Erityisliikunta Kalajoella 2014
|
|
- Merja Nurminen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kalajoen liikuntapalvelut Erityisliikunta Kalajoella 2014 Erityisliikunnan peruskartoitus Jouko Moilanen Saku Rikala
2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA Erityisryhmien liikunnan asema lainsäädännössä Erityisryhmien liikunnan määrittely ja merkitys Erityisryhmäläisten määrä Kalajoella ERITYISLIIKUNNAN NYKYTILANNE KALAJOELLA Erityisliikuntaryhmät ja ohjaajaresurssit Kalajoella Liikuntapaikkojen soveltuvuus erityisryhmille Sisäliikuntapaikat Ulkoliikuntapaikat Erityisliikuntakortti KYSELY ERITYISLIIKUNNASTA ERITYISLIIKUNNAN ASEMA KALAJOEN LIIKUNTAPALVELUISSA YHTEENVETO 24 LIITTEET
3 1. JOHDANTO Liikuntatieteellinen Seura on käynnistänyt huhtikuussa 2013 Erityisliikuntaa kuntiin hankkeen. Hankkeen taustalla ovat aikaisemmat Liikuntatieteellisen Seuran toteuttamat samannimiset hankkeet vuosilta , ja Aikaisemmilla hankkeilla on onnistuttu muun muassa vahvistamaan erityisliikunnan asemaa kuntien liikuntatoimen osana, kasvattamaan erityisliikuntaryhmien, - tapahtumien ja -ohjaajien määrää, parantamaan toimijoiden osaamista sekä lisäämään yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa. Liikuntatieteellinen Seura kutsui keväällä 2013 Kalajoen kaupungin mukaan Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeeseen. Sivistyslautakunnan kokouksessa Kalajoen kaupunki päätti lähteä mukaan hankkeeseen yhdessä Euran, Huittisten, Loviisan, Orimattilan, Mänttä-Vilppulan ja Alajärven kanssa. Erityisliikuntaa kuntiin hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanke on kohdennettu niihin jäljellä oleviin yli asukkaan kuntiin, joissa ei ole vielä erityisliikunnanohjaajaa tai joiden erityisliikunnan palveluita kannattaa kehittää. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös muiden liikunnan kehittämishankkeiden (esim. Liikkuva Koulu -ohjelma) kanssa. Valtakunnallisen hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset. Tavoitteena on yhteistyökunnissa toteutettavilla kehittämistoimilla: - Lisätä erityisliikuntatoimijoiden yhteistyötä sekä selkiinnyttää työn- ja vastuunjakoa. - Lisätä ammattitaitoisten erityisliikunnan-ohjaajien määrää ja varmistaa tuntiohjaajien laatu. - Lisätä erityisliikuntaryhmien määrää. - Luoda perusteita resurssien kohdentamiseksi erityisliikuntaan. - Luoda pysyviä toimintakäytäntöjä ja levittää hyviä toimintatapoja kuntatasolla. Näiden valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi yhteistyökunnat asettavat omat valtakunnallisen hankkeen suuntaiset tavoitteet erityisliikunnan kehittämiselle. Kalajoen kaupungin ensimmäisenä toimenpiteenä oli kasata erityisliikunnan kehittämistyöryhmä viemään hanketta eteenpäin Kalajoella. Kesäkuun kokouksessa sivistyslau- 3
4 takunta nimesi kehittämistyöryhmän, joka koostui eri hallinnonalojen työntekijöistä ja viranhaltijoista. Työryhmän kokoonpano on: - Veli Ainali Sivistyslautakunnan vpj. - Veijo Vedenoja Sosiaali- terveyspalvelut - Päivi Karhula Koulutoimi - Tuomo Himanka Urheiluseura - Sanna Isokääntä Kansalaisopisto - Hannu Lahti Vammaisneuvosto Työryhmän ensimmäisenä tehtävänä on ollut selvittää erityisliikuntapalveluiden nykytilaa ja kehittämistarpeita Kalajoella, kuten erityisliikuntaryhmät, ohjaajaresurssit, erityisliikuntaan soveltuvat liikuntatilat ja yhdistysten tarpeet. Peruskartoitusta varten tehtiin kysely, joka kohdistettiin paikallisille vammais-, eläkeläis- ja veteraanijärjestöille. Peruskartoitukseen kirjattiin kyselystä saadut tulokset ja johtopäätökset. 2. ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA 2.1. Erityisryhmien liikunnan asema lainsäädännössä Suomen perustuslain 16 :ssä säädetään sivistyksellisistä perusoikeuksista. Pykälän toisessa momentissa todetaan, että: Julkisen vallan on turvattava sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varallisuuden sitä estämättä. Lain velvoitteet kohdistuvat julkiseen valtaan eli paikallistasolla kuntiin. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan: Julkisen vallan toimet, joilla edistetään yksilön mahdollisuuksia kehittää itseään liittyvät paitsi opetukseen myös esimerkiksi tiedon hankintaan, tieteelliseen ja taiteelliseen toimintaan, taiteesta nauttimiseen sekä liikunnan ja muun ruumiinkulttuurin harjoittamiseen Liikunnan edellytykset ovat siis osa kansalaisille Suomen perustuslaissa säädetyistä sivistyksellisistä perusoikeuksista. 1 Liikunnasta säädellään tarkemmin liikuntalaissa, jossa erityisliikunnalla on keskeinen asema. Liikuntalain tavoitteena on sekä liikunnallinen tasa-arvo, että tasa-arvon edis- 1 Sjöholm, K Kuntien liikunta- ja nuorisotoimi, Suomen kuntaliitto, luentomoniste. Suomen Urheiluopisto. 4
5 täminen liikunnan avulla. Liikunnallinen tasa-arvo tarkoittaa kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Liikunnalliseen tasa-arvoon sisältyy erityisryhmien oikeus harrastaa liikuntaa. Lain tavoitteena on, että mahdollisimman moni voisi harrastaa liikuntaa omista lähtökohdistaan. Liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikuntatoiminnan järjestämisen päävastuun kantaa liikuntajärjestöt. Yhtenä osana edellytysten luomista kunnan tulee kuitenkin järjestää liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Kuntien tehtäviin sopii huolehtia niiden ihmisten liikuntamahdollisuuksista, jotka jäävät yleisten liikuntapalveluiden ulkopuolelle. Liikuntalain perusteluissa jopa linjataan, että kunnan tehtävänä on liikunnan järjestäminen erityisryhmille ja tarvittaessa myös muulle väestölle. Tämä on ymmärrettävä linjaus, sillä osalle väestöstä liikunnan harrastaminen omista lähtökohdista on mahdollista vain yhteiskunnan tuen turvin. Suurin osa väestöstä liikkuu yleisten liikuntapalveluiden puitteissa, joten julkisen vallan tehtäviin sopii hyvin huolehtia niiden ulkopuolelle jäävien mahdollisuuksista. Erityisryhmien liikunnan edistämistä tukee myös yleinen yhdenvertaisuuslainsäädäntö. Yhdenvertaisuuslain mukaan julkisella vallalla on velvoite, ei vain kohdella kansalaisia tasa-arvoisesti, vaan myös positiivisesti toimia tasa-arvoisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Erityisliikuntaan panostaminen lisää tasa-arvoa yhteiskunnassa Erityisryhmien liikunnan määrittely ja merkitys Erityisryhmien liikunnalla (erityisliikunta, soveltava liikunta) tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Erityisryhmien liikunnan määritelmä tarkoittaa erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä yli 65-vuotiaita henkilöitä. Osa iäkkäistä henkilöistä on varsin toimintakykyisiä, joten heidän kohdallaan erityisryhmiin lasketaan kuuluvaksi ne henkilöt, joiden toimintakyky on selvästi heikentynyt iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. 2 Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään on katsottu hyvin karkeasti arvioiden kuuluvan vähintään noin prosenttia väestöstä, mikä tarkoittaa noin miljoonaa suomalaista. 2 2Kalajoen Liikuntasuunnitelma Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto
6 Osa heistä voi käyttää yleisiä liikuntapalveluja, mutta osa tarvitsee heidän erityistarpeensa huomioonottavia liikuntapalveluita. Ohjatussa erityisliikunnassa arvioidaan liikkuvan nykyisin noin henkilöä. Suurimmat erityisryhmäläisten liikuttajat ovat erityisliikuntajärjestöt, kuntien liikuntatoimet, sosiaali- ja terveysalan laitokset sekä eläkeläisjärjestöt. 3 Väestön ikääntymisen myötä erityisryhmien liikuntapalvelujen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Erityisliikunnassa korostuvat terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttavat tekijät. Erityisliikunta onkin suurimmalta osin kuntoutusta tai kuntouttavaa liikuntaa. Muita erityisliikunnan toimintamuotoja ovat erityisliikuntakasvatus, kunto- ja virkistysliikunta, kilpa- ja tulosurheilu sekä huippu-urheilu. Liikunnalla on yleensä tärkeä merkitys esimerkiksi lapsen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kehittymiselle tai aikuisen yleiselle terveydelle, kunnolle ja liikuntakykyisyydelle, vapaa-ajan harrastamiselle, työkykyisyydelle sekä elämän laadulle. Erityisryhmiin kuuluvat voivat kuitenkin hyötyä säännöllisestä liikunnan harrastamisesta terveydentilansa ja toimintakykynsä kannalta vielä enemmän kuin niin sanonut normaalit liikkujat. Kullakin erityisryhmällä on jokin tietty osa-alue, johon erityisliikunnalla pyritään vaikuttamaan. Erityisryhmien liikunnalla voidaan parantaa henkilön terveyttä ja toimintakykyä sekä edellytyksiä selviytyä mahdollisimman itsenäisesti arjessa 4. Erityisliikunnalla pystytään vaikuttamaan fyysisen terveyden lisäksi myös psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Erityisliikunta muun muassa vähentää ihmisten eristäytymistä, opettaa ryhmässä toimimista, edistää mielenterveyttä ja kehittää itseluottamusta. Yksilön kannalta liikuntamuoto on sitä parempi, mitä useampaan toimintakykyä rajoittavaan tekijään liikuntamuodolla on mahdollista vaikuttaa samanaikaisesti. Eri erityisryhmillä on omia erityistavoitteita, joita liikunnalla halutaan tavoittaa. Esimerkiksi ikäihmisillä tavoitteena on toimintakyvyn ylläpito, reumaatikoilla nivelten liikkuvuuteen vaikuttaminen, liikuntavammaisilla toimivien ruumiinosien lihasvoima ja cp-vammaisilla pakkoliikkeitten vähentäminen ja kehonhallinta. 5 Liikunnan ennaltaehkäisevän merkityksen lisäksi vammainen, iäkäs tai pitkäaikaissairas henkilö voi hyödyntää liikuntaa kuntoutuksensa eri vaiheissa. Liikunta liittyy kaikkiin kuntoutuksen, sosiaalisuuden ja kasvatuksen- alueisiin. Kuntoutuksen kohde ei välttämättä tiedä tai tiedosta liikunnan merkitystä kuntoutusmuotona eikä ehkä osaa hakea 4 Erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelma Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto
7 tukea oikeista paikoista. Kuntoutuksen ja liikuntatoimen ammattilaisille jää näin ollen suuri vastuu arvioida, opastaa ja motivoida vammaista, iäkästä tai pitkäaikaissairasta henkilöä hänen liikunnan tarpeensa määrittämisessä sekä hänen mahdollisuuksiensa ja rajoitustensa tiedostamisessa. 6 Yhteiskunnan tasolla hyvin järjestetyllä erityisryhmien liikunnalla saavutetaan taloudellisia etuja. Erityisliikunnan avulla voidaan vähentää tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille, lykätä laitoshoitoon joutumista ja nopeuttaa työhön kuntoutumista. Liikunnan järjestäminen ja ylipäänsä ennalta ehkäisevä toiminta on aina halvempaa kuin korjaavat toimenpiteet Erityisryhmäläisten määrä Kalajoella Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään voidaan arvioida kuuluvan siis noin prosenttia väestöstä. Kalajoella oli vuonna 2011 asukkaita noin , joten karkeasti arvioiden erityisliikunnan piiriin kuului noin henkilöä. Erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrää voidaan arvioida myös tarkemmin kohderyhmittäin (ikäihmiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset) hyödyntämällä tilastoja. Kovin tarkkaa ja yksiselitteistä arviota ei voida antaa tilastojenkaan perusteella, sillä yksi erityisryhmäläinen voi olla mukana useammassa tilastossa (esimerkiksi vammainen pitkäaikaissairaissa). Ikäihmiset Iäkkäillä henkilöillä tarkoitetaan yleisesti yli 65-vuotiaita henkilöitä. Ihmiset ovat erilaisia vanhenemisen suhteen, joten iäkkäiden ryhmä muodostuu toimintakyvyltään hyvin erilaisista yksilöistä. Elämänsä aikana hyvin kunnostaan huolta pitäneen 70-vuotiaan toimintakyky voi olla sama kuin 40-vuotiaan. 9 Toisaalta on arvioitu, että noin puolella 75 vuotta täyttäneistä on ongelmia liikkumisessaan 10. Erityisliikunnan kohderyhmänä ovat- 6 Mälkiä, Esko Rintala, Pauli: Uusi Erityisliikunta - Liikunnan sovellukset erityisryhmille Koivumäki, Kari: Liikunnan erityisryhmät. Teoksessa Kimmo Aaltonen (toim.): Urheilun ja liikunnan oikeus käytännössä Käytetään vuoden 2011 väestömäärää, koska moni uusimmista tilastoista koskee vuotta Rintala, Pauli Huovinen, Terhi Niemelä, Satu: Soveltava Liikunta. Liikuntatieteellinen Seura Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma. OKM
8 kin ne iäkkäät, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Kalajoella oli vuonna yli 65 -vuotiasta henkilöä eli noin 20 prosenttia asukkaista. Vanhuseläkkeellä yli 65-vuotiaista oli vuonna henkilöä. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on väestöennusteen mukaan Kalajoella lähes henkilöä, mikä tarkoittaa noin 25 prosenttia asukkaista. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan vain henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Iäkkäistä henkilöistä heikentynyt toimintakyky voidaan katsoa olevan esimerkiksi niillä, jotka kokevat vaikeuksia liikkumiskykyä edellyttävissä toiminnoissa. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi puolen kilometrin kävely tai yhden kerrosvälin nouseminen portaita pitkin. Maan keskiarvoihin suhteutettuna tällaisia iäkkäitä oli Kalajoella vuonna 2011 arviolta noin henkilöä. 11 Pitkäaikaissairaat Pitkäaikaissairaalla on yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Pitkäaikaissairaudet voidaan määritellä monin eri tavoin, kuten sairauden ja hoidon keston sekä sairauden vaikutusten perusteella. Pitkäaikaissairauksiksi voidaan luokitella niin pysyvät ja pysyvää vammautumista aiheuttavat sairaudet kuin myös sairaudet, joiden oireet tai hoidon tarve kestävät vähintään puoli vuotta. Pitkäkestoisuuden lisäksi pitkäaikaissairaudet voivat vaatia kuntoutumista varten erityistä koulutusta, pitkäaikaista ohjausta, tarkkailua tai hoitoa. 12 Pitkäaikaissairauksille on myös tyypillistä, että ne haittaavat sairastuneen jokapäiväistä elämää. 13 Yleisimpiä pitkäaikaissairauksia ovat astma, reuma, sydänsairaudet, diabetes, syöpä ja mielenterveyshäiriöt. 14 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on kohtalaisen hyvä pitkäaikaissairastavuuden indikaattori. Kalajoella oli vuonna 2011 Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan henkilöä, jotka olivat oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin Käytetty lukuja teoksesta Koskinen, Seppo - Lundqvist, Annamari - Ristiluoma, Noora (toim.): Terveys, hyvinvointi ja toimintakyky Suomessa: Liikkumiskykyä edellyttävistä toiminnoista vaikeuksia kokevien osuus. 12 Pitkäaikaisiin hoitoihin sitoutuminen Näyttöä toiminnan tueksi. Lääketietokeskus 2004 ja Hopia, Hanna: Somaattisesti pitkäaikaissairaan lapsen perheen terveyden edistäminen Vaarama, Marja Moisio, Pasi ja Karvonen, Sakari (toim.): Suomalaisten hyvinvointi THL Mälkiä, Esko - Rintala, Pauli: Uusi erityisliikunta. Liikunnan sovellukset erityisryhmille. Liikuntatieteellinen Seura Luvut on saatu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen SOTKAnet - tilasto- ja indikaattoripankista. 8
9 Pitkäaikaissairaiden määrää voidaan arvioida myös tutkimustulosten perusteella. Tutkimusten mukaan noin 28 prosentilla Länsi-Suomen väestöstä oli vuonna 2009 jokin pitkäaikainen fyysinen tai psyykkinen sairaus tai vamma, joka haittasi heidän jokapäiväistä elämää. Kalajoen asukasmäärällä tämä tarkoittaisi noin henkilöä. 16 Kalajoella oli vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeellä 612 henkilöä. 17 Pitkäaikaissairaita voi siis arvioida olevan Kalajoella noin henkilöä, joista yli 65 - vuotiaita on arviolta noin henkilöä Vammaiset Vammaiselle henkilölle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Kansainvälisessä määritelmässä vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma. Vuorovaikutuksessa erilaisten toimintaympäristön esteiden kanssa vamma voi estää yksilön täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. 18 Kuntien toimintaa ohjaavassa vammaispalvelulaissa vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Ulkopuolelle on rajattu sairauden aiheuttama vähäisempi tai lyhytaikainen vajaakuntoisuus. Haittaa voidaan pitää pitkäaikaisena aina, kun se arvioidaan kestävän yli vuoden. 19 Kun vammaisuudesta ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, esiintyy vammaisten määristä erilaisia arvioita. Määrittelytavasta riippuen vammaisia henkilöitä arvioidaan olevan suomalaisesta väestöstä noin 5 10 prosenttia. Tämän arvioin mukaan Kalajoella olisi ollut vuonna 2011 vähimmilläänkin noin 630 henkilöä, jolla on jokin merkittävää haittaa aiheuttava vamma tai toiminnan vajaus. Määrä voi joidenkin arvioiden mukaan nousta jopa yli henkilöön. Vammaisten määrää voidaan arvioida myös Kansaneläkelaitoksen myöntämien vammaisetuuksien perusteella. Kalajoella etuuksia jaettiin vuonna 2011 yhteensä 812 henkilölle seuraavasti: 16 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut kysely. 17 Tilastot Suomen eläkkeensaajista kunnittain. Kela YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ja Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista HE 219/1986 vp. 9
10 - Lasten vammaistukia 91 henkilölle - Aikuisten vammaistukia 29 henkilölle - Eläkkeensaajien hoitotukia 692 henkilölle 20 Kaikki oikeutetut eivät välttämättä ole hakeneet Kelan vammaisetuuksia, joten vammaisten määrä voi olla todellisuudessa suurempi. Eri tavalla vammaisia voi siis arvioida olevan Kalajoella noin henkilöä. ERITYISRYHMÄ ARVIO MÄÄRISTÄ Pitkäaikaissairaat n henkilöä Eri tavalla vammaisia n henkilöä Iäkkäät/Joiden toimintakyky on heikentynyt n / henkilöä Karkea arvio erityisryhmäläisistä yhteensä henkilöä Arvio Kalajoen erityisryhmäläisistä 3. ERITYISLIIKUNNAN NYKYTILANNE KALAJOELLA 3.1. Erityisliikuntaryhmät ja ohjaajaresurssit Kalajoella Kaupungin liikuntapalveluiden järjestämä erityisliikunta (12 ryhmää): Kaupungin liikuntapalvelut järjestää kunto- ja ennaltaehkäisevää terveys- sekä harrasteliikuntaa kaiken ikäisille. Kuntoliikuntapalveluita ja tilaisuuksia on tarjottu myös sellaisille kuntalaisille, jotka ovat järjestäytyneen liikuntatoiminnan ulottumattomissa. Viikoittain kokoontuu Ikäihmisille tarkoitettu kuntosali ja uimahallin tuetut viikoittaiset harjoitusvuorot. Tavoitteena on tukea ikäihmisten sekä kroonisesti sairaiden vajaakuntoisten henkilöiden terveyttä ja toimintakykyä sekä ikäihmisten itsenäistä kotona selviytymistä. Erityisryhmille suunnattuja liikuntapalveluita on toteutettu mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä ko. ryhmien, eri viranomaisten kuin myös järjestöjen kanssa. Kaupungin liikuntapalveluiden ryhmät ovat: o o o o Kuntojumppa 4 ryhmää, 1 kerta/viikko, ryhmäkoko n. 20 hlöa Tuolijumppa 3 ryhmää, 1 kerta/viikko, ryhmäkokko n. 10 hlöa Kuntosali 4 ryhmää, 1 kerta/viikko, ryhmäkoko n. 15 hlöa Erityislasten vesiliikunta, 1 kerta/viikko, ryhmäkoko n. 5 hlöa 20 Vammaisetuuksien saajat ja väestöosuudet kunnittain. Kela
11 Kalajoen liikuntapalveluilla ei ole palkattua erityisliikunnanohjaajaa. Liikuntapalveluilla on neljä tuntiohjaajaa, joista kaksi toimii erityisliikunnan parissa. Yhteenlaskettu viikkotuntimäärä erityisliikunnan osalta on 11 tuntia/viikko. Toisella ohjaajalla on liikuntaneuvoja pätevyys ja toisella vankka käytännön kokemus vertaisohjaajana erityisliikunnasta. Perusturvapalveluiden järjestämä erityisliikunta/kuntouttava toiminta (yhteensä 26 ryhmää): Kalajoen terveyskeskuksen fysioterapian ryhmät (13 ryhmää): o Tasapaino- ja koordinaatioryhmä o Fibromyalgia-ryhmä o Reumaryhmä o Miesten ja naisten selkäryhmät o Kolme lonkka-polviryhmää o Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ryhmä o Niska-hartiaryhmä o Miesten neurologinen kuntosaliryhmä 1 ja 2 o Tuoliryhmä (asiakkaille, jotka ei pysty enää harjoittelemaan seisten kauaa) Himangan ryhmät (9 ryhmää): o Liikuntatoimen pitämä allasryhmä o Allasryhmä sotaveteraanit/ikääntyneet ryhmä o Naisten allasryhmät o Miesten Allas tuki-ja liikuntaelinsairaille o Neurologisten miesten allasryhmä o Reumaryhmä o Lonkka /polviryhmä o Voimaa Vanhuuteen ryhmä Päiväkeskuksen asukkaille o Luut Lujaksi tasapainoryhmä Merijärven ryhmät (3 ryhmää): o Palvelukeskus Salmenrannassa käy kerran viikossa Kalajoen kaupungin fysioterapeutti pitämässä liikuntaryhmän Salmenrannan asukkaille. Tarvetta liikunnalle olisi varmastikin lisää, riippuu kuitenkin aina asukkaiden kunnosta. Tällä hetkellä Salmenrannassa on hyväkuntoisia asukkaita, joiden kohdalla liikunnasta on hyötyä. 11
12 o Salmentien Palvelutalossa ja Kilpukan kuntosalissa kaksi ryhmää. Ryhmät koostuvat leikkausten jälkitiloista, tuki- ja liikuntaelinsairaista sekä neurologisista sairauksista kärsivistä asiakkaista. Seniorikeskus Mäntyrinteellä Kalajoella järjestetään asukkaille 3-4 kertaa viikossa liikuntatuokiota, kuten. Liikuntatuokioita vetää kuntohoitaja, joka työskentelee 50 % työajalla. Muunlaisia liikuntaryhmiä ei Mäntyrinteellä ole - yksilötoimintaa kylläkin. Kalajoella toimii Veteraanikuntoutus, johon voivat hakeutua vuosien sotiin osallistuneet veteraanit, jotka ovat haavoittumattomia tai joilla sotavammasta johtuva invaliditeetti on alle 10 %. Veteraanikuntoutus on maksutonta. Kalajoella ei ole erikseen veteraaneille omaa erityisliikuntaryhmää, vaan veteraanit voivat osallistua perusturvan kuntoutuksen ryhmiin. Veteraaneille puolisoineen tarjotaan kylläkin maksutta oikeus Kylpylä Sani Fanissa uintiin ja vesijumppaan. 21 Näiden ryhmien lisäksi erityisryhmille järjestettiin Hiekkasärkillä elokuussa 2013 erityisryhmien liikuntatapahtuma. Kalajoen kaupungin vammaispalvelut, Kalajoki Akatemia/liikuntapalvelut, Kylpylähotelli Sani, Rautio Sports, Safaritalot, Hiekkasärkät Golf ja Ylivieskan ammattiopisto järjestivät elokuussa erityisryhmiin kuuluville Rantariehatapahtuman Kalajoen Hiekkasärkillä. Tapahtumassa pääsi tutustumaan erilaisiin liikuntalajeihin (kuten melonta, golf, ja minigolf, suppailu), pelaamaan lentopalloa ja heittämää frisbeetä sekä tanssimaan. Vuonna 2014 vastaavanlainen tapahtuma järjestetään sekä talvella että kesällä. Perusturvan henkilöresurssit erityisliikunnan ja kuntoutuksen kannalta ovat neljä fysioterapeuttia ja kaksi kuntohoitajaa. Koulutoimen järjestämä liikunta erityisryhmille: Ala- ja yläkouluilla erityisoppilaat on integroitu perusopetusryhmiin. Erityisoppilailla voi olla oma henkilökohtainen opetussuunnitelma, mutta he osallistuvat liikuntatunneille mahdollisuuksiensa mukaisesti. Kansalaisopiston liikuntaryhmät: Kansalaisopisto järjestää eri puolilla kaupunkia eri liikuntamuodossa 23 harjoitusryhmää. Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa opiston lukukauden ajan. Kansalaisopiston ryhmistä voi seuraavien ryhmien katsoa soveltuvan erityisryhmille, kuten iäkkäille, joilla toimintakyky on heikentynyt: 21 Kalajoen kaupungin internetsivut ja veteraanikuntoutuksesta sähköpostitse saadut tiedot. 12
13 o Eläkeläisten kuntojumppa -ryhmä o Seniorimiesten kuntojumppa, 2 ryhmää Ryhmiä ohjaa kolme kansalaisopiston palkkaamaa ohjaajaa. Ryhmät eivät ole varsinaista erityisliikuntaa. Seniorimiesten kuntojumpissa on mukana ikääntyneitä, mutta suhteellisen hyväkuntoisia miehiä. Suurin osa on eläkkeellä olevia, mutta mukana on muutama työikäinen. Eläkeläisten kuntojumpassa on mukana ikääntyneitä sekä juuri eläkkeelle jääneitä, mutta suhteellisen hyväkuntoisia sekä miehiä että naisia. Naisten kuntojumpan osallistujat ovat eri-ikäisiä hyväkuntoisia. Suurin osa on työikäisiä ja vain muutama eläkkeellä oleva. Kristillisen Kansanopiston kurssit: Kalajoen Kristillinen kansanopisto järjestää erityisryhmille vuosittain kursseja, joiden ohjelmassa on kurssilaisille ohjattuja liikuntatunteja kerran viikossa. Liikuntalajeina erilaiset pallopelit, jumpat ja lenkkeily. Yhdistysten järjestämä erityisliikunta (14 ryhmää + 1 tapahtuma): Kehitysvammaisten tuki ry. (jäsenmäärä 40, joista aktiivisia 10) o Erityisryhmän uinti, ryhmäkoko n. 10 hlöä o Kesäliikuntakerho, kävely/juoksu/pallopelejä/venyttelyä/jumppaa, ryhmäkoko hlöä o Kuntosali-liikuntaryhmä, ryhmäkoko hlöä o Ohjaaja: Kaupungin kesätyöntekijä ja Tuula Typpö Kalajoen Syöpäpotilaskerho ry. (jäsenmäärä 300, josta aktiivisia 100) o Vesijumppa (syöpää sairastaville ja heidän omaisilleen), ryhmäkoko n. 15 hlöä o Ohjaajat: Kylpylän liikunnanohjaajat Himangan eläkeläiset ry. (jäsenmäärä 210, josta aktiivisia 50) o Vesijumppa (vain jäsenille), ryhmäkoko n hlöä o Senioritanssi (vain jäsenille), ryhmäkoko n. 24 hlöä o Keppijumppa (vain jäsenille), ryhmäkoko n. 20 hlöä o Tuolijumppa (vain jäsenille), ryhmäkoko n. 30 hlöä o Ohjaajat Heikki Spak ja Ulla Vähärautio Eläkeliitto Kalajoki ry. (jäsenmäärä 445, josta aktiivisia 85) 13
14 o Senioritanssi (avoin), ryhmäkoko n. 14 hlöä Kalajoen Reumayhdistys ry. o Tuolijumppaa kerran viikossa ohjattuna, ryhmäkoko n hlöä o Reumavesijumppa Sani Fanissa o Yhdessä kehitysvammaisten kanssa viikoittain yhteistä kuntosali/liikuntasalijumppaa ammattioppilaitoksen salilla. Yhteistyö kehitysvammaisten ryhmän kanssa alkoi kokeiluna, mutta se on toiminut hyvin ja sitä on jatkettu. Reumayhdistys ei ole saanut ryhmään ohjaajaa, mutta porukasta on löytynyt aina vetäjä. Ryhmäkoko n. 30 hlöä. o Lisäksi on järjestetty muun muassa sauvakävelyä ja pienemmillä porukalla uintia Kalajoella sekä naapurikunnissa, joissa vanhemmat mukana (9 hengen ryhmä). Lisäksi Raution Kisailijat ry:lla on Rautio-viikon aikana vammaisten urheilutapahtuma. Erityisliikuntaryhmistä kysyttiin myös Kala- ja Pyhäjokilaakson Diabetesyhdistykseltä, Kalajoen Kansallisilta Senioreilta, Sotainvalidien veljesliiton Kalajoen osastolta, Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisten Kalajoen kerholta, Kalajoen Sydänyhdistykseltä, Himangan Seudun Invalideilta, mutta näillä yhdistyksillä ei ollut erityisliikuntatoimintaa. Yhteenveto ryhmistä: JÄRJESTÄJÄ Kaupungin liikuntapalvelut Perusturvapalvelut Kansalaisopisto Yhdistykset YHTEENSÄ KOHDERYHMÄ Pitkäaikaissairaat Vammaiset Ikäihmiset YHTEENSÄ LIIKUNTAMUOTO Uinti ja vesiliikunta Kuntosali ja lihaskunto Erilaiset jumpat Tanssi Monilajiset Erilainen kuntouttava toiminta YHTEENSÄ RYHMIÄ 12 kpl 26 kpl 3 kpl 14 kpl 55 KPL RYHMIÄ 25 kpl 5 kpl 25 kpl 55 KPL RYHMIÄ 7 kpl 6 kpl 13 kpl 2 kpl 1 kpl 26 kpl 55 KPL 14
15 Liikuntapalveluiden ja yhdistysten ryhmissä on osallistujia arviolta noin 370. Tämän lisäksi on vielä mm. kansalaisopiston ryhmät ja fysioterapian kuntouttava toiminta sekä palvelukeskusten liikuntaryhmät, joten osallistujamäärät nousevat arviolta Liikuntapaikkojen soveltuvuus erityisryhmille Sisäliikuntapaikat Merenojan liikuntasalin esteettömyyttä on selvitetty Satakunnan Ammattikorkeakoulun LIEKA-hankkeelle, joka on pyrkinyt selvittämään kaikkien Suomen kuntien pääliikuntapaikkojen esteettömyyden. Pääliikuntapaikaksi määriteltiin hankkeessa kunnan käytetyin liikuntapaikka vuosittaisen kävijämäärän mukaan. Selvityksessä ei ole kyse laajasta ammattilaisen tekemästä esteettömyyskartoituksesta vaan esteettömyys selvitettiin vain pääpiirteittäin viiden osa-alueen osalta: pääsisäänkäynti, kulkuväylät, portaat ja hissi, WC sekä pukeutumis- ja peseytymistilat. Tiedot esteettömyydestä on kerännyt liikuntasihteeri. Myöhemmin samalla konseptilla on kerätty tietoa myös muutaman muun sisäliikuntapaikan esteettömyydestä. Merenojan liikuntasalin esteettömyys: Pääsisäänkäynti: + Pääsisäänkäynti on katettu, valaistu ja tasainen + Pääsisäänkäynnin yhteydessä ei ole portaita + Sisäänkäyntioven voi avata yhdellä kädellä - Pääsisäänkäynnin läheisyydessä ei ole liikuntaesteisten autopaikkoja - Kulku pääsisäänkäynnille ei ole opastettu - Sisäänkäynnin yhteydessä ei ole luiskaa - Sisäänkäyntiovessa on kynnys - Sisäänkäyntioven yhteydessä ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta Kulkuväylät ja portaat: - Kulkuväylillä ei ole tukikaiteita tai käsijohteita - Kulkuväylillä ei ole istuimia levähtämiseen - Portaissa ei ole käsijohteita WC: - Kohteessa ei ole esteetöntä wc:tä/inva-wc:tä Pukeutumis- ja peseytymistilat: - Pukeutumis- ja peseytymistiloihin ei ole esteetöntä pääsyä - Kulku tilaan ei ole opastettu - Pukeutumis- ja peseytymistilojen yhteydessä ei ole esteetöntä wc:tä/invawc:tä 15
16 Tyngän aluekoulun liikuntasalin esteettömyys: Pääsisäänkäynti: + Sisäänkäynti on pihan tasossa ei tarvitse luiskaa - Pääsisäänkäynnin läheisyydessä ei ole liikuntaesteisten autopaikkoja - Sisäänkäyntiovessa on matala kynnys - Sisäänkäyntioven yhteydessä ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta Kulkuväylät ja portaat: + Kulkuväylillä on tukikaiteita tai käsijohteita - Kulkuväylillä ei ole istuimia levähtämiseen WC: - Kohteessa ei ole esteetöntä wc:tä/inva-wc:tä Pukeutumis- ja peseytymistilat: - Pukeutumis- ja peseytymistiloihin ei ole esteetöntä pääsyä Pohjankylän koulun liikuntasalin esteettömyys: Pääsisäänkäynti: + Pääsisäänkäynnin yhteydessä on liuska - Pääsisäänkäynnin läheisyydessä ei ole liikuntaesteisten autopaikkoja - Kulku pääsisäänkäynnille ei ole opastettu - Sisäänkäyntiovessa on kynnys - Sisäänkäyntioven yhteydessä ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta Kulkuväylät ja portaat: + Kulkuväylillä on tukikaiteita tai käsijohteita - Kulkuväylillä ei ole istuimia levähtämiseen WC: + Kohteessa on esteetön wc/inva-wc + Pukeutumis- ja peseytymistiloihin on esteetön pääsy Pukeutumis- ja peseytymistilat: - Kulku tilaan ei ole opastettu Kalajoen ammattiopisto Arteman liikunta-/kuntosalin esteettömyys: Pääsisäänkäynti: - Pääsisäänkäynnin läheisyydessä ei ole liikuntaesteisten autopaikkoja - Kulku pääsisäänkäynnille ei ole opastettu - Sisäänkäynnin yhteydessä ei ole luiskaa - Sisäänkäyntiovessa on kynnys - Sisäänkäyntioven yhteydessä ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta Kulkuväylät ja portaat: - Kulkuväylillä ei ole tukikaiteita tai käsijohteita - Kulkuväylillä ei ole istuimia levähtämiseen WC: - Kohteessa ei ole esteetöntä wc:tä/inva-wc:tä 16
17 Pukeutumis- ja peseytymistilat: - Pukeutumis- ja peseytymistiloihin ei ole esteetöntä pääsyä - Kulku tilaan ei ole opastettu - Pukeutumis- ja peseytymistilojen yhteydessä ei ole esteetöntä wc:tä/invawc:tä Kylpylä SaniFani uimahallin, kylpylän, kuntosalin ja keilahallin esteettömyys: Pääsisäänkäynti: + Pääsisäänkäynnin läheisyydessä on liikuntaesteisten autopaikkoja + Kulku pääsisäänkäynnille on opastettu + Sisäänkäynnin yhteydessä on luiska - Sisäänkäyntiovessa on kynnys - Sisäänkäyntioven yhteydessä ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta Kulkuväylät ja portaat: + Kulkuväylillä on tukikaiteita tai käsijohteita + Portaissa on käsijohteita + Kylpyläosastolle ja keilahalliin pääsee hissillä + Kulkuväylillä on istuimia levähtämiseen - Kuntosaliin ja kylpyläosastolle on pääsy tavarahissillä, mutta hissin kunnossapito on lopetettu ja hissi on poissa käytöstä - Kuntosaliin sisäänkäynnin portaissa ei ole luiskaa WC: + Kohteessa on esteetön wc/inva-wc Pukeutumis- ja peseytymistilat: + Pukeutumis- ja peseytymistiloihin on esteetön pääsy + Pukeutumis- ja peseytymistilojen yhteydessä on esteetön wc/inva-wc + Kylpylän saunaosastolla on erillinen inva-sauna Rahjan koulun liikuntasalin esteettömyys: Pääsisäänkäynti: - Pääsisäänkäynnin läheisyydessä ei ole liikuntaesteisten autopaikkoja - Kulku pääsisäänkäynnille ei ole opastettu - Sisäänkäynnin yhteydessä ei ole luiskaa - Sisäänkäyntiovessa on kynnys - Sisäänkäyntioven yhteydessä ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta Kulkuväylät ja portaat: - Kulkuväylillä ei ole tukikaiteita tai käsijohteita - Kulkuväylillä ei ole istuimia levähtämiseen WC: - Kohteessa ei ole esteetöntä wc:tä/inva-wc:tä Pukeutumis- ja peseytymistilat: + Pukeutumis- ja peseytymistiloihin on esteetön pääsy - Kulku tilaan ei ole opastettu 17
ERITYISLIIKUNTAKORTTI
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD ERITYISLIIKUNTAKORTTI Liikuntalautakunta päätti kokouksessaan 27.3.2013 jatkaa erityisliikuntakortin myöntämistä vuosille 2014-2016. Erityisliikuntakortti on tarkoitettu
LisätiedotERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015
ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,
LisätiedotKALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kalajoen erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Erityisliikuntaa kuntiin 2013-2015 -hanke Sisällys 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Erityisliikunnan
LisätiedotERITYISLIIKUNTAKORTTI
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD ERITYISLIIKUNTAKORTTI Liikuntalautakunta päätti kokouksessaan 27.3.2013 jatkaa erityisliikuntakortin myöntämistä vuosille 2014-2016. Erityisliikuntakortti on tarkoitettu
LisätiedotERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016
ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,
LisätiedotERITYISLIIKUNTAKORTTI
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD ERITYISLIIKUNTAKORTTI Erityisliikuntakortti on tarkoitettu kokkolalaisille vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille. Kortin tarkoitus on aktivoida edellä mainittuihin
LisätiedotMänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015
Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA
LisätiedotERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala
ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja toimintatapa 2. Aiemmat hankkeet 3. Erityisryhmäläiset
LisätiedotLOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke
LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke KESÄ 2014 TIIVISTELMÄ Erityisliikuntapalvelut on kohdennettu väestöryhmille,
LisätiedotERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala
ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet
LisätiedotHuittisten erityisliikunnan kehittämissuunnitelma HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ
Huittisten erityisliikunnan kehittämissuunnitelma HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ Huittisten kaupungin liikuntapalvelut I Kesä 2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Erityisliikuntapalvelut
LisätiedotERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016
ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,
Lisätiedot2. luento hallinnollinen näkökulma
JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan
LisätiedotErityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt
Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu
LisätiedotKansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016
Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja
LisätiedotErityisliikunnan kehittämissuunnitelma. Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke
2014 Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Lainsäädännöllinen
LisätiedotAlkukartoitus 2016 Kiuruvesi Asukasluku: 8600, 75 vuotta täyttäneitä: 1120 (13 %), Lähde: Sotkanet 2015
Alkukartoitus 2016 Kiuruvesi Asukasluku: 8600, 75 vuotta täyttäneitä: 1120 (13 %), Lähde: Sotkanet 2015 Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valittiin vuonna 2016 yhteensä 18 kuntaa (kuvio1.) Kolmivuotisen kehittämistyön
LisätiedotErityisen hyvää liikuntaa
Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan
LisätiedotTerveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja
LisätiedotIKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä
IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin
LisätiedotAsukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät
Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät 26. 27.8.2014 Kyselyn kohderyhmän kunnat Erityisliikunnan verkoston ulkopuoliset 207 Manner- Suomen kuntaa: Reilu
LisätiedotESTEETTÖMYYSSELVITYS
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja
LisätiedotAlkukartoitus 2016 Närpiö Asukasluku: 9837, 75 vuotta täyttäneitä: 1295, 13,8 %), Lähde: Sotkanet 2015
Alkukartoitus 2016 Närpiö Asukasluku: 9837, 75 vuotta täyttäneitä: 1295, 13,8 %), Lähde: Sotkanet 2015 Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valittiin vuonna 2016 yhteensä 18 kuntaa (kuvio1.) Kolmivuotisen kehittämistyön
Lisätiedot1. JOHDANTO. 1.1. Taustaa
HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2014 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 1.1. Taustaa... 3 1.2. Erityisryhmäläisten määrittelyä... 4 1.3. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 hanke... 5 1.4. Huittisten
LisätiedotOrimattilan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014-2015
2014 Orimattilan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014-2015 ORIMATTILAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JA ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 HANKE TEEMU MÄKIPAAKKANEN Sisällys TIIVISTELMÄ...
LisätiedotErillissaunavuorot Perhesaunavuorot Erityisryhmien uintivuorot Erityisryhmien kuntosalivuorot
Erillissaunavuorot Perhesaunavuorot Erityisryhmien uintivuorot Erityisryhmien kuntosalivuorot www.vantaa.fi/liikunta Toiminnan järjestäjä pidättää oikeudet muutoksiin. 1 Sisällys Erillisaunavuorot ja perhesaunavuorot
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2 Kunta: Kuopio Päivämäärä: 24.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03
LisätiedotERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013 2015. Vuoden 2013 väliarviointi
ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013 2015 Vuoden 2013 väliarviointi Tammikuu 2014 SISÄLLYS 1. JOHDANTO.2 2. ERITYISRYHMÄLÄISTEN MÄÄRÄ YHTEISTYÖKUNNISSA..4 3. YLEISTÄ HANKKEEN ARVIOINNISTA..6 4. HANKKEEN SUUNNITELTU
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNGIN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS
ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013 2015 - Erityisliikunnan kehittämishanke LOVIISAN KAUPUNGIN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS Loviisan vapaa-aikatoimi 2 Loviisan kaupungin erityisliikunnan peruskartoitus SISÄLLYSLUETTELO
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj Kunta: Kuopio Päivämäärä: 2.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta
LisätiedotERITYISUIMAKORTTI ERITYISRYHMIEN KUNTOSALIKORTTI SPORTTIKORTTI 70+
ERITYISUIMAKORTTI ERITYISRYHMIEN KUNTOSALIKORTTI SPORTTIKORTTI 70+ Lisätietoja erityisliikunnasta puh. 09 8392 7012 www.vantaa.fi/liikunta ERITYISUIMAKORTTI Erityisuimakortti on uimahallin vuosikortti
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2013
JÄRVI-POHJANMAAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2013 Soini- Vimpeli- Alajärvi Alajärven Kaupunki 1 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO... 3 1. JOHDANTO... 5 1.1. TAUSTAA... 5 1.2. ERITYISRYHMIEN LIIKUNNAN MERKITYS...
LisätiedotORIMATTILAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS
2014 ORIMATTILAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS Orimattilan Liikuntapalvelut Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke YHTEENVETO Orimattilassa oli vuonna 2011 karkeasti arvioiden noin 3 300 4 100 henkilöä,
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen
LisätiedotErityisryhmien liikunta Eurassa
Erityisryhmien liikunta Eurassa Euran erityisliikunnan peruskartoitus 2014 Tekijät: Pia Malja ja Euran Erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Saku Rikala Sisällysluettelo 1. PERUSKARTOITUKSEN YHTEENVETO...2
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2016 1 (5) 256 Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponsi vanhusten ja vammaisten kuljetusmahdollisuuksien kehittämisestä HEL 2015-010372 T 00 00 03 Päätös päätti
LisätiedotKunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana
Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita
LisätiedotWiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.
Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden
LisätiedotVoimaa vanhuuteen -alkukartoitus 2017 Yhteenveto
Voimaa vanhuuteen -alkukartoitus 2017 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valittiin vuonna 2017 yhteensä 12 kuntaa (Kuvio 1), joissa 75 vuotta täyttäneitä ihmisiä on 25 901 (Sotkanet 2016). Heistä
LisätiedotSirpa Pöllänen Liikuntapalvelupäällikkö vs LAPPEE RANTA INTERNATIONAL UNIVERSITY CITY
Sirpa Pöllänen Liikuntapalvelupäällikkö vs. 2.10.2018 r LAPPEE RANTA INTERNATIONAL UNIVERSITY CITY Seniorihanke Lpr:n liikuntatoimessa Kärkikuntana 1.8.2017 lähtien. Liikuntatoimeen palkattiin liikunnanohjaaja
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 59
10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877
LisätiedotRakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys
Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus
LisätiedotIkääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli. Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto
Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto Joensuun seudun kansalaisopisto Joensuun kaupungin organisaatio Joensuun seudun
LisätiedotSukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?
HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet
LisätiedotSoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija
SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta
LisätiedotAlkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)
5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot
LisätiedotErityisryhmien liikunta Eurassa
Erityisryhmien liikunta Eurassa Euran erityisliikunnan peruskartoitus 2014 Tekijät: Pia Malja ja Euran Erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Saku Rikala 1 Sisällysluettelo 1. PERUSKARTOITUKSEN YHTEENVETO...2
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotKATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS
KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (6) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (6) 115 Sj / Kunnan asukkaan aloite maksuttomasta sporttikortista yli 68- vuotiaille helsinkiläisille HEL 2012-008118 T 12 03 00 Päätös päätti kaupunginhallituksen
LisätiedotERITYISLIIKUNTA LIPERIN KUNNASSA PERUSKARTOITUS 2007
ERITYISLIIKUNTA LIPERIN KUNNASSA PERUSKARTOITUS 2007 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1 Valtakunnallisen projektin taustaa 2 Liperin erityisliikunnan peruskartoitus 3 Erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten
LisätiedotERILLISSAUNAVUOROT PERHESAUNAVUOROT ERITYISRYHMIEN UINTIVUOROT ERITYISRYHMIEN KUNTOSALIVUOROT
ERILLISSAUNAVUOROT PERHESAUNAVUOROT ERITYISRYHMIEN UINTIVUOROT ERITYISRYHMIEN KUNTOSALIVUOROT www.vantaa.fi/liikunta SISÄLLYS Erillisaunavuorot 3 Perhesaunavuorot 4 Erityisuintivuorot 5 Erityisryhmien
LisätiedotTurvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotVammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu
Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi
Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori
LisätiedotUusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?
Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien
LisätiedotSENIORILIIKUNTA KEVÄT 2013
KEVÄT 2013 Helsingin kaupunki Liikuntavirasto Paavo Nurmen kuja 1 C 00250 Helsinki Puhelin: 09 310 87932 Faksi: 09 310 87771 Sähköp.: minna.ekman@hel.fi Liikuntaviraston kurssitoimintaan voi ilmoittautua
LisätiedotYmpäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.
Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden
LisätiedotTEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI
Kaupunginhallitus 97 27.02.2012 TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI 783/012/2011 KH 97 Valtuustoaloite 12.12.2011: Yksi hyvä vaihtoehto ikäihmisten liikunnalle on
LisätiedotSelvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta
Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin 2018 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta Sisällys Dian nro Taustoja tutkimukselle Tutkimuksen toteuttaminen
Lisätiedot%ffir. s"äoa. l*t. 'g'( f,ri. Jäsenmäärä. Nimi:
s"äoa 'g'( l*t %ffir YHDSTYKSET, YHTESOT EURA L2.9.20L3 Erityisryhmien liikunta on niiden vöestöryhmien liikuntaa, joillo on vammon, soirauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosioalisen tilonteen
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2 Kunta: Iisalmi Päivämäärä: 9.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT
LisätiedotVammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto
Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa Toiminnallinen
LisätiedotMänttä-Vilppulan erityisliikunta
Mänttä-Vilppulan erityisliikunta ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2014 MÄNTTÄ-VILPPULAN LIIKUNTAPALVELUT ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKE Sisällys 1. JOHDANTO...2 1.1. Erityisryhmien liikunnan
LisätiedotERITYISUIMAKORTTI ERITYISRYHMIEN KUNTOSALIKORTTI SPORTTIKORTTI 70+
ERITYISUIMAKORTTI ERITYISRYHMIEN KUNTOSALIKORTTI SPORTTIKORTTI 70+ Lisätietoja erityisliikunnasta puh. 050 314 6402 suositeltava soittoaika ma ti ja to pe klo 9 11 www.vantaa.fi/liikunta ERITYISUIMAKORTTI
LisätiedotTAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina
2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden
LisätiedotOikeus henkilökohtaiseen apuun
Oikeus henkilökohtaiseen apuun Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun? Henkilöllä oltava pitkäaikainen tai etenevä vamma tai sairaus Voimavarat avun tarpeen määrittelyyn Ikääntyneet ja henkilökohtainen
Lisätiedot1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta
1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490
LisätiedotERITYISUIMAKORTTI ERITYISRYHMIEN KUNTOSALIKORTTI SPORTTIKORTTI 70+
ERITYISUIMAKORTTI ERITYISRYHMIEN KUNTOSALIKORTTI SPORTTIKORTTI 70+ Lisätietoja erityisliikunnasta puh. 050 314 6402 suositeltava soittoaika ma ti ja to pe klo 9 11 www.vantaa.fi/liikunta ERITYISUIMAKORTTI
LisätiedotTYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia
LisätiedotPieksämäen Erityisliikunta. Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016)
Pieksämäen Erityisliikunta Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016) YHTEYSTIETOJA ERITYISLIIKUNTA Erityisliikunta on tarkoitettu henkilöille, jotka vamman, sairauden ja muun toimintakyvyn
LisätiedotVammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus
Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan
Lisätiedot3.11.2009. Aikuinen. 1.1.2010 alkaen. Lapsi 3.11.2009
(ESITYS) Aikuisten lippuja myydään HSL:n Aikuisen lippu, seutulippualueella* 17 vuotta Aikuinen subventoitu hinta täyttäneille henkilöille (ei edellytetä vakinaista HSL-kuntalaiselle asumista) kaarimallissa
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotPieksämäen kaupungin erityisliikunta. Syksy 2018 Kevät 2019
Pieksämäen kaupungin erityisliikunta Syksy 2018 Kevät 2019 ERITYISLIIKUNTA Erityisliikunnan (= soveltava liikunta) ryhmät on tarkoitettu henkilöille, joiden vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen
LisätiedotHämeenlinnan vanhusneuvosto
Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980
LisätiedotSENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329
SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen
LisätiedotVoimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari
Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari 8.2.2017 Johtaja Kristiina Poikajärvi Lapin aluehallintovirasto 1 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomat 65 ja 75 vuotta täyttäneet Lapissa ja koko maassa
LisätiedotTällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.
Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä
LisätiedotLIIKUNTAKYSELY RAPORTTI
2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten
LisätiedotVoimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja
Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon
LisätiedotMillainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA
Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu
LisätiedotTietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén
Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta 1 6.2.2018 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kyselyn kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat
LisätiedotLiikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja
Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia
LisätiedotVammaistyön uusimmat kuulumiset
Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT
LisätiedotKyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén
Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa 1 15.12.2017 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi
Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan! Erityisliikunnan Päivät Jyväskylä 27.8.2014
LisätiedotERITYISLIIKUNTAA KIIMINGISSÄ - PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTATOIMINNASTA 2007-
ERITYISLIIKUNTAA KIIMINGISSÄ - PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTATOIMINNASTA 2007- Kari Näppä 2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. ERITYISRYHMÄT 4 3. ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2007-2009 KEHITTÄMIS- JA KONSULTOINTIPROJEKTI
Lisätiedot17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013
Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton
LisätiedotAJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus
AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan
LisätiedotPieksämäen kaupungin erityisliikunta. syksy 2019 kevät 2020
Pieksämäen kaupungin erityisliikunta syksy 2019 kevät 2020 ERITYISLIIKUNTA Erityisliikunnan (= soveltava liikunta) ryhmät on tarkoitettu henkilöille, joiden vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen
LisätiedotTULE-KUSTANNUKSET JA KUNTAKYSELYN TULOKSIA
TULE-KUSTANNUKSET JA KUNTAKYSELYN TULOKSIA Marja Kinnunen toiminnanjohtaja Suomen Tule ry www.suomentule.fi www.tulessa.fi 36 900 sai työkyvyttömyyseläkettä selän vuoksi 250 000 suomalaisella polven/lonkan
LisätiedotLIITE 2. ERITYISLIIKUNNAN JA IKÄIHMISTEN RYHMÄT KEVÄT 2014
1 LIITE 2. ERITYISLIIKUNNAN JA IKÄIHMISTEN RYHMÄT KEVÄT 2014 1.1. Liikuntapalvelut Erityislasten liikuntakerho Sunnuntaisin 12.1., 26.1., 9.2., klo 10.00 11.00 ja 23.2. klo 10.00 11.30 Euran urheilutalo
LisätiedotKevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä.
Kevä tkäusi 2015 Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. 2015 Kevätkausi alkaa 5.1.2015 Tammikuun viides päivä polkaistaan käyntiin kaupungin ohjatut liikuntaryhmät. Tarjolla
Lisätiedot