Puunhankinnan ja metsäteknologian tulevaisuus viisi väitettä



Samankaltaiset tiedostot
Puun saatavuus turvaa metsäsektorin menestystä. Pertti Harstela Metla/Joy

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä Vesa Tanttu

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Metsätalouden tulevaisuuden skenaariot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Puuarkkitehtuurin ja rakentamisen edistäminen Suomessa

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

Metsäalan työllisyysnäkymät & mhy:t työnantajana

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

Mitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään?

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO HPO.FI

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) Päättäjien metsäakatemia

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Muutosajurit metsäalalla

Kalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa

SAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström

Tulevaisuuden haasteet puunkorjuuteknologialle 5 väittämää

Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi?

Laajavastuinen yrittäjyys puunhankinnassa

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous,

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa?

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto

Puh

Metsätalouden näkymät

Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet. Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

ELINVOIMAINEN YRITTÄJYYS 2025

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Koulutustarpeet 2020-luvulla

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT

METSÄALAN YRITTÄJYYDEN HAASTEET

Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK)

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä. Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma ( ) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Tuottavuusohjelman prosessi

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Oppilaitoksen tarjonta metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi Heureka, Vantaa 9.11.

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Puunkorjuu ja toimitukset automatisoituvat. Lapin Metsätalouspäivät Tuomo Moilanen Ponsse Oyj

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

SUOMEN METSÄKESKUS. Strategia

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Transkriptio:

Puunhankinnan ja metsäteknologian tulevaisuus viisi väitettä Pertti Harstela -Yhteenvetoa skenaarioista -Joitakin toimintatapaehdotuksia Työvoiman aktiivinen etsiminen erityisryhmistä ja niiden ohjaaminen metsäkoneen kuljettajiksi oppisopimusja aikuiskoulutuksen kautta - Kaikissa skenaarioissa nähtiin työvoimapula yhdeksi keskeisimmistä ongelmista - Koulutamme liikaa korkea-asteen osaajia ja liian vähän suorittavan työn taitajia - Väestökehitys johtaa jo seuraavan 5 vuoden aikana huutavaan työvoimapulaan alkutuotannossa - Usein esitettyjä keinoja torjua työvoimapulaa:nuorisoasteen koulutuksen aloituspaikkojen nostaminen, yrittäjyyden hyödyntäminen, sukupolvenvaihdosten edistäminen, metsätyön palkkauksen ja ympärivuotisuuden kehittäminen, metsätyön imagon parantaminen ja vierastyövoima sekä koneellistaminen. 1

Väitän, että edellä esitetyt keinot eivät riitä, vaan työhön tarjokkaita on aktiivisesti ja projektinomaisesti etsittävä erityisryhmistä ja saatettava heidät alalle oppisopimus- ja aikuiskoulutusta lisäämällä. 1 = väite on kannatettava 2 = perinteiset keinot riittävät 3 = ratkaisu on vierastyövoima 4 = tarvitaan muita keinoja 5 = en osaa sanoa Alueyrittäjyys usean urakanantajan laskuun - Yrittäjyyden edistämisen valtavirta näkyi kaikissa skenaarioissa - Koneellisissa metsänhoitotöissä työmaan koko vaikuttaa jopa puunkorjuuta enemmän kustannuksiin - Risutukkien ristiinkuljetus lisää huomattavasti energiapuun käyttöpaikkahintaa - Puutavaran kuljetuksen kehittämisessä on enää vähän merkittäviä keinoja: optimoitavan puumäärän lisäys olisi sellainen - Keino yhdistää yrittäjyys ja työmaakeskitykset 2

Jos urakanantajat voisivat päästä sopimukseen alueurakoijien käytöstä useiden työnantajien lukuun ainakin metsähoitotöissä ja kuljetuksessa, saataisiin suurempia kokonaisuuksia, joissa olisi helpompi muodostaa työmaakeskityksiä ja välttää koneiden tarpeetonta siirtelyä ja ristiinkuljetusta. Näin myös urakoija saisi enemmän kesätyöllisyyttä koneilleen, kun koneellistaminen etenisi vauhdikkaammin. 1= väite on kannatettava 2= alueurakoijat pidettävä urakanantajakohtaisina 3= yrittäjyyttä sovellettava muutoin 4= yrittäjyyteen ladataan liikaa toiveita 5 = en osaa sanoa Metsäpolitiikan ja tutkimuksen painopistettä puun tuotoksesta metsätalouden kannattavuuteen ja puun markkinoille tuloon Puun kysynnän kannalta huonoissa skenaarioissa kuusella oli kuitenkin kysyntää. - "Puupula"-skenaarioissa kuusesta oli suorastaan pula. - Ei puuvarat, vaan puun markkinoille tulo kilpailukykyiseen hintaan ratkaisevaa - ja teollisuuden investointihalujen kannalta tärkeää. - Kustannustehokkuutta puun tuottamiseen tarvitaan monesta syystä. - Laskevien kantohintojen vallitessa keino säilyttää metsäinvestointien kannattavuus ja halukkuus hyvään metsähoitoon. - Edistänee myös puun markkinoille tuloa. Metsäklusterin elinvoimaisuus kansantaloudella ja myös maaseutupolitiikalle suuren luokan kysymys. 3

Metsäpolitiikassa ja metsäntutkimuksessa painopistettä siirrettävä puun tuotoksesta tuotannon kannattavuuteen ja puun markkinoille tuloon. Poikkeuksena on niukkuusartikkeli kuusi, jonka nopeavaikutteista tehokasvatusta (lannoitus, metsäsuunnittelun keinot) ja tulisi edistää. 1. = Väite on kannatettava 2. = Metsäpolitiikka ei kaipaa muutoksia 3. = Metsäpolitiikka kaipaa muunlaisia muutoksia 4. = Puun markkinoilletulo jätettävä markkinavoimille 5. = Kuusen tehokasvatusta edistettävä 6. = En osaa sanoa Osaamisetumatkan säilyttäminen suuryrityksissä ja paikallistuotannon edistäminen häiriöiden maailmassa Suomella on kaikki edellytykset Euroopan metsäosaajaksi. - Kaikissa skenaarioissa osaamisetumatkan säilyttäminen nähtiin tärkeäksi, mutta ongelmalliseksi. - Haluavatko globaalit jätit kehittää toimintaa täällä, kun samalla panoksella saa suuremman hyödyn muualla? - Valtion panostus T&K:n auttaa saamaan yrityksiä mukaan kehitystyöhän ja konsortioihin - Konsortioissa tapahtuu hyödyllistä tiedon 'tihkumista'. 4

Vesa Imposen esittämän kokonaisten järjestelmien tutkimisen ja optimoinnin takaamiseksi tarvitaan monitieteisiä tutkimus- ja teknologiaohjelmia jatkossakin. Jatkuvuuden takaamiseksi on tutkimuslaitosten muodostettava pysyviä kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. 1 = Väite on kannatettava 2 = On parempi, että laitokset toimivat erillään toisistaan 3 = Tutkimus- ja teknologiaohjelmat estävät uusia innovatiivisia tutkimusavauksia 4 = Osaoptimointi johtaa parempiin tuloksiin 5 = En osaa sanoa Jatkoa - Globalisaatio näyttää jo sinänsä polarisoivan yritykset monikansallisiin jätteihin ja toisaalta paikallistuotantoon. - "Häiriöiden maailma" -skenaariossa paikallistuotanto nähtiin yhdeksi lääkkeeksi. 5

Paikallistuotanto on vakuutus häiriöiden varalle. Se auttaa myös kestävän kehityksen mukaista kuljetuspanosten minimointia. Paikallistuotanto on uskottava tuotantomuoto keskittyvän suurtuotannon rinnalla. 1. Olen samaa mieltä väitteen kanssa 2. Olen eri mieltä VÄITE Paikallistuotantoa kannattaa edistää. 1. Paikallistuotantoa ei tarvitse edistää 2. Pk-puuteollisuudessa 3. Energiapuun tuotannossa 4. Taimituotannossa 5. Luontomatkailussa 6. Etätyönä tietotaitotuotannossa 7. Paikallistuotantoa edistettävä muiden kohteiden osalta 6

Uudet toimintatavat nousevat kokonaisjärjestelmistä ja teknologia sopeutuu niihin Kokonaisjärjestelmä heijastaa yhteiskunnan vaatimuksia ja uudet toimintatavat ovat vastauksia näihin vaatimuksiin. Teknologian tulee sopeutua uusiin toimintatapoihin ja se sopeutuukin. Työryhmän selvityksiä tekniikan kehityssuunnista: - Materiaalitekniikan( mm. lujaterästen), hitsaustekniikan ja konstruktiotekniikan kehittyminen sekä suunnittelun ja valmistuksen yhteistyön lisääminen >>> joko maastoystävällisemmät koneet tai teho/massasuhteeltaan tehokkaammat koneet. - Sensoritekniikka kehittyy nopeasti >>>voidaan hyödyntää ihmisen aisteja jäljitellen joko automatisoinnissa, kauko-ohjauksessa, kuormitusten alentamisessa, huoltotarpeen määrittelyssä tai työn laadun parantamisessa (esim. puun kuoriutumisen estäminen). >>>Seuraava askel on koneen toiminnan analyysi tietoteknisesti korjaus- ja huoltotarpeen määrittäjänä. jatkoa - Tietojenkäsittelykapasiteetti kasvaa ja konenäkö -mm. spektrianalyysi - kehittyy nopeasti >>>puoliautomaattiset koneet tai työn laadun parantamisen. - Virtuaalitekniikka kehittyy >>> simulaattorikoulutuksen kehittäminen, metsänomistajien neuvonta tai kaupan apuvälineet. - 3D-kuvankäsittely luo uusia mahdollisuuksia kaukokartoituksen hyödyntämiseen. 7

Metsäkoneet eivät ole niin kypsiä tuotteita, etteikö merkittävääkin kehitystä vielä tapahtuisi. Eri markkina-alueet voivat kuitenkin vaatia erilaisia kehityssuuntia. Jotkin alueet yksinkertaistamista, jotkin automatisointia. 1 = Väite on kannatettava 2 = Metsäkoneet ovat kypsiä tuotteita 3 = Koneiden räätälöinti markkinaaluekohtaisesti lisää liikaa kustannuksia 4 = En usko erikoiskoneiden yleistymiseen (vrt. Imposen esitys) 5 = Tarvitaan muunlaista kehittämistä 8