Koulutuslautakunnan työn loppuarviointi, kyselyn tulokset Kysely annettu 13 henkilölle ja kyselyyn vastasi 8 henkilöä (vastaus -% 61,5 ja vuonna 2010 vastaus -% 50, vuonna 2008 75 %). Asteikko 1-5 (5=erittäin hyvä 1=erittäin huono) Avoimet kysymykset 1. Koulutuslautakunnan työn arviointi Koulutuslautakunnassa yleisesti vastaajien määrä: 8/13 (vuonna 2010 6 vastaajaa, 2008 9 vastaajaa) Koulutuslautakunnan vaikuttamismahdollisuudet 0 4 4 0 0 8 3,5 3,83 3,33 Miten muuten arvioitte yleisesti lautakunnan, koulutustoimialan ja oman työnne onnistumista 1 3 4 0 0 8 3,63 4,17 3,77 Yhteistyön toimivuus koulutuslautakunnan ja toimialajohtajan välillä 3 2 3 0 0 8 4 4,5 3,88 Toimialajohtaja on onnistunut koulutustoimialan käytännön johtamisessa 4 2 2 0 0 8 4,25 4,67 4,33 Omassa työssänne Tiedonsaanti valmisteltavista asioista 2 4 2 0 0 8 4 4 3,77 Tiedonsaanti käsiteltävistä asioista 3 4 1 0 0 8 4,25 4,67 4,22 Omat vaikuttamismahdollisuudet 1 4 2 1 0 8 3,63 3,83 3,22 Oman ajankäytön riittävyys 1 5 2 0 0 8 3,88 3,67 4,33 Kokouksista maksettava palkkio 5 2 0 1 0 8 4,38 3,83 4,11 Omat tiedolliset/taidolliset valmiudet 2 4 2 0 0 8 4 4 4 Miten arvioitte yleisesti koulutuslautakunnan työn ja oman työnne onnistumista ja edellytyksiä? Vastaajien määrä:5 - valmistelevat virkamiehet onnistuivat erinomaisesti hallintokokeilun toteuttamisessa - resurssit ja koulutuspaikat olivat tasapainossa toistensa kanssa - lautakunta on pystynyt luomaan ja antamaan virkamiehille pääasiallisesti hyvän tuen - Hyrynsalmen lukion lopettamiskuvio oli kokonaisuudessaan fiasko virkamiesten ja luottamusmiesvalmistelun ja päätöksenteon osalta. - lautakunnan työ ja oma työ onnistunut hyvin - onnistunut hyvin, mutta ei voi olla tyytyväinen lopputulokseen maakuntakokeilun päättymisestä, johon on enemmän vaikuttanut kuntien päätökset ja maakuntavaltuuston toiminta - Lautakunta on onnistunut hyvin vaikeissa olosuhteissa. Asiaton kritiikki on jätettävä omaan arvoonsa. - taloutta hoidettu vastuullisesti
- peruskouluista päässeet saaneet opiskelupaikan, vaikka oppilasmäärät ja rahat laskussa, opetuksen laadusta ei ole tingitty - koulutuslautakunnan työssä on kulunut liikaa aikaa ennusteiden läpikäyntiin, toimialajohtajan kerrontaan taustoista ja visioista sekä koulutuslautakunnan jäsenten näkemysten kommentointiin. Toimialajohtaja on siten liian vahva esittelevänä virkamiehenä lautakunnan työskentelyssä. - Puheenjohtajan tulisi keskusteluttaa enemmän lautakunnan jäseniä ja kokouksissa että erityisesti seminaareissa tulisi aikaa käyttää ratkaisujen ja positiivisten tavoitteiden saavuttamiseen, sen sijaan, että varaudutaan vain negatiivisen kehityksen seurauksiin. - Luottamushenkilöiden osaamista ja aikaa olisi voinut käyttää tuottavammin koko maakunnan ja erityisesti lukiokoulutuksen kehittämiseen ja turvaamiseen. 2. Sisäinen toimintakulttuuri ja luottamushenkilötyö Koulutuslautakunnan työssä osataan selkeästi erottaa poliittinen ja ammatillinen ohjaus 2 3 3 0 0 8 3,88 3,83 3,33 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään kiinni 0 6 2 0 0 8 3,75 4 3,55 Tärkeisiin asioihin käytetään riittävästi aikaa 0 7 0 1 0 8 3,75 4,5 4 Päätöksiin sitoudutaan myös äänestyksen jälkeen 1 5 2 0 0 8 3,88 3,67 3,33 Työskentely on pidempää aikaväliä ennakoivaa 1 5 2 0 0 8 3,88 4,5 3,77 Työskentelyilmapiiri on luottamuksellinen 3 4 1 0 0 8 4,25 4,5 3,88 Esityslistan asioihin perehdytään etukäteen huolellisesti 0 3 5 0 0 8 3,38 3,5 3,22 Arvostus ja kunnioitus säilyvät ristiriitatilanteissa 1 5 2 0 0 8 3,88 4,5 3,55 Miten muuten arvioitte koulutuslautakunnan sisäistä toimintakulttuuria ja luottamushenkilötyötä? Vastaajien määrä: 6 - puoluepolitiikka vähäistä, kuntatausta näkyy - lautakunnan kokoukset ovat liikaa toimialajohtajavetoisia, lautakunnan jäsenet voisivat enemmän keskustella ja kyseenalaistaa asioita, siitäkin huolimatta, että toimialajohtaja tietää paljon asioista. - luottamuksellinen - koko ajan kehittynyt kunnioittamaan erilaisia näkemyksiä - toimintakulttuuri on ollut hyvä, osin lautakunnan jäsenten näkökulmissa on painottunut oman kunnan edustaminen liikaa maakunnallisen näkökulman sijaan. - aina ei ole pysytty maakunnallisena päättäjänä, vaan kuntapolitikointi näkynyt - jännitteitä on ollut lukiokysymyksissä - valmisteleviin virkamiehiin on pystynyt luottamaan täysin, on syntynyt hyvä ja onnistunut kuva henkilöstön ja johtavien virkamiesten vuorovaikutteisesta toiminnasta - toimialajohtaja onnistui johtajana erinomaisesti
3. Päätöksenteko ja kokoontuminen Pidin kokousten määrää riittävänä 3 5 0 0 0 8 4,38 4,67 4,44 Kokouksissa käsiteltävät asiat vastasivat näkemyksiäni koulutuslautakunnan päätettäväksi 1 6 1 0 0 8 4 4,17 4 kuuluvista asioista Sain riittävästi tietoa päätöksenteon pohjaksi 2 4 2 0 0 8 4 4,33 4,33 Talouden seurantaraportit olivat selkeitä ja ymmärrettäviä luottamushenkilöiden kannalta 4 4 0 0 0 8 4,5 4 4 Toimialajohtajan katsaukset olivat mielestäni tarpeellisia päätöksentekoa ajatellen 4 3 1 0 0 8 4,38 4,83 4,77 Kokousjärjestelyt (kokousaika, tilat, alkamisajankohta, tarjoilut) olivat toimivat 4 4 0 0 0 8 4,5 4,5 4,88 Olin tyytyväinen koulutuslautakunnan puheenjohtajan työskentelyyn 3 4 1 0 0 8 4,25 4,83 - Olin tyytyväinen lautakunnan sihteerin työskentelyyn 6 2 0 0 0 8 4,75 5 4,7 Mitä asioita olisit odottanut kokouksiin lisää? Vastaajien määrä: 7 - (Maakunnan) korkeakoulutuksen (johon 2.asteen koulutus johtaa) käsittelyä ja tukea yo-koulutuksen jatkolle - lautakunnan jäsenten keskinäistä valmistelevaa keskustelua ja kehitystyötä toimialajohtajan kuuntelun sijaan - maakunnallista koulutuspolitiikkaa myös korkeakoulutuksen osalta - opiskelijoiden kuulemista, koska heitä vartenhan lautakunta on olemassa - kermaa kahviin - enemmän maakunnallista näkökulmaa - tietoa annettiin riittävästi Miten arvioit pykäläasioiden ja liitteiden esittelyä ennen päätöksentekoa? Vastaajien määrä: 6 - riittävästi - sopivasti esitelty, kun on tutustunut kotona ja saanut esittelyn, tietää mistä päättää - hyvin esitelty - esittely on ollut selkeää ja asiantuntevaa - tarpeeksi laajaa - nimenomaan ne on käsitelty hyvin, mutta ennakoivaa ja kehittävää keskustelua omien positiivisten tavoitteiden asettamisesta ja keinoista saavuttaa ne ei ole ollut riittävästi
4. Missä tehtävissä tai millä osa-alueilla katsotte koulutuslautakunnan onnistuneen hyvin? Missä asioissa se on taas mielestänne epäonnistunut? Mainitkaa kolme onnistunutta ja kolme epäonnistunutta asiaa. Vastaajien määrä: 7 Onnistuneet asiat: - hyvä ilmapiiri - kokousten hallinta, menettelytavat ja järjestelyt - talouden seuranta ja ennusteiden läpikäynti - koulutuspaikat lähes kaikille peruskoulun päättäville /nuorelle - talous kurinalaista ja talousarviossa pysyvää - luottamushenkilö- ja virkamiesjohto löytäneet yhteiset näkemykset ja menettelytavat - talouden ylijäämät ja talouden tasapaino, yleensä talous - resurssit ja oppilasmäärien tasapaino - hallintokokeilun edellyttämät tulokset olivat hyviä. Kokeilu olisi pitänyt muuttaa pysyväksi. - talouden hoito, kuntaraha lukiokoulutukseen selkeästi laskenut laadun kärsimättä - lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteensovittaminen ja järkevä yhteistyö - oppilaiden sijoittuminen toiselle asteelle (kaikille opiskelupaikat) - lautakunta pysynyt budjetissa - maakunnallinen yhteistyö ja lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön rakentaminen - pitkän tähtäimen suunnittelu - talouden seuranta kiitos hyvän virkamiestyön - oppilashuolto Epäonnistuneet asiat: - valmistelu omien tavoitteiden ja keinojen osalta etenkin lukiokoulutuksessa jatkuvan negatiivisten ennusteiden läpikäymisen sijaan. Aikaa ei riittänyt seminaareissa(kaan) em. asioille, eikä lautakunta päässyt keskustelemaan keskenään ilman toimialajohtajan kommentointia - toimialajohtajan laaja asioiden kerronta ja toisto - luottamushenkilönä jäävi arvioimaan - Hyrynsalmen lukion hoitaminen - ammattikoulun kustannusten karkaaminen - luottamushenkilöillä jonkin verran kuntapolitikointia - ei onnistunut vakuuttamaan maakuntajohtajaa ja tiettyjä luottamushenkilöitä Hyrynsalmen lukion lakkauttamisessa (turha hässäkkä) - yhteistyö kuntien sivistyslautakuntiin liian vähäistä - jatkuva rahoituksen kiristyksen vaikutus oppilaiden opiskeluun on jäänyt huomioimatta - kuntien kanssa enemmän keskustelua, erityisesti tänä vuonna, kun kesken seuraavan lukuvuoden vaihtuu ylläpitäjä->olisi pitänyt hakea yhteinen näkemys lukion tulevaisuudesta - vaikuttamismahdollisuudet-> lautakunta jäi valtuuston ja kuntien jalkoihin (mm. lukiokysymys) - maakunnallisen liikelaitoksen kariutuminen - opiskelijayhteydet - kuntasuhteet - korkeakoulu/amk linkki puuttuu
5. Koetko tarpeelliseksi, että Kainuuseen perustettaisiin koulutustoimialan lopetettaessa viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä koostuva koulutusneuvottelukunta, joka pohtisi ajankohtaista koulutuspolitiikkaa maakunnallisesta näkökulmasta ja voisi järjestää yhteisiä seminaareja ja vastaavia tapahtumia? Vastaajien määrä: 8 Kyllä vastanneita: 8 Ei vastanneita: 0 Jos vastasit kyllä, niin mitä teemoja haluaisit sen käsittelevän ja tulisiko neuvottelukunnan luottamushenkilöedustajat kutsua kuntien sivistyslautakunnista vai kunnanhallituksesta? - maakunnallinen koulutuspolitiikka - valmistautuminen yhteen kuntaan - aidosti koko maakunnan asioista - miten estetään kuntien opetustoimen lokeroituminen ja millä kunnilla koko toisen asteen hyvin alkanutta yhteistyötä voidaan edelleen kehittää - kaikkia koulutusasteita Kainuussa - uusien koulutusten(alan) toimintatapoja/malleja - sivistyslautakunnista - kunnanhallituksesta, sivistyslautakunnista ainakin puheenjohtaja - kunnanhallituksista, sivistyslautakunnista ja AMK:n johtokunta, eri järjestöt (mm. yrittäjien edustus), vapaan sivistystyön edustus - edustajia sekä sivistyslautakunnista että kunnanhallituksista, niin että sinne tulee ihmisiä, joita aidosti asiat kiinnostavat