TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI Salla Hannunen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Viheralan kasvinterveysseminaari 24.10.2013
KASVINTERVEYDEN RISKINARVIOINTI 1) Mitä se on? 2) Mihin sitä tarvitaan? 3) Käynnissä olevista ja mahdollisista tulevista hankkeista
RISKI = TAPAHTUMAN TODENNÄKÖISYYS VAIKUTUSTEN VAKAVUUS
Uusien tuhoojien riskien arviointi tuhoojalajit kasvilajit alkuperät MITÄ KASVINTERVEYDEN RISKINARVIOINTI ON? riskien priorisointi tuhoojat kasvilajit tuotannonalat maantieteelliset sijainnit riskinhallintamenetelmien arviointi tehon arviointi kannattavuuden arviointi MAAHAN SAAPUMISEN, ASETTUMISEN JA MAASSA LEVIÄMISEN TODENNÄKÖISYYS VAIKUTUSTEN VAKAVUUS
MIHIN KASVINTERVEYDEN RISKINARVIOINTIA TARVITAAN? Perusteltuun riskien hallintaan Kasvinterveyslainsäädännön kehittämiseen mitä saa maahantuoda ja markkinoida, ja millä edellytyksillä Toimijoiden riskinhallinnan kehittämiseen miten tuhoojariskejä kannattaa huomioida kasvien hankinnassa ja käytössä Viranomaistoiminnan kehittämiseen mitä kannattaa tehdä, missä ja miten
KÄYNNISSÄ OLEVISTA JA TULEVISTA HANKKEISTA Esimerkkejä käynnissä olevista Uusien kasvintuhoojien priorisointi Kasvintuhoojien leviämisväylien selvitys Kasvihuonetuottajien riskinhallintakyvyn kehittäminen Esimerkkejä mahdollisista tulevista Tulipoltteen aiheuttamien vahinkojen vakavuus Tuhoojien alueelliset riskinarviot
Uusien kasvintuhoojien priorisointi Asetetaan Suomen maa-, metsä- ja puutarhataloutta uhkaavat uudet kasvintuhoojat tärkeysjärjestykseen Top 5, kun 29 lajia arvioitu 1. Agrilus anxius jalokuoriainen 2. Tomaatin pronssilaikkuvirus 3. Perunan tummarengasmätä (rotu 3) 4. Perunan sukkulamukulaviroidi 5. Alppiruusun versopolte => Viranomaisten ja toimijoiden toimenpiteet voidaan kohdentaa tuhoojiin, joiden riski on suurin
Kasvintuhoojien leviämisväylien selvitys Arvioidaan, kuinka paljon Suomeen tuodaan ulkomailta tavaraa, jonka mukana kasvintuhoojat voivat levitä TAVARATYYPPI KG KPL Puutavara 10 843 822 659 Tuoreet vihannekset ja hedelmät ym. 403 NÄMÄ 980 361 Puiset pakkaukset 128 826 150 Vilja- ja öljykasvien siemenet 5 336 418 EIVÄT OLE Nurmi- ja palkokasvien siemenet* 2 662 392 Koristepuut ja -pensaat* 3 385 385?? Avomaavihannesten lisäysmateriaali 1 665 687 7 450 184 604 Siemenperuna 1 242 715 Hedelmäpuut ja marjapensaat* 208 047 TULOKSIA Kasvihuonevihannesten lisäysmateriaali 22 361 859 448 108 Kasvihuonekoristekasvit** 64 767 732 Mansikan taimet 15 800 000 LOPULLISIA *Tuontia vähintään tämän verran (tieto Tullin tilastoista) **Ei sisällä leikkokukkia ja -vihreää
Kasvintuhoojien leviämisväylien selvitys Viheralan ulkomaankauppa Suurimpia maahantuojia ovat taimitarhat ja taimimyymälät Ulkomaisten taimien osuus myynnistä Taimistot yhteensä 11-16% Taimimyymälät Havut 85-100% Köynnökset 75-80% Ruusut 43-50% Alppiruusut 86-100% Perennat 6-100% Lehtipuut 0-5% Koristepensaat 0-25% Hedelmäpuut 0-5% Marjapensaat 0-47% Puutarhamatkoilla käy vuodessa vähintään 800 matkustajaa
Kasvihuonetuottajien riskinhallintakyvyn kehittäminen 1) Luokitellaan kasvilajit sen mukaan, kuinka todennäköisesti niiden mukana kulkeutuu tuotantopaikalle vaarallisia kasvintuhoojia 2) Kerätään tietoa karanteenituhoojien ennakkotorjunta-, tarkkailu- ja tunnistusmenetelmistä 3) Varmistetaan hankkeessa kerätyn tiedon käyttöönotto kohdennetulla neuvonnalla ja muulla viestinnällä => Tuottajien toimenpiteet voidaan kohdentaa kasvilajeihin, joiden riski on suurin
Tulipoltteen aiheuttamien vahinkojen vakavuus Arvioidaan, kuinka suotuisat ilmasto-olosuhteet Suomessa on tulipoltteen epidemioiden kehittymiselle Arvioidaan, kuinka suuria taloudellisia vahinkoja tulipolte Suomessa aiheuttaisi => Voidaan arvioida, kannattaako tulipolte pyrkiä hävittämää, jos se löytyy Suomesta R. Grimm, Bugwood.org Robert Lambe, Virginia Polytechnic Institute and State University, Bugwood.org
Tuhoojien alueelliset riskinarviot Arvioidaan tuotantopaikkojen ja kasvien maantieteellisen levinneisyyden vaikutus tuhoojien maahan kulkeutumisen, maahan asettumisen ja maassa leviämisen todennäköisyyteen, ja tuhoojan vaikutusten vakavuuteen Arvioidaan ilmaston sopivuus tuhoojille maan eri osissa => Viranomaisten ja toimijoiden toimenpiteet voidaan kohdentaa alueille, joilla riski on suurin
Esimerkiksi Tuhoojien alueelliset riskinarviot Saarnenjalosoukko (A. planipennis) => Viranomaistarkastusten, viestinnän ja toimijoiden tekemän tarkkailun kohdentaminen => Hävitystoimenpiteiden suunnittelu
TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI Miksi? Jotta uusien vaarallisten tuhoojien leviäminen Suomeen voidaan estää mahdollisimman tehokkaasti ja kannattavasti Miten? Arvioidaan ja priorisoidaan uusien kasvintuhoojien riskejä ja riskinhallintamenetelmien tehoa ja kannattavuutta YHTEISTYÖSSÄ TOIMIJOIDEN KANSSA