TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 Hyväksytty Niuvanniemen sairaalan johtokunnassa

2 1 Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrä Palvelukyky ja suoritteiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilipäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Talousarvion toteumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset...36

3 3/36 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Niuvanniemen sairaala tuotti valtakunnalliselle palvelualueelle oikeuspsykiatrisia erityistason sairaanhoidollisia palveluja ja mielentilatutkimuksia. Itä-Suomen yliopiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti sairaala toimi yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana vastaten alansa opetuksesta ja terveystieteellisestä tutkimuksesta. Sairaala toimi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tulosohjauksessa nettobudjetoituna valtion laitoksena. Sairaalan työnantajavirasto oli THL. Henkilöstön palvelussuhteet olivat valtion virkasuhteita. Sairaalassa on otettu huomioon vireillä olevat mielenterveyslain muutoshankkeet, mutta toimintakertomusvuonna nämä asiat eivät vaatineet konkreettisia toimenpiteitä. Hoidon laadun ja sisällön kehittämiseen tarkoitetun pakkotoimien vähentämisprojektin tuloksia hyödynnettiin. Sairaalan toimintaa tarkasti Eduskunnan oikeusasiamies lokakuussa Tarkastuskäynnin kohteena olivat erityisesti potilaisiin kohdennettavat pakkotoimet, sairaalan ja sen osastojen toimintaohjeet, yksityisten vartijoiden käyttö sairaalassa sekä heikkokuntoisimmat potilaat yksilöllisesti. Aluehallintoviraston aluehallintoylilääkäri osallistui tarkastamiseen. Vuoden 2011 aikana tarkastuksen johdosta saatiin joitain osaratkaisuja ja lisäselvityspyyntöjä. Toimintakertomusvuonna sairaalassa olleet mielentilatutkimuspotilaat olivat pääasiassa vakavista henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista syytteessä olevia tutkintavankeja. Mielentilatutkimusten määrä Suomessa on vähentynyt viime vuosina, minkä vuoksi sairaalassa on tehty niitä vähemmän kuin ennen, kuitenkin enemmän kuin missään muussa mielentilatutkimusyksikössä. Sairaalassa hoidettavana olevat potilaat olivat mielenterveyslain mukaisesti tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa olevia aikuispotilaita, ja alaikäisten hoitoyksikössä alle 18-vuotiaita potilaita. Hoitopotilaista hieman yli puolet oli ns. kriminaalipotilaita (tuomitsematta jätettyjä) ja loput vaikeahoitoisuuden ja/tai vaarallisuuden takia sairaanhoitopiirien hakemuksesta sairaalaan otettuja. Tilastoiduista hoitopäivistä näiden ryhmien osuudet olivat 51 % ja 46,5 % (MTT-pvät 2,5 %). Potilaille tyypillisiä erityisongelmia olivat päihdeongelmat sekä väkivaltaisen käyttäytymisen heikko hallintakyky. Sairaalassa on tehty viime vuosina mielentilatutkimusta/vuosi, toimintakertomusvuonna 48. Sairaalan vuotuinen hoitopotilaiden vaihtuvuus on ollut 40 60, toimintakertomusvuonna sairaalaan otettiin 41 potilasta ja poistettiin 41 potilasta. Yhteensä sairaalassa tutkittiin tai hoidettiin 356 eri potilasta vuonna Vuoden lopussa hoidossa olleiden kriminaalipotilaiden keskimääräinen hoitoaika oli 9 v (pisin hoitoaika 56 v 2 kk). Vaikeahoitoisena sairaalaan otettujen potilaiden vastaava luku oli 5 v 5 kk (pisin hoitoaika 19 v 10 kk). Vuoden 2011 aikana poistettujen kriminaalipotilaiden keskimääräinen hoitoaika oli 6 v 2 kk ja vaikeahoitoisten 5 v 1 kk. Alla esitetään toimintaympäristön kuvaamiseksi potilasvaihto- ja käyttöasteluvut vuosilta

4 4/36 Aikuisosastojen potilasvaihto vuosina Alaikäisten osaston potilasvaihto vuosina Vuosi Sisäänkirjoitetut Poistetut Käyttöaste, krpopopot vvh- yht. kr- vvh yht. mtt % -pot , , , ,8 Vuosi Sisäänkirjoitetut Poistetut Nuoriso-os. käyttöaste, krpopopot vvh- yht. kr- vvh yht. mtt % -pot , , , ,5 kr-pot = kriminaalipotilas vvh-pot = vaarallinen ja/tai vaikeahoitoinen potilas mtt = mielentilatutkimukset Oikeuspsykiatrisen hoidon korkeatasoisuutta on turvattu oikeuspsykiatrian klinikan kansainvälisesti arvostetulla terveystieteellisellä tutkimustoiminnalla sekä erikoislääkärikoulutuksella ja muun henkilöstön ammatillisella täydennyskoulutuksella. Vuonna 2011 oikeuspsykiatrian klinikasta valmistui kolme oikeuspsykiatrian erikoislääkäriä. Klinikassa tieteellisen tuotannon impact factor -kertymä oli 33,5 ja EVO-pistekertymä 21,5 pistettä (odotusarvo 25). Oikeuspsykiatrian klinikassa on meneillään lukuisia tutkimushankkeita, mm. kansainvälinen oikeuspsykiatristen potilaiden hoidon seurantatutkimus (After care), kliinisiä lääkeainetutkimuksia, farmakoepidemiologisia vaikuttavuustutkimuksia sekä aivojen kuvantamistutkimuksia. Hoitotoiminnan kannalta keskeisiä ovat terveyshallinnon ja hoitotieteen tutkimushankkeet. Välittömän potilastyön osaamiseen on kohdennettu koko hoitohenkilöstöä koskevaa työpaikkakoulutusta sairaanhoidon palvelutuotannon edellyttämiltä osaamisalueilta. Potilaat tekivät kertomusvuonna 42 potilaslain mukaista muistutusta, 15 kantelua valvoville viranomaisille sekä 41 valitusta hoitoon määräämispäätöksistä. Valvovien viranomaisten päätöksissä edellytetyt korjaukset on tehty. Hoitoonmääräämispäätöksiä ei kumottu. Potilasasiamiehen yhteydenottoja oli yhteensä 109, joista suurin osa oli potilaiden yhteydenottoja. Sairaalalla on ollut vuodesta 1999 terveydenhuoltolaissa (1326/2010) mainittu suunnitelma laadunhallinnasta. Vuonna 2011 sairaalan palvelujärjestelmälle myönnettiin jo viidennen kerran asti voimassa oleva Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) mukainen laaduntunnustus, johon liittyvä ulkoinen auditointi tehtiin Erityismainintoina ulkoinen auditointiryhmä totesi mm. sairaalan tutkimus- ja kliinisen kehittämistoiminnan, toiminnan suunnittelujärjestelmän, opiskelijaohjauksen, tiedonhallinnan kehittymisen, sekä lääketurvallisuuden. Laadunhallintajärjestelmä käsittää johtamisen, sairaanhoidolliset palvelut ja tukipalvelut, ja se antaa sairaalan sidosryhmille mahdollisuuden varmistua siitä, että sairaalan palvelujärjestelmä toimii tehok-

5 5/36 kaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Asiakaskysely palvelun ostajille on tehty yhdeksänä perättäisenä vuotena. Tuloksista on pääteltävissä, että sairaala on tuottanut toiminta-ajatuksensa mukaisesti korkealaatuisia oikeuspsykiatrisia palveluja myös ostajien mielestä. Palvelun sujuvuus on edelleen hyvällä tasolla, mutta edellyttää jatkuvaa arviointia ja ylläpitoa. Hoitopäivän hintakehitystä on tarkkaan seurattava. Laadunhallinnan keskeisiä painoalueita ovat olleet palvelukyvyn, palveluprosessien toimivuuden ja toiminnan vaikuttavuuden mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen. Mittaamisen kehittäminen edellyttää uudistuksia seuranta- ja tietojärjestelmiin. Sairaalan toimintaa selkeyttää sairaalan sisäisessä tietoverkossa toimiva intranet, johon on koottu ajantasaiset keskeiset säädökset ja ohjeet. Kilpailukykyinen palkkaus ja kannustava palkkausjärjestelmä ovat sairaalan strategiassa tärkeitä tavoitteita, joilla pyritään vastaamaan kiristyvään kilpailuun osaavasta henkilökunnasta. Palkitsemisjärjestelmän edelleen kehittämiseksi ja johtamisjärjestelmän terävöittämiseksi sairaalassa toteutettiin tulospalkkiojärjestelmän kehittämishanke vuosien 2009 ja 2010 aikana. Tulospalkkiojärjestelmä on valmisteltu valtiovarainministeriön ohjeistuksen (Tulospalkkiohankkeen loppuraportti, Valtion työmarkkinalaitos, ) mukaisesti yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajan edustajien kesken. Järjestelmä otettiin sairaalassa käyttöön vuonna Alla esitetään työtyytyväisyysvertailu Niuvanniemen sairaala (NS), Vanhan Vaasan sairaala (VVS), Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja valtio. Sairaalan kysely tehtiin vuonna 2011, vastausluvut ovat osin eri vuodelta. Sairaalan työtyytyväisyyskyselyn tulokset olivat kaikilta osa-alueiltaan hieman vuoden 2009 tuloksia paremmat. Asteikolla 1-5 yleisten kysymysten keskiarvo oli 3,40 (vuonna 2009: 3,17). Aikaisempaan kyselyyn verrattuna eniten osa-alueista olivat parantuneet työnantajakuva ja tyytyväisyys palkkaukseen. Sairaalassa on laadittu toimenpideohjelma työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdosta ja työilmapiirin parantamiseksi. Ohjelma katselmoidaan ja päivitetään vuosittain. Seuraavan kerran työtyytyväisyyskysely tehdään vuonna NS 2011 VVS 2010 THL 2010 STM 2011 Valtio 2011 Johtaminen 3,44 3,85 3,22 3,49 3,39 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,60 3,81 3,65 3,72 3,67 Palkkaus 2,95 2,99 2,32 2,99 2,84 Kehittymisen tuki 3,29 3,53 2,91 3,34 3,18 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,77 3,97 3,68 3,74 3,71 Työolot 3,59 3,69 3,23 3,57 3,56 Tiedon kulku 3,16 3,17 3,11 3,22 3,10 Työnantajakuva 3,16 3,28 2,66 3,29 3,22 Yhteensä 3,40 3,58 3,16 3,45 3,36 Uudistuminen ja innovatiivisuus 3,07 3,19 3,29 3,21 Oma arvio työhyvinvoinnista kouluasteikolla ,58 7,29 7,69 7,64 Kyllä % Kyllä % Kyllä % Kyllä % Kyllä % Halukkuus henkilökiertoon (osuus vastaajista %) 56,8 41,3 41,0 47,7 41,7 Aikomus vaihtaa työpaikkaa siihen liittyvän tyytymättömyyden vuoksi (osuus vastaajista %) 18,8 10,1 39,0 20,4 19,0 Työpaikan suosittelu (osuus vastaajista %) 75,3 54,0 73,6 72,4

6 6/ Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Sairaalan hoitotoiminta on ollut jatkuvasti yhteiskunnallisesti merkittävää, koska se on kohdentunut pääasiassa vaikeasti psyykkisesti sairaisiin henkilöihin, jotka ovat sairautensa takia vaarallisia toisten hengelle, terveydelle tai turvallisuudelle. Vaikeimman sairausvaiheen hoitamisen jälkeen potilaat on yleensä voitu siirtää kotikuntansa sairaanhoitopiirien sairaaloihin. Mielentilatutkimukset on tehty tyydyttävän luotettavasti sekä valvovien viranomaisten että tuomioistuimien kannalta. Oikeuspsykiatrian klinikan/sairaalan tutkimushankkeet ovat tuottaneet merkittävää uutta tietoa oikeuspsykiatristen potilaiden hoitoon. Toimintakertomusvuonna sairaalasta osti oikeuspsykiatrisia sairaanhoitopalveluja yli 40 sairaanhoitopiiriä, kuntayhtymää tai kuntaa. Kysynnän riittävyys kuvaa toiminnan vaikuttavuutta, jota on tarkasteltu hoitotulosten ja asiakaspalautteen avulla kohdassa Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Tulostavoite: Aikuisosastojen (ml. tukipalvelut ja hallinto) tuottavuuden tunnusluku on 185,31 ja nuoriso-osaston 78,07. Koko sairaalan tuottavuustavoite on 175,48. Aikuisosastoilla tuottavuustavoitetta ei saavutettu, sillä tuottavuuden tunnusluku oli 181,87. Nuoriso-osastolla tavoite ylitettiin reilusti, tuottavuuden tunnusluku oli 88,68. Koko sairaalan tuottavuus oli 174,02, joten tavoitteesta jäätiin hiukan, mutta tällä mittarilla mitattu tuottavuus kuitenkin parani edellisvuodesta noin 0,5 %. Aikuisosastojen tuottavuus vuosina Vuosi Hoitopäivät Henkilötyö- Tuottavuus Muutos, % vuodet tavoite toteuma ,35 181,83 179,62-0, ,23 182,52 181,48 +1, ,66 185,31 181,87 +0,22 Nuoriso-osaston tuottavuus vuosina Vuosi Hoitopäivät Henkilötyö- Tuottavuus Muutos, % vuodet tavoite toteuma ,93 76,04 87,16 +1, ,73 78,05 82,63-5, ,88 78,07 88,68 +7,33 Sairaalan tuottavuus vuosina Vuosi Hoitopäivät Henkilötyö- Tuottavuus Muutos, % vuodet tavoite toteuma ,28 172,29 171,79-0, ,96 173,02 173,15 +0, ,55 175,48 174,02 +0,51

7 7/36 Tuottavuutta mitataan seuraavasti: Suoritteiden määrä Henkilötyövuodet Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät Henkilötyövuodet = koko henkilöstö pois lukien yliopisto-opetukseen ja tutkimukseen palkatut henkilöt Toiminnan taloudellisuus Tulostavoite: Aikuisosastojen (ml. tukipalvelut ja hallinto) taloudellisuuden tunnusluku on 339,25 euroa/vrk ja nuoriso-osaston 885,72 euroa/vrk. Koko sairaalan tunnusluku on 361,55 euroa/vrk. Aikuisosastojen toteuma kertomusvuonna oli 340,17 euroa/vrk, mikä oli lähes tavoitetaso. Nuoriso-osaston toteuma 847,09 euroa/vrk, joten se saavutti asetetun tavoitteen reilusti. Koko sairaalan tasolla hoitopäivän keskimääräinen kustannus oli 361,91 euroa/vrk, mikä eroaa tavoitteesta vain vajaat 0,40 euroa. Aikuisosastojen taloudellisuus vuosina Vuosi Kokonais- Hoitopäivät Taloudellisuus, Muutos, % (* kustannukset euroa/vrk tavoite toteuma ,69 325,55-3, ,78 339,73-4, ,25 340,17-0,13 Nuoriso-osaston taloudellisuus vuosina Vuosi Kokonais- Hoitopäivät Taloudellisuus, Muutos, % (* kustannukset euroa/vrk tavoite toteuma ,52 789,55-0, ,46 846,68-7, ,72 847,09-0,50 Sairaalan taloudellisuus vuosina Vuosi Kokonais- Hoitopäivät Taloudellisuus, Muutos, % (* kustannukset euroa/vrk tavoite toteuma ,92 345,18-2, ,16 360,12-4, ,55 361,91-0,50 (* +merkkinen kehitys tarkoittaa taloudellisuuden paranemista Taloudellisuutta mitataan hoitopäivän bruttohinnalla seuraavasti: Kokonaiskustannukset Suoritteiden määrä Kustannukset = kokonaiskustannukset yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen kustannukset Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät Sairaalan maksullisen toiminnan kokonaistaloudellisuutta mittaava keskimääräinen hoitopäivän kustannus kasvoi vuonna 2011 vain 0,5 % edellisvuodesta. Maksullisen toi-

8 8/36 minnan kokonaiskustannukset nousivat 1,4 % edellisvuodesta. Vuosina sairaalan kustannuskehitys on onnistuttu pitämään varsin kohtuullisena. Kolmen vuoden aikana keskimääräinen vuotuinen kustannusnousu on ollut 2,6 % vuodessa. Vuoden 2011 erittäin haasteellinen taloudellisuustavoite lähes toteutui, vaikka potilasmäärä jäi suunniteltua pienemmäksi Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Vuoden 2011 tulossopimuksen mukaan sairaalan maksullisen toiminnan tavoitteena on, että kustannukset katetaan tuotoilla ilman voiton tavoittelua. Sairaala seuraa kustannusvastaavuuden kehitystä ja taloussuunnitelman toteutumista jatkuvasti ja pyrkii tasapainottamaan kustannukset vastaamaan kertyviä myyntituottoja ja varmistamaan siten maksullisen toiminnan kannattavuuden. Tulostavoite: Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset aikuisosastoilla (sis. tukitoimintojen vyörytykset nuoriso-osastolle) vuonna 2011 ovat euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan osuus on euroa; tuotot ovat euroa, ja nettotulos on euroa ylijäämäinen. Nuoriso-osaston kokonaiskustannukset vuonna 2011 ovat tukitoimintojen vyörytysten jälkeen euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan osuus on euroa, ja tuotot ovat euroa. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus MAKSULLINEN TOIMINTA Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut Liiketaloudelliset suoritteet euroa euroa euroa euroa Myyntituotot Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET - Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Tukitoimintojen osuus (THL:n osuus) Poistot Käyttöomaisuuden korot Vaihto-omaisuuden korot Muut yhteiskustannukset OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Ylijäämä/alijäämä (tuotot - kokonaiskustannukset) Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut TUNNUSLUKU Toiminnan tuotot Kokonaiskustannukset yhteensä Ali- tai ylijäämä Ali- tai ylijäämä % tuotoista 0,1 0,2 0,1 0,0 Tuotot % kustannuksista 100,1 100,2 100,1 100,0

9 Sairaalan maksullisen toiminnan kannattavuustavoite toteutui hyvin. Myyntituottotavoite ennen vuosihyvityksiä toteutui sekä hoitotuottojen että mielentilatutkimustuottojen osalta. Kalliimpia hoitojaksoja toteutui suunniteltua enemmän. Kokonaiskustannukset toteutuivat alle budjetoidun tavoitteen, mikä johtui muun muassa lääkekulujen ja työnantajan eläkemaksujen pienentymisestä. Maksullisen toiminnan talousarvio toteutui kokonaisuudessaan varsin suunnitellusti. Maksullinen toiminta oli budjetoitu euroa ylijäämäiseksi. Maksullisen toiminnan ylijäämä ennen vuosihyvityksiä ja tulospalkkioita oli euroa, josta tulospalkkiojärjestelmän kuluihin kohdistettiin euroa ja asiakaspalautuksiin kunta-asiakkaille vuosihyvityksenä yhteensä euroa (aikuisosastojen asiakkaille euroa ja nuoriso-osaston asiakkaille euroa). Lopulliseksi maksullisen toiminnan ylijäämäksi toteutui euroa. Maksullisen toiminnan kustannukset olivat yhteensä euroa, josta tukitoimintojen vyörytysten jälkeen aikuisosastojen osuus oli euroa ja nuorisoosaston euroa. Mielentilatutkimusten kokonaiskustannukset olivat euroa ja tuotot euroa, joten mielentilatutkimustoiminnassa kustannusvastaavuus ei toteutunut. Ennakoitua suurempiin kustannuksiin vaikuttavat mm. nuoriso-osastolla tehdyt tutkimukset, joita oli kertomusvuonna aiempia vuosia enemmän. Kaikista tutkimusvuorokausista lähes 12 % toteutui kustannuksiltaan suuremmalla nuoriso-osastolla. Mielentilatutkimusvuorokauden keskimääräinen aikuis- ja nuoriso-osastot yhteen laskien oli 465 euroa. Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset pystyttiin pitämään hyvin asetetussa budjettitavoitteessa. Kustannusnousu oli edellisvuoteen verrattuna vain 1,4 %. Maksullisen toiminnan henkilöstökustannuksissa oli kasvua edelliseen vuoteen 2,0 % ( euroa). Varsin maltillinen palkkakustannuskehitys johtuu työnantajan eläkemaksujen alentumisesta. Sairaalan eläkemaksuprosentti aleni 20,22 %:iin edellisvuoden 22,81 %:sta. Myönteinen kehitys johtuu työkyvyttömyyseläkkeiden vähentymisestä viime vuosina. Henkilötyövuositavoite ylitettiin 1,17 htv:lla. Henkilöstökulubudjetti toteutui lähes täsmälleen (+ 0,1 %). Tulospalkkiojärjestelmä oli käytössä ensimmäistä vuotta. Toteutunut tulospalkkiokustannus oli euroa. Aine-, tarvike- ja tavarahankintojen budjetti toteutui noin 7 % suunniteltua pienempänä, mikä johtui pääosin edelleen alenevista lääkkeiden hinnoista ja yleisestä menokurista. Sairaalan vuotuiset lääkemenot ovat viidessä vuodessa vähentyneet peräti 62 % (2006: , 2011: ). Palvelujen ostomenojen viime vuosien varsin voimakas kasvu saatiin pysäytettyä edellisvuoden tasolle. Palveluostoista eniten ovat viime vuosina lisääntyneet palvelukeskuksen (Palkeet) käyttö, pesulapalvelut, atk-käyttöpalvelut, henkilöstökoulutuspalvelut sekä sairaanhoitopalvelut. Kokonaisuudessaan sairaalan maksullisen toiminnan kustannuksissa päästiin 0,54 % alle budjetoidun tason. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa ilmoitetaan erillisenä laskennallisena eränä myös THL:n ohjauskustannukset, jotka vuonna 2011 olivat THL:n ilmoituksen mukaan euroa, mikä tarkoittaa 24 %:n kasvua edellisvuoden kustannuksiin. Kahdessa vuodessa THL:n ilmoittamat laskennalliset ohjauskustannukset ovat kasvaneet 220 %. Käyttö- ja vaihto-omaisuuteen sitoutuneen pääoman laskennassa korkoprosenttina vuoden 2011 laskelmissa on käytetty Valtiokonttorin ilmoittamaa nimellistä korkoprosenttia, joka oli kertomusvuonna 1,8 % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus 9/36 Yliopisto-opetuksen, tieteellisen tutkimuksen ja hoidon kehittämistoiminnan kustannukset Tulostavoite: Yliopisto-opetuksen kustannukset vuonna 2011 ovat euroa ja tie-

10 10/36 teellisen tutkimuksen kustannukset euroa. Yliopisto-opetukseen käytettiin kertomusvuonna euroa, josta euroa mielisairaaloiden toimintamenomomentilta Vuoden 2011 tulostavoitteita asetettaessa arvioitiin, että sairaalassa ei ole psykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä, mutta toteuma oli 0,5 henkilötyövuotta. Tähän saatiin rahoitus aluehallintovirastolta talousarviotililtä 630, yhteensä euroa. Tieteellisen tutkimuksen kulut olivat yhteensä euroa, josta talousarviotililtä 630 (ulkopuolinen rahoitus) rahoitettiin euroa, momentilta rahoitettiin euroa, momentilta rahoitus oli euroa, ja momentilta rahoitus oli euroa. Vuoden 2009 toimintamenomomentti ( ) oli poikkeuksellisesti kolmevuotinen siirtomääräraha. 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrä Tulostavoite: Vuonna 2011 sairaalan aikuisosastot toimivat 96,03 %:n käyttöasteella ja nuoriso-osasto 96,69 %:n käyttöasteella. Aikuisosastojen käyttöaste vuosina Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % Muutos, %- tavoite toteuma yksikköä ,02 95,37 +0, ,50 94,58-0, ,03 95,21 +0,67 Nuoriso-osaston käyttöaste vuosina Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % Muutos, %- tavoite toteuma yksikköä ,18 101,35 +1, ,67 93,82-7, ,69 100,99 +7,65 Sairaalan käyttöaste vuosina Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % Muutos, %- tavoite toteuma yksikköä ,95 95,61 +0, ,54 94,55-1, ,05 95,44 +0,89 Käyttöaste lasketaan seuraavasti: Suoritteiden määrä Kapasiteetti Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät Kapasiteetti = vahvistetun sairaansijamäärän mukaiset hoitopäivät Koko sairaalan käyttöaste oli 95,44 %. Se jäi noin 0,6 prosenttiyksikköä tavoitteesta, mutta oli kuitenkin lähes 1 prosenttiyksikön edellisvuotta korkeampi. Aikuisosastojen käyttöaste oli kertomusvuonna 95,21 % ja nuoriso-osaston 100,99 %.

11 11 / 26 Suoritteet Tavoite Toteuma Ero, % Hoitopäivät: - aikuisosastot ,94 - nuoriso-osasto ,10 Hoitopäivät yhteensä ,90 Mielentilatutkimuspäivät: - aikuisosastot ,46 - nuoriso-osasto ,55 Mtt-päivät yhteensä ,86 Laskutetut hoitopäivät yhteensä ,64 Mielentilatutkimusten lukumäärä: - aikuisosastot ,51 - nuoriso-osasto ,00 Mielentilatutkimusten lkm yhteensä ,04 Yliopisto-opetus ja tieteellinen tutkimus: - tutkintopisteet 0,5 1,5 +200,00 - julkaisupisteet 25 21,5-14,00 Hoitopotilaiden määrässä jäätiin keskimäärin 1,77 potilasta asetetusta tavoitteesta. Mielentilatutkimuspäiviä kertyi hiukan tavoitetta vähemmän (-0,64 %), ja tutkimuksia valmistui yksi tutkimus alle tavoitteen. Nuoriso-osastolla tehtiin tutkimuksia viisi, kun tavoite oli kaksi mielentilatutkimusta Palvelukyky ja suoritteiden laatu Hoidon vaikuttavuutta on arvioitu käyttämällä potilaan kliinistä tilaa kuvaavaa GAF (Toimintakyvyn yleinen arviointi General Assessment of Functioning) -mittaria. Poikkileikkaustieto vuoden viimeiseltä päivältä vuosina kuvastaa potilaiden siirtymistä hoitoisuudeltaan vaikeampiin ryhmiin, ts. sairaalan palveluja ostetaan huonompikuntoisille potilaille. Kaikkein huonokuntoisimpien osuus on lähes kaksinkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana.

12 12/36 Alla esitetään mittarin kuvaus ja potilasjakauman poikkileikkaustiedot vuosilta GAF jatkuvasti vaarallinen itselleen/muille tai kyvytön huolehtimaan hygieniasta tai itsemurhayrityksiä jonkin verran vaarallinen itselleen/muille tai ajoittain ei huolehdi hygieniasta tai kommunikointi hyvin vakavasti huonontunut harhat vaikuttavat käyttäytymiseen tai kommunikaatio/arviointikyky vakavasti huonontunut tai toimintakyvyttömyys lähes kaikilla elämänalueilla huonontunut todellisuudentaju/kommunikointi tai vakavasti huonontunut toiminta useilla alueilla, kuten arvostelukyky, ajattelu vakavia oireita tai sosiaalisen toiminnan vakava huononeminen keskivaikeista oireista erinomaiseen toimintakykyyn ei arvioitu (uusi potilas, mielentilatutkimus) 2008 % N = % N = % N = % N = ,33 10,83 18,46 18,18 33,21 33,57 39,37 35,31 40,59 45,13 33,44 27,62 12,92 7,94 4,18 2,79 0,34 2,95 2,53 4,52 15,73 Alla esitetään potilaiden tilan muutos GAF-mittarin mukaan vuonna 2011 sairaalaan otetuista ja vuonna 2011 sairaalasta poistetuista potilaista keskiarvoin kriminaalipotilailla (kr-pot) ja vaarallisilla ja vaikeahoitoisilla potilailla (vvh-pot). Potilaiden kliininen tila näyttää tämän perusteella paranevan hoidon aikana kriminaalipotilaiden ryhmässä hieman enemmän kuin vaarallisen ja vaikeahoitoisten potilaiden ryhmässä. Potilasmäärät tässä tarkastelussa ovat kuitenkin pieniä eikä tulosta voida yleistää kaikkiin sairaalassa hoidettavana olleisiin potilaisiin. Itse asiassa mittaus kuvastaa pikemmin vastaanottavien sairaaloiden resursseja ja valmiutta ottaa potilaita jatkohoitoon kuin hoidon vaikuttavuutta, koska kyseessä eivät ole keskenään samat potilaat. Tulo-GAF ka. Lähtö-GAF ka. kr-pot. vvh-pot. kr-pot. vvh-pot Asiakaskysely palvelunostajille Sairaala on tehnyt palvelun ostajille asiakaskyselyn yhdeksänä vuotena. Tuloksia esitetään alla olevassa taulukossa. Keskeisin johtopäätös on, että hoitopäivän hintakehitystä seurataan tarkoin, ja kilpailukyky pyritään turvaamaan strategisesti oikeilla ratkaisuilla. Palvelujen sujuvuutta tulee aktiivisesti ylläpitää, vaikka taso on edelleen hyvä. Tulosten luotettavuutta heikentää pieni vastanneiden osuus ja se, että yksi vastaaja saattaa edustaa vain yhden tai toisaalta kymmenien potilaiden palvelua ostavaa tahoa.

13 13/36 Asiakastyytyväisyysindeksin laskennassa ei ole huomioitu kysymystä potilaiden terveydentilan kohenemisesta Lähetettyjä (kpl) Vastaajia (%) ,7 46,15 % 1) Palvelujen laatu 1 5 (huono erinomainen) >3:83 % >3:84 % >3:96 > 3:100 % 2) Hoitoon pääsyn sujuvuus 1 5 (kankea sujuva) 3) Jatkohoitoon lähettämisen sujuvuus 1 5 (kankea sujuva) 4) Potilaiden terveydentilan koheneminen 1 5 (tyytymätön tyytyväinen) >3:85 % >3:67 % >3:86 > 3:87 % >3:68 % >3:60 % >3:90 > 3:80 % >3:85 % >3:67 % >3:83 > 3:75 % 5) Hoitopäivän hinta 1 5 (edullinen liian korkea) >3:32 % >3:35 % vv liian korkea edullinen <3:33 >3:31 % 6) Yleisarvosana hintalaatusuhteesta 1 5 (huono hyvä) - tärkeimpänä selittävänä tekijänä - >3:65 % >3:78 >3:79 % on pidetty oikeuspsykiatrista osaamista Asiakastyytyväisyysindeksi 3,6 3,62 3,86 3,9 Viimeisin potilaskysely on tehty toukokuussa vuonna Kyselyn tulokset osoittavat, että potilaat olivat tyytyväisiä saamaansa kohteluun ja ulkoilumahdollisuuksiin, ja he kokivat osastot rauhallisina ja turvallisina. Potilaat toivovat lisää suhteiden tukemista sairaalan ulkopuolelle, esim. omaisiin, sekä kuulemista heitä koskevissa asioissa. Sairaala pitää tärkeänä asiana lisätä hoidossa potilaslähtöisyyttä ja omaisten kanssa tehtävää yhteistyötä. Potilaiden palautteita on erityisen tärkeää vastaanottaa siksi, että he ovat tahdostaan riippumatta hoidossa tai tutkimuksessa. Seuraava potilaskysely toteutetaan keväällä Myös tahdosta riippumattomassa hoidossa olevia potilaita on aina mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä heidän kanssaan ja pakkoa sovellettava vain silloin kun muut toimenpiteet eivät ole mahdollisia. Sairaalassa on onnistuneesti vähennetty potilaiden eristämistä ja sitomista vuosina toteutetun projektin aikana. Vuonna 2010 pakon vähentämistoimenpiteitä jatkettiin osana tavanomaista sairaanhoitotyötä. Vuoden 2011 aikana erityisten rajoitusten käyttö lisääntyi, mutta saatiin loppuvuoden aikana laskuun tehokkailla koulutuksellisilla toimenpiteillä ja asiantuntija sekä työnohjauspanostuksella. Pakon vähentäminen ja inhimillisyyden korostaminen hoidossa ovat keskeisiä menestystekijöitä sairaalalle. Vuosittain tehtävän mielentilatutkittaville suunnatun mielipidekyselyn tulosten mukaan tutkittavat olivat tyytyväisiä mm. saamaansa kohteluun, annettuun tutkimuspalautteeseen, sekä osastojen rauhallisuuteen.

14 14/36 Sairaala on systemaattisesti panostanut terveydenhuollon opiskelijaohjaukseen vuodesta 2009 alkaen. Sairaalassa suoritti harjoittelujaksoaan vuonna 2011 yhteensä 85 terveysalan opiskelijaa. Sairaala kerää yhtenäistä, jatkuvaa palautetta terveysalan opiskelijoiden ohjauksen laadusta kansainvälisesti ja kansallisesti testatulla CLES-mittarilla. Toimintavuoden 2011 tulos oli erinomainen Hyvin toteutettu opiskelijaohjaus on edistänyt Niuvanniemen sairaalan vetovoimaisuutta työnantajana ja samalla se varmistaa osaltaan laadukkaan opiskelijoiden ohjauksen oikeuspsykiatrian alalla. CLESmittarin ja vertailu- ja raportointikäytäntöjen kehittämisessä jatketaan yhteistyötä valtakunnallisen CLES-verkoston kanssa 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Niuvanniemen sairaalassa oli vuoden lopussa 540 virkaa. Henkilöstö koostui tutkimusja hoitohenkilöstöstä sekä huolto-, hallinto- ja taloushenkilöstöstä. Suurin osa henkilöstöstä oli eriasteisia hoitajia, joista suurimpina ryhminä mielisairaanhoitajat (211 virkaa) ja sairaanhoitajat (111 virkaa). Sairaalassa on meneillään hoitohenkilöstön virkojen muuttamisprosessi: vapautuvat mielisairaanhoitajien virat lakkautetaan ja tilalle perustetaan systemaattisesti korkeamman koulutustason virkoja. Vuonna 2011 yksitoista (11) mielisairaanhoitajan vapaata virkapohjaa lakkautettiin ja perustettiin yhdeksän (9) sairaanhoitajan ja kaksi (2) psykologin virkaa. Lisäksi perustettiin yksi (1) erikoislääkärin ja yksi (1) työnohjaajan virka, joita oli aikaisemmin hoidettu määräaikaisissa virkasuhteissa. Sairaalassa koulutetaan oikeuspsykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä. Keskimäärin koulutuksesta on valmistunut 1 2 oikeuspsykiatria vuodessa, toimintavuonna 3. Henkilöstön kehittämisessä sairaala on sijoittanut voimavaroja mm. koulutusstrategiaan ja suunnitelmaan perustuvaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Tällöin keskeisiä teemoja ovat psykologisten valmiuksien koulutukset (psykoedukaatiokoulutus, hoitosuhdekoulutukset, työnohjaajakoulutus ja päihdeongelman hallintaan liittyvä koulutus), biologiset ja farmakologiset koulutukset (somaattisen hoidon ylläpito, lääkehoitokoulutus, päihdeongelman hoitoon liittyvä koulutus), pakkokeinojen vähentämiseen tähtäävä koulutus, väkivallan hallinta ja turvallisuus (AVEKKI-koulutus, turvakorttikoulutus), ensiapukoulutus, GAFkoulutus ja rakenteisen kirjaamismallin koulutus. Oikeuspsykiatrisen hoitotyön sisältöä on tutkittu käyttäen arviointikriteereinä skitsofrenian käypä hoito -suositusta. Tutkimuksen tuloksia hyödynnettiin suunniteltaessa ja toteutettaessa spesifiä, oikeuspsykiatrisen potilaan hoidon tarpeisiin vastaavaa ammatillista täydennyskoulutusta. Niuvanniemen sairaalan kehittämishanketta pakkotoimien vähentämiseksi jatkettiin suunnitelman mukaan vuonna 2011 kaikilla osastoilla. Hoitoa kehitetään potilaslähtöisesti siten, että pakkotoimia tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Käytettyjä keinoja olivat mm. johtamisen tukeminen, potilaskohtaisen hoidon suunnittelun kehittäminen ja henkilökunnan työnohjaus. Kertomusvuonna ostettiin mm. yhdysvaltalaisten asiantuntijoiden koulutusta. Sairaalan tulospalkkiojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna Järjestelmään sisältyi kahdeksan tulosmittaria, joille asetettiin tulostavoitteet tasoille Tulospalkkio määräytyy toteutuneiden tulosten perusteella prosenttiperusteisesti teoreettisen maksimin ollessa 5,0 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Vuoden 2011 toteutunut tulospalkkio on 0,850 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Tulospalkkion kustannusvaikutus sairaalan henkilöstökuluihin on euroa, joka on noin 0,60 % sairaalan henkilöstökuluista.

15 15/36 Henkilöstömäärän, -rakenteen ja -kulujen kuvaus Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet Vuosi Henkilöstön Muutos edelliseen Henkilötyövuodet Htvlkm vuoteen, % tavoite toteuma muutos ,00 606,00 605,87 +3, ,10 599,00 592,88-12, ,15 594,00 594,65 +1,77 Henkilöstön keski-ikä Vuosi Miehet Naiset Yhteensä ,9 43,2 42, ,8 44,0 43, ,9 44,0 43,5 Ikäjakauma Vuosi Ikäryhmä Yht Koulutusindeksi Vuosi Miehet Naiset Yhteensä ,0 4,4 4, ,0 4,5 4, ,2 4,5 4,3 Koulutusaste luokitellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan. Perusasteen koulutuksen indeksiarvo on 1,5 ja tutkijakoulutusasteen indeksiarvo 8. Koulutustasoindeksi saadaan, kun kerrotaan eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät niiden koulutustasoindeksillä (vaihteluväli 1,5 8) ja lasketaan näin saadut tulot yhteen. Lopuksi jaetaan em. tulojen summa henkilöiden kokonaislukumäärällä. Vakinaiset ja määräaikaiset Vuosi Miehet Naiset Yhteensä vakinaisia, lkm määräaikaisia, lkm määräaik. osuus, % vakinaisia, lkm määräaikaisia, lkm määräaik. osuus, % vakinaisia, lkm määräaikaisia, lkm määräaik. osuus, % , , , , , , , , ,22

16 16/36 Koko-/osa-aikaiset (koko vuosi) Vuosi Koko- Osa- Koko Osaaikaisia, lkm aikaisia, lkm henkilöstö aikaisten osuus, % , , ,59 Kokonaispalkkakustannukset (sis. sivukulut ja lomarahat) euroa/vuosi Vuosi Työvoimakustannukset Muutos, % , , ,78 Työhyvinvoinnin kuvaus Työtyytyväisyysindeksi Vuosi Indeksi , ,40 Kuntoutus Kertomusvuonna erilaisiin Kelan kuntoutuksiin osallistui yhteensä 21 henkilöä. Näistä Aslak-kuntoutuksessa oli 10 henkilöä ja muussa Kelan kuntoutuksessa oli 11 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet Vuosi lkm %/htv , ,17 0, ,17 Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä on vähentynyt vuosina edellisvuosiin verrattuna. Jos työkyvyttömyyseläkkeiden määrä saadaan pysymään jatkossakin näin alhaisella tasolla, vaikuttaa tämä kehitys myönteisesti työnantajan eläkemaksuprosenttiin ja siten sairaalan henkilöstökulujen kokonaismäärään. Vaihtuvuus (vakinainen henkilöstö) Vuosi Tulovaihtuvuus, % Lähtövaihtuvuus, % ,30 2, ,60 1, ,95 2,92 Jos lähtövaihtuvuuteen lasketaan mukaan myös määräaikainen henkilöstö, joka on irtisanoutunut ennen määräaikaisen palvelussuhteen päättymistä (15 henkilöä), lähtövaihtuvuus prosentti on tällöin 5,36. Lähtövaihtuvuudessa ei ole mukana eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä. Vuonna 2011 vanhuuseläkkeelle jäi viisi henkilöä, heidän keski-ikänsä oli

17 17/36 61 vuotta 6 kuukautta. Tulovaihtuvuuteen lasketaan viraston ulkopuolelta rekrytoitu henkilökunta. Vuonna 2011 vakinaiseen virkasuhteeseen rekrytoitiin 12 henkilöä sairaalan ulkopuolelta. Vaihtuvuuden jakajana käytetään tarkasteltavana vuonna edellisen vuoden lopun henkilöstön lukumäärää (vuonna 2011 jakaja on 616). Sairauspoissaolot työpäivinä. Ei sisällä työtapaturmia. Vuosi Sairauspäivät Muutos, % Pv/htv Muutos, % ,8 15,24-6, ,54 16,43 7, ,86 19,31 17,52 Työtapaturmat kalenteripäivinä Vuosi Tapauksia Muutos % Sairauspäivät Muutos % Sairauspäivät/tapaus Muutos % , ,1 5,77 23, , ,8 11,23 94, , ,65 15,60 38,91 Työterveysmenot Vuosi Työterveys- Muutos Euroa/htv Muutos menot, euroa *) ed. vuoteen, % ed. vuoteen, % ,41 448,44 21, ,49 350,61-21, ,82 362,93 3,51 *) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista vähennetään työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrä Työterveysmenot sisältävät Suomen Terveystalo Oy:ltä ostetut palvelut ja lisäksi muita työterveyshuollosta aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi sairaalan laboratorion ja EEG:n palkkamenoja, lääkkeitä, koneiden huoltokustannuksia ja tarvikemenoja. Työterveyspalvelut ostettiin Suomen Terveystalo Oy:ltä. Säännölliset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit, kuntoutus ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutuivat vakiintuneen käytännön mukaisesti. Työterveyshuolto järjesti mm. kehonhuolto- ja niskaryhmän sairaalan henkilökunnalle ja uutena toimintamuotona puhdistuspalvelun henkilökunnalle suunnatun kuntoutuskurssin. Sairaalan henkilökuntaa osallistui useisiin ASLAK-ryhmiin. Työpaikkaselvityksiä tehtiin neljä.

18 18/36 Koulutusmenot Vuosi Koulutus- Muutos Euroa/htv Muutos menot, euroa ed. vuoteen, % ed. vuoteen, % , , , , , ,8 Ei sisällä työajan käytön kustannuksia. Vuoden 2011 koulutusmenoihin sisältyy työnohjauskustannuksia euroa ja maksutonta toimintaa euroa. Vuoden 2010 koulutusmenot sisältävät työnohjauskuluja euroa ja maksutonta toimintaa euroa. Virkistystoiminta Vuosi Virkistysmenot, euroa Muutos ed. vuoteen, % Euroa/htv Muutos ed. vuoteen, % ,3 113,1 20, ,98 119,0 5, ,84 101,03-15,1 Virkistysmäärärahoja (esim. toimintayksiköiden virkistysiltapäivät) on seurattu erikseen vuodesta 2006 lähtien. Vuoden 2011 summa sisältää euroa Tyhy/virkistystoiminnan kustannuksia. Virkistysmenot sisältävät myös henkilökunnan joululahjat, joiden arvo oli euroa. Sairaalan henkilökunnan käytössä olevan uuden kuntosalin avaimia oli vuoden 2011 lopussa 330 henkilöllä. Työnantaja tuki myös henkilöstön virkistystoimintaa hankkimalla henkilöstölle uintilippuja ja kulttuuriseteleitä, joiden arvosta se korvasi osan. Työnantaja tuki myös sairaalan urheilujoukkueiden toimintaa. Niuvanniemen sairaala on laatinut erillisen henkilöstötilinpäätöksen.

19 19/ Tilipäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Sairaala rahoitti toimintansa pääasiassa potilaiden kotikunnilta perittävillä hoitomaksuilla. Lisäksi mielentilatutkimuksista laskutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta tutkimuspäivien mukaan. Yliopisto-opetukseen ja tieteelliseen tutkimukseen saatiin rahoitusta aluehallintovirastosta, minkä lisäksi käytettiin mielisairaaloiden vuosien 2009, 2010 ja 2011 toimintamenomomentteja. Yhteenveto toiminnan rahoituksesta Yhteensä Hoitotuotot aikuisosastot 966 -nuoriso-osasto Mielentilatutkimustuotot - aikuisosastot nuoriso-osasto Vuokratuotot Muut tuotot - aikuisosastot nuoriso-osasto Maksullisen toiminnan rahoitus yhteensä Tieteellinen tutkimus/väkivaltakäyttäytymisen geneettinen perusta Budjettirahoitus yhteensä mom Yliopisto-opetus Tieteellinen tutkimus Budjettirahoitus yhteensä mom Tieteellinen tutkimus/väkivaltakäyttäytymisen geneettinen perusta Yliopisto-opetus Tieteellinen tutkimus Budjettirahoitus yhteensä mom Tieteellinen tutkimus/aluehallintoviraston rahoitus Tieteellinen tutkimus/aluehallintoviraston rahoitus/väkivaltakäytt.gen. perusta Yliopisto-opetus/Aluehallintoviraston rahoitus Korkeakouluharjoittelijat Ulkopuolinen rahoitus yhteensä RAHOITUS YHTEENSÄ

20 20 / Talousarvion toteutuminen Sairaalan maksuttomaan toimintaan oli käytettävissä valtion talousarviorahoitusta yhteensä euroa, josta siirtyy euroa vuodelle Aluehallintovirastolta saatua, niin sanottua EVO-rahoitusta käytettiin tieteelliseen tutkimukseen euroa Tuotto- ja kululaskelma Tuotto- ja kululaskelma osoittaa sairaalan varainhoitovuoden tuottojen ja kulujen rakenteen. Tuotto- ja kululaskelma sisältää sekä maksullisen (tukipalvelut, hallinto, aikuisosastot ja nuoriso-osasto) että maksuttoman toiminnan luvut. Toiminnan tuotot sisältävät hoitomaksutuotot, mielentilatutkimustuotot, vuokratuotot ja muut myyntituotot. Tuotoista merkittävän osan muodostavat hoitomaksu- ja mielentilatutkimustuottojen ohella vuokratuotot, joita saatiin kertomusvuonna euroa. Muihin toiminnan tuottoihin sisältyvät suurimpana eränä tieteelliseen tutkimukseen saadut korvaukset euroa. Tuottoerä sisältää lisäksi mm. ravintokeskuksen ateriatuotot euroa, puutarhan euron myyntituotot sekä työterapiatoiminnan euron tuotot. Toiminnan tuotot lisääntyivät edellisestä tilikaudesta 1,30 %. Kasvu kohdistui hoitopäivätuottoihin. Vuokratuotot sen sijaan vähenivät 3 % edellisestä tilikaudesta, koska asuinrakennus F:n vuokrasopimus päättyi vuoden loppuun. Toiminnan kuluissa Aineet, tarvikkeet ja tavarat -erä pieneni edellisestä tilikaudesta lähes 7 %. Suurimpana eränä kertomusvuonna olivat edelleen elintarvikkeet euroa ja lääkkeet euroa. Lääkekulujen osuus väheni edelleen edellisestä vuodesta, vähennys oli nyt runsaat 26 %. Elintarvikekulut lisääntyivät edellisestä tilikaudesta 2,30 %. Lääkekulujen myönteiseen hintakehitykseen on viime vuosina vaikuttanut rinnakkaisvalmisteiden tulo markkinoille. Lääkekulut hoitopäivää kohden olivat enää 3,89 euroa, kun edellisvuonna kulut olivat 5,33 euroa/hoitopäivä. Elintarvikekulujen kasvuun vaikuttivat mm. raaka-aineiden ja energian kallistuminen, kahvin hinnan nousu ja makeisvero. Henkilöstökuluihin sisältyvät ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot, niiden henkilösivukulut sekä lomapalkkavelan lisäys. Kuluerään sisältyi kertomusvuonna ensimmäistä kertaa tulospalkkioerä ( euroa). Henkilöstökulut lisääntyivät edellisestä vuodesta 1,78 % ( euroa). Kustannuskehitys oli varsin maltillista, mikä johtui mm. viime vuosina tapahtuneesta työkyvyttömyyseläkkeiden vähentymisestä ja sairaalan eläkemaksuprosentin alenemisesta. Palvelujen ostokulut lisääntyivät edellisestä vuodesta 8,48 %. Näihin kuluihin sisältyvät suurimpina erinä työterveyspalvelut euroa, pesulapalvelut euroa sekä potilaiden terveyspalvelut euroa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja ostettiin valtion palvelukeskukselta (Palkeet) yhteensä eurolla. Palvelukeskus veloitti toiminnoistaan runsaat 28 % edellisvuotta enemmän. Vartiointi- ja turvallisuuspalveluiden ostot ovat kääntyneet laskuun, kertomusvuonna palveluita ostettiin eurolla (vuonna 2010 kuluerä oli euroa). Siirtotalouden kulut kotitalouksille -kuluerä muodostuu potilaille maksetuista kehotusrahoista.

21 21/ Tase Tase osoittaa sairaalan hallinnassa olevat valtion varat ja velat. Vastaavaa-puolella on sairaalan käyttöomaisuus, johon vaikuttavat uusintainvestoinnit ja kertyneet poistot. Uusintainvestointeja tehtiin kertomusvuonna eurolla, mikä on noin kolmannes edellisen vuoden investoinneista. Vaihto- ja rahoitusomaisuuteen sisältyvät vaihto-omaisuus, lyhytaikaiset saamiset sekä rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat. Vaihto-omaisuutta ovat sairaalan elintarvikevarasto sekä lääke-, vaate- ja keskusvarasto ja myymättä olevat sairaalan historiakirjat. Omaisuuserä pieneni edellisestä tilikaudesta vajaat 5 %, koska sairaalan varastoon sitoutuneen pääoman määrä pieneni edellisen tilikauden loppuun verrattuna. Lyhytaikaisten saamisten erään sisältyvät myyntisaamiset ovat runsaat 15 % edellisvuotta pienemmät. Myyntisaamiset muodostuvat suurimmaksi osaksi joulukuun hoitomaksusaatavista, jotka tuloutuvat sairaalan tilille tammikuun puolella, tilivuoden jo vaihduttua. Siirtosaamisten erä muodostuu Kelan sairauspäivärahapalautuksista, jotka tulevat sairaalan tilille vuoden 2012 puolella. Muihin lyhytaikaisiin saamisiin on kertomusvuonna kirjattu mm ,55 euroa potilaiden omavastuuosuuksia. Ne eivät ole sairaalan tuloa, vaan sairaalan keräämää ja kunnille välitettävää rahaa. Samaan tase-erään on kirjattu myös euron suuruinen, kulttuuriseteleistä ja uimalipuista koostuva erä. Tämä erä pienenee sitä mukaa, kun henkilökunta ostaa työnantajalta ao. seteleitä. Vastattavaa-puolen oma pääoma muodostuu lähinnä kirjanpitoteknisistä tilieristä. Vieraan pääoman eristä edelleen tilitettävät erät muodostuvat joulukuulle kohdistuvista palkoista sivukuluineen. Siirtovelat sisältävät lomapalkkavelan lisäksi vuoden 2011 ostolaskujen kohdentamisia ao. tilikauden kirjanpitoon. Muut lyhytaikaiset velat sisältävät mm. kunnille välitettävät potilasmaksuosuudet. Velkaa kirjataan pois sitä mukaa, kun potilaat maksavat omavastuuosuutensa. Sairaalan taseen vastaavaa ja vastattavaa -erät eivät mene tasan, koska THL:n aloittaessa toimintansa koko laitokselle perustettiin vain yksi menotili. Tili menee tasan vain tilivirastotasolla. 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 24b :n mukaan viraston ja laitoksen on huolehdittava siitä, että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty sen omassa toiminnassa sekä toiminnassa, josta virasto tai laitos vastaa. Sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa viraston ja laitoksen johto. Sisäinen valvonta Niuvanniemen sairaalassa on osa johtamista. Sairaalan talouden ja toiminnan laillisuutta ja tuloksellisuutta valvotaan seuraamalla sairaalan toimintaa, sen laillisuutta sekä tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista säännöllisesti johtoryhmässä. Sairaalan johto ja esimiehet vastaavat siitä, että laissa, taloussäännössä ja muissa ohjeissa annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan. Niuvanniemen sairaala on laatinut riskienhallintasuunnitelman. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa organisaation riskienarviointi- ja hallintajärjestelmä. Toimintasuunnitelmien tekemisen yhteydessä toimintayksiköissä arvioidaan vuosittain riskejä ja suunnitellaan toimenpiteitä riskien hallitsemiseksi erityisesti työsuojeluriskien osalta. Sairaalan laatujärjestelmän mukaiset sisäiset auditoinnit ovat myös osa sisäistä valvontaa. Henkilöstöstrategian osalta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt on kuvattu

22 riskienhallintasuunnitelmassa ja rekrytointistrategiassa sekä sisäisen valvonnan menetelmäkuvauksessa. Riskejä tiedostetaan sisältyvän työhönottoon erityisesti terveydenhuollon ammattihenkilöiden osalta, koska heidän tehtävänsä ovat keskeisimmät sairaanhoitopalveluja tuotettaessa. Valviran rekisterin aukoton käyttäminen, perehdytyksestä huolehtiminen ja työpaikalla annettava täydennyskoulutus sekä työnohjaus pienentävät ao. riskejä. Esimiestyöhön on sisällytetty sisäistä valvontaa, jolla henkilöstöriskejä hallitaan. Työturvallisuudesta ja terveydestä huolehditaan erillisen työsuojelun toimintaohjelman, työterveyshuollon vuotuisen toimintasuunnitelman ja työhyvinvointistrategian mukaisesti. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt täyttävät niille asetetut tavoitteet eikä merkittäviä laillisuusriskejä ole havaittu. Kehittämiskohteena on hoitohenkilöstön toiminnan sisäisen valvonnan lisääminen. Viestinnän riskit on kuvattu riskienhallintasuunnitelmassa toiminnan luonteeseen liittyvinä riskeinä. Nämä riskit liittyvät tuotettavan sairaanhoitopalvelun erityiseen kohderyhmään edustaen vaarallisuutta, karkaamisia, sairaalan sopeutumista ympäröivän asutuksen ja muun toiminnan kanssa sekä mediaa. Niitä ei kuvata uudestaan viestintästrategiassa. Merkittäviä laillisuusriskejä ei ole havaittu. Sairaala on laatinut sosiaalisen median käyttöpolitiikan ja kehittämiskohteena on sähköpostipolitiikan muodostaminen. Tietoturvallisuuden tilaa sairaala on arvioinut täyttämällä Tietoturvallisuuden kehittämisen tilannearvio taulukon THL:n ohjeistamana. Tehdyn itsearvioinnin mukaan tietoturva on sairaalassa tasolla, josta kehitystyötä on hyvä jatkaa tietoturva-asetuksen toimeenpanon yhteishanke numero 3:n tukemana. Suuri osa listatuista vaatimuksista on jo tällä hetkellä kunnossa. Tietoturvan perustason saavuttamiseksi asetettu määräaika on riittävä keskeneräisten ja/tai aloittamatta olevien tehtävien hoitamiseksi. Yhteishanke 3 loppuu juuri tuohon määräaikaan mennessä ja antaa näin sairaalalle hyvät työkalut ja valmiudet perustason saavuttamiseen. Joitakin tärkeimmistä tietoturvallisuuden kehittämiskohteista sairaalassa: - yleisen tietoturvakäsityksen muodostaminen ja sitoutuminen tietoturvan kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä riittävien voimavarojen kohdistaminen tietoturvan ylläpitämiseen - tietojärjestelmien omistajuuksien määrittäminen ja niiden mukanaan tuomat vastuut - kehittämistyö VAHTI 3/2010 -ohjeen (sisäverkko-ohje) tarkistuslistojen avulla. Sisäverkko-ohje on myös soveltamisohje tietoturva-asetuksen toimeenpanoa varten. Sairaalan talouteen ja rahoitukseen liittyvät riskit ja riskienhallinnan menettelyt on kuvattu riskienhallintasuunnitelmassa. Suurimmat taloudelliset riskit liittyvät kiinteistöihin kohdistuviin toimintahäiriöihin, esimerkiksi tulipalon tai vesivahingon aiheuttamana. Merkittäviä laillisuusriskejä tai merkittäviä poikkeamia talousarviolakiin tai muuhun lainsäädäntöön ei ole havaittu. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikyselyssä sairaalan esimiehet arvioivat kontrollit ja valvontatoimenpiteet keskiarvolla 3,29 (asteikolla 1-4). Sairaalan johtamis- ja toimintakulttuuriin sekä yleisiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelytapoihin liittyen sairaala tekee vuosittain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikyselyn. Kyselylomake vaihdettiin tänä vuonna VM:n suppeaan kyselyyn, joten tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisiin vuosiin. Kyselylomake lähetettiin sairaalan esimiehille ja kaikille lääkäreille. Kysely lähetettiin 58 henkilölle ja siihen vastasi 21 henkilöä, joten vastausprosentti oli 36,2 %. Merkittäviä laillisuusriskejä ei ole havaittu. Kyselyn perusteella mikään osa-alue ei saanut kokonaisuutena heikkoja arvioita, sillä kaikki osa-aluekeskiarvot olivat 3,0 tai yli. Yksittäisistä kysymyksistä nousseet kehittämistarpeet kohdistuvat lähinnä sisäisen valvonnan liittämisessä osaksi sairaalan toimintakulttuuria, suunnittelua ja raportointia. Tavoitteiden asettamisessa, koordinoinnissa ja viestinnässä nähtiin kehittämismahdollisuuksia. Arviointi- ja vahvistuslausuma: 22/36 Sairaalassa on arvioitu täyttääkö Niuvanniemen sairaalan sisäinen valvonta sille valtion