5.15 YHTEISKUNTAOPPI TAVOITTEET

Samankaltaiset tiedostot
5.15 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet

YHTEISKUNTAOPPI Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Lukiodiplomi Arviointi Valtakunnalliset pakolliset kurssit YH1 Yhteiskuntatieto Tavoitteet

Kurssien itsenäinen suorittaminen ja suoritusjärjestys

YHTEISKUNTAOPPI. Opetuksen tavoitteet: Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet

5.14 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet

6.12 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmatyötä varten.

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9

YHTEISKUNTAOPIN TAITAJA. uusi sarja yläkoulun yhteiskuntaoppiin! Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

HYOL ry:n ehdotus lukion opetussuunnitelman perusteita varten

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Yhteiskuntaoppi OPPIAINEEN KUVAUS

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokka 9 - Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9. Arviointi

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä)

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKKA 9

Opetuksen tavoitteet

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

OPS-perusteet uudistuvat Mikä muuttuu talous- ja yrittäjyyskasvatuksessa?

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokat 5 ja 6 Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6. Arviointi

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

arvioinnin kohde

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Opetushallitus Helsinki Drno 17/421/2015

5.12 Elämänkatsomustieto

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

Taloustieteen perusopetus yliopistossa. Matti Pohjola

OPS historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

HISTORIA. Vuosiluokat 7 ja 8 Historian tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

6.17 Kuvataide. Opetuksen tavoitteet

Kasko Kuraattori

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille

YHTEISKUNTAOPPI. Oppiaineen tehtävä

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

OHJEET YHTEISKUNTAOPIN KIRJOITTAJALLE

arvioinnin kohde

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Aikuisten perusopetus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

hyvä osaaminen

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE

Historia ja yhteiskuntaoppi

Kansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

YHTEISKUNTAOPPI. Oppiaineen tehtävä

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

HISTORIA VUOSILUOKAT 7-8

Yleisten osien valmistelu

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Lukiolaisen bisneslinja

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

Maantieteen opetussuunnitelma 2016

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Sosiaalialan AMK -verkosto

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

Yhteiskuntaoppi

AY-TOIMIHENKILÖTUTKINTO - ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ay-työntekijöille

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja

HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA

DEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ

KURSSINIMI VANHA ENGLANTI A-OPPIMÄÄRÄ LOPS 2016 PAKOLLINEN

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen

Schulcurriculum Ethik

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

10416/19 ess/as/jk 1 LIFE.1.C

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

5.8 Maantieto/Maantiede

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Uusi maisteriohjelma Uusi kandiohjelma

Transkriptio:

5.15 YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden sisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Opetus perustuu keskeisiin yhteiskuntaeettisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, sosiaaliseen vastuuseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työn ja yrittäjyyden arvostukseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen. Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat ja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa ja osaa myös käyttää niitä pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan yhteiskuntakäsityksen rakentamiseen. ARVIOINTI Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön ja keskeisten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa jäsentyneesti sekä arvioida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksia arvioidaan kurssien yhteydessä monipuolisten koetehtävien avulla tai käyttämällä vaihtoehtoisia arviointikeinoja. PAKOLLISET KURSSIT Kurssi 1. Yhteiskuntatieto (YH1)

Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen. ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet. Suomalaisen yhteiskunnan kehitys Suomen väestörakenne hyvinvointivaltion rakentuminen hyvinvointivaltion mahdollisuudet Valta valta käsitteenä ja vallankäytön muodot poliittiset järjestelmät Vaikuttaminen demokratia ja kansalaisyhteiskunta globaali vaikuttaminen vaikuttamisen haasteet Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät perusoikeudet tuomio- ja järjestysvalta turvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvat Sosiaalipolitiikka tarkoitus, tehtävä ja muodot Kurssi 2. Taloustieto (YH2) Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla.

tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle. Suomalaisten elinkeinot alkutuotanto teknologia ja teollistuminen palveluyhteiskunta Taloudellinen toiminta ja yritykset talouden peruskäsitteet kysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteina kilpailu ja sen muodot yritystoiminta ja kuluttaja Talouselämän vaihtelut ja häiriöt taloudellinen kasvu keynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina ratkaisumalleina Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat markkinoiden vapautuminen rahoitusmarkkinoiden rakenne rahapolitiikka ja korko Julkinen talous ja talouspolitiikka verotus ja finanssipolitiikka politiikka ja markkinavoimat tulopolitiikka Suomi kansainvälisessä kaupassa kansainvälistyvä talous ja Suomi globalisaation vaikutuksia Suomen talouden tulevaisuudennäkymät uhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 3. Kansalaisen lakitieto (YH3) Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.

oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittävistä kansainvälisistä tuomioistuimista oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti. Lakitiedon perusteet Suomen oikeushistoria oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä peruskäsitteet oikeudellisen tiedon hankkiminen Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet perheoikeus työoikeus kuluttajansuoja velka, takaus ja maksukyvyttömyys asuminen muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin Kurssi 4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4) Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkia osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen poliittisen järjestelmän kannalta.

Eurooppalainen identiteetti yhteiset eurooppalaiset arvot Euroopan unionin kansalaisuus Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä erilaiset jäsenet Euroopan unionin alueelliset vaikutukset nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta Euroopan unionin haasteet EU:n laajeneminen yhteinen turvallisuuspolitiikka EU ja globaalit järjestelmät SOVELTAVAT KURSSIT Kurssi 5. Murha ei vanhene koskaan YH5 Rikos- ja prosessioikeuden erikoiskurssi, jonka aikana tulevat tutuiksi erilaiset rikokset ja niistä seuraavat rangaistukset muuttuneessa rikosoikeudessamme. Prosessioikeuden puolella tarkastellaan oikeudenkäyntiin liittyvät asiat pääpainon ollessa käräjäoikeuden rikosoikeudenkäynnissä. Kurssi täydentää syventävää lakitiedon kurssia ja sen teemana on kurssin nimen mukaisesti selvittämättömät henkirikokset Suomessa. Kurssin aikana vieraillaan käräjäoikeuden istunnossa seuraamassa rikosasian käsittelyä.