T-79.144 Syksy 2003 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet 2.3-3.4) 28 31.10.2003



Samankaltaiset tiedostot
T Syksy 2005 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

T Kevät 2006 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (Predikaattilogiikka )

ja s S : ϕ Υ : M,s ϕ, mutta M,s Q. Erityisesti M, t P kaikilla t S, joten

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Relaation ominaisuuksia. Ominaisuuksia koskevia lauseita Sulkeumat. Joukossa X määritelty relaatio R on. (ir) irrefleksiivinen, jos x Rx kaikilla x X,

Joukossa X määritelty relaatio R on. (ir) irrefleksiivinen, jos x Rx kaikilla x X,

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet )

Diskreetin matematiikan perusteet Malliratkaisut 2 / vko 38

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 1,

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

JOUKKO-OPIN ALKEITA. Veikko Rantala Ari Virtanen

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

6 Relaatiot. 6.1 Relaation määritelmä

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

Ratkaisu: (b) A = x 0 (R(x 0 ) x 1 ( Q(x 1 ) (S(x 0, x 1 ) S(x 1, x 1 )))).

Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti.

Esimerkkimodaalilogiikkoja

Taulun avoimista haaroista saadaan kelvolliset lausejoukot

X R Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 5, ratkaisuista

Insinöörimatematiikka A

Predikaattilogiikkaa

Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä.

Relaatioista. 1. Relaatiot. Alustava määritelmä: Relaatio on kahden (tai useamman, saman tai eri) joukon alkioiden välinen ominaisuus tai suhde.

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (lauselogiikka )

T Logiikka tietotekniikassa: perusteet Kevät 2008 Laskuharjoitus 5 (lauselogiikka ) A ( B C) A B C.

T Kevät 2005 Logiikka tietotekniikassa: erityiskysymyksiä I Kertausta Ratkaisut

Ekvivalenssirelaatio. Määritelmä 2 Joukon A binäärinen relaatio R on ekvivalenssirelaatio, mikäli. Jos R on ekvivalenssirelaatio ja a A, niin joukkoa

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

T kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

811120P Diskreetit rakenteet

Olkoon R X Y. Sen käänteisrelaatio R 1 on joukosta Y joukkoon X määritelty relaatio, jonka laki on. yr 1 x xry.

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.

Olkoon R X Y. Sen käänteisrelaatio R 1 on joukosta Y joukkoon X määritelty relaatio, jonka laki on. yr 1 x xry.

6.4. Järjestyssuhteet

JOHDANTO KURSSIN AIHEPIIRIIN

Lisää kvanttoreista ja päättelyä sekä predikaattilogiikan totuustaulukot 1. Negaation siirto kvanttorin ohi

j(j 1) = n(n2 1) 3 + (k + 1)k = (k + 1)(k2 k + 3k) 3 = (k + 1)(k2 + 2k + 1 1)

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.

Näytetään nyt relaatioon liittyvien ekvivalenssiluokkien olevan verkon G lohkojen särmäjoukkoja. Olkoon siis f verkon G jokin särmä.

Taulumenetelmä modaalilogiikalle K

TIETOTEKNIIKAN MATEMATIIKKA

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )

Insinöörimatematiikka IA

8 Joukoista. 8.1 Määritelmiä

Matematiikan tukikurssi

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.

Ratkaisu: Käytetään induktiota propositiolauseen A rakenteen suhteen. Alkuaskel. A = p i jollain i N. Koska v(p i ) = 1 kaikilla i N, saadaan

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.

Diskreetin Matematiikan Paja Tehtäviä viikolle 2. ( ) Jeremias Berg

a k+1 = 2a k + 1 = 2(2 k 1) + 1 = 2 k+1 1. xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx

Insinöörimatematiikka A

Predikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka

3. Kongruenssit. 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi

Huom. muista ilmoittautua kokeeseen ajoissa. Ilmoittautumisohjeet kurssin kotisivuilla.

Kuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8

Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä.

Ensimmäinen induktioperiaate

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

Logiikka I 7. harjoituskerran malliratkaisut Ratkaisut laati Miikka Silfverberg.

Ensimmäinen induktioperiaate

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 16. maaliskuuta 2011

Tenttiin valmentavia harjoituksia

Johdatus yliopistomatematiikkaan. JYM, Syksy2015 1/195

8.5. Järjestyssuhteet 1 / 19

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet

Äärellisten mallien teoria

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015) Toinen välikoe, malliratkaisut

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

[a] ={b 2 A : a b}. Ekvivalenssiluokkien joukko

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5

RAKKAUS MATEMAATTISENA RELAATIONA

Todistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5.

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Johdatus logiikkaan 2

Silmukkaoptimoinnista

Tehtävä 1. Arvioi mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa. Vihje: voit aloittaa kokeilemalla sopivia lukuarvoja.

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 11 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen.

811120P Diskreetit rakenteet

Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus.

Diskreetti matematiikka, syksy 2010 Harjoitus 7, ratkaisuista

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Äärellisten mallien teoria

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Heidi Luukkonen. Sahlqvistin kaavat

Transkriptio:

T-79.144 Syksy 2003 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet 2.3-3.4) 28 31.10.2003 1. Olkoon R kaksipaikkainen predikaattisymboli, jonka tulkintana on relaatio R S U U (joukko U on struktuurin S universumi). Alla on taulukko lauseista, jotka määrittelevät relaatiolle R S erilaisia ominaisuuksia. Ominaisuus Määritelmä refleksiivisyys xr x x irrefleksiivisyys x R x x symmetrisyys x y R x y R y x asymmetrisyys x y R x y R y x transitiivisyys x y z R x y R y z R x z sarjallisuus x yr x y Olkoon universumi U kaikkien ihmisten joukko. Anna esimerkkejä relaatioista R S, (/0 R S U 2 ), joilla on yllä määriteltyjä ominaisuuksia. Allaolevat kolme graafia pyrkivät selventämään eri relaatioiden ominaisuuksia. Tässä solmut ovat struktuurin alkioita, ja solmuja yhdistää kaari, mikäli R x y on tosi, kun x U y U. Loogisia rakenteita havainnollistetaan aina silloin tällöin niitä vastaavien graafien avulla. 1. 2. 3. Refleksiivisyys ( xr x x ) tarkoittaa sitä, että graafin kaikista solmuista on kaari takaisin itseensä, ja irrefleksiivisyys ( x R x x ) vastaavasti sitä, että yhdessäkään solmussa ei ole itseään osoitavaa kaarta. Graafeista ensimmäinen on refleksiivinen, toinen irrefleksiivinen ja kolmas ei ole kumpaakaan. Symmetrisyys ( x y R x y R y x ) tarkoittaa sitä, että aina mikäli solmusta x on kaari solmuun y, graafissa on myös kaari y:stä x:ään. Asymmetrisellä ( x y R x y R y x ) graafilla ei ole yhtään paluukaarta. Kuvan graafeista 1. on symmetrinen, 2. asymmetrinen ja 3. ei kumpaakaan.

Transitiivisessa graafissa ( x y z R x y R y z R x z ) pätee, että mikäli solmusta x päästään kaaria seuraamalla (mahdollisesti muiden solmujen kautta) solmuun y, pääsee solmusta x myös suoraan solmuun y. Kuvan graafeista ainoastaan keskimmäinen on transitiivinen. Graafin sarjallisuus ( x yr x y ) tarkoittaa sitä, että kaikista solmuista lähtee ainakin yksi kaari. Kuvan graafeista ensimmäinen ja viimeinen ovat sarjallisia. Ominaisuuksien ihmisten joukossa tapahtuvaa tarkastelua varten määritellään seuraavat relaatiot: T x y (x tuntee y:n), N x y (x on naimisissa y:n kanssa), V x y (y on x:n vanhempi) ja E x y (y on x:n esi-isä). Nämä relaatiot toteuttavat ominaisuuksia seuraavan taulukon mukaisesti. Relaatio refl. irrefl. symm. asymm. trans. sarj. tuttu * * * aviopuoliso * * vanhempi * * * esi-isä * * * * Koska ihminen tuntee itsensä, ja tutut tuntevat toisensa, on T x y refleksiivinen, symmetrinen ja sarjallinen. Aviopuolisot ovat naimisissa toistensa kanssa, eikä kukaan voi olla naimisissa itsensä kanssa, joten N x y on irrefleksiivinen ja symmetrinen. Vanhemmuus on irrefleksiivinen, asymmetrinen (kukaan ei voi olla oma isovanhempansa) ja sarjallinen (kaikilla on vanhemmat). Esi-isä relaatio on kuten vanhemmuus, mutta sen lisäksi myös transitiivinen, koska jos Kalle on Pekan esi-isä, ja Pekka Juhan, niin Kalle on myös Juhan esi-isä. 2. Tiedetään, että (i) kaikki syylliset ovat valehtelijoita, (ii) ainakin yksi syytetyistä on myös todistaja ja (iii) yksikään todistaja ei valehtele. Todista, etteivät kaikki syytetyt ole syyllisiä. Käytä semanttista taulua. Olkoon predikaatit G x (x on syyllinen), L x (x on valehtelija), A x (x on syytetty) ja W x (x on todistaja). Premissit ovat nyt x G x L x, x A x W x ja x W x L x. Haluttu johtopäätös on x A x G x. Taulutodistus on seuraavanalainen.

1 T x G x L x 2 T x A x W x 3 T x W x L x 4 E x A x G x 5 T x A x G x 6 T A a W a 7 T A a 8 T W a 9 T A a G a 10 E A a 10 T G a 11 T W a L a 12 E W a 12 T L a 13 E L a 14 T G a L a 15 E G a 15 T L a 3. Tiedetään, että 1) jos tiili on toisen tiilen päällä, se ei ole pöydällä 2) jokainen tiili on pöydällä tai toisen tiilen päällä ja 3) yksikään tiili ei ole sellaisen tiilen päällä, joka edelleen on jonkun tiilen päällä. Todista semanttisella taululla, että jos tiili on toisen tiilen päällä, niin jälkimmäisen on oltava pöydällä.

Ratk. Käytetään formalisoinnissa seuraavia predikaatteja: P x tiili x on pöydällä. Q x y tiili x on tiilen y päällä ja Premissijoukko on formalisoituna seuraavanlainen: Haluttu johtopäätös on Taulutodistus: x y Q x y P x x P x y Q x y x y z Q y z Q x y x y Q x y P y 1 T x yq x y P x 2 T x P x yq x y 3 T x y zq y z Q x y 4 E x y Q x y P y 5 E y Q c y P y 4 x c 6 E Q c d P d 5 y d 7 T Q c d 6 8 E P d 6 9 T P d yq d y 10 T P d 9 10 T yq d y 9 11 T Q d e 10 y d 12 T zq d z Q c d 3 x c y d 13 E zq d z 12 14 E Q d e 13 z e 13 T Q c d 12 14 E Q c d 13

4. Tutki semanttisella taululla: a) x y P x Q y xp x xq x. b) x y z R x z R z y R x y R a b R b a R a a. c) x yr x y y S y xr x y xs x. Ratk. a) 1 T x y P x Q y 2 T xp x 3 E xq x 4 E Q c 3 x c 5 T P c 2 x c 6 T y P c Q y 1 x c 7 T P c Q d 6 y d 8 E P c 7 8 T Q d 7 9 T P d 2 x d Taulu näyttää jäävän auki. Tätä voidaan perustella sillä, että aina kun predikaatti Q tulee instantioida, pitää se tehdä uudella vakiolla. Ristiriita edellyttäisi samaa vakiota totena ja epätotena. Avoimesta haarasta voidaan lukea vastaesimerkki, U 1 2 c S 1 d S 2 P S 1 2 Q S 2. Havaitaan, että vastaesimerkille pätee S x y P x Q y, S xp x ja S xq x.

b) 1 T x y z R x z R z y R x y 2 T R a b 3 T R b a 4 E R a a 5 T z R a z R z a R a a 1 x a y a 6 T R a b R b a R a a 5 z b 7 E R a b R b a 6 8 E R a b 7 8 E R b a 7 Kaikki haarat ristiriitaisia, esitetty väite pätee. 7 T R a a 6