Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Kuntametsien suunnittelun tiekarttahankkeen väliseminaari 30.5.2007 Bjarne Häggman 19.7.2007 1
Viheralueiden hoitoluokitus Kehitetty 1990-luvun alussa; YM 1992 Edellinen luokitus; VYL/KPS 2000 Taajamametsätyöryhmä 2002 Uusi hoitoluokitus valmistui 2007 (Viherympäristöliiton julkaisu 36) Hoitoluokitus yhdessä viheralueiden hoidon laatuvaatimusten VHT 05 kanssa muodostaa toimivan viheralueiden ylläpitojärjestelmän. 19.7.2007 2
Hoitoluokituksen uudistamisen ohjaus- ja työryhm ryhmät t 2005-2006 2006 Hoitoluokituksen uudistamistyössä on käyty laaja keskustelu taajamien viheralueiden suunnittelusta sekä alueiden hoito- ja käyttöluokitustarpeista ja yhteisestä toimintakentästä. 19.7.2007 3
Hoitoluokan määrittämisen lähtökohdat Luokitus on keino kartoittaa missä asuinympäristön, virkistyskäytön, luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kannalta tärkeät viheralueet sijaitsevat, määrittää millaisiksi ne halutaan kehittää, ja kuinka suunnitella niiden tavoitetilaa, hoitoa, käyttöä ja rakentamisastetta. 19.7.2007 4
19.7.2007 5
Luokituksen asema Uusi hoitoluokitus toimii strategisen maankäytön suunnittelun apuvälineenä Se täydentää ja yhtenäistää alueiden käytön suunnittelun ja kaavoituksen kaavamerkinnät ja määräykset Hoitoluokka kuvaa kyseisen viheralueen yleisilmettä, käyttöpotentiaalia sekä hoidon laatutasoa ja rakentamisastetta Puhtaanapitoluokituksen avulla määritetään puhtaanapidon intensiivisyys Käytännön hoitotyön laatuvaatimukset ja kustannustekijät esim. Viherympäristöliiton VHT 05 mukaan 19.7.2007 6
LUOKITUKSEN HYÖDYT Maankäytön suunnittelijat, rakentajat ja ylläpitäjät sekä viheralueiden käyttäjät puhuvat samaa kieltä viheralueista niiden yleisilmeen, laadun, käytön ja hoidon osalta. Asukkaille, virkamiehille ja luottamushenkilöille viheralueiden hoitoluokitus on havainnollinen ja parantaa vuorovaikutusmahdollisuudet (esim. yleisja asemakaavoitus, viheralueohjelmat ja lähiympäristösuunnitelmat) Luokitus palvelee maankäytön suunnittelun apuvälineenä sekä asuinympäristön ja viherhoidon hoitotöiden käytännön suunnittelussa ja toteutuksessa 19.7.2007 7
A B C VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUKSESTA 19.7.2007 8
Pääluokat ja alaluokat A RAKENNETUT VIHERALUEET B AVOIMET VIHERALUEET C TAAJAMAMETSÄT TÄYDENTÄVÄT LUOKAT A1 A2 A3 B1 B2 B3 B4 B4 C1 C2 C3 C4 C5 E S R 0 Edustusviheralueet Käyttöviheralueet Käyttö- ja suojaviheralueet Maisemapelto Käyttöniitty Maisemaniitty ja laidunalue Avoin alue ja näkymä Arvoniitty Lähimetsä Ulkoilu- ja virkistysmetsä Suojametsä Talousmetsä Arvometsä Erityisalue Suojelualue Maankäytön muutosalue Hoidon ulkopuolella oleva alue 19.7.2007 9
19.7.2007 10
A RAKENNETUT VIHERALUEET A1 Edustusviheralueet A2 Käyttöviheralueet A3 Käyttö- ja suojaviheralueet Tärkeiden julkisten rakennusten pihoja, keskeisiä kaupunkipuistoja, -aukioita tai niiden osia Kaupunkipuistoja ja aukioita, leikkipuistoja, liikenneviheralueita keskusta alueella, pihoja sekä liikuntaan ja toimintaan tarkoitettuja viheralueita Yleensä laajoja rakennetun ja luonnonympäristön välimaastoon sijoittuvia puistoja, suojavyöhykkeitä tai kiinteistöjen piha-alueiden luonnonmukaisemmin hoidettavia osia, liikuntavihreyttä sekä katuviheralueita ydinkeskustan ulkopuolella. 19.7.2007 11
19.7.2007 12
B AVOIMET VIHER- ALUEET B1 Maisemapelto Muokattuja ja kylvettyjä maa-alueita, joilla viljellään maisemakasveja. B2 Käyttöniitty Avoimia tai puoliavoimia yleensä koko pinta-alaltaan käytettävissä olevia niittyjä. B3 Maisemaniitty Maisemaniityt ovat avoimia tai ja laidunalue puoliavoimia niittyjä, joissa kulku on ohjattu esimerkiksi poluille. Laidunalueet ovat niittyjä, jotka hoidetaan laiduntamalla. B4 Avoin alue Alueita, joita ylläpidetään avoimina ja näkymä näkymien säilyttämiseksi tai esimerkiksi alueella olevan teknisen verkoston ylläpitämiseksi (sähkölinjat). B5 Arvoniitty Kulttuuriperinteen, maiseman tai luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä niittyjä. 19.7.2007 13
19.7.2007 14
C TAAJAMA- METSÄT C1 Lähimetsä C2 Ulkoilu- ja virkistysmetsä C3 Suojametsä C4 Talousmetsä C5 Arvometsä Lähellä asutusta sijaitsevia metsiä, joihin kohdistuu runsaasti käyttöä ja kulutusta. Taajamassa tai sen ulkopuolella olevia laajempia metsäalueita, jotka on tarkoitettu ulkoiluun ja retkeilyyn. Asutuksen ja muun rakennetun ympäristön sekä erilaista häiriötä aiheuttavien toimintojen välissä sijaitsevia metsiä. Talousmetsän hoito ja käyttö toteutetaan kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti. Erityisen arvokas metsä maiseman, kulttuurin, luonnon monimuotoisuusarvojen tai muiden ominaispiirteiden vuoksi. 19.7.2007 15
C1 Lähimetsä Puistomaisesti hoidettu, viihtyisä, turvallinen metsäalue, jossa kulkuväyliä, polkuja ja levähdyspaikkoja Sijaitsee asutuksen välittömässä läheisyydessä - metsään ja maapohjaan kohdistuu suuri kulumispaine Hoitotavoitteena monipuolinen, kestävä ja virkistävä maisema ja metsäkasvillisuus asukkaiden tarpeiden pohjalta Lähimetsälle ei yleensä kohdisteta taloudellista tuotto-odotusta Voidaan jakaa alaluokkiin: Puistometsä Lähivirkistysmetsä 19.7.2007 16
C2 Ulkoilu- ja virkistysmetsä Vaihteleva, elinvoimainen, ja monipuolinen metsäalue, jossa luonnonomainen kasvillisuus sekä ulkoilu- ja virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita ja polkuverkostoja Sijaitsee laajana viheraluevyöhykkeenä asutuksen laitamilla ja kauempanakin Hoidossa painotetaan maisemaa, metsän elinvoimaisuutta, monikäyttö- ja luonnon monimuotoisuusarvoja Metsään kohdistetaan myös taloudellista tuotto-odotusta Voidaan jakaa alaluokkiin: Ulkoilumetsä Retkeilymetsä 19.7.2007 17
C3 Suojametsä Asutuksen ja muun rakennetun ympäristön sekä erilaisten häiriötä aiheuttavien toimintojen, kuten liikenneväylien ja teollisuuslaitosten välissä sijaitseva metsä Hoidossa painotetaan puuston ja muun kasvillisuuden elinvoimaisuutta, monikerroksisuutta ja peittävyyttä Suojametsälle ei yleensä kohdisteta taloudellista tuotto-odotusta Voidaan tarvittaessa jakaa alaluokkiin: Melusuojausmetsä Pölysuojausmetsä Näkösuojausmetsä Lumi- ja tuulisuojausmetsä 19.7.2007 18
C4 Talousmetsä Pääasiassa talouskäytössä oleva metsä, jossa pyritään hyvään ja kestävään puuntuottoon samalla kun metsien biologinen monimuotoisuus säilytetään Sijaitsee kauempana asutuksesta ja taajamarakenteen ulkopuolella Hoidetaan maanomistajien tavoitteiden pohjalta ja noudatetaan metsälain säädökset ja Tapion hyvän metsänhoidon suositukset Virkistys- ja monikäyttö jokamiehenoikeuden perusteella Metsätalouden omat luokitustavat: Metsäsuunnittelu 19.7.2007 19
C5 Arvometsä Erityisen tärkeä ja arvokas kohde maiseman, kulttuurin, luonnon monimuotoisuusarvojen tai metsän muiden ominaispiirteiden vuoksi Hoidetaan ja turvataan metsän erityiset arvot erillisen suunnitelman mukaisesti Arvometsälle ei yleensä kohdisteta taloudellista tuotto-odotusta Voidaan tarvittaessa jakaa alaluokkiin: ML:n tai LSL:n mukainen suojelukohde Muinaisjäännös- ja kulttuuriarvot Erityiset maisema-arvot Yksittäiset suojeluarvot yms. 19.7.2007 20
19.7.2007 21
TÄYDENTÄVÄT HOITOLUOKAT E ERITYISALUE Satama- ja kanava-alueita, veneiden talvisäilytyspaikkoja, urheilukenttiä, uimarantoja, uimapaikkoja, koiraaitauksia, koirien uittoalueita, matonpesupaikkoja jne. S SUOJELUALUE Lain nojalla tai maanomistajan omalla päätöksellä suojeltu alue. R MAANKÄYTÖN MUUTOSALUE Yleis- tai asemakaavassa rakentamiseen osoitettu alue. 0 HOIDON ULKOPUOLELLA Hoidon ulkopuolella oleva alue OLEVA ALUE luokitellaan tähän luokkaan 19.7.2007 22
19.7.2007 23
Puhtaanapitoluokitus PUHTAANA- PITO- LUOKKA P1 PÄIVIT- TÄIN Ma-La P2 TYÖ- PÄIVINÄ Ma-Pe P3 VIIKOIT- TAIN P4 KUUKAUSIT -TAIN P5 VUOSIT- TAIN P6 MÄÄRÄ- VUOSIN ROSKIEN SIIVOUS YMS. 1 krt 1 krt 1-2 krt 1-2 krt 1-2 krt 3 tai 5 vuoden välein KALUSTEIDEN PUHDISTUS 1 krt 1 krt 1-2 krt 1 krt Sovitaan erikseen Sovitaan erikseen KALUSTEIDEN PESU 2 krt kk:ssa 2 krt kk:ssa 3 krt kaudessa 1 krt kaudessa Sovitaan erikseen Sovitaan erikseen PÄÄLLYSTEID EN PESU 1 krt /viikko 1 krt /viikko 2 krt kaudessa 1 krt kaudessa Sovitaan erikseen Sovitaan erikseen Puhtaanapitoluokitus kesäkaudelle. Talvikauden ja sunnuntain puhtaanapidosta sovitaan erikseen. 19.7.2007 24
19.7.2007 25
Kunnan osa-alueen alueen hoitoluokituskartta 19.7.2007 26
19.7.2007 27 Noin 80 % suomalaisista asuu kaupungeissa ja taajamissa. Heille rakennetut ja avoimet viheralueet sekä monimuotoiset ja elinvoimaiset taajamametsät muodostavat arvokkaan päivittäisen elinympäristön.