Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussuunnitelm 201 5 Tieto- j tietoliikennetekniikn perustutkinto, I CT-sentjn osmisl ICT-sentj fdittu: 24.06.2015 Jrmo Slo hyväksytty: 6.8.2015 S f f 0 - ;-L t Sirkku Purontus rehtori
Sisällys I TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 180 osp... 1.1 Ammttiln kuvus, rvoperust j perustutkinnon tvoitteet.. 1.2 1.3 1.4 Elinikäisen oppimisen vintitojen kuvus Perustutkinnon rkenne... Tutkinnon muodostuminen... 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 osp 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 75 osp... 2.1.1 Elektroniikn j ICT:n perustehtävät, 45 osp..,... 2.1.2 (Ammttielektroniikk,30osp) 2.1.3 Tietokone- j tietoliikennesennukset, 30 osp... 2.2 Vlinniset tutkinnon ost, 60 osp 2.2.1 2.2.2 2.2.3 2.2.4 2.2.5 2.2.6 2.2.7 2.2.8 (Sulutetut sovellukset j projektityöt, 30 osp)... (Elektroniikktuotnto, 30 osp) Plvelinjärjestelmät j projektityöt, 30 osp... (Tietoliikennelitesennukset j kpelointi, 30 osp).. Huoltoplvelut, 15 osp Vlvont- j ilmoitusjärjestelmäsennukset, 15 osp... Kodin elektroniikk j sennukset, 15 osp (RF{yöt, 15 osp)... 2.2.9 Sähkösennukset, 15 osp 2.2.10 Yritystoiminnn suunnittelu, 15 osp 2.2.1 5 Työpi kkohjjksi v I mentutum inen, 5 osp 2.2.16 Yrityksessä toimiminen, 15 osp... 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT... 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 5 OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILöKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA 6 TYOSSAOPPIMINEN 7 KANSAINVÄUSWS 8 ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN., LAHTEET......1... 1...3...6 o o o o...1_4 74 L9 19 L9 19 22 23 26 30 33 33 39..42..45..48,,49..49.. 50.. 51 51 54
I TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 180 osp 1.1 Ammttiln kuvus, rvoperust j perustutkinnon tvoitteet Ammttiln kuvus Tieto- j tietoliikennel vst yhteiskunnn toimintoj tukevien tieto- j tietoliikennejärjestelmien rkentmisest, ylläpidost j niiden ldukkst toiminnst. Aln innovtiot vltvt yhä uusi lueit. Eriplveluloille suunntut sovellukset vikuttvt kikkien knslisten elämään j sen ltuun. Aln litteistot ovt pääsillisesti sähkötoimisi j siten turvllisuutt tulee korost niin lll työskentelevien kuin ln litteistoj käyttävien henkilöiden oslt. Tieto- j tietoliikenneln mmttiliset työskentelevät teknologin lueell, joss litteistojen j toimintojen kehittyminen on nope. Nope uudistuminen vtii lll työskenteleviltä jtkuv itsenä kehittämistä. Aln nope globlisoituminen edellyttää teknologin liittyvän osmisen kehittämisen lisäksi myös kielitidon kehittämistä. Aln mmttikieli on englnti j lähes kikki, myös Suomess tuotettujen litteiden j plveluiden dokumentointi, ovt englnninkielisiä. Litesukupolvien nope uudistuminen vtii myös käytöstä poistuvn litesukupolven kierrätykseen liíttyvää osmist. Aviniheit/snoj. tietoturv. sähköturvllisuus. siksplvelu, neuvont. tiedon luotettv käsittely j siirtäminen. tekniikn nope kehitys, itsensä kehittämisen trve L
Am mttiln rvoperust Tieto- j tietoliikenneln litteistojen vull hoidetn yhä suurempi määrä knslisten henkilökohtiseen knsskäymiseen j tloudenpitoon liittyviä sioit. Tieto siirretään yhä ljemmiss koko mpllon kttviss tietoverkoiss. Alll työskentelevältä edellytetään suurt mmttietiikk sekä ehdottomi slsspitovtimuksi hänen käsitellessään litteistoj j järjestelmiä, joiss knslisten henkilökohtisi tietoj säilytetään ti siírretään. Tuotteiden lyhyet elinkret sekä eri litesukupolvien nope uudistuminen settvt myös lll tyoskentelevän siksplvelukyvylle entistä suuremmt vtimukset. Knslisill on trve sd neuvo j opstust uusien sovellusten j toimintojen käyttöönotoss niin koton kuin myös kodin ulkopuolell. Perustutki nnon tvoitteet Tieto- j tietoliikennetekniikn perustutkinnon suorittneell on monipuoliset mmttivlmiudet. Hän on luotettv, itsenäiseen työskentelyyn pystyvä, ltutietoinen, om-loitteinen sekä siksplvelu- j yhteistyöhenkinen. Hän os sovelt oppimin titoj j tietoj vihteleviss työelämän tilnteiss. Hän pystyy näkemään työnsä osn suurempi tehtäväkokonisuuksi j pystyy ottmn huomioon lähilojen mmttilisten tehtävät omss työssään. Tieto- j tietoliikenneln mmttilinen tekee työnsä ln ltuvtimusten mukisesti sekä käsittelee litteit j mterilej huolellisestí sekä tloudellisesti. Hän os suunnitell työnsä piirustuksíen j työohjeiden vull, os tehdä työhönsä liittyviä mterilij työkustnnuslskelmi sekä esitellä j rvioid om työtään. Tieto- j tietoliikennetekniikn perustutkinto nt tutkinnonsuorittjlle trvittvn perusosmisen ln tuotnto-, sennus-, huolto- j kunnosspitotehtäviin. Aln mmttiliselle on välttämätöntä työ-, sähkö-,122j sähkötyöturvllisuusmääräysten mukisten työtpojen sisäistäminen. Aln mmttilisen on ymmärrettävä tíetojenkäsittelyyn liittyvän slsspitomääräykset j hllittv tietotekniikn perusteet. Aln mmttilisen on osttv käsitellä litteit j komponenttej ESD- suojusvtim ukset huomioiden. 2
Tieto- j tietoliikennetekniikn peruskoulutus nt opiskelijlle hyvät vlmiudet itsensä j mmttititons edelleen kehittämiseen sekä tietoyhteiskunnss toimimiseen. Tieto- j tietoliikennetekniikn perustutkinnon suorittnut elektroniikksentj os tehdä elektroniikktuotntoon liittyviä testus-, korjus- j käyttöönottotehtäviä, ti erilisiin elektroniikk-ln sovelluksiin liittyviä huolto-, sennus- j siksplvelutöitä. Keskeisinä osmislueit ovt elektroniikktehtiden tuotntoutomtion käyttötehtävät j vlmistettujen tuotteiden testus ti elektroniikn litteiden sennus j huoltotyöt. Tieto- j tietoliikennetekniikn perustutkinnon suorittnut ICT-sentj os tehdä tietokone- j tietoliikennelitteiden sennuksen j käyttöönoton. Keskeisiä osmislueit ovt suntojen j liikekiinteistöjen tietoliikennelitteet sekä tietokonelitteet, niiden sennus j konfigurointi käyttäjän vtimusten mukísesti. Lisäksi mmtillisen peruskoulutuksen tvoitteen on nt opiskelijlle vlmiuksi yrittäjyyteen. Koulutuksen tvoitteen on myös tuke opiskelijoiden kehitystä hyviksi j tspinoisiksi ihmisiksij yhteiskunnn jäseniksi sekä nt opiskelijoille jtko-opintovlmiuksien, mmtillisen kehittymisen, hrrstusten sekä persoonllisuuden monipuolisen kehittämisen knnlt trpeellisi tietoj j titoj. (L630/1998, 5 $ (muutos 78712014 )). Elinikäisen oppimisen vintidot sisältyvät mmtillisten tutkinnon osien mmttititovtimuksiin j yhteisten tutkinnon osien osmistvoitteisiin sekä niiden rviointikriteereihin. Avintitojen tvoitteen on tuke sellisen osmisen kehittymistä, jot trvitn jtkuvss oppimisess, työelämän tilnteiss selviytymisessä j tulevisuuden uusiss hsteiss. 1.2 Elinikäisen oppimisen vintitojen kuvus Oppiminen j ongelmnrtkisu Opiskelij ti tutkinnon suorittj suunnittelee toimintns sekä kehittää itseään j työtään. Hän rvioi om osmistn. Hän rtkisee työssään ongelmi sekä tekee vlintoj j päätöksiä. Hän toimii työssään joustvsti, innovtiivisesti j uutt luovsti. Hän hnkkii tieto, jäsentää, rvioij sovelt sitä. 3
Vuorovikutus j yhteistyö Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii tilnteen vtimll tvll erilisiss vuorovikutustilnteiss sekä ilmisee erilisi näkökntoj selkeästi, rkentvsti j luottmust heráttäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilisten ihmisten knss j työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilisi ihmisiä tsvertisesti. Hän noudtt yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä j toiminttpoj. Hän hyödyntää smns plutett toiminnssn. Ammttietiikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj toímii työssään mmtin rvoperustn mukisesti. Hän sitoutuu työhönsä j toimii vstuullisesti noudtten tehtyjä sopimuksi j mmttiins kuuluv etiikk. Terveys, turvllisuus j toimintkyky Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii turvllisesti j vstuullisesti työ- j vpikn sekä liikenteessä j ylläpitää terveellisiä elintpoj sekä toimint- j työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti j hyödyntää llln trvittvn terveysliikunnn sekä ehkäisee työhön j työympäristöön liittyviä vroj j terveyshittoj. Aloitekyky j yrittäjyys Opiskelij ti tutkinnon suorittj edistää toiminnlln tvoitteíden svuttmist. Hän toimii loitteellisesti j sikslähtöisesti työntekijänä jlti yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintns j työskentelee tvoitteiden svuttmiseksi. Hän toimii tloudellisesti j tuloksellisestij joht itseään. Hän mitoitt omn työnsä tvoitteiden mukn. Kestävä kehitys Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii mmttins kestävän kehityksen ekologisten, tloudellisten, sosilisten sekä kulttuuristen peritteiden mukisesti. Hän noudtt ln työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä j sopimuksi. 4
Estetiikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj ott toiminnssn huomioon omn lns esteettiset tekijät. Hän edistää ti ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä j muut esteettisyyttä. Viestintä j mediosminen Opiskelij ti tutkinnon suorittj viestii monimuotoisesti j vuorovikutteisesti tilnteeseen sopivll tvll hyödyntäen kielititon. Hän hvinnoi, tulkitsee sekä rvioi kriittisesti erilisi medituotteit, käyttää medi j viestintäteknologi sekä tuott medi-ineistoj. Mtemtii kk j luonnontieteet Opiskelij ti tutkinnon suorittj käyttää peruslskutoimituksi työssä vdittvien j rkipäivän lskutehtävien rtkisemisess. Hän käyttää esim. kvoj, kuvji, kuvioit j tilstoj mmttitehtävien j ongelmien rtkisemisess j hän sovelt fysiikn j kemin linlisuuksiin perustuvi menetelmiä j toiminttpoj työssään. Teknolog i j tietotekniikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj hyödyntää mmtiss käytettäviä teknologioit monipuolisesti. Hän ott työssään huomioon tekniikn hyödyt, rjoitukset j riskit. Hän käyttää tietotekniikk monipuolisesti mmtissn j knslisen. Aktiivinen knslisuus j eri kulttuurit Opiskelij ti tutkinnon suorittj käyttää hyödykseen tieto yhteiskunnn perusrkenteist j toimintvoist sekä osllistuu rkentvll tvll yhteisön toimintn j päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiens j velvollisuuksiens mukisesti sekä työssä että rkielämässä. Hän pyrkii ktiivisell toiminnll vikuttmn epäkohtien poistmiseen. Hän noudtt ts-rvo- j yhdenvertisuuslkej. Hän toimii sillisesti j työelämän vtimusten mukisesti eri kulttuuritustn omvien ihmisten knss kotimss j knsinvälisissä toiminnoiss 5
1.3 Perustutkinnon rkenne TIETO. JA TI ETOLII KEN NETEKNIIKAN PERUSTUTKI NTO Tutkinnon muodostuminen mmtillisess peruskoulutuksess, I 80 osp 2 Ammtilliset tutkinnon ost, 135 osp 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 75 osp Tieto- j tietoliikennetekniikn perustutkinto, elektroniikk-sentj, pkolliset tutkinnon ost ovt 2.1.1 j 2.1.2. Tieto- j tietoliikennetekniikn perustutkinto, ICT-sentj, pkolliset tutkinnon ost ovt 2.1.1 j2.1.3. 2.1.1 Elektroniikn j ICT:n perustehtävät, 45 osp (1CT2.1.1.p)1 2.1.2 Ammttielektroniikk, 30 osp 2.1.3 Tietokone- i tietoliikennesennukset, 30 osp (lct2.1.3.p) 2.2Ylinniset tutkinnon ost, 60 osp Tieto- j tietoliikennetekniikn perustutkinto, elektroniikk-sentj Opiskelijn on vlittv tutkinnon os 2.2.1 ti 2.2.2. Tieto- j tietoliiken netekni i k n perustutki nto, ICT-sentj Opiskelijn on vlittv tutkinnon os 2.2.3Li 2.2.4. Lisäksi opiskelijn on vlittv 30 osmispistettä tutkinnon osist 2.2.5-2.2.19 ti suorittmttomist tutkinnon osist 2.2.1-2.2.4. Tutkinnon ost2.2.12 j2.2.13 vstvt 30 osmispistettä mmtillisess peruskoulutuksess. Tutkinnon os2.2.14 vst 15 ti 30 osmispistettä sen mukn, mitä on määritelty luvun 2 kohdss 2.2.14. I Suluiss on KPEDUn Primuksess käyttämä koodi. KPEDUn trjomt tutkinnon ost on merkitty hrmll. 6
2.2.1 Sulutetut sovellukset j projektityöt, 30 osp 2.2.2 Eleklron iikktuotnto, 30 osp 2.2.3 Plvelinjärjestelmät j projektityöt, 30 osp (1CT2.2.3.p) 2.2.4 T ietoli i kennel itesen n ukset j k peloi nti, 30 osp 2.2.5 Huoltoplvelut, 1 5 osp (1CT2.2.5.v) 2.2.6 V lvont- j ilmoitusjä rjestelmäsen n ukset, 1 5 osp ( I CT2. 2.6.v) 2.2.7 Kodin elektroniikk j sennukset, 15 osp (1CT2.2.7.v) 2.2.8 RF-Iyöt, 15 osp 2.2.9 Sähkösennukset, 15 osp (1CT2.2.9.v) 2.2.10 Yritystoiminnn suunnittelu, 1 5 osp (VA2.15.1 00.v) 2.2.11 Tutkinnon os mmtillisest perustutkinnost, 15 osp ti 30 osp (1CT2.15.101.v) 2.2.1 2 Tutkinnon os mmttitutkinnost ( I CT2. 1 5.1 02.v) 2.2.1 3 Tutkin non os eri koism mttitutkin nost (lct 2.15. 1 03.v) 2.2.1 4 Tutkinnon os mmttikorkekouluopinnoist ( lct2. 1 5. 1 04.v) 2.2.1 5 Työpikkohjjksi vl ment utum inen, 5 osp (V A2.15. 1 05. v) 2.216 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (VA.2.15.106.v) 2.2.17 Huippuosjn toimiminen, 1 5 osp (1CT2.15.1 07.v) 2.2.18 Pikllisesti trjottv tutkinnon os, 15 osp (1CT2.15.108.v) 2.2.19 Tutkinnon ost vpsti vlittvist tutkinnon osist, 5-15 osp (1CT2.15.109.v) 3 Yhteiset tutkinnon ost mmtillisess peruskoulutuksess, 35 osp 3.1 Viestintä- j vuorovikutusosminen, l1 osp (Y3.1) 3.1.1 Aidinkieli (Y3.1.1.p) 3.1.2 Toinen kotiminen kieli, ruotsi (Y3.1.2.p) 3.1.3 Viert kielet (Y3.1.3.p) Pkolliset I osp 5 1 2 Vlinniset 3 osp 0-3 0-3 0-3 3.2 Mtemttis-luonnontieteellinen osminen, 9 osp (Y3.2) 6 osp 3 osp 3.2.1 Mtemtiikk (Y3.2.1.p) 3.2.2 Fysükk j kemi (Y3.2.2.p) 3.2.3 Tieto- j viestintätekniikk sekä sen hyödyntäminen (Y3.2.3. p) 3 2 1 0-3 0-3 0-3 7
3.3 Yhteiskunnss j työelämässä trvittv osminen, I osp (Y3.3) 5 osp 3 osp 3.3. 1 Yhteiskunttidot (Y3.3. 1.p) 3.3.2 Työelämätidot (Y3.3.2.p) 3.3.3 Yrittäjyys j yritystoimint (Y3.3.3.p) 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunt j terveystieto (Y3. 3.4. p) 3.4 Sosilinen j kulttuurinen osminen, 7 osp (Y3.4) 3.4.1 Kulttuurien tuntemus (Y3.4.1.v) 3.4.2 T ide j kulttuuri (Y3.4.2.v) 3.4.3 Etiikk (Y3.4.3.v) 3.4.4 Psykologi (Y3.4.4.v) 3.4.5 Ympäristöosminen (Y3.4.5.v) 3.4.6 Os-lueit kohdist 3.1.1-3.3.4 (Y3.4.6.v) 1 1 1 2 0-3 0-3 0-3 0-3 7 osp 0-3 0-3 0-3 0-3 0-3 0-3 19 osp 16 osp Kohtien 3.11-3.4.6 vlinnisist os-lueist voidn lti pienempiä kuin 3 osp:n ljuisi os-lueit, esim. 1-2 osp:n ljuisi os-lueit. Nämä vlinniset os-lueet lditn tutkinnon perusteiss olevien 3 osp:n os-lueiden osmistvoitteiden, rvioinnin kohteiden j rviointikriteerien pohjlt. Lisäksi kohtien 3.1.1-3.4.6 os-lueist voidn lti uusi tutkinnon perusteiss olevi 3 osp:ttä ljempi 4 osp:n ljuisi vlinnisi os-lueit. Näihin os-lueisiin lditn osmistvoitteet, rvioinnin kohteet j rviointikriteerit Opetushllituksen määräyksen liitteen mukisesti. 4 Vpsti vlittvt tutkinnon ost, l0 osp 4.1 Ammttitito syventäviä ti ljentvi mmtillisi tutkinnon osi (W4.1.v) 4.2 Pikllisiin mmttititovtimuksiin ti osmistvoitteisiin perustuvi tutkinnon osi (W4.2.v) 4.3 Yhteisiä tutkinnon osi ti lukio-opintoj (W.3.v) 4.4 Jtko-opintovlmiuksi timmtillist kehittymistä tukevi opintoj (W..v) 4.5 Työkokemuksen kutt hnkittuun osmiseen perustuv yksilöllinen tutkinnon os (W4.5.v) 5 Tutkinto yksilöllisesti ljentvt tutkinnon ost (YLS.v) 8
1.4 Tutkinnon muodostuminen värrexoorus todt ut20ts20r6 rsrct' l4rctþ l3rct t5 15osp 15 l5 osp yht 15 yht 15 ltop koko h okk 3osp Värcillä hwinnollistetn o intoþn eteneninen tr tkinmn osittin. Syrùolit kertoìãt þ mmtt osm sen näyttõ ITOP koko Iuokk 15osp sisäl$y 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 osp 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 75 osp 2.1.1 Elektroniikn j ICT:n perustehtävät, 45 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Toteutus käytännössä 1. Kuvus osm sen tunnustmisen toteuttmisest Tämän perusteell opiskelij voi hke osm sen tunnustmist. ikisempi työskentely ln työtehtävissä o ikisemmt ln opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle 9
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit Opettj kirj oppim isen seu rntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi ïyössäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteet/seurntkohteet käydään yhdessä läpi työp i kkohjj n, opiskel ijn j opettjn knss työssäoppi m isest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppim isen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppimist ohjv opettj vrmist opiskelijn oppimisen työp i kkohjjlt. Arvioi ntipäätös on opettj n j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppim isen rviointipäätöksen Wi lm n 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Näyttötod istu kseen tu lee yksilöl linen kuvus näytöstä. Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä seurvill tehtävil lä : Muistiti kull olevn näyttötehtävän tulostm i nen. Hämäräkytkimen piirikortin tutkiminen j korjus, korjtun kytkimen sentminen opiskelijn ltimn piirustuksen mukisesti, sekä lskutehtävien suorittminen j tulosten lähettäminen vlvoville opettjille. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vs- 1_0
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT t kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä mmttititovtimuksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön kuvus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess ti mmtillisess peruskoulutuksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrm istuu. Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskustel uss, johon osl I istuvt opiskelij, työpikkohjj ( näyttö työpik ll ) j opettj(t). Opiskel ij tekee itservioinn i n osm isest n kriteereiden perustel l. Opettj kirj rviointi in osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi 5. Muu osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt (näyttö työpikll) pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioin ni n perustel ut rviointikeskustelu n yhteydessä. Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn mmttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä. 1,L
Oppimisen etenemisen seurnt Ei edellytä iempi suorituksi Oppimisympäristö: Menetelmät: Keski-Pohjnmn mmttiopisto, teoriluokt j työslit Lähiopetus, mmttiopisto oppim isym päristönä Am mttititovti m u kset Opiskeltv sisältö Oppimisen seu rnt kohteet Opiskelij. os sähköiset perussuureet sekä niiden mtemttiset että fys ikliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin j Kirchhoffin lit. os mitt oskilloskoopill vihtovirtpiirin signlist mplitudin j tjuuden o tunteevihtovirtpiirien mtemttiset riippuvuudet tuntee elektroniikn rkenneost j komponentit j os käyttää niiden dttietoj o tuntee elektroniikn mittliteet j os suoritt mittuksi elektronisist litteist. os vlmist piirilevyn (PCB, Printed Circuit Bord) sekä komponenttilevyn (PCBA, Printed Circuit Bord Assembly). os työohjeiden j kytkentäkvioiden mukn rkent nnettujen toimintdokumenttien mukisen elektroniikklitteen tisen oskokonisuuden sekä j mitt niistä virtoj j jännitteitä. os juott erilisi komponenttej sekä korjt juotoksi ESDsuojuksen vtim ukset huomioiden. os käyttää mikrokontrollerin kehitysym päristöä (kääntää sekä ld-. pukeutuminen j toimintohjeet. työikojennoudttminen. hrjoituskytkentöjentekeminen o työpjn litteiden käyttö. käsityöklujenkäyttö r yleismittrin käyttö. muidenmittlitteiden käyttö o tietotekniiknsoveltminen komponenttituntemus. kytkentäkviot. sähköisetperussuureet j niiden väliset lit j riippuvuussuhteet käyttäytyminen ongel mtilnteist selviytyminen työ-j toimintkyvyn ylläpitäminen vstuullinen työyhteisössä toimiminen Sähkötekniikk o perusmittukset o tssähköhrjoitustyöt. tssähkö teorikoe o tssähkö työkoe o oskilloskoopinkäyttö vihtosähköhrjoitustyöt o vihtosähköteorikoe o vihtosähkö työkoe Elektroniikk. läpildottvien kom ponenttien juotokset o pssiivisetkomponentit o mitt- j testilitteet. ktiivisetkomponentit o piirilevyn teko. 4W vhvistin. 4W mittukset j dokumentointi. digitlipiirit. digitlikello. opertiovhvistimet o pintliitosjuotokset o ESD -pj. etätehtävät Sähkösennustekniikk sähkötyöklujen käyttö kpeleiden tunnistminen kiinnitystrvikkeet koneenpiirustusten piirtäminen j tulkitseminen sähköpiirustusten piirtäminen j tulkitseminen mittustyöklujen käyttö. tulityökurssi o työturvllisuuskurssi L2
t sen vull ohjelmi) os luke sähkö- j verkkosennuksiin liittyviä rkennusten tsopiirustuksi j työselostuksi j kytkeä kiinteistöjen yleisimpiä sähkö- j tietol iikenneklusteit sekä kpeleit os käyttää sennus j kytkentätöissä trvittvi käsi- j sähkötyökluj os sent tietokoneeseen trvittvn käyttöjärjestelmän sekä oheislitteet tietää lnternetin toimintperitteen j os lposoitejärjestelm än käytön litteiden tunnist- MISESSA os kytkeä tietokoneen verkkoon j os etsiä verkost opintoihins liittyviä tietoj j dokumenttej os dokumentoid työtehtäviään suoritt hyväksytysti tietokoneen käyttäjän A- kortin, tulityökortin j työturvllisuuskortin ti os niitä vstvt tiedot. suoritt hyväksytysti sähköln mmttihenkilöille sovelletun SFS 6002 mukisen ensipuj sähköturvllisuuskoulutuksen työskentelee yrittel iäästi j ltujärjestelmien mukisesti sekä noudtt työturvll isuusohjeit os toimi kestävän kehityksen peritteiden mukisesti mterili- j energitehokksti.. ensipukoulutus o SFS6002 vtimukset o YSE98 henkilökortti. sähköturvllisuussäädökset o etätehtävät perusvlistuskytkennät käyttöönottotrkstus j dokumentointi mterilien vlint eriliset mterilit j kiinnitykset niihin kestävä kehitys j kierrätys Tietotekniikk. lnternet,tietoturv, sähköposti, tiedonhku tiedostojen hllint. tekstin käsittely o tulukkolskent. esitysgrfiikk. kuvn käsittely o tietokoneen rkenne. opplmlnen J työskentely verkoss L3
2.1.2 (Ammttielektroniikk, 30 osp) 2.1.3 Tietokone- j tietoliikennesennukset, 30 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Toteutus käytännössä 1 Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tämän perusteell opiskelij voi hke osmisen tunnustmist. ikisempi työskentely ln työtehtävissä. ikisemmt ln opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle n netn mhdol I isu us näyttää vd ittv osm i nen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppim isen toteutuksen seurntkohteet mää ritetää n opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteet/seurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppimist ohjv opettj vrmist opiskelijn oppimisen 1.4
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT työpi kkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Näyttötod istukseen tulee yksilöllinen kuv us näytöstä. Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä sent ml l j ottmll käyttöön tietokonejärjestelmän ti tietoverkkoon liittyvän järjestelmän. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä m mttititovti m u ksi, rvioi n ni n kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess ti mmtillisess peruskoulutuksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä. Osminen voidn osoitt mmttititokilpiluiss Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi 5. Muu osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskel ij, työpi kko hjj (näyttö työpi kll ) j opettj(t). Opiskelij tekee itservioinn in os m isestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt (näyttö työpikll) pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn L5
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioi n n i n perustel ut kirjtn m mttiosm isen näytön rvioi nn in yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt Ei edellytä iempi suorituksi Oppimisympäristö: Menetelmät: Keski-Pohjnmn mmttiopisto, ICT-ossto Lähiopetus, mmttiopisto oppimisympäristönä, työssäoppiminen Am mttit itovtim u kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seurntkohteeu Tietokonelite j - järjestelmätyöt: o os purk tietokoneen rkenneosiin j koot tietokoneen rkenneosist. os nnettujen vtimusten mukn rkent toimintdokumenttien mukisen lähiverkkopohjisen tietokonejärjestelmän ti sen oskokonisuuden. tuntee pöytätietokoneen sekä knnettvn tietokoneen rkenneost j ymmärtää niiden om inisuudet j tehtävän tietokonejärjestel m ässä. tu ntee käyttöjärjestelmän tehtävät j os sent j konfiguroid tvllisim mt käyttöjärjestelmät. tuntee tietokoneen käyttöjärjestelmien käynnistysprosessi n sekä os käyttää sitä vinhuss. os mitoitt, vlit j koot nnettujen kriteerien mukiset ost tietokonelitteeseen huomioiden suorituskwvn i Tietokonelite- j jä rjestelmätyöt Tietokoneen litetekniikn tunteminen j sen hyödyntäminen litteiden hnkinnss Käyttöjärjestel m ien sentm inen j ylläpito Lisäohjelmien sennus, käyttö j ylläpito Oheislitteiden sennus, käyttö j ylläpito Tietoturvohjel m istojen sennukset j ylläpitotehtävät Vinhkumenetelmät Erikoisohjelm ien sennukset j niitä käyttävien lisälitteiden sennukset Litetietouden j siksplvelun kehittäminen WWW-sivujen perusteet j WWW-plvelimen sennus Tietokonelite- j järiestelmätyöt 1. Työikojen noudttminen 2. PC:n rkenteiden j oheislitteiden tuntemus, sekä niiden liittäminen toimivksi kokonisuudeksi, niin yksittäisenä litteen kuin myös tietoverkoss 3. Käyttöjärjestelmien, ohjelmien j tietoturvohjelmien sennukset, sekä niiden perusylläpito 4. Tietotekniikklitteiden yleisimmät perustidot järjestelmien vinetsinnästä j utomtisoi ntimenetel m istä, sekä mobiilitekniikoiden tuntemus 5. WWW-plvelimen sentminen sekä omien WWWsivujen sentminen plvelimeen j WWW-plvelimen perusylläpitotehtävät 6. Työssäoppiminen on suoritettu 16
tehontrpeen. os yleisimpien oheiskorttien käyttöönoton. os siksplvelutidot j om trvittvn komponenttitietouden. os ott käyttöön tietokoneen suojus- j lisäominisuudet. tuntee ulkoisten oheislitteiden toteutusperitteet sekä os niiden liittämisen j käyttöönoton toimivn tietokonejärjestelmään.. os ohjelmien sentmisen j käyttöönoton sekä yksittäiskoneess että lähiverkoss. hllitsee sennusten utomtisoinnin, tietoturvn sekä vrmennukset. os pikllist j korjt litteisto- j ohjelmistoongelmi. os HTML-kielen perusrkenteet. os suunnitell j toteutt yksinkertiset WWWsivustot. os sent sivustoj vrten WWW-plvel im en.. huomioi työskentelyssään työ-, sähkötyö- j sähköturvll isu usm ääräykse t. Su lutettujen järjestelm ien toteutus:. os sulutettujen järjestelmien j niiden ohjelmoinnin sekä käytön peritteet. os toteutt mikroohjimen perusohjelmointi liteläheisellä C-kielellä sekä os testt vlmiin sulutetun järjestelmän toimint. hllitsee ohjelmoinnin yleisperitteet j vuokvio- ti pseudokielisen ohjelmiston kuvmisen Su lutettujen järiestelmien toteutus Ym märtää sulutettujen järjestelm ien toim innn peritteet Opiskelee C-kielen perusohjelmoinnin j tietää ohjelmointiympäristön käytön peritteet Tuntee mikrokontrollerien toiminnn peritteet sekä tietää miten oheislitteet kytketään j ohjelmoidn Opiskelee vuokvioohjelmointi j ohjelmoi sillä sulutettuj järjestelmiä ti ro- Sulutettujen järjestelmien toteutus I. Mikrokontrollerin sekä sulutetun järjestelmän j sen oheislitteiden käytön perusteet 2. C-kielen perusohjelmoinnin j kehitysympäristön käytön perusteet 3. Sulutetun järjestelmän ohjelmointi C-kielellä 4. Sulutetun järjestelmän t7
. kykenee tulkitsemn lusekieltä j ohjelmoimn perusohjel m istorkenteet hyvää kuvustp noudtten. tuntee m ikro-ohjimien rkenteen j niihin liitettävät oheislitteet. tietää sulutetun järjestelmän ohjelm istokehityksen perusteet j os kehitysym päristön käytön. Tietoliiken netekn iikn työt:. os lohkokviotsoll selost nlogisen j digitlisen tiedonsiirtojärjestel män toiminnn. os tietoliikenteen peruskäsitteet kuten siirtonopeus, kistnleveys, bittivirhesuhde, kntoltokohinsu hde j signlikohinsuhde, sekä siirtotien ominisuuksien vikutu ksen tietol i ikenteen toimintn j ltuun. tietää nlogisen siirron peritteet kuten modultiot sekä digitlisen siirron peritteet kuten modultiot, vinnusmenetelmät j knvkoodukset.. os eriliset ljkisttekniikt sekä tietokoneen/m obi ililitteen liittämisen tietol iikenneverkkoon.. os tietokonelitteiden välisen tietoliikenteen toim intperitteet (TCP/l P- protokollt). os mobiililitteiden välisen tietol iikenteen peritteet. os pienen yrityksen lähiverkon litteet j niiden kytkemisen toimivksi kokonisuudeksi (kytkin + VLAN, WLAN, xdsl-, "perusreititin"). os tehdä tietol i i ken nejä rjestel m ien käyttöönottoon I iittyvät mittukset j virittää iäriestelmän toim imn botti Tietoliikennetekniikn työt Opiskelee yleisiä sioit tietoliikenteen perussioist j tietoliikenneprotokollist Tuntee nlogisen j digitlisen tiedonsiirron perussit sekä tietoliikenteen siirtoteihin vikuttvt ominisuudet Opiskelee lähiverkkotekniikoiden j lngttomien järjestelmien perussit Opiskelee pienen yrityksen tietojärjestelmän rkentmisen sekä os hyödyntää siinä yleisimmistä tietoliikenne- j mobiiliverkkoprotokoll ist trvittvi tietoj j titoj Tuntee tietoturvn merkityksen j os määritellä tietoturvsetukset sekä ymmärtää tietoliikenneln englnnin kielen yleisim mät merkitykset ohjelmointi vuokvioohjelmointikielellä Tietoliiken netekniikn työt 1. Tietoverkkojen, tiedonsiirtojärjestelmien j tietoliikenteen peruskäsitteet 2. Yrityksen ljkist- j mobiilitekniikt sekä yrityksen tietoverkon peritteet j ylläpitotehtävät 3. Tietoliikenteen toim intperitteet j TCP/IP- sekä lngttom t protokollt. 4. Pienen yrityksen tietoverkon suunnittelu, määrittely j ylläpito 18
hl uttujen toim int-rvojen mukisesti. huomioitietoturvn kytkettäville yhteyksil le (kuten esimerkiksi VPN, plomuurijne.). suorittj työskentelee yritteliäästij ltujärjestelm ien m ukisesti sekä noudtt työturvll isuusohjeit. os luke ln mmttienglnti j selviää knsinvälisissä tehtävissä normleist työskentelytil nteist englnnin kielellä 2.2 Vlinniset tutkinnon ost, 60 osp 2.2.1 (Sulutetut sovellukset j projektityöt, 30 osp) 2.2.2 (Elektroniikktuotnto, 30 osp) 2.2.3 Plvelinjärjestelmät j projektityöt, 30 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Toteutus käytännössä 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tämän perusteell opiskelij voi hke osmisen tunnustmist. ikisempi työskentely ln työtehtävissä. ikisemmt ln opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 19
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit. Opettj ki rj oppim isen seu rntkohteiden rviointi päätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppi m isen toteutuksen seur ntkohteet mää ritetää n opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteet/seurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppim isen sopim uksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppi m ist ohjv opettj vrm ist opiskelij n oppi m isen työp i kkohjjlt. Arvioi nti päätös on opettjn j työpi kkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä. Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä sentmll j ottmll käyttöön pienelle yritykselle trkoitetun virtuliplvelinjärjestelmän. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä m mttititovtim uksi, rvioinn i n kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess ti mmtillisess peruskoulutuksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. 20
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi 5. Muu osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä. Osminen voidn osoitt mmttititokilpiluiss. Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj (näyttö työpikll) j opettj(t). Opiskel ij tekee itservioi nnin osm isest n kriteereiden perustell. Opettj kirj rvioi nti i n osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt (näyttö työpikll) pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioi nn i n perustelut rviointikeskustel un yhteydessä. Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn m mttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt Ei edellytä iempi suorituksi Oppimisympäristö: Keski-Pohj nm n mmttiopisto, ICT-ossto Menetelmät: Lä h io petus, m mttio pisto oppim isym pä ristö nä Am mttititovti m u kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seurntkohteeu Opiskelij:. os plvelimien verkkokäyttöjärjestelmien sennuksen j niiden Plvelim ien j plvelinhuoneiden vtimusten ymmärtäm inen Plvel i n kävttöiäriestelm ien sen- 1. Plvelimien j plvelintilojen eritysvtim ukset 2. Plvelimien kävttöiäries- 27
pääkäyttäjän perustehtävät. os sent hkemistoplvelut j ym märtää niiden toimintperitteet. os luod j hllit plvelimien resurssej, plvelinkäyttäjiä j - käyttäjäryhm iä sekä niiden ominisuuksi. os sent j hllitsee plvelimien perusplvelut kuten nimiplvelut, dynmisten verkkosetusten jkelun j hkemistoplvelut. os ryhmäkäytäntöjen vull hllit käyttäjä-, tietokone- j ohjelmistosetuksi. os sent plvelimien erillisplveluj kuten www/ftp -plvelut. hllitsee plvelimien etäkäytön. ym märtää plvelimien/työsemien virtulisoinnin. os sent virtuliympäristöön plvelimen j työsemn. hllitsee plvelimien perustietoturv-sit (kuten slsnojen käytön, tiedostojen suojukset, plomuurin määrittelyn). os sent virustorjunt- j hittohjelm ien poisto-ohjelm iston plvelimiin. os sent j käyttää suojttu yhteyttä plvelimien etäyhteyksissä. os j ymmärtää plvelinlitteistotiln vrustmiseen liittyvät vtimukset. os ott huomioon plvelimien viksietoisuudet j vrm istukset. os projektityöskentelyn peritteet j os toimi projektin jäsenenä tminen j ylläpito Lisäohjel m istojen sentm inen j niiden ylläpito Oheislitteiden sentminen plvelinkäyttöön j niiden ylläpito Tietoturv-sennukset j tu rvmääritysten ylläpito Plvel imen käyttäjien määrittelyt j käyttäjien resurssien ylläpito Tietokoneiden liittäminen plvelinjärjestelmään j niiden resurssien ylläpito Projektityöskentelyn hll int, jnkäyttö j järjestelmien vinhkuvlm iuksien prntm inen Elinikäisen oppimisen vintitojen opettelu j noudtt kestävän kehityksen toim intperitteit telmien j lisäohjelmistojen sentminen sekä hllint 3. Plvelimen pääkäyttäjän vstuutehtävät, tietoturvsit j muu ylläpito 4. Plvelimien virtulijärjestelmän sennus j ylläpito 5. Lisälitteiden sentminen plvelinkäyttöön j tietoverkon kutt tphtuvien resurssien hllint 2.2.4 (Tietoliikennel tesennukset j kpelointi, 30 osp) 22
2.2.5 Huoltoplvelut, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Toteutus käytännössä 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tämän perusteell opiskelij voi hke osmisen tunnustmist: o ikisempi työskentely ln työtehtävissä ikisemmt ln opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit Opettj ki rj oppim isen seur ntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppi m isen toteutuksen seurntkohteet mää ritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteevseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppi m ist ohjv opettj vrm ist opiskelij n oppim isen työp i kkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttios misen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Näyttötod istukseen tu lee yksi löllinen kuv us näytöstä. Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä, joss suoritet n elektron iikkl itteen h uoltotyö, testus j trvittvien 23
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT h uoltotyödokumenttien täyttäm inen. Työtä tehdää n si i nä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä m mttititovtim uksi, rvioin n in kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi 5. Muu osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess ti mmtillisess peruskoulutuksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä. Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj ( näyttö työp i kll) j opettj(t). Opiskel ij tekee itse rvioin n i n osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt (näyttö työpikll) pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn mmttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä. 24
Oppimisen etenemisen seurnt Ei edellytä iempi suorituksi Oppimisympäristö: Menetelmät: Keski-Pohj nmn mmttiopisto, ICT-ossto Lä hiopetus, mmttiopisto oppimisympäristönä, työssäoppiminen Ammttititovtimu kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seurntkohteeu Opiskelij. os siksplveluun liittyvän sikstyön vstnoton j siihen liittyvät kirjuskäytänteet. os lti kustnnusrvion sekä kerto jtkotoim enpiteistä. os suoritt huolto- j korjustoiminnn lkuvlmistelut niin dokumenttien, työvälineiden kuin sähköturvllisuuden oslt j os kerto jtkotoimenpiteet. os huolto-ohjeiden j käsikirjojen vull selvittää litteen toiminnn, píkllist vin j lti korjuskustnnusrvion. os vlit vrost. os suoritt korjustoimenpiteet. os lti korjuksest dokumenttion j sähköturvllisuuden edellyttämät trkstukset j mittukset. os RoHS-direktiivin keskeisen sisällön j ESD-vtimukset huolto-, korjus- j vlmistelutoim innss tietää monitoreiden, televisioiden, CDj DVD-Iitteiden sekä tietokoneiden toimintperitteet. os tehdä koekäytöt sekä huoltoohjeiden vtimt säädöt j trkstukset. osjuotosvtimukset o RoHS-direktiivin keskeisen sisällön o pintliitostekniikn o juotoslämpötilt o viht komponentin vhingoittmtt litett, komponentti j piirilevyä o vlit oiket välineet j kemiklit irrotukseen j juottmiseen. tuntee yleiset tkuuohjeet o huomioi työskentelyssään työ- j sähkötyöturvll isuusm ääräykset.. os tulkit englnninkielisiä huolto- j korjusohjeit sekä selviää normleist tvöskentelvtilnteist enolnnin Noudtt työikoj Ohjttun työskentelee suunnitelmn mukn Os suoritt työkokonisuuksi henkilökohtisen ohjuksen vull Toim ii nnettujen ohjeiden m ukisesti, kysyy trvittess neuvo. Löytää elektroni ikklitteen signlitiellä olevn ktkosvin huolto-ohjeen vull Os m itt elektroniikklitteen ts- j vihtojännitteet Tuntee juotosvälineistön j tehdyt juotokset ovt 80 % ldukkit Käsittelee kom ponenttej ohjeiden mukisesti j tuntee määräysten mukiset vlintkriteerit Os suoritt sähköturvllisuusmääräysten mukiset m ittu kset j trkstu kset 1. Asiksplvelutidot j huoltotyön kustnnusrvion ltiminen sekä töiden dokumentointi 2. Sähkötyöturvllisuuden j huoltotehtävien rutiinien sekä tkuukäytäntöjen hllint 3. Huolto-ohjeiden hllint j vrostuntemus 4. Juotostekniikoiden sekä RoHS- direktiivin tuntemus 5. Vinhku j korjustöiden hllint 6. Mittlitteiden hllint sekä mittustekniikk 7. Työssäoppiminen on suoritettu 25
kielellä os lti työkorttiin korjus- j huoltorportin tehdystä toimenpiteestä kustnnuksineen sekä ilmoitt, kosk lite on noudettviss. 2.2.6 Vlvont- j ilmoitusjärjestelmäsennukset, l5 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Toteutus käytännössä 1. Kuvus osm sen tunnustmisen toteuttmisest Tämän perusteell opiskelij voi hke osmisen tunnustmist ikisempi työskentely ln työtehtävissä. ikisemmt ln opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osm isen tu n n ustm ispäätöksen j kirj rvioi ntipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit Opettj ki rj oppim isen seur ntkohteiden rvioi ntipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppim isen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutki nnon osn oppi misen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteeuseurntkohteet käydään yhdessä läpi työp i kkohjjn, opiskel ijn j opettjn knss työssäoppi m isest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden m ukisest oppimisest. 26
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Työssäoppim ist ohjv opettj v rm ist opiskel ijn oppi m isen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppi m isen rviointi päätöksen Wi lmn. 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Näyttötod istukseen tulee yksi löll i nen kuvus näytöstä. Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä sentmll j ottmll käyttöön vlvont- ti ilmoitusjärjestelmän. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutki n non perusteiss määrättyjä mmttit itovtim uksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi 5. Muu osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess t i m mtill isess peruskoulutuksess koul utuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä. Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj (näyttö työpi k ll ) j opettj(t). Opiskel ij tekee itservioi n nin os m isestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt (näyttö työpikll) pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioin nin perustelut rviointikeskustel un yhteydessä. Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. 27
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Arvioinnin perustelut kirjtn mmttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt : Sähkö- j utomtiotekniikn perusosminen pitää oll suoritettuin. Oppimisympäristö: Pääosin sähköosston teori- j työluokss, soveltvin osin sikstyökohteiss j työssäoppimispikoiss. Menetelmät: Luokkopetus, verkko-opiskelu, työslityöskentely, työssäoppiminen j oppimistehtävät. Ammttititovtim u kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seu rntkohteeu Tutkinnon osn suorittjll tulee oll riittävä sähköturvllisuusj sähkötyöturvllisuusosminen Vlvont- j ilmoitusjärjestelmäsennukset Opis kelij/tutkinnon suorittj tuntee vlvont- j ilmoitusjärjestelmiin liittyvät lit, setukset sekä muut virnomismääräykset tuntee turvsuojustoimintn liittyvät säädökset j määräykset sekä turvsuojjkortin smisen edellytykset j sen, että turvlll työskentelijältä vditn turvsuojjkortti os yleisimpien vlvontj ilmoitusjärjestelmien toimintperitteet os sent hyvää sennustp noudtten järjestelmät suunnitteludokumenttien j litevlmistjn ohjeiden mukisesti os suoritt käyttöönottotehtävät j nt järjestelmän käyttöopstuksen os järjestelmien eri rkenneosien toim intperitteet sekä järjestelmiin liittyvät mittukset os selvittää iäriestelmän Vlvont- j ilmoitusjärjestelmäsennukset l5osp Työprosessin hllint Omn työn suunnittelu j su unnitelmien tekeminen Os ohjemterilin perusteell vlit oiket trvikkeet, työklut, oiken työmenetelmän j edetä työssä johdonmukisesti. Tuloksellinen j tloudellinen toimint (yrittäjyys) Os toimi ohjeiden mukn, rvioid om toimintns j tehdä vlintoj kehittääkseen toimintns. Hyväksytty/ täydennettävä Vlvont- j il moitu sjärjestelmäsennukset Arviointi I Tuntee vlvont- j ilmoitusjärjestelmiin liittyvät lit, setukset sekä muut virnomismääräykset Arviointi 2 Yleisimpien vlvont- j ilmoitusj ärj estelmien toimintperitteet Arviointi 3 Järjestelmien sennus suunnitteludokumenttien j litevlmistjn ohjeiden mukisesti Arviointi 3 Järjestelmien vinetsintä j korjus Arviointi 4 Järjestelmien käyttöönotto j käytönopstus 28
vikoj sekä korjt niitä tietää vlvont- j ilmoitusjärjestelm ien sentm iseen j käyttöön liittyvät slsspitomääräykset sekä noudtt niitä tuntee vlvont- j ilmoitusjärjestelm iä suunnittelevn, toim ittvn j ylläpitävän plveluyrityksen toim intym päristön j liiketoim intperitteet työskentelee vstuu ntu ntoisesti käyttäen trvikkeit j mterilej tloudel lisesti, pitää työpisteensä siistinä j hyvässä järjestyksessä j ljittelee syntyvät jätteet kestävän kehityksen peritteiden mukisesti noudtt sähkötyöturvll i- suusmääräyksiä sekä yleisiä työturvll isuusmääräyksiä ymmärtää omn työnsä merkityksen yrityksen toim innn tuloksellisuuteen sekä tyytyväisten sikkiden rvon yrityksen toiminnn keskeisenä menestystekijänä. os m urtohälytysjärjestelm ien, kmervlvontjärjestelmien, plovroitus- j ploilmoitusjärjestelm ien, kii nteistöohjusjärjestelmien, kulunvlvontjärjestel m ien, plvelutlojärjestel mät (hoivjärjestel mät) j keskusrdiojärjestelm ien rkenteet j toim intperitteet. Työmenetelmien, välineiden j mterilin hllint Työmenetelmien hllint Työskentelee ohjeen mu kisin työmenetelmin j os sopeutt työmenetelmän muuttuviin olosuhteisiin. Työvälineiden j mterilin hllint Os vlit ohjeen j dokumenttien perusteell oiket mterilit j työvälineet, käyttää niitä oikein, sekä ott huomioon tekemisessä tloudellisuuden j energitehokku uden. Työn perustn olevn tiedon hllint o Piirustustentulkitseminen Os tulkit piirustuksi piirrosmerkkien perusteell oikein j ymmärtää piirustuksen yhteyden todellisu uteen. Työssä trvittvn tiedon hllint j soveltminen Os etsiä tieto eri t etolähteistä, sovelt sitä työhönsä niin, että kriittisten vlintojen kutt svutt työssä kulloinkin trvittvn ltutvo tteen. Elinikäisen oppimisen vintidot Terveyden, turvllisuuden j toimintkyvyn huomioon ottminen Asennoituu myönteisesti ohjeisiin j turvlliseen 29
toimintn, välttää riskejä, noudtt ohjeit, käyttää oikein suojimi j työvälineitä sekä os pitää välineistöä kunnoss j tekee ilmoitukset puutteist Oppiminen j ongelmn rtkisu Oppii näkemään oppimisess ongelmtilnteet niin, että os etsiä niihin oiken menetelmän selviytymiseen niistä. Vuorovikutus j yhteistyö Ott huomioon työyhteisön ohjeistuksen, kykenee yhteistyöhön ympäristönsä eri sidosryhmien knss j neuvottelee innovtiivisesti toiminnn kehittämisestä. Ammttietiikk o Käyttäytyy si llisesi, noudtt työikoj j neuvottelee mhdollisist poikkemist työyhteisön ksen itteiss 2.2.7 Kodin elektroniikk j sennukset, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Toteutus käytännössä 1 Kuvus osm sen tunnustmisen toteuttmisest Tämän perusteell opiskelij voi hke osmisen tunnustmist. ikisempi työskentely ln työtehtävissä. ikisemmt ln opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osm sen tunnustmispäätöksen j kirj rvioint päätöksen 30