KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Samankaltaiset tiedostot
KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA-hanke. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

SUOJAVYÖHYKKEET. Raakaversio

LANNAN LEVITYS. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Kuivalanta

KOTOMA-TYÖKALU. Sisällys. Johdanto Tarvittavat aineistot Kansion luominen Kasvulohkoaineiston rajaus... 5

KOTOMA-TYÖKALU. Sisällys. Johdanto Tarvittavat aineistot Kansion luominen Kasvulohkoaineiston rajaus... 5

KOTOMA- hanke. Maatalouden vesiensuojelun kohdentaminen LOPPURAPORTTI PARKKILA PEKKA/ VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS

KIPSIN LEVITYS. Kipsin levityksessä huomioitavaa. Kipsin levitys ei ole sallittua

VALUMAVESIEN HALLINTA

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Maatalouden vesiensuojelun tavoitteita. Paikkatietomenetelmät kohdentamisen apuvälineenä. Paikkatieto kohdentamisen apuna, miksi?

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

BIOHIILEN LEVITYS. Kaistana 10-50m etäisyydelle ylimmästä vedenkorkeudesta. Ei tulva-aikaisen ylimmän vesirajan. Ei 5m lähempänä vesistön ra-

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Tukihaun aikatauluja keväällä 2019 Kipsiä Saaristomeren valuma-alueelle Itämeren tehostettu puhdistusohjelma

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

Kokouspöytäkirja

Peltojen ja metsien vesitalous hallintaan OHJELMA Tilaisuuden avaus - Ojat kuntoon hanke: Petra Korkiakoski, Hämeen

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Hankkeen toteutusaika

Hankkeen toteutusaika

Projektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Paikkatiedolla vähemmän kuormitusta metsistä

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

PeltoOptimi-työkalu. Pirjo Peltonen-Sainio ja Lauri Jauhiainen PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeet. Luonnonvarakeskus

Ainutlaatuinen ja inspiroiva lippulaivaprojekti. Visio. Maatalouden vesiensuojeluseminaari, RAVI-hanke, Luumäki

Pellon käytön optimoinnilla kestävämpään maatalousmaan käyttöön

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Metsätalouden vesiensuojelu

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Metsätalouden vesiensuojelu

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet

HYDRO-POHJANMAA

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

TEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

Miten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Fundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi. Esimerkki: Loimijoen valuma-alueen vesiyhteistyö

Maatalous ja ympäristö

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Stödutbildning , Pemar

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

NUORTEN POROTALOUDEN- JA MUIDEN LUONTAISELINKEINONHARJOITTAJIEN ALOITUSTUKI

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

TEHO:ssa tuumasta toimeen

Ajankohtaista YM:ssä Sonja Pyykkönen

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle (lopullinen päätös puuttuu)

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Kuntien rooli vesitaloudessa

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

YMPÄRISTÖKÄSIKIRJAN AVULLA OIKEAT KEINOT OIKEAAN PAIKKAAN

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,

TOIMI hanke: Mallityökalut vesien- ja merenhoidon sekä ravinteiden kierrätyksen kustannustehokkaaseen hallintaan. Olli Malve Ryhmäpäällikkö, SYKE

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

PeltoOptimi-työkalu terveisiä sorvin ääreltä

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Ajankohtaista hanketuista

Oulainen, keskustan OYK päivitys

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Kustavin kunnan alueella

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Transkriptio:

KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 22.1.2017

Hankkeen taustaa Hanke alkanut 1.11.2016 ja päättyy 30.6.2018 Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus Yhteistyössä: Ympäristöministeriö MTK Satakunta MTK Varsinais-Suomi Luonnonvarakeskus Pirkanmaan ELY-keskus 2

Hankkeen tarve Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan vuosille 2014-2020 sisältyvän ympäristökorvaus-järjestelmän toimenpiteiden kohdentuminen ei ole toteutunut vesienhoidon tavoitteiden mukaisesti. Esimerkiksi suojavyöhykkeistä on Lounais-Suomessa kohdentunut vain noin 30 % vesiensuojelun kannalta keskeisimmille kohteille. Ympäristökorvausjärjestelmän kohdentamismenetelmiä on tarpeen tarkentaa seuraavalle ohjelmakaudelle 2021-2025, mikäli vesienhoidon tavoitteet aiotaan edes osittain saavuttaa. 3

Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena on kehittää kohdentamisen toimintamalli, jonka avulla kuormittavimmat peltolohkot voidaan tunnistaa valuma-alue- ja lohkokohtaisesti ja antaa niille toimenpidesuosituksia. Parantaa vesiensuojelun kohdentamista jotta: Panoksesta maksimaalinen tulos niin suojelun kuin talouden kannalta. 4

Hankkeen työvaiheet RUSLE 2015 Vuosi 2017 ArcGis Online Paikkatietoanalyysi Vuosi 2018 Menetelmien pilotointi ja työkalun testaus sekä kehittäminen Toimintamallin kokoaminen 5

RUSLE 2015- eroosiomalli RUSLE2015- malli on matemaattinen kaava jossa: Tavoitteena on mallintaa veden aiheuttamaa eroosiota Yhdistelee dataa eroosioon vaikuttavista tekijöistä 6

RUSLE 2015- eroosiomalli E = R K C LS P Jossa: E: Keskimääräinen vuosittainen eroosio (t/ha/v) R: Sateen eroosiovaikutus (MJ mm/ha/t/v) K: Maaperän eroosiotekijä ( t/ha/mj/mm) C: Maanpeite LS: Rinteen pituus ja jyrkkyys P: Toimenpiteet eroosioaineksen liikkumisen estämiseksi tai ohjaamiseksi 7

ArcGis online RUSLE 2015 Kesäkuussa 2017 RUSLE 2015 malli vietiin ArcGis online palveluun. ArcGis online palvelu toimii esittelyalustana RUSLE mallille. Malli on vapaasti selattavissa KOTOMA:n nettisivujen kautta tai osoitteessa: http://ely.maps.arcgis.com/apps/view/index.html?appid=f41384e7064f 433ebc65fcef19484de9 8

Paikkatietoanalyysi Luodaan KOTOMA-työkalu ArcGis paikkatieto-ohjelmistoon Työkalun tarkoitus on luoda aineisto, josta voi tunnistaa peltolohkot, jotka ovat herkkiä eroosiolle ja ilmoittaa, mitkä vesiensuojelutoimenpiteet soveltuvat peltolohkolle. Työkalu on tarkoitettu ELY-keskusten käyttöön ja sen tuottama aineisto on tarkoitettu mahdollisimman monelle taholle. Aineiston käyttötahoja: Maanviljelijät Viranomaiset Neuvojat Tutkijat 9

Aineistot Käytetään Luonnonvarakeskuksen tekemää RUSLE 2015 aineistoa ja Varsinais-Suomen ELY keskuksen käytettävissä olevaa aineistoa. Aineistot muokataan analyysissä käytettävään muotoon. 10

Vesiensuojelumenetelmien analyysit Jokaisesta analyysissä käsiteltävästä vesiensuojelumenetelmästä tehdään analyysiesitteet. Esitteessä käsitellään menetelmälle asetettuja kriteerejä, jotka määrittävät mihin kyseistä menetelmää voidaan käyttää. Ympäristökorvausjärjestelmän ehdot (Suojavyöhyke voidaan perustaa ) Suojavyöhyke on suositettavaa perustaa Peltolohko sijaitsee keskimäärin 10m lähempänä vesistöä ja on vähintään 3m leveä. Peltolohko on pohjavesialueella tai Natura-alueella Peltolohko sijaitsee keskimäärin 10m lähempänä vesistöä ja on vähintään 3m leveä. Alueella on eroosioriski >1t/ha/v Alue on pohjavesialueella tai Natura alueella 11

Lannan levitys Peltolohkoaineisto Vesistöaineisto Suojavyöhykkeet Kotomakansio Kaltevuus Maalajit Pohjavesiaineisto Valumavesien hallinta Kipsin levitys Priorisointi Kotoma- Taulukko RUSLE 2015 Vesistöjen tila Biohiilen levitys Etäisyys Natura-alueet Rakennekalkin levitys Happamat-sulfaattimaat 12

Priorisointi Käsitellyt menetelmät laitetaan tärkeysjärjestykseen: kriteerien perusteella: Vesistön tila Eroosioherkkyys Pohjaveden läheisyys Vesistön läheisyys Tarkoitus osoittaa mihin suojelua tulee Ensisijaisesti kohdistaa 13 Maanmittauslaitos, Esri Finland

Paikkatietoanalyysin lopputuote 14

Toimintamallin kokoaminen Pohjana toimii KOTOMA-työkalu, jonka tulosten pohjalta tehdään kohdentamisen toimintamalli Tammikuu 2018 Kesäkuu 2018 aikana. Toimintamalli sisältää mm: KOTOMA-työkalun päivityksen ja kehityksen suunnitelman Suunnitelman työkalun käyttämisestä vesiensuojelun suunnittelussa. Ohjeistus neuvojille. Kesäkuussa 2018 tulee olla valmiina raportti siitä miten maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä tullaan kohdistamaan 16

Miten voi osallistua? Seuraa KOTOMA- hankkeen nettisivuja http://www.ymparisto.fi/fi-fi/kotoma KOTOMA-hanke kaipaa kommentteja kriteereihin! Mitä on pielessä? Mitä lisää? Onko analyysiraportit ymmärrettäviä. 17

KIITOS! Pekka Parkkila 0503961605 pekka.parkkila@ely-keskus.fi 18