TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Hyväksytty Niuvanniemen sairaalan johtokunnassa 7.2.2014
1 Toimintakertomus... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 6 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 6 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 6 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 6 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 7 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 8 1.3.4 Yhteisrahoitteisen ja maksuttoman toiminnan kustannusvastaavuus... 9 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta... 10 1.4.1 Suoritteiden määrä... 10 1.4.2 Palvelukyky ja suoritteiden laatu... 11 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 14 1.6 Tilipäätösanalyysi... 19 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 19 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 20 1.6.3. Tuotto- ja kululaskelma... 20 1.6.4. Tase... 21 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 21 2 Talousarvion toteumalaskelma... 22 3 Tuotto- ja kululaskelma... 23 4 Tase... 24 5 Liitetiedot... 25-33 6 Allekirjoitukset... 34
3/34 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Niuvanniemen sairaala tuotti valtakunnalliselle palvelualueelle oikeuspsykiatrisia erityistason sairaanhoidollisia palveluja ja mielentilatutkimuksia. Itä-Suomen yliopiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti sairaala toimi yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana vastaten alansa opetuksesta ja terveystieteellisestä tutkimuksesta. Sairaala toimi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tulosohjauksessa nettobudjetoituna valtion laitoksena. Sairaalan työnantajavirasto oli THL. Henkilöstön palvelussuhteet olivat valtion virkasuhteita. Mielenterveyslain oikeuspsykiatriaa koskevan osan muutoksia ei kertomusvuonna tuotu lakiesityksen asteiseksi. Sen sijaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisu (n:o 34806/04) vaikutti merkitsevästi toimintaan, koska sen perusteella on hallinto-oikeus katsonut tarpeelliseksi sairaalan ulkopuolisen lääkärin lausuntojen hankkimisen aina hoitopäätöstä jatkettaessa. Mielenterveyslain uudistamisen yhteydessä tarkentuvat paitsi oikeuspsykiatrian tutkimus- ja hoitoonmääräämismenettelyt, myös ulkopuoliselle lääkärille asetettavat vaatimukset sekä tahdosta riippumattomaan hoitoon lähettämistä ja esittämistä tehtävinään hoitavien lääkärien pätevyys- ja virka-asemavaatimukset. Hoidon laadun ja sisällön kehittämiseen tarkoitetun pakkotoimien vähentämisprojektin tuloksia hyödynnettiin. Erityisesti pyrittiin löytämään sopivia interventioita pakkotoimenpiteiden uudelleen lisääntymisen hallintaan. Sairaalan toimintaa tarkasti Eduskunnan oikeusasiamies lokakuussa 2010. Tarkastuskäynnin kohteena olivat erityisesti potilaisiin kohdennettavat pakkotoimet, sairaalan ja sen osastojen toimintaohjeet, yksityisten vartijoiden käyttö sairaalassa sekä heikkokuntoisimmat potilaat yksilöllisesti. Aluehallintoviraston aluehallintoylilääkäri osallistui tarkastamiseen. Vuoden 2011 aikana tarkastuksen johdosta saatiin joitain osaratkaisuja ja lisäselvityspyyntöjä. Kesäkuussa 2013 saatiin päätös yksityisen vartiointipalvelun käytöstä valtion mielisairaaloissa. Siinä todettiin mielisairaaloissa olevan hoitoon liittyviä tehtäviä, joissa voimakeinojen käyttö voi olla perusteltua, mutta joita hoitohenkilökunta ei pysty suorittamaan vaarantamatta turvallisuuttaan ja joihin vartijoilla ei ole toimivaltaa. Eduskunnan oikeusasiamies esitti STM:n ja SM:n harkittavaksi säätää lailla vartijoiden tehtävistä ja toimivallasta. Toimintakertomusvuonna sairaalassa olleet mielentilatutkimuspotilaat olivat pääasiassa vakavista henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista syytteessä olevia tutkintavankeja. Mielentilatutkimusten määrä Suomessa on vähentynyt viime vuosina, minkä vuoksi sairaalassa on tehty niitä vähemmän kuin ennen, kuitenkin enemmän kuin missään muussa mielentilatutkimusyksikössä. Sairaalassa hoidettavana olevat potilaat olivat mielenterveyslain mukaisesti tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa olevia aikuispotilaita, ja alaikäisten hoitoyksikössä alle 18-vuotiaita potilaita. Hoitopotilaista hieman yli puolet oli ns. kriminaalipotilaita (tuomitsematta jätettyjä) ja loput vaikeahoitoisuuden ja/tai vaarallisuuden takia sairaanhoitopiirien hakemuksesta sairaalaan otettuja. Tilastoiduista hoitopäivistä näiden ryhmien osuudet olivat 43 % ja 42 % (MTT-päivät 15 %). Potilaille tyypillisiä erityisongelmia olivat päihdeongelmat sekä väkivaltaisen käyttäytymisen heikko hallintakyky. Sairaalassa on tehty viime vuosina 40 50 mielentilatutkimusta/vuosi, toimintakertomusvuonna 54. Sairaalan vuotuinen hoitopotilaiden vaihtuvuus on ollut 40 60, toimintakertomusvuonna sairaalaan otettiin 42 potilasta ja poistettiin 48 potilasta. Yhteensä sairaalassa tutkittiin tai hoidettiin 383 eri potilasta vuonna 2013. Vuoden lopussa hoidossa olleiden kriminaalipotilaiden keskimääräinen hoitoaika oli 8 v 7 kk (pisin hoitoaika 50 v 7 kk). Vaikeahoitoisena sairaalaan otettujen potilaiden vastaava luku oli 5 v 3 kk (pisin hoitoaika 22 v 1 kk). Vuoden 2013 aikana poistettujen kriminaalipotilaiden keskimääräinen hoitoaika oli 13 v 5 kk ja vaikeahoitoisten 4 v 11 kk. Alla esitetään toimintaympäristön kuvaamiseksi potilasvaihto- ja käyttöasteluvut vuosilta 2010 2013.
4/34 Aikuisosastojen potilasvaihto vuosina 2010 2013 2011 10 24 34 18 17 35 43 95,21 2012 17 18 35 24 20 44 47 95,71 2013 20 22 42 21 27 48 54 92,56 Alaikäisten osaston potilasvaihto vuosina 2010 2013 Vuosi Sisäänkirjoitetut Poistetut Käyttöaste, krpot vvhpot yht. krpot vvh -pot yht. mtt % Vuosi Sisäänkirjoitetut Poistetut Alaikäisten osasto krpopopot vvh- yht. kr- vvh yht. mtt % -pot 2011 5 2 7 1 5 6 5 100,99 2012 2013-1 10 7 10 8 1 1 7 5 8 6-1 98,59 103,82 kr-pot = kriminaalipotilas vvh-pot = vaarallinen ja/tai vaikeahoitoinen potilas mtt = mielentilatutkimukset Oikeuspsykiatrisen hoidon korkeatasoisuutta on turvattu oikeuspsykiatrian klinikan kansainvälisesti arvostetulla terveystieteellisellä tutkimustoiminnalla sekä erikoislääkärikoulutuksella ja muun henkilöstön ammatillisella täydennyskoulutuksella. Vuonna 2013 oikeuspsykiatrian klinikasta valmistui yksi oikeuspsykiatrian erikoislääkäri (odotusarvo 1). Klinikassa tieteellisen tuotannon impact factor -kertymä oli 56,3 ja EVO-pistekertymä 45,5 pistettä (odotusarvo 25). Oikeuspsykiatrian klinikassa on meneillään lukuisia tutkimushankkeita, mm. kansainvälinen oikeuspsykiatristen potilaiden hoidon seurantatutkimus (After care), kliinisiä lääkeainetutkimuksia, farmakoepidemiologisia vaikuttavuustutkimuksia sekä aivojen kuvantamistutkimuksia. Hoitotoiminnan kannalta keskeisiä ovat terveyshallinnon ja hoitotieteen tutkimushankkeet. Välittömän potilastyön osaamiseen on kohdennettu koko hoitohenkilöstöä koskevaa työpaikkakoulutusta sairaanhoidon palvelutuotannon edellyttämiltä osaamisalueilta. Potilaat tekivät kertomusvuonna 52 potilaslain mukaista muistutusta, 9 kantelua valvoville viranomaisille sekä 41 valitusta hoitoonmääräämispäätöksistä, 16 yhteydenpidon rajoituksesta ja 6 omaisuuden haltuunottopäätöksestä. Valvovien viranomaisten päätöksissä edellytetyt korjaukset on tehty. Muutamia hoitoonmääräämispäätöksiä kumottiin aiemmissa hoitopaikoissa unohtuneen vanhempien kuulemisen takia. Potilasasiamieheen yhteydenottoja oli yhteensä 131, joista suurin osa oli potilaiden yhteydenottoja. Sairaalalla on ollut vuodesta 1999 terveydenhuoltolaissa (1326/2010) mainittu suunnitelma laadunhallinnasta. Kertomusvuonna laadittiin yhdistetty laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma, aloitettiin potilasturvallisuuden verkkokoulutus ja uusittiin potilasturvallisuuskysely. Sairaalalla on 15.12.2014 asti voimassa oleva Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) mukainen laaduntunnustus, johon liittyvä ulkoinen auditointi tehtiin 10.10.2013. Eri-
tyismainintoina ulkoinen auditointiryhmä totesi mm. laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden järjestelmällisen kehittämisen ja tulospalkkiomatriisin. Asiakaskysely palvelun ostajille on tehty 11 perättäisenä vuotena. Tuloksista on pääteltävissä, että sairaala on tuottanut toiminta-ajatuksensa mukaisesti korkealaatuisia oikeuspsykiatrisia palveluja myös ostajien mielestä. Palvelun sujuvuus on edelleen hyvällä tasolla, mutta edellyttää jatkuvaa arviointia ja ylläpitoa. Hoitopäivän hintakehitystä on tarkkaan seurattava. Sairaalan potilasosastoilla jatkui automaattisen sammutuslaitteiston rakentaminen koko vuoden ajan. Osastot käyttivät päivisin rakentamisaikana opetuskeittiötä, rantamökkiä ja juhlasalia väistötiloina. Automaattinen sammutuslaitteisto otettiin käyttöön vuonna 2013 lukuun ottamatta osastoja 3-4, joihin laitteisto valmistuu peruskorjauksen yhteydessä. Valtion mielisairaalat kilpailuttivat potilastietojärjestelmän hankinnan kertomusvuonna. Toimittajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Mediconsult (Mediatri-järjestelmä). Uuden potilastietojärjestelmän käyttöönotto toteutuu vuonna 2014. Alla esitetään työtyytyväisyysvertailu Niuvanniemen sairaala (NS), Vanhan Vaasan sairaala (VVS), Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja valtio. Sairaalan kysely tehtiin vuonna 2013, VVS viimeisin työtyytyväisyyskysely on tehty vuonna 2012. Asteikolla 1-5 yleisten kysymysten keskiarvo parantui edelliseen kyselyyn verrattuna ollen 3,47 (vuonna 2011: 3,40). Aikaisempaan kyselyyn verrattuna eniten osa-alueista olivat parantuneet tyytyväisyys johtamiseen, kehittymisen tukeen sekä työilmapiiriin ja yhteistyöhön. Vuoden 2011 kyselyyn verrattuna henkilöstö koki, että mahdollisuus uudistua työssä oli huonontunut samoin johtoryhmän ja johdon arvostus henkilökunnan työtä kohtaan koettiin laskeneen. Kyselyn perusteella määräaikainen henkilöstö oli tyytyväisempiä (keskiarvo 3,60) kuin vakinainen henkilöstö (keskiarvo 3,45). Samoin korkeampi koulutustaso lisäsi työtyytyväisyyttä. Lisäksi naiset olivat tyytyväisempiä kuin miehet. Sairaalassa on laadittu toimenpideohjelma työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdosta ja työilmapiirin parantamiseksi. Ohjelma katselmoidaan ja päivitetään vuosittain. Seuraavan kerran työtyytyväisyyskysely tehdään vuonna 2015. NS 2013 VVS 2012 THL 2013 STM 2013 Valtio 2013 Johtaminen 3,56 3,45 3,50 3,49 3,45 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,65 3,52 3,83 3,74 3,70 Palkkaus 3,06 2,98 2,88 2,98 2,90 Kehittymisen tuki 3,41 3,38 3,17 3,44 3,21 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,88 3,79 3,84 3,66 3,79 Työolot 3,64 3,49 3,31 3,42 3,62 Tiedon kulku 3,23 3,14 3,30 3,46 3,15 Työnantajakuva 3,07 3,22 3,03 3,52 3,30 Yhteensä 3,47 3,39 3,38 3,47 3,42 Uudistuminen ja innovatiivisuus 2,90 3,28 3,38 3,38 3,27 Oma arvio työhyvinvoinnista kouluasteikolla 4-10 7,61 7,71 7,74 7,64 7,75 Kyllä % Kyllä % Kyllä % Kyllä % Kyllä % Halukkuus henkilökiertoon (osuus vastaajista %) 44,6 37,0 44,0 49,3 41,3 Aikomus vaihtaa työpaikkaa siihen liittyvän tyytymättömyyden vuoksi (osuus vastaajista %) 20,3 13,0 25,0 20,5 16,4 Työpaikan suosittelu (osuus vastaajista %) 68,7 84,0 62,0 74,7 74,1 5/34
6/34 1.2 Vaikuttavuus 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Sairaalan hoitotoiminta on ollut jatkuvasti yhteiskunnallisesti merkittävää, koska se on kohdentunut pääasiassa vaikeasti psyykkisesti sairaisiin henkilöihin, jotka ovat sairautensa takia vaarallisia toisten hengelle, terveydelle tai turvallisuudelle. Vaikeimman sairausvaiheen hoitamisen jälkeen potilaat on yleensä voitu siirtää kotikuntansa sairaanhoitopiirien sairaaloihin. Mielentilatutkimukset on tehty luotettavasti sekä valvovien viranomaisten että tuomioistuimien kannalta. Oikeuspsykiatrian klinikan/sairaalan tutkimushankkeet ovat tuottaneet merkittävää uutta tietoa oikeuspsykiatristen potilaiden hoitoon. Toimintakertomusvuonna sairaalasta osti oikeuspsykiatrisia sairaanhoitopalveluja noin 40 sairaanhoitopiiriä, kuntayhtymää tai kuntaa. Kysynnän riittävyys kuvaa toiminnan vaikuttavuutta, jota on tarkasteltu hoitotulosten ja asiakaspalautteen avulla kohdassa 1.4.2. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Tulostavoite: Aikuisosastojen (ml. tukipalvelut ja hallinto) tuottavuuden tunnusluku on 182,65 ja alaikäisten tutkimus- ja hoito-osaston 78,05. Koko sairaalan tuottavuustavoite on 172,99. Tuottavuustavoite ylitettiin sekä aikuisosastoilla (sis. hallinnon ja tukipalvelut) että alaikäisten tutkimus- ja hoito-osastolla. Aikuisosastoilla tuottavuuden tunnusluku oli 183,13 ja alaikäisten osastolla 97,60. Alaikäisten hoito-osaston tuottavuus paranikin edellisvuodesta lähes 9 %. Koko sairaalan tuottavuus oli 176,33, edelliseen vuoteen verrattuna muutos oli -0,86 %. Aikuisosastojen tuottavuus vuosina 2011-2013 Vuosi Hoitopäivät Henkilötyö- Tuottavuus Muutos, % vuodet tavoite toteuma 2011 98 690 542,66 185,31 181,87 +0,22 2012 2013 99 485 95 931 535,37 523,85 184,48 182,65 185,83 183,13 Alaikäisten tutkimus- ja hoito-osaston tuottavuus vuosina 2011-2013 +2,18-1,46 Vuosi Hoitopäivät Henkilötyö- Tuottavuus Muutos, % vuodet tavoite toteuma 2011 4 423 49,88 78,07 88,68 +7,33 2012 2013 4 330 4 548 48,34 46,60 Sairaalan tuottavuus vuosina 2011-2013 78,27 78,05 89,58 97,60 +1,02 +8,96 Vuosi Hoitopäivät Henkilötyö- Tuottavuus Muutos, % vuodet tavoite toteuma 2011 103 113 592,55 175,48 174,02 +0,51 2012 2013 103 815 100 479 Tuottavuutta mitataan seuraavasti: Suoritteiden määrä Henkilötyövuodet 583,71 569,85 174,71 172,99 177,86 176,33 +2,21-0,86
7/34 Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät Henkilötyövuodet = koko henkilöstö pois lukien yliopisto-opetukseen ja tutkimukseen palkatut henkilöt Pitkällä aikavälillä sairaalan tuottavuus on kehittynyt varsin myönteisesti. Vuonna 2007 sairaalan tuottavuustunnusluku oli 170,87, joten tuottavuus on parantunut tällä mittarilla mitattuna 3,20 % ilman merkittäviä toimintojen ulkoistuksia. Henkilöstön kokonaismäärä maksullisessa toiminnassa on vähentynyt vuodesta 2007 vajaat 42 henkilötyövuotta. 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Tulostavoite: Aikuisosastojen (ml. tukipalvelut ja hallinto) taloudellisuuden tunnusluku on 369,82 euroa/vrk ja alaikäisten tutkimus- ja hoito-osaston 910,52 euroa/vrk. Koko sairaalan tunnusluku on 392,33 euroa/vrk. Aikuisosastojen taloudellisuusluku oli kertomusvuonna 360,09 euroa/vrk ja alaikäisten osaston 867,69 euroa/vrk, joten molemmissa toteuma oli tavoitetasoa parempi. Koko sairaalan tasolla hoitopäivän keskimääräinen hinta oli 383,07 euroa/vrk, mikä on noin 9 euroa tavoitetta edullisempi. Aikuisosastojen taloudellisuus vuosina 2011-2013 Vuosi Kokonais- Hoitopäivät Taloudellisuus, Muutos, % (* kustannukset euroa/vrk tavoite toteuma 2011 33 633 178 98 690 339,25 340,80-0,32 2012 2013 34 153 566 34 543 454 99 485 95 931 352,27 369,82 343,31 360,09-0,74-4,89 Alaikäisten osaston taloudellisuus vuosina 2011 2013 Vuosi Kokonais- Hoitopäivät Taloudellisuus, Muutos, % (* kustannukset euroa/vrk tavoite toteuma 2011 3 684 300 4 423 885,72 832,99 +1,62 2012 2013 3 672 748 3 946 247 4 330 4 548 884,15 910,52 848,21 867,69-0,83-2,30 Sairaalan taloudellisuus vuosina 2011 2013 Vuosi Kokonais- Hoitopäivät Taloudellisuus, Muutos, % (* kustannukset euroa/vrk tavoite toteuma 2011 37 317 479 103 113 361,55 361,91-0,50 2012 2013 37 826 314 38 489 701 103 815 100 479 374,19 392,33 364,37 383,07-0,68-5,14 (* +merkkinen kehitys tarkoittaa taloudellisuuden paranemista Taloudellisuutta mitataan hoitopäivän bruttohinnalla seuraavasti: Kokonaiskustannukset Suoritteiden määrä Kustannukset = kokonaiskustannukset yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen kustannukset Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät Sairaalan maksullisen toiminnan kokonaistaloudellisuutta mittaava keskimääräinen hoitopäivän bruttokustannus kasvoi edellisvuodesta noin 5 %, ja maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset lisääntyivät noin 1,8 %. Vuosina 2011 2013 sairaalan kustannuskehitys on onnis-
8/34 tuttu pitämään varsin kohtuullisena. Kolmen vuoden aikana keskimääräinen vuotuinen kustannusnousu on ollut noin 1,56 %. Vuoden 2013 taloudellisuustavoite toteutui ennakoitua pienemmistä hoitotuotoista huolimatta, koska kustannuksissa päästiin alle asetetun budjetin. 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Vuoden 2013 tulossopimuksen mukaan sairaalan maksullisen toiminnan tavoitteena on, että kustannukset katetaan tuotoilla ilman voiton tavoittelua. Sairaala seuraa kustannusvastaavuuden kehitystä ja taloussuunnitelman toteutumista jatkuvasti. Kustannukset pyritään tasapainottamaan vastaamaan kertyviä myyntituottoja ja varmistamaan siten maksullisen toiminnan kannattavuuden. Tulostavoite: Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset aikuisosastoilla (sis. tukitoimintojen vyörytykset alaikäisten hoito-osastolle) vuonna 2013 ovat 36 040 293 euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan osuus on 1 376 415 euroa; tuotot ovat 36 086 130 euroa, ja nettotulos on 45 837 euroa ylijäämäinen. Alaikäisten hoito-osaston kokonaiskustannukset vuonna 2013 ovat tukitoimintojen vyörytysten jälkeen 3 855 122 euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan osuus on 64 924 euroa, ja tuotot ovat 3 856 166 euroa. Osaston nettotulos on 1 044 euroa ylijäämäinen. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus MAKSULLINEN TOIMINTA Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut 2011 2012 2013 2013 euroa euroa euroa euroa Myyntituotot 36 373 054 37 023 814 39 115 896 37 524 006 Muut tuotot 956 091 901 783 826 400 981 531 TUOTOT YHTEENSÄ 37 329 145 37 925 597 39 942 296 38 505 537 KUSTANNUKSET - Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 069 234 2 152 151 2 171 352 2 058 251 - Henkilöstökustannukset 29 616 866 30 054 756 31 312 907 30 160 898 - Vuokrat 2 815 272 2 824 761 3 080 000 3 061 136 - Palvelujen ostot 2 190 785 2 213 562 2 725 236 2 611 289 - Muut erilliskustannukset 330 321 325 546 339 336 381 713 - Erilliskustannukset yhteensä 37 022 478 37 570 777 39 628 832 38 273 288 KÄYTTÖJÄÄMÄ 306 667 354 820 313 464 232 249 - Tukitoimintojen osuus (THL:n osuus) 70 294 70 498 71 000 69 800 - Poistot 212 147 172 224 180 224 139 995 - Käyttöomaisuuden korot 8 310 8 014 10 240 3 988 - Vaihto-omaisuuden korot 4 250 4 802 5 120 2 629 OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ 295 001 255 538 266 584 216 412 KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 37 317 479 37 826 315 39 895 416 38 489 700 Ylijäämä/alijäämä (tuotot - kokonaiskustannukset) 11 666 99 282 46 880 15 837 Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut TUNNUSLUKU 2011 2012 2013 2013 Toiminnan tuotot 37 329 145 37 925 597 39 942 296 38 505 537 Kokonaiskustannukset yhteensä 37 317 479 37 826 315 39 895 416 38 489 700 Ali- tai ylijäämä 11 666 99 282 46 880 15 837 Ali- tai ylijäämä % tuotoista 0,0 0,3 0,1 0,0 Tuotot % kustannuksista 100,0 100,3 100,1 100,0
9/34 Sairaalan maksullisen toiminnan kannattavuustavoite toteutui hyvin. Myyntituottotavoite ennen vuosihyvityksiä toteutui hoitotuottojen osalta. Mielentilatutkimustuotoissa jäätiin tavoitteesta 9,42 % tutkimusten vähenemisen takia. Kokonaiskustannukset toteutuivat alle budjetoidun tavoitteen, mikä johtui pääasiassa henkilöstömäärän pienentymisestä. Maksullinen toiminta oli budjetoitu 46 881 euroa ylijäämäiseksi. Maksullisen toiminnan ylijäämä ennen vuosihyvityksiä ja tulospalkkioita oli 1 344 498 euroa, josta tulospalkkiojärjestelmän kuluihin kohdistettiin 228 660 euroa. Asiakaspalautuksia (vuosihyvitykset) kunta-asiakkaille oli yhteensä 1 100 002 euroa (aikuisosastojen asiakkaille 979 002 euroa ja alaikäisten hoitoosaston asiakkaille 121 000 euroa. Tämä merkitsee asiakkaille lähes 3 %:n hyvitystä vuoden palveluostoista. Lopulliseksi maksullisen toiminnan ylijäämäksi toteutui 15 836 euroa. Mielentilatutkimusten kokonaiskustannukset olivat 1 470 460 euroa ja tuotot 1 305 533 euroa, joten mielentilatutkimustoiminnassa kustannusvastaavuus ei toteutunut. Mielentilatutkimusvuorokauden keskimääräinen yksikkökustannus oli 473 euroa. Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset alitettiin 3,50 %:lla asetetusta budjettitavoitteessa. Kustannukset olivat yhteensä 38 489 700 euroa, josta tukitoimintojen vyörytysten jälkeen aikuisosastojen osuus oli 34 543 454 euroa ja alaikäisten hoito-osaston 3 946 247 euroa. Kustannusnousu oli edellisvuoteen verrattuna vain 1,76 %. Maksullisen toiminnan henkilöstökustannuksissa oli kasvua edelliseen vuoteen vain 0,36 % (106 142 euroa). Erittäin maltillinen palkkakustannuskehitys johtuu henkilöstömäärän vähentymisestä. Koko sairaalan henkilötyövuositavoite alitettiin noin 17 htv:lla. Erityisesti sijaistyövoimaa pystyttiin kohdentamaan aiempaa tehokkaammin. Tulospalkkiojärjestelmä oli käytössä kolmatta vuotta. Toteutunut tulospalkkiokustannus oli 228 660 euroa. Aine-, tarvike- ja tavarahankintojen budjetti alittui 5,20 %. Elintarvikehankinnoissa syntyi säästöä 7,71 % edelliseen tilikauteen verrattuna edullisen puitesopimuksen myötä. Palvelujen ostoissa päästiin maksullisessa toiminnassa 4,18 % alle budjetoidun, mutta edellisvuoteen verrattuna palvelujen ostomenot lisääntyivät yhteensä noin 18 %. Edellisvuoteen verrattuna palvelujen ostomenot kasvoivat eniten atk-käyttöpalveluissa, koulutuspalveluissa, työterveyspalveluissa sekä muissa terveyspalveluissa, jossa sairaalan ulkopuolisten lääkärien arviot hoidon tarpeesta tahdosta riippumattoman hoidon jatkamiseksi aiheuttivat noin 130 000 euron kustannukset. Kokonaisuudessaan sairaalan maksullisen toiminnan kustannuksissa päästiin 3,50 % alle budjetoidun tason. Sairaalan vuokramenot lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna 8,4 %, mikä johtuu pääosin automaattisen sammutusjärjestelmän käyttöön ottamisesta kesällä 2013. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaan lisätään erillisenä laskennallisena eränä myös THL:n ohjauskustannukset, jotka kertomusvuonna olivat Niuvanniemen sairaalan maksullisen toiminnan osalta 70 000 euroa. Lisäksi THL otti valtion mielisairaaloiden maksuttomaan toimintaan myönnetystä talousarviomäärärahasta 100 000 euroa ohjauskuluihin. Käyttö- ja vaihto-omaisuuteen sitoutuneen pääoman laskennassa korkoprosenttina vuoden 2013 laskelmissa on käytetty Valtiokonttorin ilmoittamaa nimellistä korkoprosenttia, joka oli kertomusvuonna 1,2 %. 1.3.4 Yhteisrahoitteisen ja maksuttoman toiminnan kustannusvastaavuus Yliopisto-opetuksen, tieteellisen tutkimuksen ja hoidon kehittämistoiminnan kustannukset. Tulostavoite: Yliopisto-opetuksen kustannukset vuonna 2013 ovat 64 700 euroa ja tieteellisen tutkimuksen kustannukset 422 867 euroa. Yliopisto-opetukseen käytettiin kertomusvuonna 48 987 euroa, josta 42 589 euroa mielisairaa-
loiden toimintamenomomentilta 4.12.33.01.04 ja 95 euroa toimintamenomomentilta 33.01.04. Vuoden 2013 tulostavoitteita asetettaessa arvioitiin, että sairaalassa ei ole vuonna 2013 psykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä, ja näin olikin. Toisaalta aluehallintoviraston rahoitus edellisen vuoden (2012) koulutuskorvauksista oli käytettävissä talousarviotililtä 630, yhteensä 6 302 euroa. Tieteellisen tutkimuksen kulut olivat yhteensä 465 051 euroa, josta talousarviotililtä 630 (ulkopuolinen rahoitus) rahoitettiin 97 448 euroa, momentilta 4.12.33.01.04 rahoitus oli 329 411 euroa ja momentilta 33.01.04 rahoitus oli 38 193 euroa. Kertomusvuonna vuoden 2013 toimintamenomomenttia käytettiin maksuttomaan toimintaan 38 228 euroa. 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1 Suoritteiden määrä Tulostavoite: Vuonna 2013 sairaalan aikuisosastot toimivat 94,02 %:n käyttöasteella ja alaikäisten hoito-osasto 96,67 %:n käyttöasteella. Aikuisosastojen käyttöaste vuosina 2011 2013 Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % Muutos, %- tavoite toteuma yksikköä 2011 98 690 103 660 96,03 95,21 +0,67 2012 99 485 103 944 95,07 95,71 +0,50 2013 95 931 103 660 94,02 92,56-3,15 10/34 Alaikäisten hoito-osaston käyttöaste vuosina 2011 2013 Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % Muutos, %- tavoite toteuma yksikköä 2011 4 423 4 380 96,69 100,99 +7,65 2012 4 330 4 392 96,68 98,59-2,40 2013 4 548 4 380 96,67 103,82 +5,23 Sairaalan käyttöaste vuosina 2011 2013 Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % Muutos, %- tavoite toteuma yksikköä 2011 103 113 108 040 96,05 95,44 +0,89 2012 103 815 108 336 95,14 95,83 +0,39 2013 100 479 108 040 94,12 93,01-2,82 Käyttöaste lasketaan seuraavasti: Suoritteiden määrä Kapasiteetti Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät Kapasiteetti = vahvistetun sairaansijamäärän mukaiset hoitopäivät Koko sairaalan käyttöaste oli 93,01 %, joten tavoitteesta jäätiin noin prosenttiyksikön verran, mikä tarkoittaa keskimäärin 3,3 potilasta. Aikuisosastojen käyttöaste oli kertomusvuonna 92,56 % ja alaikäisten hoito-osaston 103,82 %. Alaikäisten osastolla oli osan vuodesta käy-
11/34 tössä kolmastoista potilaspaikka, mikä selittää korkean käyttöasteen. Hieman normaalia alhaisempi käyttöaste johtuu palvelujen kysynnän vähenemisestä ja sairaalakiinteistöjen saneeraushankkeista. Suoritteet Tavoite Toteuma Ero-% 2013 2013 Hoitopäivät: - aikuisosastot 94 170 92 838-1,41 - alaikäisten tutkimus- ja hoito-osasto 4 125 4 532 9,87 Hoitopäivät yhteensä 98 295 97 370-0,94 Mielentilatutkimuspäivät: - aikuisosastot 3 285 3 093-5,84 - alaikäisten tutkimus- ja hoito-osasto 109 16-85,32 Mtt-päivät yhteensä 3 394 3 109-8,40 Laskutetut hoitopäivät yhteensä 101 689 100 479-1,19 Mielentilatutkimusten lukumäärä: - aikuisosastot 55 53-3,64 - alaikäisten tutkimus- ja hoito-osasto 2 1-50,00 Mielentilatutkimusten lkm yhteensä 57 54-5,26 Yliopisto-opetus ja tieteellinen tutkimus: - tutkintopisteet 0,5 0,5 0,00 - julkaisupisteet 25 45,5 82,00 Laskutettujen suoritteiden määrässä jäätiin asetetusta tavoitteesta noin 1,2 %. Mielentilatutkimuspäiviä kertyi 8 % tavoitetta vähemmän, ja tutkimuksia valmistui kolme alle tavoitteen, mutta kaksi tutkimusta enemmän kuin vuonna 2012. Alaikäisten hoito-osastolla valmistui kertomusvuonna yksi mielentilatutkimus. Keskimääräinen potilasmäärä vuonna 2013 oli noin 8,2 potilasta pienempi kuin vuonna 2012. 1.4.2 Palvelukyky ja suoritteiden laatu Hoidon vaikuttavuutta on arvioitu käyttämällä potilaan kliinistä tilaa kuvaavaa GAF (Toimintakyvyn yleinen arviointi General Assessment of Functioning) -mittaria. Poikkileikkaustieto vuoden viimeiseltä päivältä vuosina 2010 2013 kuvastaa potilaiden siirtymistä hoitoisuudeltaan vaikeampiin ryhmiin, ts. sairaalan palveluja ostetaan huonompikuntoisille potilaille. Kaikkein huonokuntoisimpien osuus on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut lähes 20 %, kertomusvuonna peräti 30 %.
12/34 Alla esitetään mittarin kuvaus ja potilasjakauman poikkileikkaustiedot 31.12. vuosilta 2010 2013. 1 10 11 20 21 30 31 40 41 50 51 100 GAF jatkuvasti vaarallinen itselleen/muille tai kyvytön huolehtimaan hygieniasta tai itsemurhayrityksiä jonkin verran vaarallinen itselleen/muille tai ajoittain ei huolehdi hygieniasta tai kommunikointi hyvin vakavasti huonontunut harhat vaikuttavat käyttäytymiseen tai kommunikaatio/arviointikyky vakavasti huonontunut tai toimintakyvyttömyys lähes kaikilla elämänalueilla huonontunut todellisuudentaju/kommunikointi tai vakavasti huonontunut toiminta useilla alueilla, kuten arvostelukyky, ajattelu vakavia oireita tai sosiaalisen toiminnan vakava huononeminen keskivaikeista oireista erinomaiseen toimintakykyyn ei arvioitu (uusi potilas, mielentilatutkimus) 2010 % N = 287 2011 % N = 286 2012 % N = 283 2013 % N = 277 18,46 18,18 19,43 29,6 39,37 35,31 43,81 46,5 33,44 27,62 19,43 18,05 4,18 2,79 1,41 3,97 0,34 0,35 0,36 _ 4,52 15,73 15,54 1,44 - Alla esitetään potilaiden tilan muutos GAF-mittarin mukaan vuonna 2013 sairaalaan otetuista ja vuonna 2013 sairaalasta poistetuista potilaista keskiarvoin kriminaalipotilailla (kr-pot) ja vaarallisilla ja vaikeahoitoisilla potilailla (vvh-pot). Potilaiden kliininen tila näyttää tämän perusteella paranevan hoidon aikana kriminaalipotilaiden ryhmässä enemmän kuin vaarallisen ja vaikeahoitoisten potilaiden ryhmässä. Potilasmäärät tässä tarkastelussa ovat kuitenkin pieniä eikä tulosta voida yleistää kaikkiin sairaalassa hoidettavana olleisiin potilaisiin. Itse asiassa mittaus kuvastaa pikemmin vastaanottavien sairaaloiden resursseja ja valmiutta ottaa potilaita jatkohoitoon kuin hoidon vaikuttavuutta, koska kyseessä eivät ole keskenään samat potilaat. Koko vuoden 2013 aikana sairaalassa hoidettujen kriminaalipotilaiden GAF-keskiarvo oli 17 ja vaikeahoitoisten 13. Tästä päätellen kriminaalipotilaiden ryhmässä tapahtuu toipumista. Sen sijaan vaikeahoitoisten ryhmässä on enemmän hoitoresistenttejä tapauksia. Kertomusvuonna poistetuissa potilaissa oli mukana iäkkäiden kuolemantapauksia, jotka jakautuivat molempiin ryhmiin. Tulo-GAF ka. Lähtö-GAF ka. kr-pot. vvh-pot. kr-pot. vvh-pot. 31.10.2010 23 9 26 20 31.10.2011 12 11 25 19 31.10.2012 11 8 28 10 31.10.2013 12 9 18 18
13/34 Asiakaskysely palvelunostajille Sairaala on tehnyt palvelun ostajille asiakaskyselyn 11 vuotena. Tuloksia esitetään alla olevassa taulukossa. Keskeisin johtopäätös on, että hoitopäivän hintakehitystä seurataan tarkoin, ja kilpailukyky pyritään turvaamaan strategisesti oikeilla ratkaisuilla. Palvelujen sujuvuutta tulee aktiivisesti ylläpitää, vaikka taso on edelleen hyvä. Tulosten luotettavuutta heikentää se, että yksi vastaaja saattaa edustaa vain yhden tai toisaalta kymmenien potilaiden palvelua ostavaa tahoa. Asiakastyytyväisyysindeksi on erinomainen. Asiakastyytyväisyysindeksin laskennassa ei ole huomioitu kysymystä potilaiden terveydentilan kohenemisesta. 2010 2011 2012 2013 Lähetettyjä (kpl) 52 52 49 48 Vastaajia (%) 57,7 46,15 % 57,14 % 47,91 % 1) Palvelujen laatu 1 5 (huono erinomainen) >3:96 > 3:100 % > 3:100 % >3:100 % 2) Hoitoon pääsyn sujuvuus 1 5 (kankea sujuva) 3) Jatkohoitoon lähettämisen sujuvuus 1 5 (kankea sujuva) 4) Potilaiden terveydentilan koheneminen 1 5 (tyytymätön tyytyväinen) >3:86 > 3:87 % > 3:95 % > 4:94 % >3:90 > 3:80 % > 3:74 % > 3:83 % >3:83 > 3:75 % > 3:80 % > 3:67 % 5) Hoitopäivän hinta 1 5 (edullinen liian korkea) vv. 2007 2009 1 5 liian korkea edullinen <3:33 >3:31 % >3:50 % > 3:33 % 6) Yleisarvosana hintalaatusuhteesta 1 5 (huono hyvä) - tärkeimpänä selittävänä tekijänä >3:78 >3:79 % >3:90 % > 3:83 % on pidetty oikeuspsykiatrista osaamista Asiakastyytyväisyysindeksi 3,86 3,9 4,06 4,05 Tahdosta riippumattomassa hoidossa olevia potilaita on aina mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä heidän kanssaan ja pakkoa sovellettava vain silloin kun muut toimenpiteet eivät ole mahdollisia. Sairaalassa on onnistuneesti vähennetty potilaiden eristämistä ja sitomista vuosina 2008 2009 toteutetun projektin aikana. Vuonna 2010 pakon vähentämistoimenpiteitä jatkettiin osana tavanomaista sairaanhoitotyötä. Vuoden 2011 aikana erityisten rajoitusten käyttö lisääntyi, mutta saatiin loppuvuoden aikana laskuun tehokkailla koulutuksellisilla toimenpiteillä ja asiantuntija sekä työnohjauspanostuksella. Pakon vähentäminen ja inhimillisyyden korostaminen hoidossa ovat keskeisiä menestystekijöitä sairaalalle. Vuoden 2012 aikana pakkotoimenpiteiden käyttö jälleen lisääntyi ja tilannetta parantavia toimenpiteitä suunniteltiin mm. työryhmässä, johon osallistui myös potilaita. Uutena toimintamuotona aloitettiin 45-minuutin työ- ja toiminnallisen terapian ryhmät sairaalan suljetumpien osastojen potilaille. Nämä uudet ryhmät mataloittavat kynnystä terapiapisteiden ja osastojen välillä niin, että potilaat pääsisivät työ- ja toiminnallisen terapian piiriin jo huomattavasti nykyis-
14/34 tä aikaisemmin. Työterapian lisääminen tällä tavoin on onnistunut erinomaisesti. Osin tästä johtuen pakkotoimenpiteiden käyttö ei ole lisääntynyt, pikemmin hieman vähentynyt vuoden 2013 aikana. Sairaala on jatkanut systemaattista terveydenhuollon opiskelijaohjausta. Sairaalassa suoritti harjoittelujaksoaan vuonna 2013 yhteensä 102 terveysalan opiskelijaa, joista 86 oli amkopiskelijoita ja 16 lähihoitaja opiskelijaa. Opiskelijoista 78 oli Pohjois-Savon alueelta ja 24 muualta, joista 4 oli kansainvälistä vaihto-opiskelijaa. Sairaala kerää yhtenäistä, jatkuvaa palautetta terveysalan opiskelijoiden ohjauksen laadusta kansainvälisesti ja kansallisesti testatulla CLES-mittarilla. Toimintavuoden 2013 tulos oli erinomainen 8.84, mikä nousi hieman edellisvuoden tuloksesta (8.63). Hyvin toteutettu opiskelijaohjaus on edistänyt Niuvanniemen sairaalan vetovoimaisuutta työnantajana ja samalla se varmistaa osaltaan laadukkaan opiskelijoiden ohjauksen oikeuspsykiatrian alalla. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Niuvanniemen sairaalassa oli vuoden lopussa 538 virkaa. Henkilöstö koostui tutkimus- ja hoitohenkilöstöstä sekä huolto-, hallinto- ja taloushenkilöstöstä. Suurin osa henkilöstöstä oli eriasteisia hoitajia, joista suurimpina ryhminä mielisairaanhoitajat (190 virkaa) ja sairaanhoitajat (131 virkaa). Sairaalassa on meneillään hoitohenkilöstön virkojen muuttamisprosessi: vapautuvat mielisairaanhoitajien virat lakkautetaan ja tilalle perustetaan systemaattisesti korkeamman koulutustason virkoja. Vuonna 2013 seitsemän (7) mielisairaanhoitajan vapaata virkapohjaa lakkautettiin ja perustettiin kuusi (6) sairaanhoitajan ja yksi (1) toimintaterapeutin virkaa. Lisäksi lakkautettiin kolme (3) laitoshuoltajan ja yksi (1) lähetin avoinna ollut virkapohja. Sairaalassa koulutetaan oikeuspsykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä. Keskimäärin koulutuksesta on valmistunut 1 2 oikeuspsykiatria vuodessa, toimintavuonna yksi. Henkilöstön kehittämisessä sairaala on sijoittanut voimavaroja mm. koulutusstrategiaan ja -suunnitelmaan perustuvaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Tällöin keskeisiä teemoja ovat psykologisten valmiuksien koulutukset (psykoedukaatiokoulutus, hoitosuhdekoulutukset, kognitiivisen psykoterapian perus- ja jatkokoulutus sekä päihdeongelman hallintaan liittyvä koulutus), biologiset ja farmakologiset koulutukset (somaattisen hoidon osaamisen ylläpito ja lääkehoitokoulutus), pakkokeinojen vähentämiseen tähtäävä koulutus, väkivallan hallinta ja turvallisuus, turvakorttikoulutus, ensiapukoulutus, GAF-koulutus ja rakenteisen kirjaamismallin koulutus. Oikeuspsykiatrisen hoitotyön tutkimuksen tuloksia sekä käypä hoito suositusta hyödynnettiin suunniteltaessa ja toteutettaessa spesifiä, oikeuspsykiatrisen potilaan hoidon tarpeisiin vastaavaa ammatillista täydennyskoulutusta. Niuvanniemen sairaalan kehittämishanketta pakkotoimien vähentämiseksi jatkettiin suunnitelman mukaan kaikilla osastoilla. Hoitoa kehitettiin potilaslähtöisesti siten, että pakkotoimia tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Käytettyjä keinoja olivat mm. johtamisen tukeminen, potilaskohtaisen hoidon suunnittelun kehittäminen ja henkilökunnan työnohjaus. Sairaalan tulospalkkiojärjestelmän tulosmittareille on asetettu tulostavoitteet tasoille 1-10. Tulospalkkio määräytyy toteutuneiden tulosten perusteella prosenttiperusteisesti teoreettisen maksimin ollessa 5,0 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Vuoden 2013 toteutunut tulospalkkio on 1,025 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Tulospalkkion kustannusvaikutus sairaalan henkilöstökuluihin on yhteensä 228 660 euroa, joka on noin 0,75 % sairaalan henkilöstökuluista.
15/34 Henkilöstömäärän, -rakenteen ja -kulujen kuvaus Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet Vuosi Henkilöstön Muutos edelliseen Henkilötyövuodet Htvlkm vuoteen, % tavoite toteuma muutos 2011 803 4,15 594,00 594,65 +1,77 2012 780-2,86 593,00 587,42-7,23 2013 746-4.36 591,00 573,89-13,53 Henkilöstön keski-ikä 31.12. Vuosi Miehet Naiset Yhteensä 2011 42,9 44,0 43,5 2012 44,0 44,6 44,4 2013 44,2 45,1 44,8 Ikäjakauma 31.12. Vuosi Ikäryhmä Yht. 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-2011 3 21 54 80 75 88 89 97 79 25 611 2012 1 19 44 63 84 80 90 89 87 30 587 2013 0 16 42 59 82 77 84 93 88 32 573 Koulutusindeksi 31.12. Vuosi Miehet Naiset Yhteensä 2011 4,2 4,5 4,3 2012 4,2 4,7 4,5 2013 4,3 4,8 4,6 Koulutusaste luokitellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan. Perusasteen koulutuksen indeksiarvo on 1,5 ja tutkijakoulutusasteen indeksiarvo 8. Koulutustasoindeksi saadaan, kun kerrotaan eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät niiden koulutustasoindeksillä (vaihteluväli 1,5 8) ja lasketaan näin saadut tulot yhteen. Lopuksi jaetaan em. tulojen summa henkilöiden kokonaislukumäärällä. Vakinaiset ja määräaikaiset 31.12. Vuosi Miehet Naiset Yhteensä vakinaisia, lkm määräaikaisia, lkm määräaik. osuus, % vakinaisia, lkm määräaikaisia, lkm määräaik. osuus, % vakinaisia, lkm määräaikaisia, lkm määräaik. osuus, % 2011 205 67 24,63 258 81 23,89 463 148 24,22 2012 206 46 18,25 270 65 19,40 476 111 18,90 2013 207 32 13,39 277 57 17,07 484 89 15,53
16/34 Koko-/osa-aikaiset (koko vuosi) Vuosi Koko- Osa- Koko Osaaikaisia, lkm aikaisia, lkm henkilöstö aikaisten osuus, % 2011 726 77 803 9,59 2012 700 80 780 10,25 2013 656 90 746 12,06 Kokonaispalkkakustannukset (sis. sivukulut ja lomarahat) euroa/vuosi Vuosi Työvoimakustannukset Muutos, % 2011 29 860 967 1,78 2012 30 356 258 1,66 2013 30 497 969 0,47 Työhyvinvoinnin kuvaus Työtyytyväisyysindeksi Vuosi Indeksi 2009 3,17 2010-2011 3,40 2012-2013 3,47 Kuntoutus Kertomusvuonna erilaisiin Kelan kuntoutuksiin osallistui yhteensä 4 henkilöä. Näistä Aslakkuntoutuksessa oli 1 henkilö ja muussa Kelan kuntoutuksessa oli 3 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet Vuosi lkm %/htv 2009 2010 1 3 0,17 0,51 2011 1 0,17 2012 6 1,02 2013 1 0,17 Vaihtuvuus (vakinainen henkilöstö) Vuosi Tulovaihtuvuus, % Lähtövaihtuvuus, % 2011 1,95 2,92 2012 2,13 2,62 2013 3,41 2,04 Jos lähtövaihtuvuuteen lasketaan mukaan myös määräaikainen henkilöstö, joka on irtisanoutunut ennen määräaikaisen palvelussuhteen päättymistä (7 henkilöä), lähtövaihtuvuus pro-
sentti on tällöin 3,24. Lähtövaihtuvuudessa ei ole mukana eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä. Vuonna 2013 vanhuuseläkkeelle jäi yhdeksän henkilöä, heidän keski-ikänsä oli 61,62 vuotta. Tulovaihtuvuuteen lasketaan viraston ulkopuolelta rekrytoitu henkilökunta. Vuonna 2013 vakinaiseen virkasuhteeseen rekrytoitiin 20 henkilöä sairaalan ulkopuolelta. Vaihtuvuuden jakajana käytetään tarkasteltavana vuonna edellisen vuoden lopun henkilöstön lukumäärää (vuonna 2013 jakaja on 587). Sairauspoissaolot työpäivinä. Ei sisällä työtapaturmia. Vuosi Sairauspäivät Muutos, % Pv/htv Muutos, % 2011 11 487 17,86 19,31 17,52 2012 9 446-17,77 16,08-16,72 2013 9 144-3,20 15,95-0,81 17/34 Työtapaturmat kalenteripäivinä Vuosi Tapauksia Muutos Sairauspäivät Muutos Sairauspäi- Muu- % % vät/tapaus tos % 2011 64-14,67 999 18,65 15,60 38,91 2012 53-17,19 356-64,36 6,72-56,92 2013 54 1,89 324-8,99 6,00-10,71 Työterveysmenot Vuosi Työterveysmenot/ /brutto /htv brutto Muutos % /htv netto *) 2011 377 237 634,4 3,8 362,9 2012 419 512 714,2 12,6 278,5 2013 442 417 771,6 8,0 536,5 *) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista vähennetään työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrä (netto). Vuoden 2012 nettolukuihin sisältyy jaksotuskorjauksen vuoksi KELA-korvaus kahdelta vuodelta (2010, 2011). Työterveysmenot sisältävät Suomen Terveystalo Oy:ltä ostetut palvelut ja lisäksi muita työterveyshuollosta aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi sairaalan laboratorion ja EEG:n palkkamenoja, lääkkeitä, koneiden huoltokustannuksia ja tarvikemenoja. Työterveyspalvelut ostettiin Suomen Terveystalo Oy:ltä. Säännölliset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit, kuntoutus ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutuivat vakiintuneen käytännön mukaisesti. Työfysioterapeutti järjesti taloustoimiston henkilöstölle ryhmämuotoista taukoliikuntaa ja ergonomiaryhmän. Vuonna 2012 pidetyn puhdistuspalvelun seurantaryhmä pidettiin keväällä 2013. Lisäksi työfysioterapeutti kävi työpisteissä arvioimassa ja ohjaamassa työergonomiaa sekä teki jatkosuosituksia. Työpsykologilla on ollut vuonna 2013 sekä ryhmä- ja yksilötapaamisia. Vuonna 2012 käynnistettiin kaksi vuotta kestävä Kilotalkoot ryhmä, osallistujia enintään 30 henkilöä. Tavoitteena oli pudottaa vähintään 5 % omasta painostaan ja pitää pudonnut paino kahden vuoden ajan. Tapaamiset ovat olleet yksilötapaamisia.
18/34 Vuonna 2013 tähän ryhmään on osallistunut noin puolet alkuperäisistä osallistuja määrästä eli noin 15 henkilöä osallistui säännöllisesti kilotalkoot ryhmään. Heistä noin puolet saavutti asetetun tavoitteen. Motivaationa tavoitteen saavuttamiseen käytettiin runsasta terveyteen/painonhallintaan liittyvää materiaalia sekä hyvin suoriutuneet palkittiin vielä erityispalkinnoin. Vuonna 2013 käynnistettiin pilottihanke 12 h työvuorosta kahden osaston kanssa (os. 2 ja 7) ja sen työhön liittyvistä terveysvaikutuksista. Hanke kesti tammikuusta - elokuun loppuun. Työterveyshuolto teki vuorotyökyselyn osallistuneille ennen hanketta ja tämän päättymisen jälkeen. Lisäksi hankkeeseen osallistuneilla työntekijöille tehtiin terveystarkastus hankkeen päättymisen jälkeen. Terveystarkastukseen ja kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista, jonka kuitenkin moni osallistuja hyödynsi. Työpaikkaselvityksiä tehtiin 4 (osasto 12 ja 5, hoitotyön hallinto, L-talo). Koulutusmenot Vuosi Koulutus- Muutos Euroa/htv Muutos menot, euroa ed. vuoteen, % ed. vuoteen, % 2011 395 881-6,42 666-6,8 2012 334 851-15,42 570-14,41 2013 419 805 25,38 732 28,42 Ei sisällä työajan käytön kustannuksia. Vuoden 2013 koulutusmenoihin sisältyy työnohjauskustannuksia 74 515 euroa ja maksutonta toimintaa 11 400 euroa. Vuoden 2012 koulutusmenot sisältävät työnohjauskuluja 33 237 euroa ja maksutonta toimintaa 16 192 euroa. Virkistystoiminta Vuosi Virkistysmenot, euroa Muutos ed. vuoteen, % Euroa/htv Muutos ed. vuoteen, % 2011 60 081-14,84 101,03-15,1 2012 71 593 19,16 121,88 20,64 2013 69 947-2,30 121,99 0,09 Vuoden 2013 summa sisältää 10 972 euroa Tyhy-/virkistystoiminnan kustannuksia. Virkistysmenot sisältävät myös henkilökunnan joululahjat, joiden arvo oli 23 442 euroa. Sairaalan henkilökunnan käytössä olevan uuden kuntosalin avaimia oli vuoden 2013 lopussa 295 henkilöllä. Työnantaja tuki myös henkilöstön virkistystoimintaa hankkimalla henkilöstölle uintilippuja ja kulttuuriseteleitä, joiden arvosta se korvasi osan. Työnantaja tuki myös sairaalan urheilujoukkueiden toimintaa. Niuvanniemen sairaala on laatinut erillisen henkilöstötilinpäätöksen.
19/34 1.6 Tilipäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Sairaala rahoitti toimintansa pääasiassa potilaiden kotikunnilta perittävillä hoitomaksuilla. Lisäksi mielentilatutkimuksista laskutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta tutkimuspäivien mukaan. Yliopisto-opetukseen saatiin rahoitusta Itä-Suomen aluehallintovirastosta (korvausta vuoden 2012 erikoislääkärikoulutuksesta) ja tieteelliseen tutkimukseen KYS-Ervatutkimustoimikunnalta. Lisäksi käytettiin mielisairaaloiden vuosien 2012 ja 2013 toimintamenomomentteja. Yhteenveto toiminnan rahoituksesta Yhteensä Hoitotuotot -aikuisosastot 32 174 566 -alaikäisten hoito- ja tutkimusosasto 4 043 907 Mielentilatutkimustuotot -aikuisosastot 1 295 949 -alaikäisten hoito- ja tutkimusosasto 9 584 Vuokratuotot 380 736 Muut tuotot - aikuisosastot 596 618 - alaikäisten hoito- ja tutkimusosasto 4 177 Maksullisen toiminnan rahoitus yhteensä 38 505 537 Yliopisto-opetus 42 589 Tieteellinen tutkimus 248 049 Tieteellinen tutkimus/väkivaltakäyttäytymisen geneettinen perusta 67 407 Tieteellinen tutkimus/natriumbentsoaattitutkimus 13 955 Budjettirahoitus yhteensä mom. 412330104 372 000 Yliopisto-opetus 95 Tieteellinen tutkimus 38 058 Tieteellinen tutkimus/väkivaltakäyttäytymisen geneettinen perusta 135 Budjettirahoitus yhteensä mom. 330104 38 288 Tieteellinen tutkimus/kys-erva tutkimustoimikunta 97 448 Yliopisto-opetus/Aluehallintoviraston rahoitus 6 302 Korkeakouluharjoittelijat 5 299 Ulkopuolinen rahoitus yhteensä TA 630 109 049 Maksuton ja ulkopuolinen rahoitus yhteensä 519 337
20/34 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Sairaalan maksuttomaan toimintaan oli käytettävissä valtion talousarviorahoitusta yhteensä 682 000 euroa, josta siirtyy 271 772 euroa vuodelle 2014. KYS-Erva-tutkimustoimikunnalta saatua, niin sanottua EVO-rahoitusta käytettiin tieteelliseen tutkimukseen 97 448 euroa ja aluehallintovirastosta saatua korvausta erikoislääkärikoulutuksesta käytettiin yliopistoopetukseen 6 302 euroa. 1.6.3. Tuotto- ja kululaskelma Tuotto- ja kululaskelma osoittaa sairaalan varainhoitovuoden tuottojen ja kulujen rakenteen. Tuotto- ja kululaskelma sisältää sekä maksullisen (tukipalvelut, hallinto, aikuisosastot ja alaikäisten osasto) että maksuttoman toiminnan luvut. Toiminnan tuotot erä sisältää hoitomaksutuotot, mielentilatutkimustuotot, vuokratuotot ja muut tuotot. Toiminnan tuotot lisääntyivät edellisestä tilikaudesta yhteensä 654 084 euroa (1,72 %). Tuottojen lisäys kohdistui lähinnä hoito- ja mielentilatutkimustuottoihin. Vuokratuotot (380 736 euroa) sen sijaan vähenivät edelleen 4,41 % edellisestä tilikaudesta, koska asuinrakennus F:stä ei enää saatu vuokratuloja ja L-talo saneerattiin osastojen väistötilaksi. Ravintokeskuksen ateriatuottoja saatiin kertomusvuonna 155 486 euroa, puutarhan myyntituottoja 54 017 euroa ja työterapiatoiminnan tuottoja 40 662 euroa. Muihin tuottoihin sisältyvät lisäksi mm. Senaatti-kiinteistöiltä laskutettavat kiinteistönhoitokorvaukset, tieteelliseen tutkimukseen saadut korvaukset, KYSin korvaukset potilaiden valvonnasta ja opetuspalkkiot. Toiminnan kuluissa aineet, tarvikkeet ja tavarat -erä pieneni edellisestä tilikaudesta 3,26 %. Suurimpana eränä kertomusvuonna olivat edelleen elintarvikkeet 574 394 (- 7,71 %) ja lääkkeet 453 380 euroa (+ 0,53 %). Lääkekulujen voimakas aleneminen päättyi vuonna 2012. Lääkeaineiden hintakehitykseen on viime vuosina vaikuttanut rinnakkaisvalmisteiden tulo markkinoille. Sairaalan lääkekulut ovat vähentyneet vuodesta 2005 (1 064 873 euroa) vuoteen 2013 runsaat 611 000 euroa (-57,43 %). Vuonna 2013 lääkekulut hoitopäivää kohden olivat 4,52 euroa. Elintarvikekulujen kasvu on onnistuttu pitämään kurissa yleisestä hintojen noususta huolimatta mm. edullisen puitesopimuksen ansiosta. Sairaalan elintarvikekulut ovat alentuneet kahden vuoden aikana 7,56 %. Henkilöstökuluihin sisältyvät ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot, niiden henkilösivukulut sekä lomapalkkavelan muutos. Kuluerään sisältyy myös tulospalkkioerä (228 660 euroa). Henkilöstökulut lisääntyivät edellisestä vuodesta vain 0,47 % (141 711euroa). Henkilöstökustannusten kehitys oli varsin maltillista, mikä johtui henkilöstömäärän vähenemisestä noin 13 henkilötyövuodella. Palvelujen ostokulut lisääntyivät edellisestä vuodesta 12,04 %. Palvelujen ostoihin sisältyvät suurimpina erinä työterveyspalvelut (428 473 euroa), pesulapalvelut (428 570 euroa), atkkäyttöpalvelut (356 154 euroa) sekä muut terveyspalvelut (711 606 euroa). Kulut kasvoivat erityisesti atk-käyttöpalveluissa, koulutuspalveluissa, työterveyspalveluissa sekä muissa terveyspalveluissa, jossa sairaalan ulkopuolisten lääkärien arviot hoidon tarpeesta tahdosta riippumattoman hoidon jatkamiseksi aiheuttivat sairaalalle yhteensä noin 130 000 euron kustannukset. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja ostettiin valtion palvelukeskukselta (Palkeet) yhteensä 146 581 eurolla. Palvelukeskus veloitti toiminnoistaan vajaat 16 % edellisvuotta vähemmän. Vartiointi- ja turvallisuuspalveluita ostettiin 63 730 eurolla (vuonna 2012 kuluerä oli 70 811 euroa). Siirtotalouden tuotot (7 854 euroa) ovat Kelalta saatua korvausta korkeakouluopiskelijoiden opiskelija-aterioista. Korvauksen suuruus on ateriaa kohden 1,94 euroa. Siirtotalouden kulut kotitalouksille -kuluerä (98 944 euroa) muodostuu potilaille maksetuista kehotusrahoista.
21/34 1.6.4. Tase Tase osoittaa sairaalan hallinnassa olevat valtion varat ja velat. Vastaavaa-puolella on sairaalan käyttöomaisuus, johon vaikuttavat uusintainvestoinnit ja kertyneet poistot. Uusintainvestointeja tehtiin kertomusvuonna 95 037eurolla, mikä on vajaa 20 % edellisvuotta vähemmän. Investointien vähenemiseen vaikuttaa mm. leasingin käyttö monitoimilaitteita ja työasemia hankittaessa. Vaihto- ja rahoitusomaisuuteen sisältyvät vaihto-omaisuus, lyhytaikaiset saamiset sekä rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat. Vaihto-omaisuutta ovat sairaalan elintarvikevarasto sekä lääke-, vaate- ja keskusvarasto ja myymättä olevat sairaalan historiakirjat. Omaisuuserän arvo pieneni edellisestä tilikaudesta 5,26 % sairaalan varastoihin sitoutuneen pääoman määrän vähentyessä edellisen tilikauden loppuun verrattuna. Lyhytaikaisten saamisten erään sisältyvät myyntisaamiset ovat vajaa 2 % edellisvuotta suuremmat. Myyntisaamiset muodostuvat suurimmaksi osaksi joulukuun hoitomaksusaatavista, jotka tuloutuvat sairaalan tilille tammikuun puolella, tilivuoden jo vaihduttua. Siirtosaamisten erä, 108 880 euroa muodostuu vuonna 2012 kahteen kertaan ulkomaille maksetusta palvelunostosta. Liikasuoritus palautuu sairaalan pankkitilille vuodenvaihteen jälkeen 2014. Muihin lyhytaikaisiin saamisiin on kertomusvuonna kirjattu mm. 197 510 euroa potilaiden omavastuuosuuksia. Ne eivät ole sairaalan tuloa, vaan sairaalan keräämää ja kunnille välitettävää rahaa. Samaan tase-erään on kirjattu 4 038 euron suuruinen, Smartum-seteleistä ja uintilipuista koostuva erä. Tämä erä pienenee sitä mukaa, kun henkilökunta ostaa työnantajalta ao. seteleitä ja lippuja. Vastattavaa-puolen oma pääoma muodostuu lähinnä kirjanpitoteknisistä tilieristä. Vieraan pääoman eristä edelleen tilitettävät erät muodostuvat joulukuulle kohdistuvista palkoista sivukuluineen. Siirtovelat sisältävät lomapalkkavelan lisäksi vuoden 2013 ostolaskujen kohdentamisia ao. tilikauden kirjanpitoon. Muut lyhytaikaiset velat sisältävät mm. kunnille välitettävät potilasmaksuosuudet. Velkaa kirjataan pois sitä mukaa, kun potilaat maksavat omavastuuosuutensa. Sairaalan taseen vastaavaa ja vastattavaa -erät eivät mene tasan, koska THL:n aloittaessa toimintansa koko laitokselle perustettiin vain yksi menotili. Tili menee tasan vain kirjanpitoyksikkötasolla. 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 24b :n mukaan viraston ja laitoksen on huolehdittava siitä, että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty sen omassa toiminnassa sekä toiminnassa, josta virasto tai laitos vastaa. Sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa viraston ja laitoksen johto. Sisäinen valvonta Niuvanniemen sairaalassa on osa johtamista. Sairaalan talouden ja toiminnan laillisuutta ja tuloksellisuutta valvotaan seuraamalla sairaalan toimintaa, sen laillisuutta sekä tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista säännöllisesti johtoryhmässä. Sairaalan johto ja esimiehet vastaavat siitä, että laissa, taloussäännössä ja muissa ohjeissa annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan. Niuvanniemen sairaala on laatinut riskienhallintasuunnitelman. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa organisaation riskienarviointi- ja hallintajärjestelmä. Toimintasuunnitelmien tekemisen yhteydessä toimintayksiköissä arvioidaan vuosittain riskejä ja suunnitellaan toimenpiteitä riskien hallitsemiseksi erityisesti työsuojeluriskien osalta. Sairaalan laatujärjestelmän mukaiset sisäiset auditoinnit ovat myös osa sisäistä valvontaa. Henkilöstöstrategian osalta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt on kuvattu riskienhallintasuunnitelmassa ja rekrytointistrategiassa sekä sisäisen valvonnan menetelmäkuvauksessa. Riskejä tiedostetaan sisältyvän työhönottoon erityisesti terveydenhuollon ammat-