LOVIISAN KAUPUNGIN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013 2015 - Erityisliikunnan kehittämishanke LOVIISAN KAUPUNGIN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS Loviisan vapaa-aikatoimi

2 Loviisan kaupungin erityisliikunnan peruskartoitus SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013 2015 -HANKE... 3 3. ERITYISLIIKUNNASTA YLEISESTI... 4 3.1. Erityisliikunnan määritelmä ja merkitys... 4 3.2. Erityisryhmiin kuuluvat Loviisassa... 5 4. LOVIISAN LIIKUNTATILAT... 7 5. ERITYISLIIKUNTAPALVELUT LOVIISASSA SYKSYLLÄ 2013... 10 5.1. Loviisan kaupungin erityisliikuntaryhmät... 10 5.2. Yhdistysten, seurakunnan ja palvelutalosäätiön erityisliikuntaryhmät Loviisassa... 11 5.3. Yhteenveto Loviisan erityisliikuntaryhmistä... 13 5.4. Ohjaajat erityisliikuntaryhmissä... 13 6. ERITYISLIIKUNTAKYSELYN TULOKSET... 14 7. ANALYYSI ERITYISLIIKUNNASTA LOVIISAN VAPAA-AIKATOIMESSA... 14 8. YHTEENVETO... 16

3 1. JOHDANTO Liikuntatieteellinen Seura kutsui Loviisan kaupungin mukaan Erityisliikunta kuntiin 2013 2015 -hankkeeseen. Samannimiset hankkeet on toteutettu aikaisemmin vuosina 1997 1999, 2004 2006 ja 2007 2009 niissä yli 10.000 asukkaan kunnissa, joissa ei ole päätoimista erityisliikunnanohjaaja. Aikaisemmilla hankkeilla on onnistuttu mm. kasvattamaan erityisliikuntaan osallistuvien joukkoa, lisäämään erityisliikuntaryhmien ja -tapahtumien sekä ohjaajien määrää ja parantamaan toimijoiden osaamista. Arviolta yli miljoona suomalaista kuuluu liikunnan erityisryhmiin korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Osa erityisryhmäläisistä pystyy käyttämään yleisiä liikuntapalveluja, osa tarvitsee kohderyhmän tarpeet huomioivaa erityisliikuntaa. Erityisryhmien liikunta tai soveltava liikunta on enimmäkseen tavallista terveyttä ja toimintakykyä edistävää liikuntaa, jonka tavoitteena on luoda edellytyksiä arjesta selviytymiseen mahdollisimman itsenäisesti. 1 Suomessa monessa laissa säädellään terveydestä ja hyvinvoinnista sekä liikunnasta: perustuslaki (731/1999), liikuntalaki (1054/1998), terveyshuoltolaki (1326/2010), nuorisolaki (72/2006) ja kuntalaki (365/1995). Perustuslain mukaan liikunta on sivistyksellinen perusoikeus, joka kuuluu kaikille. Liikuntalain tarkoitus on edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä liikunnan avulla sekä edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta. Liikuntalain mukaan kuntien tulee mm. järjestää liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Kuntalain mukaan kunnan tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Liikunta on hyvinvointipolitiikan väline ja sillä on merkitystä kuntalaisten terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpidossa. Tämän peruskartoituksen tavoitteena on selvittää Loviisan kaupungin erityisliikunnan tilanne. Kun nykytilanne tiedetään, ryhdytään kehittämään kaupungin erityisliikuntaa nykyisestään. 2. ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013 2015 -HANKE Liikuntatieteellinen Seura on käynnistänyt huhtikuussa 2013 kuntien erityisliikunnan kehittämishankkeen. Hankkeen tavoitteena on kehittää seitsemän yhteistyökunnan kanssa erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset. Hanke on kohdennettu niihin yli 10.000 asukkaan kuntiin, jossa ei ole vielä erityisliikunnanohjaajaa tai joiden erityisliikuntapalveluita kannattaa kehittää. Hankkeen yhteistyökunniksi lähtivät mukaan Orimattila, Loviisa, Mänttä-Vilppula, Kalajoki, Huittinen, Eura ja Alajärvi. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivut Erityisliikunta.

4 Hankkeen tavoitteena on yhteistyökunnissa toteutettavilla kehittämistoimilla: - Lisätä erityisliikuntatoimijoiden yhteistyötä sekä selkiinnyttää työn- ja vastuunjakoa. - Lisätä ammattitaitoisten erityisliikunnanohjaajien määrää ja varmistaa tuntiohjaajien laatu. - Lisätä erityisliikuntaryhmien määrää. - Luoda perusteita resurssien kohdentamiseksi erityisliikuntaan. - Luoda pysyviä toimintakäytäntöjä ja levittää hyviä toimintatapoja kuntatasolla. Valtakunnallisen hankkeen tavoitteiden lisäksi jokainen yhteistyökunta asettaa omat tavoitteet kehittämistoiminnalleen. Hankkeessa tehdään myös yhteistyötä muiden liikunnan kehittämishankkeiden kanssa. 3. ERITYISLIIKUNNASTA YLEISESTI 3.1. Erityisliikunnan määritelmä ja merkitys Erityisryhmien liikunta on sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan, ja joiden liikuntaa vaatii soveltamista ja erityisosaamista 2. Määritelmällä tarkoitetaan erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä yli 65-vuotiaita henkilöitä. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Liikunnalla on tutkitusti erityisen suuri merkitys ihmisille, joilla on pitkäaikaissairaus tai vamma. Vaikka erityisryhmien liikunnassa korostuvat terveys ja toimintakyky, ovat erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden liikunnan tavoitteet pääpiirteissään samat kuin muillakin. Erityisliikunnan ja vammaisurheilun ruohonjuuritason toimintaan osallistuminen voi myös tukea henkilön yksilöllisiä kuntoutustavoitteita. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden liikunnan ohjaaminen edellyttää ammattitaitoa, kykyä soveltaa liikuntaa yksilöllisesti ja esteettömiä liikuntatiloja. Erityisliikuntaa järjestävät kunnat, erityisryhmien liikuntajärjestöt, kansanterveys- ja vammaisjärjestöt, sosiaali- ja terveydenhuollon laitokset ja koulut yhteistyössä lajiliittojen ja liikuntaseurojen kanssa. Valtakunnallisista toimijoista etenkin Soveltava Liikunta SoveLi ry ja Suomen vammaisurheilu- ja liikunta VAU ry luovat edellytyksiä erityisryhmien liikunnan lisäämiselle koko elämänkulussa. 3 2 Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö 1996. 3 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10.

5 Erityisryhmillä on jokaisella omia tavoitteita erityisliikunnan suhteen. Ikäihmisille on tärkeä saada ylläpidettyä toimintakykyä ja ehkäistä esimerkiksi kaatumisia, jotka usein johtavat luunmurtumiin. Reumaatikolle ja nivelrikkoisille on tärkeä saada ylläpidettyä nivelten liikkuvuutta. Liikuntavammaisille liikunnan tulisi olla toimivien ruumiinosien lihasvoimaa vahvistavaa. Psyykkisesti sairaille liikunta voi toimia rentouttajana. 3.2. Erityisryhmiin kuuluvat Loviisassa Karkea arvio erityisryhmiin kuuluvista (20 25 % asukkaista): Kunta Asukkaita Erityisryhmäläisiä Orimattila 16 369 3 300 4 100 Loviisa 15 552 3 100 3 900 Kalajoki 12 616 2 500 3 200 Eura 12 424 2 500 3 100 Mänttä-Vilppula 11 308 2 300 2 800 Huittinen 10 638 2 100 2 700 Alajärvi 10 327 2 100 2 600 Tarkempi arvio erityisryhmiin kuuluvista, ikäihmiset Iäkkäillä henkilöillä tarkoitetaan yleisesti yli 65-vuotiaita henkilöitä. Ihmiset ovat erilaisia vanhenemisen suhteen, joten iäkkäiden ryhmä muodostuu toimintakyvyltään hyvin erilaisista yksilöistä. Elämänsä aikana hyvin kunnostaan huolta pitäneen 70-vuotiaan toimintakyky voi olla sama kuin 40-vuotiaan. 4 On kuitenkin arvioitu, että noin puolella 75 vuotta täyttäneistä on ongelmia liikkumisessaan 5. Erityisliikunnan kohderyhmänä ovatkin iäkkäät, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Kunta Asukkaita 65 v. täyttäneitä Vaikeuksia portaiden nousussa Vaikeuksia ½ km kävelyssä Orimattila 16 369 3 208 750 900 Loviisa 15 552 3 530 800 1 000 Kalajoki 12 616 2 473 550 700 Eura 12 424 2 833 650 800 Mänttä-Vilppula 11 308 2 929 700 850 Huittinen 10 638 2 479 600 700 Alajärvi 10 327 2 189 550 650 4 Rintala, Pauli Huovinen, Terhi Niemelä, Satu: Soveltava Liikunta. Liikuntatieteellinen Seura 2012. 5 Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma. OKM 2011.

6 Tarkempi arvio erityisryhmiin kuuluvista, pitkäaikaissairaat: Pitkäaikaissairaalla on yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Pitkäaikaissairaudet voidaan määritellä monin eri tavoin, kuten sairauden ja hoidon keston sekä sairauden vaikutusten perusteella. Pitkäaikaissairauksiksi voidaan luokitella niin pysyvät ja pysyvää vammautumista aiheuttavat sairaudet kuin myös sairaudet, joiden oireet tai hoidon tarve kestävät vähintään puoli vuotta. Pitkäkestoisuuden lisäksi pitkäaikaissairaudet voivat vaatia kuntoutumista varten erityistä koulutusta, pitkäaikaista ohjausta, tarkkailua tai hoitoa. 6 Pitkäaikaissairauksille on myös tyypillistä, että ne haittaavat sairastuneen jokapäiväistä elämää. 7 Yleisimpiä pitkäaikaissairauksia ovat astma, reuma, sydänsairaudet, diabetes, syöpä ja mielenterveyshäiriöt. 8 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja Arvio pitkäaikais- Kunta Asukkaita sairaista Orimattila 16 369 4 000 5 000 771 Loviisa 15 552 4 000 4 800 796 Kalajoki 12 616 3 500 3 500 612 Eura 12 424 3 200 3 500 622 Mänttä-Vilppula 11 308 3 600 3 100 708 Huittinen 10 638 2 800 3 000 567 Alajärvi 10 327 3 100 2 900 684 Työkyvyt. eläkkeellä Tarkempi arvio erityisryhmiin kuuluvista, vammaiset: Vammaiselle henkilölle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Kansainvälisessä määritelmässä vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma. Vuorovaikutuksessa erilaisten toimintaympäristön esteiden kanssa vamma voi estää yksilön täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. 9 Kuntien toimintaa ohjaavassa vammaispalvelulaissa vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Ulkopuolelle on rajattu sairauden aiheuttama vähäisempi tai lyhytaikainen vajaakuntoisuus. Haittaa voidaan pitää pitkäaikaisena aina, kun se arvioidaan kestävän yli vuoden. 10 6 Pitkäaikaisiin hoitoihin sitoutuminen Näyttöä toiminnan tueksi. Lääketietokeskus 2004 ja Hopia, Hanna: Somaattisesti pitkäaikaissairaan lapsen perheen terveyden edistäminen. Tampereen yliopisto 2006. 7 Vaarama, Marja Moisio, Pasi ja Karvonen, Sakari (toim.): Suomalaisten hyvinvointi 2010. THL 2010. 8 Mälkiä, Esko - Rintala, Pauli: Uusi erityisliikunta. Liikunnan sovellukset erityisryhmille. Liikuntatieteellinen Seura 2002. 9 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus 2008. 10 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ja Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista HE 219/1986 vp.

7 Kunta Asukkaita Vähimmäis-arvio (0,5 %) Kelan vammaistuet Orimattila 16 369 800 800 Loviisa 15 552 800 800 Kalajoki 12 616 650 800 Eura 12 424 600 700 Mänttä-Vilppula 11 308 550 850 Huittinen 10 638 550 750 Alajärvi 10 327 500 850 4. LOVIISAN LIIKUNTATILAT Loviisan kaupunki on pinta-altaan laaja (845m 2), mutta silti liikuntapaikkoja löytyy eri Loviisan kaupunginosista. Kaupungilla on kaksi suurempaa liikuntahallia, kolme liikuntasalia ja neljä koulun liikuntasalia. Lisäksi on muutamia saleja ja erityishalleja, jotka ovat yhdistyksien tai julkisen sektorin omistamia. Keskustassa kaupungilla on liikuntahalli, johon on mahdollista tulla pyörätuolilla. Sali, kuntosali ja pukuhuoneet ovat samalla tasolla kuin sisäänpääsy. Liikuntahallin esteettömyyttä on selvitetty tarkemmin Satakunnan Ammattikorkeakoulun LIEKAhankkeelle, jonka tavoitteena on ollut selvittää kaikkien Suomen kuntien pääliikuntapaikkojen esteettömyyttä. Selvityksessä ei ole kyse laajasta ammattilaisen tekemästä esteettömyyskartoituksesta vaan esteettömyys selvitettiin vain pääpiirteittäin viiden osa-alueen osalta: pääsisäänkäynti, kulkuväylät, portaat ja hissi, WC sekä pukeutumis- ja peseytymistilat. Tiedot esteettömyydestä antoi liikuntatoimen henkilö. Liikuntahallin esteettömyysongelmiksi nousivat seuraavat kohdat: Sisäänkäynti - Pääsisäänkäynnin läheisyydessä ei ole liikuntaesteisten autopaikkoja - Sisäänkäyntiä ei ole katettu - Sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä ei ole kohteen opastaulua - Sisäänkäynnin yhteydessä olevissa portaissa ja luiskassa ei ole käsijohteita - Sisäänkäynnin ovessa on kynnys - Sisäänkäynnin ovi ei toimi sähköisellä avauspainikkeella eikä oven yhteydessä ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta Kulkuväylät - Kulkuväylillä ei ole tukikaiteita tai käsijohteita eikä istuimia levähtämiseen - Kulkuväylien valaistus ei ole hyvä, tasainen ja häikäisemätön WC - Kulkua wc-tilaan ei ole opastettu

8 Pukeutumis- ja peseytymistilat - Pukeutumis- ja peseytymistilojen yhteydessä ei ole esteetöntä wc:tä/inva-wc:t - Kulkua pukeutumis- ja peseytymistilaan ei ole opastettu Muiden keskustan liikuntapaikkojen esteettömyydestä: - Generalshagenin koulussa on liikuntasali, johon on mahdollista tulla pyörätuolihissillä. - Myllyharjun koulun liikuntasali on toisessa kerroksessa eikä sinne pääse pyörätuolilla. - Rakenteilla (valmistuu 2014 kesällä) on uusi suomenkielinen koulukeskus, johon tulee esteettömällä pääsyllä varustettu liikuntasali. Kouluun tulee tilat sekä alakoulun että erityiskoulun oppilaille, joten koko rakennus ja piha on suunniteltu liikuntarajoitteisille. - Forumin voimistelusaliin ei ole esteetön pääsy, koska sali on yläkerrassa. - Urheilupaviljongin kuntosaliin ei ole esteetön pääsy, sillä ylös kuntosaaliin johtaa rappuset. - Jäähalliin (pressuhalli) on korkea kynnys ja jäällekin on astuttava alas vaihtoaitiosta. Jääkoneen sisääntulo-ovesta olisi esteetön pääsy, jos sitä kautta saisi luvan mennä. Keskustan ulkoliikuntapaikkojen esteettömyydestä: - Senioripuistossa on pehmeä hiekkapohja, joten se ei ole esteetön. - Keskustassa on urheilukenttä ja nurmikenttä, nurmijalkapallokenttä, neljä hiekkajalkapallokenttää (kaksi isoa ja kaksi pientä), Urheilupaviljongin kuntorata ja Harmaakallion kuntorata. Kuntoradat ovat hiekkapohjaisia ja osittain pehmeitä eli eivät ole esteettömiä. - Plagenin uimarannalla on pitkä laituri, jossa on monet uimatikkaat. Rannalla on myös beachvolley-kentät ja ulkoliikuntatelineet nurmella. Pukuhuoneet eivät ole esteettömiä. - Casinopuiston tenniskentistä yksi on esteetön. - Lisäksi on ulkoilureittejä esim. Harjulla ja rantakadulla (kova hiekkapohja) sekä päällistettyjä pyöräilyteitä. Yksityisen sektorin/yhdistyksien omistamien keskustan liikuntatilojen esteettömyydestä: - Kuntosali Balanssi on rakennuksen alakerrassa, jonne päästäkseen täytyy mennä muutama porrasaskelma alaspäin. Sisällä itse kuntosali on esteetön tila. - Tanssiopiston voimistelusaliin meijerissä pääsee kapeiden käytävien ja rappusten jälkeen, mutta toiseen saliin painotalossa on esteetön pääsy.

9 Meijerissä toimii myös judoseura Arashi, jonka vuokratut tilat sijaitsevat rakennuksen toisessa kerroksessa. Pukutilat ja sisäänpääsy ovat puolestaan kellarikerroksessa. - Painotalossa toimii CrossFit Loviisa, joiden tilat ovat alakerrassa ja johon johtaa portaat alas. Salissa toimii mm. spinning-tunnit. - Keilahalliin on esteetön pääsy ja hallissa on heittokouru sekä kahvallinen keilapallo. Keilahallissa on myös mahdollista palata biljardia. - Palvelutalo Esplanadiin on esteetön pääsy. Palvelutalolla on voimistelusali ja kaupungin ainoa uima-allas, jossa toimii kaikki yhdistyksien ja kaupungin vesijumpat. Muiden kaupunginosien liikuntatilat (sekä kaupungin että yksityisten/yhdistyksien): Isnäs: Tiilimurskainen urheilukenttä ja asfaltoitu jääkaukalo ovat esteettömät. Isnäsissä on myös kuntorata. Nuorisoseurantalolla kansallisopistolla on voimistelua. Haddom: Asfaltoitu pieni jääkaukalo ja nurmijalkapallokenttä, jossa on myös pituushyppy-, kuula-, keihäsheittopaikat. Ulkoliikuntatelineet ovat hiekkapohjalla. Hommansby: Hiekkapohjainen jääkaukalo, tiilimurskainen juoksusuora, hyppy ja heittopaikat sekä pieni nurmijalkapallokenttä. Kuntopolku sijaitsee naapurikylässä Andersbyssä. Nuorisoseurantalolla on voimistelua. Koskenkylä: Liikuntahalli Agricolahalli, jonka pääsisäänkäynti ei ole esteetön. Takaoven sisäänpääsy on tehty esteettömäksi, mutta talvisin oven eteen ajetaan lunta. Hallissa on iso sali, juoksusuora ja kuntosali, johon on kynnys. Koskenkylässä on myös nurmijalkapallokenttä, jossa on yleisurheilumahdollisuuksia. Lisäksi on asfaltoitu jääkaukalo, kuntorata ja uimaranta, jossa ei ole laituria, mutta on esteetön. Liljendal: Urheilutalo (sali), johon on esteetön sisäänpääsy. Urheilukenttä, jossa on jalkapallokenttänurmi, asfaltoitu jääkaukalo, hiekkapohjainen senioripuisto sekä kuntopolku. Näihin on esteetön pääsy. Uimapaikka Taikaranta on kallioinen ja uimapaikassa on hyppytorni, johon ei ole pääsyä pyörätuolilla. Kuntosali on nuorisoseuran ja sijaitsee nuorisoseuratalon alakerrassa. Sisäänpääsy on samassa tasossa. Pernaja: Hiilimurskainen urheilukenttä, jossa on nurmijalkapallokenttä. Lisäksi on asfaltoitu jääkaukalo, kuntorata, matalarantainen uimaranta, joihin on esteetön pääsy. Ruotsinkylä: Kuntorata, hiekkapohjainen jääkaukalo, kuntosali seuratalossa sekä uimaranta naapurikylässä Näsbyssä, jossa on lyhyt laituri uimatikkailla.

10 Strömfors: Urheilukenttä ja asfaltoitu jääkaukalo, jossa voi pelata kesällä tennistä, sulkaja koripalloa. Kentille on esteetön pääsy. Strömforsissa on kuntosali, johon on porrasaskeleet ulkona sekä yksi askel sisällä kuntosalissa. Myöskään alueen kuntopolku ja vaellusreitit eivät sovellu liikuntaesteisille. Kiramon uimapaikalle pääse autolla lähelle laituria, jossa on kahdet uimatikkaat sekä kahluuallas. Kukuljärven uimapaikka ei sovellu liikuntarajoitteisille. Tesjoki: Nurmijalkapallokenttä, jossa on pituushyppy ja kuulantyöntöpaikka, monitoimikaukalo tekonurmella, kuntopolku, joihin on esteetön pääsy. Särkjärven uimaranta on matala ja kirkasvetinen uimapaikka, jonka laiturissa on kahdet uimatikkaat. Uimarannalle on pitkä matka parkkipaikalta. Valko: Monitoimitalo, jossa on liikunta- ja kuntosali. Lisäksi Valkossa on hiilimurskainen urheilukenttä, jossa on hiekkapohjainen jalkapallokenttä. Alueella sijaitsee myös matalapohjainen uimaranta, jonka laiturissa on uimatikkaat. Lisäksi Valkossa on jääkaukalo ja kuntorata, jossa on ulkoliikuntatelineet. Näihin paikkoihin on esteetön pääsy. Frisbeegolfrata sijaitsee vaikeakulkuisella alustalla. 5. ERITYISLIIKUNTAPALVELUT LOVIISASSA SYKSYLLÄ 2013 Loviisan kaupunki järjestää muutaman erityisliikuntaryhmän viikossa. Lisäksi monet eläkeläisyhdistykset ja kansanterveysyhdistykset (esim. Reuma) sekä Palvelutalo Esplanadin säätiö järjestävät omille jäsenille tai asukkaille liikuntaa. Liikuntaseurat eivät juurikaan järjestä erityisliikuntaa Loviisassa. 5.1. Loviisan kaupungin erityisliikuntaryhmät Loviisan kaupungin vapaa-aikatoimi järjestää senioreille kevennettyä salijumppaa, jossa voi käyttää tuolia apuna. Jumpparyhmät toimivat Koskenkylässä (n. 10 osallistujaa) ja keskustassa (n.15 osallistujaa). Senioreille on tarjolla myös ohjattua kuntosaliharjoittelua keskustassa (n. 10 osallistujaa) ja Valkossa (n. 15 osallistujaa). Kaupungilla on kahdeksan senioreiden vesijumpparyhmää, joissa käy n. 150 ihmistä viikossa. Jumpparyhmissä on osallistujia, jotka eivät ole eläkeläisiä. Monilla osallistujilla on kuitenkin nivelrikkoa, kulumia, proteeseja, sepelvaltimotauteja, astmaa, minkä vuoksi vesiliikunta on heille hyväksi. Vapaa-aikatoimi järjestää myös mielenterveyskuntouttajille ohjattua kuntosaliharjoittelua (n. 5 osallistujaa) sekä sählyä (n. 10 osallistujaa) kerran viikossa. Toimintakeskuksen väki käy jumpassa kerran viikossa (n. 10 osallistujaa). Erityislasten Sporttiskerho toimii niin ikään kerran viikossa. Sporttikseen voivat osallistua lapset, jotka ovat ns. erityistä

11 tukea tarvitsevia lapsia (esim. ylivilkkaat, hahmotushäiriöstä kärsiviä, liikuntarajoitteiset, kömpelöt jne). Sporttikseen osallistutaan tavallisesti perheen kanssa (7-9 lasta). Yhteensä Loviisan vapaa-aikatoimi järjestää 16 erityisryhmiin kuuluville soveltuvaa liikuntaryhmää, joista 12 ryhmää on iäkkäille, kaksi ryhmää mielenterveyskuntoutujille, yksi ryhmä kehitysvammaisille ja yksi ryhmä erityislapsille. Ryhmissä käy yhteensä reilut 230 kävijää. Kaupungin senioripalvelu (kaksi kuntohoitajaa, yksi kuntoutushoitajaa) järjestävät iäkkäille toiminnallisia yhteishetkiä eri puolilla kaupunkia. Ohjelmassa on aina liikunnallinen osuus, joka voi olla esim. boccia, tuolijumppa tai pallopelejä istuen. Ryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa. Ryhmiä on Sarvisalossa, Koskenkylässä, Pernajassa, Liljendalissa, Tesjoella ja Viirilässä. Kuntohoitajat senioripalvelusta pitävät kerran viikossa voima- ja tasapainoryhmän Tesjoella. Kuntohoitajat testaavat iäkkäitä heidän kotona ja tekevät sen perusteella heille kuntoutusohjelman. Parhaillaan koulutetaan kotihoitajia Kunnon hoitajiksi, jotta he voisivat kotikäyntien yhteydessä jumpata iäkkäitä. Kuntohoitajat myös kävelyttävät iäkkäitä ulkona. Terveyskeskuksen fysioterapeutit järjestävät heidän asiakkailleen sopivaa liikuntaa. Ryhmiä muodostetaan tarpeen tullen, kun asiakas ei enää tarvitse henkilökohtaista jumppaa vaan pärjää ryhmässä. Ryhmiä voi olla esim. erilaisille neuroloogisille sairauksille (Parkinsonin tauti tai MS-tauti) tai Tules- ryhmä (tuki- ja liikuntaelinsairaat). Ryhmiin osallistuu 3-8 asiakasta. Valkon kansalaisopisto ja Medborgarinstitutet järjestävät yhdessä senioritanssia kerran viikossa keskustassa (18 osallistujaa). Kansalaisopistot järjestävät myös monessa kylässä miehille ja naisille perinteisiä kuntojumppia, joihin osallistuu myös 65+ ihmisiä. Muut kaupungin toimijat järjestävät vähintään kahdeksan ikäihmisten liikuntaryhmää. Tämän lisäksi on vaihtuva määrä fysioterapian ryhmiä ja kylien jumppia. Ryhmien osallistujamääristä ei ole tarkkaa tietoa. 5.2. Yhdistysten, seurakunnan ja palvelutalosäätiön erityisliikuntaryhmät Loviisassa Loviisan Seudun Invalidit - Lovisanejdens Invalider ry. järjestää vesijumppaa (20 osallistujaa) kerran viikossa, keilailua (8 osallistujaa) joka toinen viikko sekä boccia (8 osallistujaa) sisällä tai ulkona. Loviisan Reumayhdistys ry. järjestää sauvakävelyä (10 osallistujaa) kerran viikossa ja kaksi kertaa viikossa vesijumppaa (20 osallistujaa) jäsenilleen, joista toinen on

12 lämpimässä vedessä. Lisäksi Reumayhdistyksellä alkoi syksyllä 2013 uusi kuntosaliryhmä (14 osallistujaa). Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa. Suomen nivelyhdistys Loviisan nivelpiiri järjestää vesijumppaa (25) kerran viikossa. Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. järjestää jäsenilleen tuolijumppaa (15 osallistujaa) kerran viikossa, keilausta (3 osallistujaa) kerran viikossa sekä uintia Porvoossa (5 osallistujaa). Folkhälsan i Lovisa rf. järjestää kerran viikossa perheuintia, johon osallistuu myös liikuntarajoitteisia lapsia (2 osallistujaa). Lisäksi Folkhälsan järjestää kävelyä kerran viikossa. Loviisan uimaseura Lovisa simsällskap ry. järjestää kerran viikossa uintiretken Kotkaan. Retkiin osallistuu paljon 65+ ihmisiä. Valkon eläkkeensaajat ry. järjestää sauvakävelyä (10 osallistujaa) kerran viikossa Valkossa. Loviisan eläkkeensaajat ry. järjestää jäsenille vesijumppaa (20 osallistujaa) kerran viikossa. Lovisanejdens svenska pensionärer rf. järjestää uintia/vesijumppaa (25 osallistujaa) jäsenilleen kerran viikossa. Loviisan suomalainen seurakunta järjestää tuolijumppaa Valkossa (10 osallistujaa) ja keskustassa (20 osallistujaa) kerran viikossa. Lovisa svenska församling järjestää kerran viikossa tuolijumppaa Loviisan keskustassa (20 osallistujaa). Palvelutalo Esplanad järjestää kerran viikossa tuolijumppaa (24 osallistujaa), miesten lihaskunto/venytys ryhmän (12 osallistujaa) sekä kaksi ryhmää vesijumppaa (50 osallistujaa) viikossa. Yhdistykset, seurakunta ja palvelutalosäätiö järjestävät Loviisassa yhteensä vähintään 23 erityisliikuntaryhmää tai liikuntaryhmää, jotka soveltuvat erityisryhmiin kuuluville. Ryhmät jakaantuvat seuraavasti: 12 ikäihmisten ryhmää, kolme mielenterveyskuntoutujien ryhmää ja neljä muuta pitkäaikaissairaiden ryhmää, kolme vammaisten ryhmää ja yksi ryhmä, jossa käy erityislapsia. Ryhmissä käy vähintään reilut 320 kävijää.

13 5.3. Yhteenveto Loviisan erityisliikuntaryhmistä Järjestäjä Ryhmiä Osallistujia Vapaa-aikatoimi 16 234 Muut kaupungin toimijat 8 väh. 18 Yhdistykset 16 185 Palvelutalosäätiö 4 86 Seurakunta 3 50 YHTEENSÄ 47 VÄH. 573 Kohderyhmä Ryhmiä Osallistujia Ikäihmiset 32 409 Mielenterveyskuntoutujat 5 38 Muut pitkäaikaissairaat 4 69 Vammaiset 4 46 Erityislapset 2 11 YHTEENSÄ 47 VÄH. 573 Liikuntamuoto Ryhmiä Osallistujia Uinti ja vesiliikunta 18 317 Erilaiset jumpat 8 124 Kuntosaliharjoittelu tai voima- 6 56 ja tasapainoharjoittelu Kävely tai sauvakävely 3 20 Keilailu 2 11 Boccia 1 8 Tanssi 1 18 Pallopelit 1 10 Monilaji 7 väh. 9 YHTEENSÄ 47 VÄH. 573 5.4. Ohjaajat erityisliikuntaryhmissä Kaupungin vapaa-aikatoimessa on kolme liikunnanohjaaja, joista yksi on erityisliikunnanohjaaja (äitiyslomalla). Senioripalveluissa on kaksi kuntohoitajaa sekä yksi kuntoutushoitaja. Terveyskeskuksessa on viisi fysioterapeuttia. Kansalaisopiston senioritanssin ohjaajat ovat käyneet senioritanssin ohjaajan kurssin. Palvelutalo Esplanadin jumppaohjaaja on ammatiltaan kuntohoitaja. Lisäksi hän on käynyt hydrobic-, vesijumppa- ja voimisteluohjaajan koulutuksen.

14 Reumayhdistyksien vesijumppien ohjaajat ovat käyneet Reumaliiton vesiliikuntakursseja. Lisäksi yksi ohjaajista on ammatiltaan kuntohoitaja, yksi terveydenhoitaja ja yksi on käynyt Tules Samba kurssin. Nivelpiirin vesijumppaohjaaja on käynyt vesiliikunnan ohjaajakoulutuksen. Näiden tiedossa olevien lisäksi yhdistyksissä on omia ohjaajia ja vertaisohjaajia, joiden lukumäärästä ei ole kuitenkaan tarkkaa tietoa. 6. ERITYISLIIKUNTAKYSELYN TULOKSET Loviisassa tehtiin peruskartoitustyön yhteydessä yhdistyksille kysely, jolla selvitettiin yhdistysten tarpeita ja näkemyksiä erityisliikunnan suhteen. Kyselyn perusteella yhdistykset tarvitsevat jatkossa erityisliikuntatoimintaansa lisää ohjaajia. Kouluttamalla ohjaajia yhdistyksiin, saadaan Loviisaan kattavampi erityisliikuntatarjonta. Yhdistyksissä toivottiin eniten ohjaajia vesi- ja tuolijumppaan. Tuolijumppaohjaajia voisi olla helpompi kouluttaa ja tuolijumppaan voisi saada uusia ryhmiä perustettua, sillä vesijumppaan tarvitaan ohjaajien lisäksi myös lisää allasaikoja. Loviisan ainoa allas on nyt jo täydessä käytössä, joten ohjaajia lisäämällä voidaan vain helpottaa nykyisten ohjaajien työmäärää. Loviisaan tarvittaisiin uimahalli, joka lisäisi allasaikoja sekä loisi aivan uudenlasia kuntoilumahdollisuuksia kaikille liikkujille. Kyselyn perusteella eläkeläisyhdistyksen jäsenistön mielenkiinto kohdistuu tällä hetkellä muuhun kuin liikuntaan, mikä voi hankaloittaa liikunnan järjestämistä. Toisaalta eläkeläisyhdistyksissä on kartoittamatta jäsenten erityisliikunnan tarve. Lisää liikkujia olisi varmaan mahdollista aktivoida, jos vain tiedettäisiin mitä liikuntaa halutaan harrastaa yhdistyksissä. Yhdistykset tiedottavat tapahtumistaan pääosin jäsenkirjeissä ja paikallislehdissä. Yhdistykset kaipaisivat apua kaupungilta ohjaustoimintaan. Toiset yhdistykset tarvitsevat ohjaajia ja toiset toivovat vertaistukea. Muutama yhdistys toivoi lisää taloudellista avustusta ja liikuntaan sopivia tiloja, joissa voisi myös säilyttää liikuntavarusteet. 7. ANALYYSI ERITYISLIIKUNNASTA LOVIISAN VAPAA- AIKATOIMESSA Loviisassa ei ole varattuna talousarviossa erityisliikuntaan omaa erillistä budjettia. Liikuntatoimen voi arvioida käyttäneen erityisliikuntaan vuonna 2013 käyttömenoina noin

15 5000 euroa, mikä ei pidä vielä sisällään palkkakustannuksia. Erityisliikunnasta saadut tulot ovat arviolta noin 5 400 euroa vuodessa. Loviisassa liikunta-avustukset myöntää vapaa-aikalautakunta. Erityisliikuntaa järjestäville yhdistyksille on kohdennettu pieni osan avustuksista (n. 500 ), koska painopiste on ollut lasten- ja nuorten liikunnassa. Toistaiseksi mikään yhdistys ei ole järjestänyt lapsille erityisliikuntaa. Sen sijaan perusturvakeskus ei ole jakanut liikunta-avustuksia erityisliikuntaa järjestäville yhdistyksille. Loviisan kaupungin liikunnanohjaaja on käynyt esittelemässä vapaa-aikalautakunnassa Erityisliikunta kuntiin -hanketta ja keskeneräistä erityisliikunnan peruskartoitusta. Lautakunnan jäsenet saavat valmiin kartoituksen paperiversiona keväällä 2014. Loviisassa mikään yksittäinen taho ei koordinoi erityisliikuntapalveluita, joten palveluja ei ole järjestetty mitenkään systemaattisesti tai suunnitellusti. Vapaa-aikatoimen henkilökunnalla on tietty yleiskuva siitä, millaista liikuntaa on tarjolla erityisryhmäläisille. Erityiskoulut järjestävät oppilailleen liikuntaa ja erityisiä liikunnallisia tempauksia, joista vapaa-aikatoimella ei ole kuitenkaan sen enempää tietoa. Yhdistykset järjestävät itse liikuntaa, johon heillä on resursseja. Vapaa-aikatoimella ei ole ollut yhteistyötä muiden kanssa erityisliikunnassa, pois lukien jotain tempauksia järjestettäessä. Jos jokin koulu on pyytänyt liikuntatoimelta apua, heitä on autettu. Vapaa-aikatoimen kausisuunnitelmassa on jo vuosia ollut paljon erityisliikuntaryhmiä tai erityisryhmiin kuuluville soveltuvia liikuntaryhmiä. Senioreiden vesijumpat soveltuvat monenlaisille erityisliikuntaa tarvitseville (iäkkäät, sairaat ja vammaiset). Kevennetyssä senioriliikunnassa voi käyttää tuolia apuna, joten ne sopivat hyvin iäkkäille ja Tules - jumppaajille. Ohjatut kuntosaliryhmät sopivat myös iäkkäille. Kehitysvammaisten liikunta on toiminut monta vuotta liikuntahallissa. Erityslasten liikuntakerho on toiminut jo muutaman vuoden iltaisin. Kaikki liikunnanohjaajat ovat mukana erityisliikuntatoiminnassa eikä kaupungilla ole yhtä tiettyä henkilöä vastaamassa eritysliikuntaryhmien ohjaamisesta. Aikaisempina vuosina vapaa-aikatoimi teki yhteenvedon kaikista jumpparyhmistä, joita järjestivät vapaa-aikatoimi, yhdistykset, kansalaisopistot ja esimerkiksi tanssiopisto. Yhteenveto oli pidetty palvelu, mutta tälle lukukaudelle ei ole ollut resursseja tehdä sellaista. Muuten erilaisista liikuntaryhmistä/tapahtumista on voinut lukea paikallislehdistä, mikä on yleisin tapa tiedottaa myös yhdistyksillä. Kaupungin internetsivuilta on voinut myös lukea vapaa-aikatoimen ryhmistä. Kuitenkaan missään ei ole ollut saatavilla tietoa kootusti kaikista Loviisassa toimivista erityisliikuntaryhmistä ja järjestetyistä tapahtumista.

16 8. YHTEENVETO Loviisassa oli vuonna 2011 karkeasti arvioiden noin 3 100 3 900 henkilöä, jotka kuuluivat erityisliikunnan piiriin. Erityisryhmät muodostavat siis suhteellisen suuren joukon kuntalaisia. Jos verrataan erityisryhmäläisten määrää muihin liikuntapalveluiden keskeisiin kohderyhmiin, oli Loviisassa samoihin aikoihin esimerkiksi noin 2 900 lasta ja nuorta (alle 18-vuotiasta). Erityisryhmät muodostavat siis vähintään samankokoisen liikuntapalveluiden kohderyhmän. Loviisan kaupungissa järjestetään yhteensä lähes 50 erityisliikuntaryhmää tai erityisliikkujille soveltuvaa ryhmää. Eniten ryhmiä järjestävät kaupungin liikuntatoimi ja yhdistykset (16 ryhmää) sekä kaupungin muut toimijat (8 ryhmää). Kaikkien ryhmien osallistujamääriä ei tiedetä, mutta voidaan sanoa, että näissä ryhmissä on vähintään yli 600 osallistujaa. Selkeästi eniten ryhmiä on järjestetty ikäihmisille (32 ryhmää). Tämän jälkeen eniten ryhmiä on mielenterveyskuntoutujille ja muille pitkäaikaissairaille (yhteensä 9 ryhmää), vammaisille (4 ryhmää) ja erityislapsille (2 ryhmää). Suosituin ryhmissä harrastettava liikuntamuoto oli uinti ja vesiliikunta (18 ryhmää). Seuraavaksi eniten olisi erilaisia jumpparyhmiä (8 ryhmää), monilajisia ryhmiä (7 ryhmää) sekä kuntosaliharjoittelu tai voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmiä (6 ryhmää). Erityisliikunnan tiedossa olevat ohjaajaresurssit ovat: kolme kaupungin liikunnanohjaajaa (joista yksi on erityisliikunnanohjaaja), kaksi kuntohoitajaa, yksi kuntoutushoitaja, viisi fysioterapeuttia, kansalaisopiston senioritanssin ohjaajat, palvelutalon jumppaohjaaja ja yhdistysten ohjaajia, kuten reumayhdistyksen vesijumppaajista. Kaikki yhdistysten ohjaajat ja vertaisohjaajat eivät ole kuitenkaan tiedossa. Loviisasta löytyy liikuntapaikkoja eri kaupunginosista. Kaupungilla on kaksi suurempaa liikuntahallia, kolme liikuntasalia sekä neljä liikuntasalia kouluissa. Lisäksi on muutamia saleja ja erityishalleja, jotka ovat yhdistyksien tai julkisen sektorin omistamia. Liikuntapaikoissa harrastetaan paljon erityisliikuntaa vaikka niihin liittyy paljon esteettömyysongelmia. Kesällä Loviisaan valmistuu uusi liikuntatila (uusi suomenkielinen koulukeskus), joka tulee olemaan esteetön ja tulee parantamaan erityisryhmille soveltuvien liikuntatilojen tilannetta sisäliikunnan suhteen. Keskeisin tarve Loviisassa kohdistuu kuitenkin uimahalliin, mikä loisi erityisryhmillekin aivan uusia liikuntamahdollisuuksia. Vaikka uimahallia ei ole Loviisassa, on uinti ja vesiliikunta selkeästi suosituin liikuntamuoto erityisliikuntaryhmissä. Loviisan suurin ongelma liikunnan järjestämisessä on ohjaajapula, joka on erityisen hankala erityisliikunnassa. Ikäihmisille voisi olla vieläkin enemmän ryhmiä (esimerkiksi tuolijumppaa, vesijumppa ja kävelyä), mutta ohjaajat puuttuvat. Kouluttamalla hyvinvoivia eläkeläisiä, saataisiin vertaisohjaajia helpoimpiin ohjaustehtäviin, kuten kävelyyn ja tuolijumppaan. Suurin este vaikuttaa monelle olevan sitoutuminen ohjaajaksi ja pelko suuresta vastuusta.

Yhteistyö muiden hallinnonalojen kanssa ja erityisliikuntatoiminnan koordinoimattomuus on vapaa-aikatoimen suurimmat haasteet. Perusturvassa (vammaispalvelu ja fysioterapia) tiedetään varmasti hyvin millaisia tarpeita on Loviisassa. Paremman yhteistyön ja tiedonvaihdon avulla olisi helpompi perustaa oikeanlaisia ryhmiä. Erityisliikunta on järjestetty vapaa-aikatoimen puolesta jo paljon, mutta lähinnä ikäihmisille. Jos löytyy tarpeeksi muita erityisliikuntaryhmäläisiä, on mahdollista perustaa myös uusia ryhmiä. Esimerkiksi mielenterveyskuntouttajat ovat olleet vapaa-aikatoimelle uusi ryhmä. Mielenterveyskuntoutujat ovat olleet aktiivisia sekä kehittämässä toimintaa että myös osallistumaan siihen. 17