opiskelijakunnalla on niin paljon muutakin toimintaa, että liikunta jää ns. jalkoihin. Taloudellinen 12 / 18
477 478 479 480 481 482 483 484 485 486 487 488 489 490 491 492 493 494 495 496 497 498 499 500 501 502 503 504 505 506 507 508 509 510 511 512 513 514 515 516 517 518 519 tilanne ei myöskään ole ollenkaan optimaalinen esimerkiksi liikuntapalvelujen käynnistämiseen. Vain osalla jäsenjärjestöistä on liikuntaa tekevä työntekijä ja usein heilläkin on muitakin sektoreita. Liikunnan asema korkeakouluissa Korkeakoulut ovat edelleen ainoa osa suomalaista koulutusjärjestelmää, jossa liikunnalla ei ole lakisääteistä asemaa. Korkeakoululiikunnan palvelut ovat kehittyneet usealla eri paikkakunnalla, mutta edelleen vain kolme korkeakoulua täyttää korkeakoululiikunnan suositusten vähimmäistason rahoituksen osalta (30 /opiskelija). Liikuntatyöntekijöiden ja käytettävissä olevien liikuntatilojen osalta vain neljästä viiteen korkeakoulua täyttää suositusten vähimmäistason. Liikuntapalveluiden erot korkeakoulujen välillä ovat todella suuret, useat korkeakoulut eivät ole lähelläkään suositusten vähimmäistasoa. Opiskelijat eivät ole liikuntapalveluiden osalta lähelläkään yhdenvertaista asemaa. Korkeakoululiikunnassa pyritään kiinnittämään huomiota vähän tai ei ollenkaan liikkuviin tarjoamalla riittävän matalankynnyksen liikuntapalveluita heille sekä liikuntatuutoroinnilla. YTHS:llä on käytössä liikunnan mini-interventiomalli, joka on kehitetty yhdessä OLL:n kanssa tukemaan liikunnan harrastamista. Mallin myötä liikunnan puheeksi otto YTHS:n vastaanotoilla on yleistynyt ja systematisoitunut. Vuonna 2015 on tarkoitus tehdä arviointitutkimus miten hyvin malli on lähtenyt toimimaan ja pilotoida mallia Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijaterveydenhuollossa, jotta se saadaan käyttöön kaikessa opiskelijaterveydenhuollossa. Liikunnan mini-interventiomallin taustalla on liikunnan Käypä hoito -suositukset. Veikkaus Suomalaisen liikunnan ja urheilun rahoitus on jo pitkään rakentunut Veikkauksen monipoliaseman varaan. EU on toistaiseksi hyväksynyt suomalaisen erityisjärjestelyn, joka pitkälti mahdollistaa monipuolisen liikunnan rahoittamisen. Monopolin vapauttaminen toisi sponsorimarkkinoille uusia toimijoita, mutta niiden tuki yleensä kohdistuu TV-näkyvyyttä saaville lajeille. Tästä syystä myös OLL on puolustanut Veikkauksen monipoliasemaa. Veikkaus on ollut vahva tukijalka OKM:n edunsaajille ja niiden rahoitukselle. Tulevaisuus näyttää, toteutuvatko Veikkauksen, RAY:n ja Finntoton yhdistämissuunnitelmat. Yhdistäminen ei ole välttämättä riski, vaan voi myös virtaviivaistaa suomalaisten järjestöjen rahoitusta. Parhaimmillaan raja-aidat järjestöjen välillä voisivat vähetä, ja uudenlainen yhteistyö voisi mahdollistua. Liikkuva koulu Liikkuva koulu on ollut yksi merkittävimmistä viime vuosien liikuntapoliittisista hankkeista. Liikkuva koulu -hanke aloitti vuonna 2010 pilotoimalla koulupäivän liikunnallistamista 50 koulussa. Tänä vuonna Liikkuva koulu laajenee jo 1000 kouluun. Hankkeen ideana on liikunnallistaa koulupäivä mm. välitunteja hyödyntäen, opetusta toiminnallistamalla ja lisäämällä kerhotoimintaa ja koulumatkaliikuntaa. LIKES koordinoi hankkeeseen liittyvää tutkimusta, jossa lapsille tehdään Move -aktiivisuusmittaus 5. ja 8. luokilla. Hanketta koordinoivat Opetushallitus ja 13 / 18
520 521 522 523 524 525 526 527 528 529 530 531 532 533 534 535 536 537 538 539 540 541 542 543 544 545 546 547 548 549 550 551 552 553 554 555 556 557 558 559 560 561 562 563 LIKES, ja sen ohjausryhmän puheenjohtajana on OKM:n virkamies Hannu Tolonen. OLL on ajanut Liikkuva koulu -hankkeen laajentamista toiselle- ja korkea-asteelle soveltuvin osin. Liikkuvan koulun suurin merkitys on ollut, että koulumaailmaa on alettu pitää entistä tärkeämpänä lasten ja nuorten liikuttajana kun aikaisemmin vannottiin lähes yksinomaan seurojen nimiin. Nykyisin ajatellaan yleisesti, että seurat eivät pysty liikuttamaan kaikkia vaan koulua tarvitaan koko ikäryhmän liikuttamiseen. Tämä tuo suuria mahdollisuuksia myös toiselle ja kolmannelle asteelle, koska ne ovat luonteva jatkumo liikuttamisessa perusasteen jälkeen. Mahdolliset kumppanuudet tulevaisuudessa Edellä mainittu teema, koulutusjärjestelmän liikunnallistaminen, voi tuoda OLL:lle myös uusia kumppaneita, tai tuoda entisiä entistä lähemmäs. Toisella asteella toimivat tahot, SAKU, KLL ja Suomen Lukiolaisten liitto voivatkin olla tulevaisuudessa OLL:a lähempänä. Jos Liikkuva Koulu laajenisi toiselle ja kolmannelle asteelle, olisi lähentyminen väistämätöntä. Toivottavia kumppaneita on lisäksi useita, erityisesti yritykset. OLL:n toimintaa pitäisi osata brändätä paremmin yritysyhteistyön parantamiseksi, ja toiminnan hyödyt pitäisi saada esiin. Korkeakoulut ovat potentiaalinen kumppani OLL:lle tulevaisuudessa. Jo nykyisin korkeakoulujen liikuntatoimiten verkosto on aktiivinen, ja se on kasvanut viime vuosina nopeasti uusien korkeakoulujen liikuntapalvelujen myötä. Korkeakouluja on yhteistoimintajäseninä OLL:ssa 5. Monissa muissa maissa korkeakoulut ovat suoraan valtakunnallisten opiskelijaliikuntaliittojen jäseniä. Onko tämä suunta tulossa myös Suomeen? Halutaanko korkeakoulut lähemmäs, vai toimiiko nykyinen linja paremmin? Tärkeä kumppani ne ovat joka tapauksessa, koska opiskelijoiden liikuttaminen halutaan OLL:ssa nykyistä laajemmin niiden tehtäväksi. Liikuntakulttuurin muutos Suomalainen liikuntakulttuuri on tutkimusten mukaan muuttunut siten, että ihmisten liikuntaharrastusten määrä on lisääntynyt, mutta arjen aktiivisuus on vähentynyt. Tästä syystä liikunnan kokonaismäärä on vähentynyt, ja ihmiset istuvat entistä enemmän. Liikuntalajien promoamisen lisäksi tarvitaankin kannustamista arjen aktiivisuuteen. Tähän eivät kuitenkaan perinteiset urheiluseurat auta, vaan tarvitaan ihmisten asennemuutosta. Liikuntakulttuurissa on myös jatkuvasti erilaisia buumeja, jotka kukoistavat jonkin aikaa ja hiipuvat sitten uusien tieltä. Opiskelijaliikunta hyödyntää buumeja melko hyvin, koska korkeakoulujen liikuntapalvelut reagoivat melko hyvin ajan vaatimuksiin. Tällä hetkellä isoja ilmiöitä ovat fitness, personal trainer palvelut, crossfit ja liikunnan mittaaminen (aktiivisuusrannekkeet, yhteisöpalvelut somessa jne). Tällä hetkellä moni buumi on yksilökeskeinen, mutta entä tulevaisuudessa? Onko näköpiirissä yhteisöllisyysbuumeja? 14 / 18
564 565 566 LIITE 2. KOOSTE SWOT-ANALYYSISTA Vahvuudet Suuri jäsenmäärä, joka kattaa koko Suomen Kiinnostus jäsenistön mielipiteitä kohtaan Hyvät ja innostuneet työntekijät+toimijat Työntekijöiden kokemus Pieni ydinporukka Ajantasaisuus ja nopea reagointikyky Maanläheinen ja napakka ote toiminnasta, arvot Jäsenjärjestöjen tukeminen mm. OSM-kisat, sektoritapaamiset Keskittyminen yhteen sektoriin (liikunta) ja sen helppo mitattavuus Kontaktit päättäjiin Mahdollisuudet Liikunnan merkityksen vahvistuminen yhteiskunnassa, mahdollisuus vaikuttaa kansanterveyteen Opiskelukyvyn parantaminen ja työurien pidentäminen Vaikutusmahdollisuudet (esim. eduskuntavaalit) Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun, tuo samalla OLL esille Selkeä tavoite verrattuna moneen muuhun järjestöön Ainoa laatuaan (vaikuttava vaikuttaja), toiminta perusteltua (helpottaa rahoituksen saamista) Luoda korkeakoululiikunnasta stabiilikäsite Näkyvyys Teknologian kehitys Somen käyttö Koko kentän hyödyntäminen esim. paikallistasolla Heikkoudet Tunnettavuus ja näkyvyys kentälle Panostus liikuntavastaaviin, liian vähän kasvokkain tapaamisia Ei kontaktoida suoraan opiskelijoita, opiskelijat eivät tunne Valta keskittynyt liikaa? Helsinki-keskeisyys Vaikuttavuus, hukkuuko liikunta esim. hallitusohjelmassa muiden asioiden sekaan? Liian vähän resursseja, kuormittaako työmäärä pientä toimistoa? Sitouttaminen & motivointi & innostaminen Ajan hermolla pysyminen ja uudistuminen tasaisin väliajoin Opkujen ja yokuntien sekä kaupunkien erot, laaja toimintakenttä Graafinen ilme Uhat Avustustulojen/rahoituksen väheneminen Suunnitelmien toteutuminen käytännön tasolla JUST DO IT Jos tieto OLL:n toiminnasta ei mene eteenpäin esim. opiskelijakuntien ja ylioppilaskuntien hallituksille, eivät tavoitteetkaan etene samalla tavalla Ongelmaksi voi koitua se, että keskittyminen liikaa yhteen teemaan sulkee pois julkisesta keskustelusta. Korkeakoulukentän suuret muutokset Suppeassa jäsenistössä pienetkin muutokset vaikuttavat isosti (yokuntien eroamiset) Toiminnan perustelu ja tavoitteiden pitäminen selkeänä Epäterve kehitys (turha byrokratia, kentän ohjaus, selkeät operatiiviset toimintasuunnitelmat, JÄLKISEURANTA!) Miten turvata jatkuvuus? 15 / 18
Jäsenjärjestöt motivoituneempia (?) ohjaamaan kun itsenäisesti yokunnat jäseniä Jäsenpalveluiden ja toiminnan kehittäminen OSM-kisat, muut kisajärjestelyt ja niiden hyödyntäminen Teknologian kehitys Prioriteetit politiikassa Ajautuminen takaisin opiskelijoiden huippuurheiluun Huippu-urheilunäkökulman katoaminen (ei unohdeta yhtä kohde/sidosryhmää, voidaan käyttää esim markkinoinnissa) 567 568 569 570 571 572 573 574 575 576 577 578 579 580 581 582 583 584 585 586 587 588 589 590 591 Muita pointteja: Erilaiset käytännöt ja vaihteleva liikunnan asema opiskelija- ja ylioppilaskuntien välillä; vahvuus vai heikkous? uhka vai mahdollisuus? Toimijat ympäri Suomea. Vahvuus vai heikkous? 16 / 18
592 593 594 595 596 597 598 599 600 601 602 603 604 605 606 607 608 609 610 611 612 613 614 615 616 617 618 619 620 621 622 623 624 625 LIITE 3. OPISKELIJOIDEN LIIKUNTAKULTTUURIN EDISTÄMINEN Liikuntakulttuurilla tarkoitetaan koko liikunnan ja urheilun kattamaa ilmiökenttää. Käsitteessä yhdistyy liikunta, joka viittaa fyysiseen tekemiseen ja toisaalta kulttuuri, joka pitää sisällään kaikki ne merkitykset, jotka liikunnalle ja urheilulle kulttuurissamme annetaan. (Valtion liikuntaneuvosto / Arto Tiihonen 2014 / s. 191) Mikäli yllä olevaa yleistä liikuntakulttuurin käsitettä soveltaa opiskelijoiden liikuntakulttuurin käsitteen avaamiseen, niin silloin voinee alustavasti ja suoraviivaisesti ehdottaa, että: Opiskelijoiden liikuntakulttuurilla tarkoitetaan koko opiskelijoiden liikunnan ja urheilun kattamaa ilmiökenttää. Käsitteessä yhdistyy opiskelijoiden liikunta, joka viittaa fyysiseen tekemiseen ja toisaalta kulttuuri, joka pitää sisällään kaikki ne merkitykset, jotka liikunnalle ja urheilulle opiskelijakulttuurissamme annetaan. Jos yllä annettua määritelmää tarkastelee kriittisesti, niin voi ainakin kysyä, onko liikuntakulttuurissamme olemassa jokin sellainen eriytynyt alakulttuuri, jota voidaan kutsua opiskelijoiden liikuntakulttuuriksi. Vaikka mitään tarkkarajaista ja eriytynyttä opiskelijoiden liikuntakulttuuria ei olisi olemassa, voidaan ehkä kuitenkin ajatella, että opiskelijoiden elämäntilanteessa on joitakin sellaisia tyypillisiä piirteitä (kuten itsenäistyminen, muutto ja asuminen opiskelupaikkakunnalla, kaveripiirin muuttuminen, korkeakoulu päivittäisenä opiskeluympäristönä, nuoren aikuisen kohtuullisen hyvä terveys jne.), jotka antavat jossain määrin yhtenäistä leimaa myös opiskelijoiden liikunnalle ja sille annettaville merkityksille. Mitä opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistäminen sitten on? Jos asiaa lähestyy opiskelijoiden fyysisen aktiivisuuden lisäämisen näkökulmasta, niin voi sanoa, että kun opiskelijoiden fyysinen aktiivisuus ja tekeminen (mukaan lukien arjen aktiivisuus, liikunta ja urheilu) lisääntyvät, niin samalla opiskelijoiden liikuntakulttuuri osaltaan edistyy. Edelleen yllä mainittua opiskelijoiden liikuntakulttuurin luonnehdintaa mukaillen voi sanoa, että toisen osan opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistymisessä muodostavat muutokset kulttuurissa eli merkityksissä, jotka opiskelijat fyysiselle aktiivisuudelle, liikunnalle ja urheilulle antavat. Toisin kuin fyysisen aktiivisuuden lisäämisen kohdalla, on hankalampi kysymys, millaiset liikunnalle ja urheilulle annettavat merkitykset ja niiden muutokset, voidaan katsoa olevan edistymistä. Ehkä voidaan kuitenkin ajatella siten, että ko. merkityksissä tapahtuvat muutokset ovat edistymistä, mikäli ne aiempaa enemmän, monipuolisemmin, suvaitsevammin ja pitkäjänteisemmin lisäävät opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta. Hyvin samansuuntainen, mutta hieman yllä olevaa jaottelua hienojakoisempi näkökulma opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistämiseen saadaan liikuntasuhteen käsitteen avulla. 17 / 18
626 627 628 629 630 631 632 633 634 635 636 637 638 639 640 Liikuntasuhdeteoriaa (ks. esim. Pasi Koski (2008)) soveltaen ihmisen liikuntasuhteen voidaan ajatella rakentuvan useasta, osittain päällekkäisestä osa-alueesta: I) oma fyysinen aktiivisuus, liikunta ja urheilu II) suhtautuminen eli fyysiselle aktiivisuudelle, liikunnalle ja urheilulle annettavat merkitykset III) liikunnan ja urheilun ilmiökentän seuraaminen ja kiinnostus (esim. penkkiurheilu, liikunnan ja urheilun historia) IV) liikunnan ja urheilun tuottaminen (esim. tapahtumien järjestäminen ja osallistuminen seuratoimintaan). Edellä esitetyssä viitekehyksessä ihmisten - ja siten myös opiskelijoiden - liikuntasuhteen voidaan ajatella olevan vahva, mikäli se ilmenee aktiivisuutena kaikilla yllä mainituilla liikuntasuhteen osaaluilla. (ks. Tiihonen 2014 / s. 30). Mikäli nyt ajatellaan, että opiskelijoiden liikuntakulttuurin kokonaisuus ainakin jossakin määrin rakentuu opiskelijoiden liikuntasuhteen varaan, niin silloin voidaan sanoa, että opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistämistä voidaan tehdä vahvistamalla opiskelijoiden liikuntasuhteen eri osa-alueita. 641 642 643 644 645 646 647 648 649 650 651 652 KUVIO 1. Opiskelijoiden liikuntakulttuurin kokonaisuuden voidaan ajatella rakentuvan opiskelijoiden liikuntasuhteen ja sen eri osa-alueiden kautta ja varaan. 18 / 18