vuosikertomus 2011
vuosikertomus 2011
En ole koskaan nähnyt kovin suurta eroa vuorineuvosten ja pienyrittäjien puheissa, varsinkaan kun kyse on kilpailukyvyn parantamisesta. puheenjohtaja Matti Uuttu
sisällysluettelo toimintaympäristön kehitys vuonna 2011 Yleinen taloudellinen kehitys... 9 Mediamainonta...10 Graafinen teollisuus... 13 Suhdannenäkymistä... 19 graafinen teollisuus ry:n toiminta Yleistä... 21 edunvalvonta... 23 Ympäristöasiat... 24 Print Power -hanke...27 Koulutuspolitiikka... 28 GRAFiT-koulutushanke... 29 jäsenpalvelut Kirjanpainajan päivä... 31 Pk-toiminta... 31 Ympäristöryhmä...32 Hiilijalanjäljen laskenta...33 Alan tilastointi ja toimialaseuranta...33
Yritysjärjestely-yhteistyö Aronia Gt... 34 Graafisen alan lehdet Suomessa... 34 kansainvälinen yhteistyö Intergraf...37 Pohjoismainen yhteistyö...37 tavarantarkastajat... 38 liiton jäsenistö, hallinto ja talous Jäsenistö... 39 Vuosikokous...41 Hallitus..................................................... 42 Vaalivaliokunta... 42 Tilintarkastajat... 42 Asiantuntijaryhmät... 42 Liiton henkilöstö... 43 Edustukset 2011... 43 Liiton talous... 44 jäsenluettelo... 45
toimintaympäristön kehitys vuonna 2011 yleinen taloudellinen kehitys Edellisen taantuman jälkeen Suomen bruttokansantuote kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2010. Vuoden 2011 tammi-syyskuussa tuotantomäärä oli vielä 3,2 prosenttia viime vuotta suurempi, kun yksityinen kulutus ja investoinnit olivat lisääntyneet selvästi. Kuitenkin viimeinen neljännes supistui, ja koko vuodelle 2011 asiantuntijat arvioivat vain 2,6 prosentin bruttokansantuotteen kasvua. Vuonna 2012 bruttokansantuotteen kasvun odotetaan supistuvan edelleen. Työttömyysaste on syksyn aikana painunut alle 8 prosentin, ja vuodelle 2012 odotetaan työttömyyden pysyvän jokseenkin ennallaan. Inflaatio oli joulukuussa 2,9 prosenttia. Tammikuun 2012 inflaatio oli 3,2 prosenttia, ja koko vuoden 2012 inflaation odotetaan putoavan 2,6 prosenttiin. Valtionvelka on kasvanut ja nousu jatkuu, vaikka finanssipolitiikkaa kiristetään. Velan määrä säilyy silti melko kohtuullisena suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomen ulkomaankauppa jäi vuonna 2011 poikkeuksellisen alijäämäiseksi. Vajetta kertyi lähes 3,6 miljardia euroa. Reaaliarvoltaan suunnilleen samantasoisia alijäämiä on koettu viimeksi öljykriisin aikoihin vuosina 1974 ja 1975. Vielä vuonna 2010 tase oli 539 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Viennin arvo vuonna 2011 oli 56,6 miljardia euroa eli 8 prosenttia suurempi kuin vuonna 2010. Tuonti puolestaan kasvoi 16 prosenttia, ja kohosi miltei 60,2 miljardiin euroon. Ruotsi säilytti asemansa suurimpana vientimaana selvästi ennen Saksaa. Tuonnissa Venäjän osuus nousi energiantuonnin ansiosta lähes viidennekseen koko tuonnista. 9
Keskeiset ennusteluvut Vuosimuutos, % 2010 2011 2012 2013 Bruttokansantuote, volyymi 3,6 2,6 0,4 1,7 Teollisuus, volyymi 10,2 0,9-0,8 2,3 Yksityinen kulutus, volyymi 2,7 3,4 0,4 1,3 Yksityiset investoinnit, volyymi 3,9 5,5-1,7 2,4 Kuluttajahinnat 1,2 3,5 2,7 2,2 Ansiotasoindeksi 2,6 2,8 3,4 2,6 Tasot ja asteet Työttömyysaste, % 8,4 7,9 8,1 8,0 Työllisyysaste, % 67,8 68,5 68,5 68,9 Vaihtotase, Mrd e 3,4 0,5 1,7 2,2 EMU-ylijäämä, % BKT:sta -2,8-1,2-1,4-1,5 Keskeiset ennusteluvut vuosilta 2010 2013. Lähteet: Ennakkoluvut 2010, Tilastokeskus/Ennusteet, Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 2/2011, joulukuu mediamainonta Mediamainontaan käytettiin Suomessa vuonna 2011 yhteensä 1395 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 3,7 prosenttia. Sanomalehtimainonnan arvo kasvoi 3,5 prosenttia, ja kaupunki- ja noutolehdissä mainonta kasvoi 5,3 prosenttia. Sanomalehtien osuus mediamainonnan arvosta oli 36,0 prosenttia ja kaupunkilehtien 5,5 prosenttia. Aikakauslehtimainonta kasvoi 2,0 prosenttia. Aikakauslehtiryhmässä yleisölehtien mainostulot pysyivät samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna, ammatti- ja järjestölehtien mainostulot kasvoivat 3,5 prosenttia ja asiakaslehtien 5,9 prosenttia. Aikakauslehtimainonnan osuus mediamainonnasta oli 11,2 prosenttia. Painettujen medioiden osuus mediamainonnasta oli vuonna 2011 yhteensä 56,5 prosenttia. Printtimai nonta jatkoi näin hidasta lasku- 10
aan mainonnan markkinaosuusvertailussa. Vuonna 2002 osuus oli 72 prosenttia mainonnan arvosta. Seuraavaan taulukkoon on koottu vuo sien 2010 ja 2011 toteutunut mediamainonta Mainonnan Neuvottelukunnan tiedotteesta sekä Mainostajien Liiton julkaisemat Mainosbarometrit vuosille 2011 ja 2012. Taulukosta voidaan todeta, että barometrin tammikuussa osoittamat saldoluvut eivät onnistuneet ennustamaan vuoden 2011 mainonnan määrän kehitystä. Mainosbarometrin saldoluku vuodelle 2011 2012 Mediamainonnan määrä 2011 muutos osuus (milj. euroa, käyvin hinnoin) 2010 2011 % % 7 4 krt/vk ilmestyvät sanomalehdet 427,0 441,9 3,5 31,7-23 -24 3 1 krt/vk ilmestyvät sanomalehdet 58,6 60,7 3,5 4,3-34 -48 Sanomalehdet yhteensä 485,6 502,6 3,5 36,0 Kaupunki- ja noutolehdet 73,1 77,0 5,3 5,5-28 -19 Sanoma- ja kaupunkilehdet yhteensä 558,7 579,6 3,7 41,6-16 -25 Yleisölehdet 80,9 80,9 0,0 5,8-23 -36 Ammatti- ja järjestölehdet 53,9 55,8 3,5 4,0-1 -20 Asiakaslehdet 18,8 19,9 5,9 1,4-9 -22 Aikakauslehdet yhteensä 153,6 156,6 2,0 11,2 0-20 Painetut hakemistot 69,1 51,3-25,8 3,7-72 -45 Painetut mediat yhteensä 781,4 787,5 0,8 56,5 Televisiomainonta 265,9 283,2 6,5 20,3 30 19 Display- ja luokiteltu verkkomainonta 104,1 124,0 19,1 8,9 60 33 Hakusanamainonta ja sähköiset hakemistot 99,9 96,7-3,2 6,9 53 49 Verkkomainonta yhteensä 204,0 220,7 8,2 15,8 79 70 Radiomainonta 52,0 57,2 10,0 4,1 13-12 Elokuvamainonta 2,9 2,6-11,3 0,2-17 -3 Sähköinen mainonta yhteensä 524,8 563,6 7,4 40,4 Ulko- ja liikennemainonta 38,5 43,6 13,2 3,1 9 1 Mediamainonta yhteensä 1344,7 1394,7 3,7 100,0 Mediamainonnan määrä 2011 ja mainosbarometrin saldoluvut vuosille 2011 ja 2012. Lähteet: Mainonnan Neuvottelukunta 24.1.2012 ja Mainostajien Liitto 11
graafinen teollisuus Virallisen toimialaluokituksen mukaan alalla toimi vuonna 2010 1167 yritystä. Näistä 128 on tallennetuotannon yrityksiä. Vain 160 näistä yli tuhannesta yrityksestä työllistää vähintään 10 henkilöä. Arviomme mukaan graafisen teollisuuden yritysmäärä laski alle tuhanteen yritykseen ja henkilömäärä alle yhdeksäntuhannen vuoden 2011 loppuun mennessä. Liikevaihto Liikevaihto Henkilöstö /henkilö Henkilöstö, suuruusluokka Yrityksiä Henkilöstö 1000 e /yritys 1000 e 4 888 1 070 116 290 1,2 108,7 5 9 119 772 Alle 10 henkilöä työllistäviä yhteensä 1 007 1 842 10 19 67 879 115 147 13,1 131,0 20 49 57 1 761 240 910 30,9 136,8 50 99 18 1 284 185 556 71,3 144,5 100 249 14 2 277 389 380 162,6 171,0 250 499 3 907 153 656 302,3 169,3 500 999 1 605 Vähint. 10 henk. työllistäviä yhteensä 160 7 713 Yhteensä 1 167 9 555 1 377 519 8,2 144,2 Yllä olevissa luvuissa on mukana Ääni-, kuva- ja atk-tallenteiden tuotanto 128 87 16 155 0,7 185,7 Toimialaluokka 18: Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen. Yritysten suuruusluokka, henkilöstömäärä ja liikevaihto vuonna 2010. Lähde: Tilastokeskus 13
1400 Yritysten määrä Henkilöstön määrä 14000 1300 13000 1200 12000 1100 11000 Yritysten määrä 1000 900 800 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Toimialaluokka 181: Painaminen ja siihen liittyvät palvelut. Henkilö- ja yritysmäärän kehitys 2000 2011. Vuoden 2011 luvut ovat arvioita. Lähteet: Tilastokeskus ja Gt Miljoonaa euroa 1800 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 10000 9000 8000 1800 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 Henkilöstön määrä Toimialaluokka 181: Painaminen ja siihen liittyvät palvelut. Liikevaihdon kehitys 2000 2011. Vuoden 2011 luvut ovat arvioita. Lähteet: Tilastokeskus ja Gt 14
Toimialan liikevaihto laski vuonna 2010 5,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuo den 2011 viralliset liikevaihtoluvut saadaan vasta vuoden kuluttua, mutta eri lähteistä saatujen tietojen perusteella liikevaihdon arvioidaan pysyneen vuoden 2010 tasolla. Tilastokeskukselta liiton tilaama alatoimialakohtainen marraskuun 2011 kattava seuranta osoittaa, että heatset-painojen liikevaihto laski 2,7 prosenttia ja sanomalehtipainojen kasvoi 2,1 prosenttia. Vähintään 20 henkilöä työllistävissä arkkipainoissa liikevaihto kasvoi 6,9 prosenttia, 10 19 henkilöä työllistävissä arkkipainoissa se puolestaan laski 1,3 prosenttia. Digi- ja pikapainojen liikevaihto kasvoi 6,9 prosenttia ja pakkauspainojen laski peräti 20,3 prosenttia. Seurannassa mukana olevien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin kaksi kolmasosaa koko toimialan liikevaihdosta. Vuoden 2011 aikana konkurssien määrä jäi poikkeuksellisen pieneksi yleisestä talouden heikosta tilanteesta huolimatta. Konkurssiin menneet yritykset olivat lähes kaikki hyvin pieniä yrityksiä. Oikeudelliset muodot Henkilöitä yhteensä Henkilö- /yritys Yritysten lkm määrä keskimäärin 2003 29 213 7,3 2004 22 114 5,2 2005 23 140 6,1 2006 18 315 17,5 2007 19 167 8,8 2008 21 287 13,7 2009 31 132 4,3 2010 21 154 7,3 2011 12 67 5,6 Konkurssiin menneet yritykset ja yritysten työllistämä henkilöstö. Lähde: Tilastokeskus 15
Ulkomaankauppa on muutaman vuoden supistumisen jälkeen taas kääntynyt kasvuun. Maakohtaiset erot kaupan kehityksessä ovat suuret. Vienti Norjaan, Venäjälle ja Sveitsiin on kasvanut ilahduttavasti, mutta Ruotsin vien ti on laskenut. Silti Ruotsi on säilyttänyt paikkansa suurimpana vientimaana. Viennin arvo vuonna 2011 oli 181 miljoonaa euroa; vienti kasvoi 5 prosenttia edellisestä vuodesta. Vienti Ruotsiin laski 8 prosenttia (57,3 milj. euroa), ja Venäjän vienti kasvoi 10 prosenttia (48,9 milj. euroa). Norjan vienti kasvoi peräti 33 prosenttia (23,3 milj. euroa). Ruotsin, Venäjän ja Norjan vienti vastaa 71,6 prosenttia koko alamme viennistä. Viennin määrä tonneina on kasvanut 4 prosenttia. Vietyjen tuotteiden keskihinta oli 2,1 euroa/kilo. Painotuotteiden tuonti maahamme supistui 5 prosenttia. Tuonnin arvo oli 183,2 miljoonaa euroa. Painotuotteiden kauppatase jäi edelleen negatiiviseksi ja oli vuonna 2011-2,2 miljoonaa euroa. Suurin osa maahamme tuotavista painotuotteista on kustannettuja kirjoja ja lehtiä, joitten arvo on luonnollisesti paljon vientituotteiden arvoa korkeampi. Tuotujen tuotteiden keskihinta oli vajaat 8 euroa/kilo. Miljoonaa euroa 120,0 100,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Venäjä Ruotsi Norja Iso-Britannia Tanska Painotuotteiden vienti 5 suurimpaan vientimaahan (85 % koko viennistä). Lähde: Tullihallitus 16
Koko 2000-luvun voimakkaasti kasvanut tuonti Puolasta supistui peräti 77 prosenttia edellisvuoden tasosta. Seuraavaan taulukkoon on koottu painotuotteiden tuonti maista, joista tuotujen painotuotteiden arvo (e/kg) oli keskimääräistä alhaisempi. Oletuksena on, että pääosa tästä tuonnista on bulkkipainotuotteita, ei kustannettuja tuotteita. Taulukko osoittaa selvästi, miten tuonnin arvo on kasvanut tai laskenut maakohtaisesti jopa erittäin paljon edellisvuodesta. Tammi Tuonti lähetysmaittain Tuotteiden joulukuu Kum. tilastoarvo Kum. arvo 2011 euroa vuoden alusta muutos-% e/kg Kaikki maat yhteensä 183 194 343-5 7,8 Saksa 25 380 190 12 5,8 Kiina 12 491 437 36 5,4 Viro 9 895 264-10 3,4 Alankomaat 7 353 028-18 4,6 Tsekin tasavalta 4 637 256 22 5,9 Puola 4 544 745-77 3,0 Unkari 1 656 750-43 5,3 Hongkong 1 052 109 24 4,5 Singapore 566 972 13 4,9 Norja 479 404-24 3,7 Slovakia 270 936-36 4,4 Indonesia 135 960-14 2,5 Portugali 109 992 0 3,5 Valko-Venäjä 91 912 21 7,1 Kroatia 73 646 418 4,3 Intia 56 829-27 7,1 Slovenia 52 719-57 6,6 Turkki 22 701 22 7,6 Luetellut maat yhteensä 68 871 850 Pääosin painotuotteita Suomeen tuovat maat (ei kustannustuotteita). Lähde: Tullihallitus 17
suhdannenäkymistä EK:n tammikuussa tehdyn tie dustelun mukaan toimialan suhdannekuva on pysynyt heikkona jo pidempään ja tämänhetkinen tilanne on selvästi alle keskimääräisen. Tuotanto kääntyi laskuun syksyllä, ja tilauskanta on varsin niukka. Näkymät lähitulevaisuuteen ovat synkentyneet syksyn aikana (saldoluku -33). Tuotannon ja henkilöstön las kun ennustetaan jatkuvan alkuvuoden ajan. Myös kannattavuus heikkeni jonkin verran alkutalvella. Näkymät alkaneelle vuodelle ovat vaisut, ja ainoastaan harvat yritykset odottavat kohennusta suhdanteisiin. Sekä tuotannon et tä henkilöstön laskun arvioidaan jatkuvan. Suhdannenäkymien saldoluku oli tammikuussa -33 (lokakuussa -41). Kirkastuvia suhdanteita odotti tammikuussa 10 prosenttia vastaajista ja 43 prosenttia arvioi tilanteen synkkenevän yhä. Suhdannebarometrikyselyyn vastanneet yritykset edustavat noin kolmannesta alamme liikevaihdosta. Suhdannebarometriin osallistuvat laajasti myös palvelualojen yritykset, jotka ovat merkittäviä painetun median käyttäjiä. Nämä yritykset näkevät suhdannetilanteen selvästi painoalaa valoisampana. Suhdanteiden odotetaan kuitenkin kääntyvän hieman laskuun lähikuukausina. 19
graafinen teollisyys ry:n toiminta yleistä Toimintavuotta sävytti kaksi merkittävää hanketta. Yhteistyö Kirjapainoteollisuuden Työn antajaliitto ry:n kanssa kehittyi niin, että alettiin neuvotella konkreettisista toimista liittojen toimintojen yhdistämiseksi. Toinen, myös jo muutaman vuoden tavoitteena ollut hanke, alan lehtien yhdistäminen, oli keskeisessä roolissa liiton toiminnassa. Liiton jäsenyritysten määrä laski kesällä 2011 jo 150:een. Noin 50 niistä edusti pksektoria sille toimialallamme lasketaan yritykset, joiden palveluksessa on alle sata henkilöä. Pääsyy jäsenyyden päättymiseen oli yrityksen myynti, fuusio tai lopettaminen. Syksyn ja alkutalven aikana on lähes sata KTT:n jäsenyritystä liittynyt liiton jäseneksi. Tammikuun lopussa 2012 liitolla oli 235 jäsenyritystä. Näistä yli puolet on pk-yrityksiä. 21
22
edunvalvonta Painoteollisuuden toimintaedellytyksiä uhkaavat monet ulkoiset tekijät. Pitkällä aikavälillä keskeisin on tiedonvälityksen digitalisoituminen. Sillä on sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia alamme liiketoimintaan. Lap-top-tietokoneiden ja varsinkin mobiililaitteiden ja taulutietokoneiden yleistyminen on lisännyt kirja- ja lehtikustantajien panostuksia muuttaa tuotteensa myös näillä laitteilla käytettäviksi. Toistaiseksi kyse on ollut pääosin paperituotteiden lisäpalveluista, mutta niiden merkitys tulee selvästi kasvamaan. Mainonnan painopisteen liukuminen sähköisille alustoille vähentää myös printtivolyymejä sekä suoraan mainospainotuotteiden volyymilaskuna että lehtien ilmoitusvolyymien laskun kautta. Hyvin konkreettinen esimerkki digitaalisen tiedonvälityksen vaikutuksista alallemme on monelle arkkipainolle ja sitomolle aikaisemmin merkittävän tuoteryhmän muodostaneet yritysten vuosikertomukset, joiden volyymi on enää murto-osa muutaman vuoden takaisesta tasosta. Myös digitalisoitumisen aiheuttama postijakelun volyymin selvä lasku vaikuttaa suoraan painotuotteiden jakelukustannusten nousuun ja lisää näin paperille painettujen tuotteiden kokonaiskustannuksia. Uudistetun postilain yhtenä tarkoituksena oli hillitä jakelukustannusten nousua lisäämällä kilpailua jakelussa. Itellan kanssa kilpailevien jakeluyritysten mielenkiinto tulla laskevien volyymien markkinoille on kuitenkin ollut pientä. Postilaki tuli vähintään kymmenen vuotta liian myöhään. Edelleen suuren yleisön käsitys on, että paperille painetuilla tuotteilla on suurem- 23
mat ympäristövaikutukset kuin digitaalisesti välitetyllä vastaavalla informaatiolla. Tilattavien lehtien arvonlisäverokohtelun muutos vuodenvaihteessa ei onneksi ainakaan vielä toistaiseksi ole juurikaan vaikuttanut tilausmääriin. Tämä on kuitenkin myös yksi osatekijä, joka vaikuttaa lehtivolyymien laskuun ja pienentää painosmääriä. Liitto on herkkänä kaikille painettua volyymiä uhkaaville ulkoisille tekijöille ja työskentelee sekä Viestinnän Keskusliiton että Print Power -hankkeen kautta tavoitteenaan hillitä tätä kehitystä. ympäristöasiat Ympäristölainsäädäntöä uudistetaan Teollisuuden päästödirektiivi tuli voimaan tammikuun alusta. Se rajoittaa teollisuuslaitosten päästöjä entistä vahvemmin parhaan mahdollisen tekniikan perusteella. Ns. Bref-asiakirjojen määrittelemät pääs tötasot sitovat jatkossa kansallisen viranomaisen tekemiä lupapäätöksiä. Direktiivin täytäntöönpano osaksi kansallista ympäristönsuojelulakia käynnistettiin joulukuussa. Samalla on tarkoitus keventää lupa- ja ilmoitusjärjestelmän toimivuutta sekä tehdä muita lain selkeyttä parantavia uudistuksia. Tavoitteena on myös yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen. Painolaitosten näkökulmasta on tär keää, että direktiivin täytäntöönpano tehdään sen soveltamisalan mukaisesti, jotta taataan oman maan yrityksille yhtä kilpailukykyinen toimintaympäristö kuin kilpailijamaissa. Pakkausten tuottajavastuuseen muutoksia Uusi jätelaki vahvistettiin kesäkuussa, ja se tulee voimaan toukokuussa 2012. Uudistus ajanmukaistaa lainsäädännön vastaamaan jäte- ja ympäristöpolitiikan painotuksia ja EU:n vaatimuksia. Laki selkeyttää jätteen määritelmän. Jätteet voidaan jatkossa luokitella myös sivutuotteiksi. Paperille tehdään jo kriteereitä, joiden pohjalta paperijäte vapautuisi jäteluokituksesta. Keskeisin jätelain muutos koskee pakkaus ten tuottajavastuun laajentumista osittaisesta täydeksi. Se tarkoittaa, että tuotteiden pakkaajien ja pakattujen tuotteiden maahan tuojien on vastattava jatkossa myös kotitalouksien pakkausjätteiden talteenotosta, kul jetuksesta ja hyödyntämisestä. Myös keräyspaperin tuottajavastuuta laajennettiin uudistuksessa koskemaan paperituotteen maahantuojia. Käytännön toimin- 24
nan kannalta vielä uudistettavana olevassa asetuksessa tulisi määritellä painetun paperin maahantuojalle tuottajavastuuta edellyttävä tonnimääräinen raja. Energiankäytölle painoa Joutsenmerkin kriteereissä Pohjoismaisen ympäristömerkinnän eli Joutsenmerkin vaatimuksia painopalveluille samoin kuin painopaperille uudistettiin. Joulukuussa hyväksyttyihin painokriteereihin lisättiin mm. energian käyttöä koskevat konkreettiset vaatimukset. EU-ympäristömerkki ei edennyt äänestykseen eurooppalaisten kustantajajärjestöjen vastustuksen vuoksi. Paino tuotekriteerien muut tamisesta painopalvelukriteereiksi keskusteltiin, mutta se ei saanut riittävää kannatusta. Ympäristöopas uudistettiin Graafisen alan ympäristöopas uudistettiin. Oppaaseen koottiin uusinta tietoa painetun viestinnän ympäristövaikutuksista sekä käytännön esimerkkejä yritysten erilaisista tavoista toimia kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Työturvallisuuskeskuksen kustantaman oppaan on kirjoittanut tietokirjailija Kari Rissa.
Yksinkertaista, luonnollista ja kestävää. Tiesitkö, että vain 16 prosenttia suomalaisista tietää erittäin tai melko paljon eri viestimien ympäristövaikutuksista? Elektronisten laitteiden valmistaminen syö koko ajan enemmän ja enemmän uusiutumattomia luonnonvaroja, ja niiden käyttämiseen tarvitaan koko ajan enemmän ja enemmän energiaa. Samaan aikaan elektroniikkaromun määrä kasvaa nopeammin kuin minkään muun jätteen määrä. Paperi voidaan kierrättää useita kertoja ja lopuksi polttaa energiaksi. Eikä painotuotteen lukemiseen käytetystä ajasta tarvitse kantaa ympäristöhuolta. Suomalaisen kotitalouden aiheuttamista ilmastovaikutuksista vain noin yksi prosentti tulee lehtien, kirjojen ja muiden paperituotteiden valmistamisesta. Uusiutuva, kierrätettävä ja kestää vertailun. www.twosides.fi Kestävin viesti painetaan paperille www.twosides.fi
print power -hanke Gt jatkoi eurooppalaisen Print Power -hankkeen Suomen koordinaattorina. Hankkeen tavoitteena on edistää painotuotteiden käyttöä sekä tiedottaa paperin ja painotuotteiden ympäristövaikutuksista. Hankkeen ympäristö kampanja Two Sides toimii omalla brandillään, ja sen kohderyhminä ovat sekä suuri yleisö että printtimainonnan käyttäjät. Print Power -kampanjan kohderyhmänä ovat mainonnan suunnittelijat ja tilaajat. Hankkeen käytännön toteutuksista vastaa Annukka Ahopalo, Painokaksikko Oy, hankkeen koordinaattorina. Hanke rahoitetaan jäsenmaksutuloilla sekä Euroopan keskusprojektin tuel la. Keskusprojektia rahoittavat pääasiassa paperiteollisuus sekä painoalan laite- ja materiaalitoimittajat. Toimintavuoden aikana pääpaino oli ympäristötiedottamisessa. Suomenkieliset Two Sides -verkkosivut avattiin helmikuun alussa 2011 osoitteessa www.twosides.fi. Hanke esittäytyi vuoden aikana useissa tapahtumissa. Näistä Markkinointiviestinnän viikko oli paras. Sadat messuvieraat kävivät keskustelemassa painotuotteista ja paperista ja saivat mukaansa faktatietoa painotuotteiden ympäristövaikutuksista ja mediatehokkuudesta. Toukokuun lopulla hanke järjesti iltapäiväseminaarin ympäristötoimittajille. Lisäksi hankkeen materiaalia jaettiin syyskuussa Mainontapäivässä. Two Sides -hankkeen kuluttajille suunnattu ilmoituskampanjamateriaali valmistui kesän kynnyksellä. Kuusi eri viestillä varustettua ilmoitusta on ollut maamme sanoma- ja aikakauslehtien julkaistavissa Sanomalehtien Liiton ja Aikakausmedian aineistopalvelimien kautta. Ilmoituksia on julkaistu lähes 100 000 euron media-arvosta vuoden aikana. Valitettavasti suurimmat päivälehdet Kauppalehteä lukuun ottamatta eivät ole niitä julkaisseet. Toukokuussa ilmestyi hankkeen oma lehti, Painovoimaa, ympäristöaiheisella sisäl- Ratkaisun paikka, yritysvastuun messupäivä Kaapelitehdas, Helsinki toukokuu Ideapäivä, Suomen Markkinointiliitto Marina Congress Center, Helsinki toukokuu Mainontapäivä, Mainostajien Liitto Finlandiatalo, Helsinki syyskuu FinnGraf-messut, Jyväskylän Messut Jyväskylä syyskuu Markkinointiviestinnän viikko, MTL Vanha Satama, Helsinki syyskuu 27
löllä. Hanke toteutti myös tuhannelle suomalaiselle markkinoinnin ja mainonnan ammattilaiselle suunnatun postikorttikampanjan, jossa kohderyhmälle lähetettiin eri lähetyksinä kuusi paperin ja painotuotteen ympäristövaikutuksista kertovaa Two Sides -postikorttia. Syksyllä valmistui Print Power -asiakaslehtiesite, jota on jaettu markkinoinnin ja kustannusalan ammattilaisille. koulutuspolitiikka Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2016 linjaa koulutuspolitiikkaa Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, joka antaa raamit seuraavien viiden vuoden kehittämistoimenpiteille. Suunnitelma sisältää myös määrälliset tavoitteet. Graafisen alan ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikat säilyvät ennallaan. Tekniikan ja liikenteen alalla graafisen ja viestintäalan aloituspaikkoja ammattikorkeakouluissa aiotaan leikata kolmanneksella vuoteen 2016 mennessä. Valtiovalta tulee panostamaan ammatillisen koulutuksen vetovoiman ja läpäisyn parantamiseen. Keskeinen keino on oppilaan ohjaus, mutta myös työssä oppimisen ohjaukseen tulisi osoittaa resursseja nykyistä enemmän ja huolehtia työnohjaajien riittävästä koulutuksesta. Näyttötutkintojärjestelmää ollaan vahvistamassa. Tutkintotoimikuntien resurssit on tarkoitus mitoittaa ottaen huomioon niiden luonne viranomaistoimintana ja taata jatkossa toimikunnille tarpeelliset sihteeriresurssit. Joustavuutta ammatilliseen tutkintojärjestelmään Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisessa työryhmässä on paneuduttu ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämiseen. Alkuvuodesta lausunnolla olleet loppuraportin linjaukset ovat viestintäalan kannalta oikean suuntaisia. Tutkintojärjestelmää on kehitettävä siten, että tutkintoja voidaan uudistaa joustavasti vastaamaan työelämän tarpeita. Tämä voi tarkoittaa sitä, että ammatillisista tutkinnoista tulee laaja-alaisempia ja valinnaisuus lisääntyy. Ammatillisten tutkintojen nimet aiotaan yhtenäistää ja samalla muodostaa tutkinnoille tutkintonimikkeet. Viestintäalan murros ja työelämän nopea kehitys edellyttävät, että tutkintojärjestelmää kehitetään joustavammaksi. Järjestelmän tu- 28
lee tukea työelämän sekä yksilön tarpeita ja mahdollistaa tutkinnon osien suorittaminen työntekijän täydentäessä osaamistaan joko työtehtävien muuttuessa tai yleisen työmarkkinakelpoisuuden lisäämiseksi. Myös jo olemassa olevan osaamisen tunnistamista ja tunnustamista täytyy vahvistaa. Koulutustoimikunnat laadullisen ennakoinnin asialla Koulutustoimikuntien uusi kolmivuotinen toimikausi käynnistyi vuoden alussa. Opetusministeriö määritteli uudelleen toimikuntien tehtävät. Ne painottuvat nyt kunkin alan koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen seurantaan, arviointiin ja ennakointiin sekä aloitteisiin koulutuksen ja tutkintojen sisällöllisestä kehittämisestä. Viestintäalan osaamisen ennakoinnista vastaa viestintäalan koulutustoimikunta, joka ensimmäisenä toimintavuotenaan mm. kokosi yhteen olemassa olevaa ennakointimateriaalia ja käynnisti niiden analysoinnin. Viestintäalan koulutustoimikunnan puheenjohtaja on kehityspäällikkö Jaana Villikka Viestinnän Keskusliitosta. grafit-koulutushanke Liitto on ollut mukana kehittämässä Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamaa ja Aalto-yliopiston toteuttamaa pk-yrityksille suunnattua kehityshanketta. Ensimmäinen hankkeen kehitysohjelma alkoi vuoden 2010 syksyllä ja vietiin läpi alkuvuodesta 2011. Ohjelma muodostuu viidestä seminaaripäivästä sekä yrityskohtaisesta ohjauksesta. Syksylle suunniteltuun toiseen kehitysohjelmaan ei ilmoittautunut riittävästi yrityksiä, joten sen käynnistys siirtyi vuodelle 2012. Ohjelma on rakennettu niin, että yritysten on mahdollista toteuttaa koko henkilöstölle räätälöity koulutusohjelma, jota myös ELY-keskus tukee. Kehitysohjelmien lisäksi hanke on järjestänyt muutaman yhden päivän mittaisen teemaseminaarin. Valitettavasti alamme pk-yritykset Uudellamaalla eivät ole hyödyntäneet tätä räätälöityä ja erittäin edullista koulutusta toivotussa laajuudessa. Vuodelle 2012 ohjelmien sisältöä on muutettu entistä enemmän yrityskohtaisiksi, mikä on lisännyt mielenkiintoa hanketta kohtaan. Hanke päättyy vuoden 2013 keväällä. 29
jäsenpalvelut kirjanpainajan päivä Syksyn 2011 Kirjanpainajan päivä järjestettiin Jyväskylän Paviljongissa FinnGrafmessujen ensimmäisenä messupäivänä 22. syyskuuta. Päivän ohjelma oli rakennettu ajatuksella innostaa ja auttaa alan yrityksiä panostamaan tulevaisuuteen ja löytämään uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen. Luennoilla puitiin sekä markkinoinnin että teknologian tuomia uusia mahdollisuuksia, ja tilaisuuden päätteeksi saksalainen visionääri Roman Weishäupl piti futuristisen tulevia mahdollisuuksia havainnollistavan multimediaesityksen, joka varmasti sai osallistujat mietteliäiksi. Valitettavasti tämänkertainen tilaisuus keräsi vain alle sata osallistujaa, mikä lienee Kirjanpainajan päivän historian alhaisimpia osallistujamääriä. pk-toiminta Toimintavuotta on vahvasti värittänyt uuden pk-toiminnan rakentaminen. Kevään aikana laadittiin KTT:n kanssa yhteinen suunnitelma liittojen toimintojen yhdistämiseksi hallitun prosessin kautta. Keskeinen seikka suunnitellun yhdistymisen läpiviemiseksi oli KTT:n hallituksen päätös suositella liiton jäsenyrityksiä liittymään Gt:n jäseniksi. Gt:n hallitus päätti kutsua KTT:n puheenjohtajan mukaan hallitustyöskentelyyn osallistumisoikeudella. Elokuun lopulla Turkuun suuntautunut hallituksen maakuntakokous oli ensimmäinen kokous, johon puheenjohtaja Jani Johansson osallistui. Jyväskylässä FinnGraf-messujen yhteydessä pidettiin KTT:n syyskokous, johon osallistuivat myös VKL:n työmarkkinajohtaja Johanna Varis ja Gt:n johtaja Lasse Krogell 31
esittäytyen ja kertoen liittojen toiminnasta ja jäsenpalveluista. Kokous hyväksyi KTT:n hallituksen suosituksen Gt:hen liittymisestä. Gt:n hallitus päätti, että kaikki KTT:n jäsenyritykset voivat liittyä Gt:n jäseniksi ilman erillistä jäsenhakemusta ja ettei liittyneiltä jäseniltä peritä jäsenmaksua vuodelta 2011. Lokakuun loppuun mennessä oli jo 63 uutta yritystä liittynyt Gt:n jäseneksi, ja vuoden lopussa luku oli 84. Tätä kirjoitettaessa, helmikuun loppupuolella 2012, uusia jäsenyrityksiä on 96. Lisäksi yhdeksän KTT:n jäsenyritystä on liittynyt VKL:n jäseneksi ilman, että yritykset vielä ovat liittyneet Gt:hen. Koko vuoden ajan liittojen toimistojen yhteistyö on ollut tiivistä ja uutta toimintaa on suunniteltu rakentavassa hengessä. Toukokuussa pidettiin Lahdessa ja Vierumäellä liittojen yhteinen pk-päivä. Ohjelmassa oli hyvin mielenkiintoinen yritysvierailu Markprint Oy:ssä sekä iltapäiväseminaari ja mukavaa yhdessäoloa liikunnan ja päivällisen merkeissä. Joulukuussa pidettiin Helsingissä vanhassa pääpostissa KTT:n kanssa yhteinen pk-pikkujoulu ja iltapäiväseminaari, teemana tuotantotehokkuuden mittaaminen. Seminaariesitysten jälkeen nautittiin jouluglögistä ja hyvästä seurasta. ympäristöryhmä Liiton ympäristöryhmä kokoontui kertomusvuonna kolmeen varsinaiseen kokoukseen, minkä lisäksi pidettiin yksi teemakokous WWF:n edustajan kanssa. Teemakokouksessa WWF:n edustaja selvitti metsäsertifioinnin kriteerejä ja kertoi, miksi WWF puoltaa FSC-sertifiointia. Ympäristöryhmä käsitteli yhdessä Motivan ympäristömerkinnän asiantuntijoiden kanssa ehdotusta Joutsenmerkin uusiksi painolaitoskriteereiksi sekä esitti tähän perusteltuja korjauksia. Kriteerien kommentoinnissa liitto teki yhteistyötä Ruotsin liiton kanssa. Muita ympäristöryhmän käsittelemiä asioi ta olivat muun muassa ajankohtaiset ympäristölainsäädäntöhankkeet, painotuotteiden EU-ympäristömerkki, hiilijalanjälkilaskenta sekä painotalojen energiatehokkuus, josta VTT on laatinut oppaan sekä yrityksille tarkoitetun arviointimenetelmän. Ympäristöryhmän, liiton ja sen jäsenyritysten erityisosaamista hyödynnettiin Kari Rissan kirjoittamassa, uudistetussa Graafisen alan ympäristöoppaassa. Oppaan kustantaja on Työturvallisuuskeskus. Opas ilmestyi kesällä, ja siinä on tietopuolisen sisällön lisäksi useita esimerkkejä hyvin toteutetuista, alamme yritysten ympäristöhankkeista. 32
hiilijalanjäljen laskenta Tanskan liiton GA:n ansiokkaan kehitysprojektin tuloksena tehty painotalon ja painotuotteen hiilijalanjäljen laskentamenetelmä on saavuttanut laajaa kansainvälistä tunnustusta. Laskurin käytön edistämiseksi ja edelleen kehittämiseksi on perustettu Climate- Calc-konsortio, johon liitto päätti liittyä. Konsortion muut osallistujat ovat Tanskan, Belgian, Hollannin, Englannin ja Ranskan graafisen alan sisarliitot. Alkuperäisestä excel-taulukkolaskennan pohjalle rakennetusta laskurista on kehitetty verkossa toimiva, tietokantaan pohjautuva laskuri, jonka verkkosivut löytyvät osoitteesta fi.climatecalc.eu. Sivut ovat osin suomenkieliset. Sivuilta löytyvät muun muassa laskurin käyttöohje sekä staattinen demolaskuri. Laskurin käyttö on jäsenyrityksille erittäin edullista. Vuosimaksu määräytyy yrityskoon mukaan ja on alle 10 henkilöä työllistävälle yritykselle 200 e, 10 50 henkilön yritykselle 300 e ja yli 50 henkilön yritykselle 500 e. Päälle tulevat laskennassa käytettyjen tietojen auditoinnista syntyvät kustannukset sekä yrityksen oman työn kustannukset laskurin käyttöönotosta ja käytöstä. Laskuri mahdollistaa koko yrityksen hiilijalanjäljen ja energiankulutuksen laskennan ja seurannan sekä yksittäisen painotuotteen hiilijalanjäljen laskennan. Laskurin tuloksen pohjalta on mahdollista kompensoida syntynyt hiilijalanjälki ja näin tarjota asiakkaille teoreettisesti hiilineutraali painotuote. Nettiportaalin kautta voi myös vertailla oman yrityksen energiatehokkuutta, CO 2 -päästöjä ja paperimakulatuuria muihin vastaavanlaisiin laskuria käyttäviin yrityksiin. alan tilastointi ja toimialaseuranta Liitto kerää kaiken saatavilla olevan tilastotiedon alan kehityksestä ja julkaisee tuoreimmat tilastopäivitykset kalvoesityksenä, johon on koottu keskeiset numeropohjaiset tiedot. Kooste on jäsenyritysten käytettävissä verkkosivujen www.graafinenteollisuus.fi jäsenosios sa. Koostetta päivitetään pääsääntöisesti kuukauden välein. Koosteessa julkaistavien tilastojen lisäksi kerätään paljon alaa sivuavaa taustamateriaalia, kuten esimerkiksi mediamarkkinoiden kehitystä sekä paperinkulutusta kuvaavaa tietoa. Näitä tietoja voi tiedustella liitosta. Tilastokeskus julkaisee eri toimialojen tilinpäätöstilastot, joista selviävät kaikki keskeiset talouden tunnusluvut kuten liikevaihto, käyttökate, nettotulos ja taseen loppusumma. Näistä tiedoista saadaan ennakkoraportti yleensä tilikautta seuraavan vuoden syyskuussa ja lopulliset tiedot runsas 33
vuosi tilikauden päättymisestä. Paremmin ajan tasalla oleva tieto tilanteen kehityksestä saadaan kaksi kertaa vuodessa Tilastokeskukselta hankittavasta räätälöidystä alan yritysryhmäseurannasta. Tämä raportti julkaistaan vuosittain syyskuun ja maaliskuun alussa. Raportti sisältää tiedot liikevaihdon ja henkilömäärän kehityksestä kolmen kuukauden viiveellä. Seurannan yritysryhmät ovat: sanomalehtipainot, heatset-painot, isot arkkipainot, keskisuuret arkkipainot, digi- ja pikapainot sekä pakkauspainot. Arvioita tulevasta suhdannekehityksestä seurataan Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n yritystiedustelujen pohjalta laadittavien suhdannebarometrien avulla. EK:n laaja suhdannebarometrikysely tehdään neljännesvuosittain ja suppeammat suhdannekyselyt kuukausittain. Kuukausikyselyt eivät ole julkisia, mutta ne julkaistaan jäsenten käyttöön liiton verkkosivuilla. EK julkaisee kaksi kertaa vuodessa pk-suhdannebarometrin. Tässä yritykset on jaettu kolmeen päälohkoon teollisuus, rakentaminen ja palvelut joten barometri ei kerro tarkemmin painoalan pk-yritysten suhdannenäkymistä. Turun Yliopiston BID-ryhmä on jo pitkään seurannut paino- ja kustannusalan taloudellista kehitystä, ja liitto on vuosittain yhdessä Sanomalehtien Liiton kanssa tilannut ryhmältä laajan taloustilaston. Vuoden 2010 taloustilannetta kuvaava raportti tilattiin tällä kertaa suppeampana kalvoesityksenä ja alaa taustoittavana artikkelina. Kaikki liiton keräämät tilastotiedot ovat jäsenyritysten käytettävissä liiton verkkosivujen kautta. Myös Intergraf kokoaa tilastotietoa eri Euroopan maista. Tietoja voi kysyä liitosta. yritysjärjestely-yhteistyö aronia-gt Yhteistyö yrityskauppoja konsultoivan Aronia Group Oy:n kanssa jatkui yhteydenpidon ja ajankohtaisten tilannetietojen välittämisen muodossa. Toimintavuoden aikana Aronia oli mukana muutamassa alamme yrityskauppavalmistelussa ja -järjestelyssä. Aronian Lars Lindholm piti esityksen yrityskaupoista Vierumäellä pk-päivänä. Yhteistyö Aronian kanssa jatkuu. graafisen alan lehdet suomessa Vuoden 2011 keväällä maassamme julkaistiin ainakin neljää suoraan painoalan yrityksille suunnattua ammattilehteä. Nämä olivat pohjoismaisen AGI-lehden Suomen versio, KTT:n Gutenberg, Mediaunionin Faktori ja Gt:n Painomaailma. Minkään lehden talous ei ollut erityisen vahvalla pohjalla, ja ilmoitusmarkkinat tulivat yhä vaikeammiksi. 34
Print&media Gr a a f isen a l a n JOH TaVa a i k a k ausl eh Ti / n u m ero 2 lok a k u u 2011 / 14 KEKSIJÄ HENKILÖKUVASSA GRAAFIKKOLEGENDA ERIK BRUUN GRAFTEK P&M/2011 Ota yhteyttä! Suomen vanhin graafisen alan ammattilehti, Painomaailma, sekä Pohjoismaiden suurin graafisen alan ammattilehti, AGI, yhdistivät voimansa. Yhteensulauman tuloksena on syntynyt lehti nimeltä Print&Media. Print&Media on uusi Graafinen Teollisuus ry:n jäsenlehti. Ota yhteyttä! Lasse Krogell Päätoimittaja 0400 453 736 Jarkko Hakola Toimituspäällikkö 040 738 9281 Lasse Krogell Päätoimittaja 0400 453 736 Jarkko Hakola Toimituspäällikkö 040 738 9281 Antti Taskinen Kustantaja 050 591 9999 Jukka Vivolin Myyntipäällikkö 050 502 9706 Antti Taskinen Kustantaja 050 591 9999 Jukka Vivolin Myyntipäällikkö 050 502 9706 Sähköpostit: etunimi@pmlehti.fi Internet: www.pmlehti.fi 24 Teemana digipainaminen Pienkustantamo Crime Time murtaa muureja. Dekkaristi Harri Nykänen kertoo miksi ja miten. 20 Kyriiri luottaa perusosaamiseen 44 Hiilijalanjälkilaskuri ClimateCalc 49 FinnGraf-messuraportti 64 Sanomalehtiala kokoontuu Wieniin / 72 Painamiseen ympäristöstandardi? / 94 Testissä Konica Minolta Syksyllä 2010 alkaneet varovaiset tunnustelut AGI Suomi Finland Oy:n, Paino maailmaa julkaisseen Markkinointiviestintä Dialogin ja Gt:n välillä aktivoituivat talven aikana, ja toukokuussa sovittiin järjestelystä, jossa Dialogi luopui Painomaailman julkaisemisesta. Gt ja AGI sopivat lehtiensä yhdistämisestä uudeksi Print&Media-lehdeksi. Ensimmäinen Print&Media-lehti ilmestyi syyskuun puolessa välissä juuri ennen FinnGraf-messuja. Syksyn aikana ilmestyi neljä numeroa, ja tavoitteena on julkaista vuosittain kymmenen numeroa. Gt on uuden lehden kustantaja ja AGI Suomi Finland lehden julkaisija. Lehden päätoimittajana toimii liiton johtaja Lasse Krogell ja toimituspäällikkönä Jarkko Hakola AGI:sta. Lehden ilmoitusmyynnistä vastaa Sähköpostit: etunimi@pmlehti.fi Internet: www.pmlehti.fi 42 Parhaat ulkomainokset / 46 Printin tulevaisuus / 60 Erilainen piirtopöytä Wacom Inkling E UID EG TRE AS en ISTM CHR ted gre a / co Print&Media on uusi Graafinen Teollisuus ry:n jäsenlehti. Print&media Gr a a f isen a l a n JOH TaVa a i k a k ausl eh Ti / n u M ero 4 JOu lu k u u 2011 / 14 Print&media Gr a a f isen a l a n JOH TaVa a i k a k ausl eh Ti / numero 4 JouLukuu 2011 / T eem a na JÄ l k i k ÄsiTT ely Print&media Gr a a f isen a l a n JOH TaVa a i k a k ausl eh Ti / numero 3 marr askuu 2011 / T eem a na Pa Per i Print&media Gr a a f isen a l a n JOH TaVa a i k a k ausl eh Ti / n u m ero 2 lok a k u u 2011 Print&media Gr a a f isen a l a n JOH TaVa a i k a k ausl eh Ti / n u m ero 1 sy ysk u u 2011 Suomen vanhin graafisen alan ammattilehti, Painomaailma, sekä Pohjoismaiden suurin graafisen alan ammattilehti, AGI, yhdistivät voimansa. Yhteensulauman tuloksena on syntynyt lehti nimeltä Print&Media., It s Crime Time Print&media Gr a a f isen a l a n JOH TaVa a i k a k ausl eh Ti / n u m ero 3 m a r r ask u u 2011 / 14 GRAFTEK P&M/2011 Print&media Gr a a f isen a l a n JOH TaVa a i k a k ausl eh Ti / n u m ero 1 sy ysk u u 2011 / 14 Ainutlaatuinen Joulupukin kotimaassa on vain yksi joululahjapaperin valmistaja. Se paja ei sijaitse Korvatunturilla. 19 Haastattelussa luovuustutkija / 28 Teemana viiltävä jälkikäsittely / 45 Mitä on eyetracking? Jukka Vivolin. Lehtiuudistus on otettu erittäin myönteisesti vastaan, ja ilmoitusmyynti on onnistunut kohtuullisen hyvin. Lehti on Gt:n jäsenlehti. Koska KTT:n jäsenet ovat siirtymässä Gt:n jäseniksi, ei suunnitelmissa ole julkaista enää Gutenberg-lehteä ainakaan samassa muodossa kuin aiemmin. Aivan vuoden lopussa AGI sopi MDU:n kanssa yhteistyöstä Faktori-lehden osalta. Toimihenkilöjärjestö muuttaa Faktorin tiedotuslehdeksi, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja se tullaan jakamaan Print&Media-lehden kanssa MDU:n jäsenille. Näillä järjestelyillä on toteutunut visio alamme ammattilehtikentän yhdistämisestä Gt:n kustantamaan ja AGI:n julkaisemaan Print&Media-lehteen. 35
kansainvälinen yhteistyö intergraf Alan eurooppalaisten toimiala- ja työnantajajärjestöjen kattojärjestönä toimii Intergraf. Järjestön tehtävänä on edistää ja valvoa alan etuja, muun muassa EU:n suuntaan. Intergrafin vuosikokous pidettiin toukokuussa Lyonissa, Ranskassa. Kokouksen keskeisenä teemana oli vaikuttaminen EU:n toimintaan alaamme koskevissa asioissa. Paikalla oli myös EU-virkamiehiä vastaamassa kysymyksiin sekä kertomassa ajankohtaisista EU-hankkeista. Liittoa kokouksessa edustivat pu heenjohtaja Matti Uuttu ja johtaja Lasse Krogell. Intergrafin johtajiston kokous järjestettiin St. Gallenissa, Sveitsissä. Johtajiston ko kouksessa keskusteltiin yhteistyöstä työntekijäjärjestöjen kanssa ja kuultiin konkreettisista yhteistyöhankkeista. Myös mediaalan tekninen kehitys ja sen tuomat uhkat ja mahdollisuudet, ympäristö- ja energiatehokkuuskysymykset sekä ISO-standardointi olivat kokouksen asialistalla. Johtajiston kokoukseen osallistui Lasse Krogell. pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaisten alan liittojen hyvää yhteistyötä jatkettiin säännöllisten tapaamisten merkeissä. Pohjoismaita Intergrafin työvaliokunnassa edustaa Tanskan liittojohtaja Lars Brahm. Liittojohtajatapaamisten lisäksi pohjoismaista yhteistyötä tehtiin Print Power -hankkeessa, Joutsenmerkkikriteerien kommentoinnissa sekä alan lehtien kehittämisessä. 37
tavarantarkastajat Graafisen alan tavarantarkastajina toimivat seuraavat henkilöt: Paino-, repro- ja sitomotyöt sekä valmistusmateriaalit: Pertti Koskinen, faktori, HTT, print supervisor, Helsinki Graafisen alan koneet: Jukka Hänninen, koneenrakennusinsinööri, Lannevesi Ilkka Korppoo, insinööri, Kuusamo Seppo Turja, insinööri, Kotka 38
liiton jäsenistö, hallinto ja talous jäsenistö Graafinen Teollisuus ry:n jäsenmäärä oli kuluvan vuoden tammikuun lopussa 235. Jäsenluettelo on toimintakertomuksen liitteenä. Liiton jäseniksi vuonna 2011 tai alkuvuodesta 2012 liittyneet yritykset: ADigi Oy, Helsinki Agfa Graphics NV - Suomen Sivuliike, Espoo Ajanpaino Oy, Helsinki Aldus Oy, Lahti Ecapaino Oy, Lahti Ekenäs Tryckeri Ab - Tammisaaren Kirjapaino, Tammisaari Espoon Painolaatta Oy, Espoo Etelä-Savon Kirjapaino Oy, Mikkeli Eura Print Oy, Eura Finn-Korkki Oy, Hämeenlinna Flexolahti Oy, Lahti Grafitrio Oy, Helsinki Hokkipaino Oy, Salo HP-Paino Oy, Helsinki Hämeen Offset Tiimi Oy, Tampere Hämeenlinnan Offset-Kolmio Paino Oy, Hämeenlinna Ilves-Paino Oy, Hämeenlinna J-Paino Hiirikoski Oy, Helsinki Jyväsprint Oy, Jyväskylä Kajaanin Offsetpaino Oy, Kajaani Kalevaprint Oy, Oulu (1.1.2012 alkaen Erweko Oy) Keski-Suomen Painotuote Oy, Äänekoski Keski-Suomen Sivu Oy, Jyväskylä Kiriprintti Oy, Helsinki Kirjapaino Arsmat Oy, Kuopio Kirjapaino Astro Oy, Turku Kirjapaino Hermes Oy, Tampere 39
Kirjapaino Kajprint T:mi, Parainen Kirjapaino Yrjö Levikoski Oy, Helsinki Kirjapaino Markprint Oy, Lahti Kirjapaino Pika Oy, Turku Kirjapaino Ropposet Oy, Tampere Kirjapaino Topnova Oy, Helsinki Kirjapaino Antti Välikangas Oy, Kokkola Kirjapaino Öhrling Oy, Tampere KM-Paperi Oy, Helsinki Kodak Oy, Vantaa Laitilan Kirjapaino Oy, Laitila Lamidoll Oy, Helsinki Oy Lito-Print Ab, Espoo Lomakepainatus Oy, Helsinki Luomanen & Suomalainen Oy, Helsinki Länsi-Pohjan Kirjapaino Oy, Kemi Manroland Nordic Finland Oy, Vantaa Mariehamns Tryckeri Ab, Maarianhamina Mynäprint Oy, Mynämäki N-Paino Oy, Lahti T. Nieminen Oy, Kaarina Offset Ulonen Oy, Tampere Offsetpaino L. Tuovinen Ky, Kuopio Offsetpaino Westman Oy, Kotka Oulun Painotuote Oy, Oulu Oy Nord Print Ab, Helsinki Painava Nummelin Ay, Vantaa Paino Tarkat Oy, Pori Painohäme Oy, Ylöjärvi Paino-Kaarina Oy, Kaarina Painokiila Oy, Vihti Painomerkki Oy, Helsinki Painonet Oy, Vantaa Painopirtti Oy, Helsinki Painoryhmä Oy, Helsinki Painotalo Printmax Oy, Helsinki Painotalo Seiska Oy, Iisalmi Painotupa Ky, Oulu Painovirjamo Oy, Salo Paintek Pihlajamäki Oy, Helsinki PK-paino Oy, Tampere Pohjolan Painotuote Oy, Rovaniemi Pressline Oy, Kihniö Printservice Oy, Helsinki PR-Printer Malm, Raasepori Päijät-Paino Oy, Lahti Quickmac Oy, Monninkylä Rakennuspaino Oy, Helsinki Rannikon Laatupaino Oy, Vihanti Risteen Kirjapaino Oy, Kokemäki Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi Saimaprint, Lappeenranta Savilahden Kirjapaino Ky, Mikkeli Savion Kirjapaino Oy, Kerava SGL-Lovetukset Oy, Soini Oy Silverprint Ab, Sipoo S-Paino Oy, Helsinki SP-Paino Oy, Nurmijärvi Suomen Kalenterit Oy, Helsinki Taittopalvelu Yliveto Oy, Saarijärvi 40
Tema-Team Oy, Turku Tikkurilan Paino Oy, Vantaa T-Print Ky, Hyvinkää Top-Mainos Oy, Helsinki Trinket Oy, Helsinki Turun EP-Paino Oy, Turku Tuulan Pika-Offset Oy, Turku Uudenmaan UV-Lakkaus Oy, Vantaa Waasa Graphics Oy, Vaasa Wellprint Oy, Espoo Vientipaino Oy, Helsinki Xeikon Nordic Oy, Vantaa Seuraavien yritysten jäsenyys liitossa päättyi kertomusvuoden aikana: Kirjapaino Astro Oy, Turku Erweko Painotuote Oy, Helsinki Graficenter Oy, Helsinki Kirjapaino IL-MO, Ilmajoki JokerCard Finland Oy, Lappeenranta Kehitys Oy, Pori Legenda Oy, Vantaa Norra Österbottens Tidningar Ab, Pietarsaari Pohjois-Suomen Sanomalehti Oy, Oulu Sevenprint Oy, Rovaniemi Suomen Graafiset Palvelut Oy, Kuopio Syd-Österbottens Tidnings Ab, Närpiö Taloussanomat Oy, Helsinki Teollisuustarra Oy, Vantaa Tornion Kirjapaino Oy, Tornio Trio-Offset Oy, Helsinki Turun Kirjansitomo Oy, Turku Typostudio Oy, Vantaa Ab Wamac Suomi Oy, Söderkulla Vasabladet Ab, Vaasa Vaasa Oy, Vaasa Weilin+Göös Oy, Helsinki Vidois Oy, Vantaa vuosikokous Graafinen Teollisuus ry:n vuosikokous pidettiin kertomusvuoden huhtikuussa Helsingissä. Vuosikokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin sääntöjen määräämät asiat. Vuosikokousta edelsi seminaaritilaisuus, jossa TNS Gallupin johtaja Seppo Roponen esitteli tutkimusta suomalaisen lukulaitemarkkinan kehityksestä, Intergrafin erikoisasiantuntija Anne-Marie de Noose kertoi, muodostaako tuonti Kiinasta uhkan Euroopan paino- ja paperiteollisuudelle sekä Graafisen Teollisuuden johtaja Lasse Krogell piti alan tilannekatsauksen. 41
hallitus Vuosikokouksessa 14.4.2011 valittiin liiton hallituksen erovuoroisista jäsenistä uudelleen kaksivuotiskaudeksi 2011 2012 toimitusjohtaja Jukka Ahokas (SLY-Lehtipainot Oy), toimitusjohtaja Mikko Ilomäki (Erweko Oy), toimitusjohtaja Jarmo Porkka (Sisäsuomi Oy), tekninen johtaja Hannu Saarnilehto (Sanomapaino Oy) ja toimitusjohtaja Matti Uuttu (Otavan Kirjapaino Oy). Hallitukseen kuuluivat lisäksi vuosiksi 2010 2011 valittuina toimitusjohtaja Jari Avellan (PunaMusta Oy), toimitusjohtaja Heikki Ketonen (Hansaprint Oy), toimitusjohtaja Esko Kinnunen (Suomen Graafiset Palvelut Oy) 31.10. asti, toimitusjohtaja Osmo Latvala (Reilat Oy), toimitusjohtaja Helvi Liukkaala (Alma Manu Oy) ja toimitusjohtaja Seppo Rantala (Helprint Oy). Hallituksen valitsemana puheenjohtajana on toiminut Matti Uuttu ja varapuheenjohtajina Osmo Latvala ja Jari Avellan. Liiton hallitus piti kertomusvuoden aikana seitsemän kokousta. vaalivaliokunta Vaalivaliokuntaan valittiin liiton vuosikokouksessa toimitusjohtaja Jukka Ahokas (SLY-Lehtipainot Oy), toimitusjohtaja Jarmo Porkka (Sisäsuomi Oy), toimitusjohtaja Erkki Summanen (Lehtisepät Oy) ja hallintojohtaja Miia Lehtinen (Hämeen Kirjapaino Oy). tilintarkastajat Vuosikokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut kauppatieteiden maisteri, KHT Johanna Perälä ja varatilintarkastajana tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. asiantuntijaryhmät Pk-johtokunta Liiton pk-johtokuntaan ovat kertomusvuonna kuuluneet hallituksen valitsemana puheenjohtajana toimitusjohtaja Osmo Latvala (Reilat Oy) sekä jäseninä toimitusjohtaja Eero Kunnas (Finepress Oy), hallintojohtaja Miia Lehtinen (Hämeen Kirjapaino Oy), kirjapainonjohtaja Marcus Magnusson (Star-Offset Oy), toimitusjohtaja Mauri Reinilä (SOLVER palvelut Oy), toimitusjohtaja Pekka Syvälahti (Libris Oy), toimitusjohtaja Jarkko Viheriävaara (Lönnberg Painot Oy) ja johtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus). 42
Grapo-ryhmä Liiton ja Itellan väliseen yhteistyöryhmään ovat kuuluneet toimitusjohtaja Jari Avellan (PunaMusta Oy), toimitusjohtaja Heikki Ketonen (Hansaprint Oy), kirjapainonjohtaja Esa Saari (Forssan Kirjapaino Oy), tuotantopäällikkö Panu Torniainen (Helprint Oy) ja johtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus). Ympäristöryhmä Ympäristöryhmään ovat kuuluneet puheenjohtajana business controller Mika Ruuskanen (Edita Oyj) ja jäseninä painoliiketoiminnan kehitysinsinööri Miika Kivistö (Suomen Lehtiyhtymä Oy / SLY-Lehtipai not Oy), kehitysjohtaja Juhani Korppi (Aura - print Oy), toimitusjohtaja Timo Lehtovuori (Esa Lehtipaino Oy), ympäristöasiamies Pertti Nyberg (Bookwell Oy), laatu- ja ympäristöpäällikkö Jussi Pekkarinen (Alma Manu Oy), tekninen johtaja Hannu Saarni lehto (Sanomapaino Oy), johtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus) ja kehityspäällikkö Jaana Villikka (Viestinnän Keskusliitto). liiton henkilöstö Graafisen Teollisuuden johtajana on toiminut diplomi-insinööri Lasse Krogell ja assistenttina HSO-sihteeri Kaija Häkkinen. edustukset 2011 AEL:n Painoviestinnän koulutusjohtokunta: toimitusjohtaja Jukka Ahokas (SLY- Lehtipainot Oy) ja johtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus) Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen painoviestintäalan neuvottelukunta: Martti Lyly, kirjapainoneuvos Pekka Salmén, tekninen johtaja Hannu Saarnilehto (Sanomapaino Oy), toimitusjohtaja Mauri Reinilä (SOLVER palvelut Oy) ja johtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus) Liikenne- ja viestintäministeriön postityöryhmä: johtaja Lasse Krogell Metsäklusteri Oy:n tutkimusvaliokunta, asiantuntijajäsen: johtaja Lasse Krogell Metropolian Ammattikorkeakoulun Mediatekniikan neuvottelukunta: toimitusjohtaja Mikko Ilomäki (Erweko Oy), projektijohtaja Kristiina Markkula (Viestinnän Keskusliitto) ja johtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus) Print&Media-lehden toimitusneuvosto: tutkija Hannele Antikainen (VTT), toimitusjohtaja Hannu Salmi (Art-Print Oy), toimitusjohtaja Annukka Ahopalo (Painokaksikko Oy), hallituksen pj. Samuli Vuorenhela (Merkopaino Oy), johtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus) ja kehityspäällikkö Jaana Villikka (Viestinnän Keskusliitto) 43
Säätiöt Tekniikan museon säätiön valtuuskunta: diplomi-insinööri, ekonomi Mikko Suotsalo Viestintäalan tutkimussäätiön hallitus: toimitusjohtaja Matti Uuttu (Otavan Kirjapaino Oy) Viestinnän Keskusliitto Hallitus: toimitusjohtaja Osmo Latvala (Reilat Oy), toimitusjohtaja Seppo Rantala (Helprint Oy) ja toimitusjohtaja Matti Uuttu (Otavan Kirjapaino Oy) Vaalivaliokunta: toimitusjohtaja Jukka Ahokas (SLY-Lehtipainot Oy), puheenjohtaja, ja toimitusjohtaja Osmo Latvala (Reilat Oy) Laaja johtoryhmä: johtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus) liiton talous Liiton taloudesta on tehty erillinen tuloslaskelma ja tase, joista on annettu tilintarkastajien lausunto. 44
graafinen teollisuus ry:n jäsenluettelo 31.1.2012 A&R Carton Oy, Kauttua ADigi Oy, Helsinki Agfa Graphics NV, Suomen sivuliike, Espoo Ahaa Sivunvalmistus Oy, Tampere Aikamedia Oy, Keuruu Ajanpaino Oy, Helsinki Ajasto Osakeyhtiö, Vantaa Aldus Oy, Lahti Allatum Oy, Pori Alma Manu Oy, Tampere Art-Print Oy, Helsinki Askonpaino Oy, Helsinki Auraprint Oy, Turku Binderman Oy, Espoo Bookwell Oy, Porvoo Crown Pakkaus Oy, Helsinki Dokument-Tarra Oy, Joensuu Ecapaino Oy, Lahti Edita Oyj, Helsinki Edita Prima Oy, Helsinki Ekenäs Tryckeri Ab - Tammisaaren Kirjapaino, Tammisaari Eriksen Oy, Espoo Er-Pakkaus Oy, Hyllykallio Erweko Oy, Oulu Esa Lehtipaino Oy, Lahti Esa Print Oy, Lahti Esan Kirjapaino Oy, Lahti Espoon Painolaatta Oy, Espoo Eteenpäin Osakeyhtiö, Kotka Etelä-Savon Kirjapaino Oy, Mikkeli Etelä-Savon Viestintä Oy, Mikkeli Eura Print Oy, Eura Ferag Suomi Oy, Helsinki Finepress Oy, Turku Finn-Korkki Oy, Hämeenlinna Flexolahti Oy, Lahti Ab Forsberg Rahkola Oy, Pietarsaari 45
Forssa Print Tampere Oy, Tampere Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Oy Fram Ab, Vaasa Gemalto Oy, Vantaa Grafitrio Oy, Helsinki Gummerus Oy, Jyväskylä Hansaprint Oy, Turku Heidelberg Finland Oy, Vantaa Helprint Oy, Mikkeli Hokkipaino Oy, Salo Hostmann-Steinberg Suomi Oy, Vantaa HP-Paino Oy, Helsinki HSS Media Ab, Vaasa Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Hämeen Lehtipaino Oy, Tuusula Hämeen Offset Tiimi Oy, Tampere Hämeen Paino Oy, Forssa Hämeen Sanomat Oy, Hämeenlinna Hämeenlinnan Offet-Kolmio Paino Oy, Hämeenlinna Ikaalinen Oy, Ikaalinen Ilkka-Yhtymä Oyj, Seinäjoki Ilves-Paino Oy, Hämeenlinna I-Mediat Oy, Vaasa I-Print Oy, Seinäjoki Jaakkoo-Taara Oy, Turku Kirjapaino Jaarli Oy, Turenki JCDecaux Finland Oy, Helsinki Joutsen Media Oy, Oulu Joutsen Paino Oy, Lappeenranta J-Paino Hiirikoski Oy, Helsinki Jyväsprint Oy, Jyväskylä Kajaanin Offsetpaino Oy, Kajaani Kaleva Oy, Oulu Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna Sanomalehti Karjalainen Oy, Joensuu KBA Nordic A/S, Suomen sivuliike, Tuusula Keski-Karjalan Paikallislehti Oy, Kitee Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj, Kokkola Keskisuomalainen Oyj, Jyväskylä Keski-Suomen Painotuote Oy, Äänekoski Keski-Suomen Sivu Oy, Jyväskylä Kiriprintti Oy, Helsinki Kirjapaino Antti Välikangas Oy, Kokkola Kirjapaino Arsmat Oy, Kuopio Kirjapaino Hermes Oy, Tampere Kirjapaino Kajprint T:mi, Parainen Kirjapaino Markprint Oy, Lahti Kirjapaino Pika Oy, Turku Kirjapaino Ropposet Oy, Tampere Kirjapaino Topnova Oy, Helsinki Kirjapaino Yrjö Levikoski Oy, Helsinki Kirjapaino Öhrling Oy, Tampere Kisapaino Oy, Kiuruvesi KM-Paperi Oy, Helsinki KM-Yhtymä Oy, Joensuu Kodak Oy, Vantaa Kirjapaino Koliprint Oy, Eno Kuva-Pirkka Oy, Tampere Kyriiri Oy, Helsinki 46