Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Erikoistutkija, VTT, KM Minna Mattila-Aalto minna.mattila-aalto@kuntoutussaatio.fi Kuntoutusakatemia 12.12.2013 Messukeskus, Helsinki 13.12.2013 1
Yhteistyö On ihmisten ja organisaatioiden toiminnan yhteensovittamista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaatii onnistuakseen rakenteen tai kehyksen, jossa yhteistyön toteuttaminen määritellään. Luo edellytykset palveluohjaukselle. 13.12.2013 2 Minna Mattila-Aalto
Kolmannen ja julkisen sektorin palveluyhteistyö monialaisessa kuntoutuksessa KoJu -hanke (2010-2013) Tutkii ja kehittää sosiaali- ja terveysalan järjestöjen sekä julkisen sektorin kuntoutuksen palveluihin liittyvää yhteistyötä Edistää eri toimijoiden paikallisia yhteistyövalmiuksia kuntoutuspalveluiden tuottamisessa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa Hahmottaa sekä onnistuneen yhteistyön edellytyksiä että yhteistyön keskeisiä esteitä ja kehittää näin yhteistyötä Kohteena erityisesti työikäisten kuntoutus. 13.12.2013 3
Monialaiset kuntoutuspalvelut HUOLTO/VAKUUTUS sosiaalinen KOULUTUS/ AKTIVOINTI ammatillinen lääkinnällinen HOITO kasvatuksellinen KASVATUS/OPETUS 13.12.2013 4 Mattila-Aalto
Järjestöt tuottavat merkittävän osan sosiaali- ja terveyspalveluista Yli 1500 järjestöjen ylläpitämää toimintayksikköä tuottaa sosiaalipalveluja, kuten kuntoutus-, asumis-, ensi- ja turvakoti- sekä päihdepalveluja (Valviran tilastot 2011). Suurin osa terveyspalvelujen tuottajista on yrityksiä (Soste 2012). 13.12.2013 5
Järjestöjen toteuttamat kuntoutustoiminnot (n=300) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuntoutuskursseja Sopeutumisvalmennuskursseja 25% 23% Muita kuntoutuspalveluita 58% Kuntoutuslaitos 13% Kuntouttavan asumisen tai päivätoiminnan yksikkö Tuo esiin kohderyhmänsä kuntoutuspalvelutarpeita ja vaikuttaa päätöksentekoon Valvoo kohderyhmänsä etuja kuntoutuspalvelujärjestelmässä Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistyötä 33% 35% 47% 83% 13.12.2013 6 Pirjo Lehtoranta
Järjestötoiminta ehkäisee syrjäytymistä Syrjäytymisen ehkäisy on keskeistä toimintaa sosiaali- ja terveysjärjestöissä (Järjestöbarometri 2013). Lähes miljoona suomalaista osallistuu vapaaehtoisina, luottamushenkilöinä ja vertaistoimijoina sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan (Soste 2012). 13.12.2013 7
Järjestöjen tärkein yhteistyötaho ja kuntoutustoimintojen rahoituslähde (n=300) Kunta tai kaupunki 0% 20% 40% 60% 80% 100% RAY > 37 milj. Kela Sairaanhoitopiiri Työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinotoimisto Järjestö 13.12.2013 8 Tärkein yhteistyötaho Pirjo Lehtoranta Rahoittaja
Kuntoutuksen toimijoiden yhteistyö On lain velvoittamaa toimintaa: laissa kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä (497/2003) säädetään eri hallinnonalojen yhteistyötä ja asiakkaan asemaa koskevista periaatteista sekä yhteistyössä noudatettavista menettelytavoista. lukuisia muita lakeja, kuten laki (183/2012) sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista (183/2012) säädetään kehittämishankkeisiin liittyvästä poikkihallinnollisesta yhteistyöstä ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kehittämisestä vuosina 2011-2014 säädetään alan toimijoiden yhteistyöstä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. 13.12.2013 9
KUNTOUTUSYHTEISTYÖN TALO Runsaasti lainsäädäntöä - ohjaa heikosti paikallista yhteistyötä Mielletään top-down - toiminnaksi Korostunut: standardeja, tuotteita, malleja hankintamenettely ja -osaaminen vaikuttavat yhteistyön laatuun HANKINTA kilpailutettu osto neuvoteltu sopimus suorahankinta strategiat AVUSTUS yleis-/ perusavustus kohdennettu avustus toimitilojen luovutus HANKE ministeriön rahoittama yhteishanke RAY:n rahoittama 50 % kunnista määrittelemättä järjestöyhteistyö strategian tasolla Tähtäävät palvelujen ja yhteistyön kehittämiseen, paikalliset hankkeet kuntavetoisia > 50 % järjestöistä saa yleisavustusta ASIAKKUUDET/ASIAKAS 13.12.2013 10 Minna Mattila-Aalto
Ohjausyhteistyö väittämiä On lain velvoittama pakko. suunnitelmallista. Perustuu tietämykseen. vuoropuheluun eli dialogiin. 13.12.2013 11 Alaviite
Asiakas tarvitsee paljon arkista tukea. (n)iin kohderyhmien tarpeista kuin me katottiin, että kohderyhmät olisi tarvinnut paljon enemmän sitä vierellä kulkijaa. Se taas tarkoitti sitä, että meidän yhdistyksen työntekijät otti sitä roolia. Joka sinänsä ei tietysti huono asia ole, mutta siinäkin tietysti oli omia alueita ja vastuualueita, siinä jouduttiin sitten enemmän ottamaan sitä vastuuta, enempi kuin oli keskenään sovittukaan. Järjestötoimija 13.12.2013 12 Minna Mattila-Aalto
Sektorien yhteistyötä estäviä tekijöitä -järjestöjen näkökulma puuttuu selkeät suuntaviivat ja strategiat liikaa byrokratiaa epäselvät käsitteet tietämättömyys rahoituksen ja ajan puute asiakkaiden moniongelmaistuminen työntekijävaihdokset Hyvinvointipalvelujen Kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukemisen palveluketjun opintopolun palvelukokonaisuus Kouvolan kaupungin tiedote 13.12.2013 13
Sektorin välistä yhteistyötä estäviä tekijöitä julkisen sektorin näkökulma kuntoutusjärjestelmä ja lainsäädäntä hajanaista paljon järjestöjä, järjestöillä erilaiset toimintatavat kuka kantaa vastuun? tietämättömyys rahoituksen puute jatkuvasti vaihtuvat hankkeet Se voi johtaa tietyllä tavalla ihmistä harhaan sen vuoksi, että jos sieltä (järjestöstä) ohjaillaan. Jos se ohjailu tapahtuu väärin. Jos se menee sekaisin. Se koko kompleksi menee sekaisin. ( ) ja hän (asiakas) ei myöskään tiedä, ketä kuunnella ja mitä tahoa ja sitä, kuka sitten loppupeleissä sitä laivaa ohjaa. Ja viime kädessä kuitenkin järjestävällä taholla pitäisi olla ne kaikki suitset käsissä. Kuntayhtymän edustaja 13.12.2013 14
Sektorien välistä yhteistyötä edistävät järjestö- ja kuntakyselyjen mukaan järjestöt kunnat yhteistyötä edistävät tekijät avoimuus asiakaslähtöisyys yhteinen kieli ja neuvottelut yhteinen tavoite joustavuus toimintatapojen tunteminen omasta toiminnasta tiedottaminen avoin vuoropuhelu ja kontaktit lait ja rakenteet suunnittelu yhteiset tavoitteet ja selkeä tehtävänjako seuranta 13.12.2013 15 Pirjo Lehtoranta
Kumppanuus sopimukseen perustuva, molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyösuhde Julkinen sektori allokoi taloudellisia resursseja järjestöille järjestöt ostopalvelun tuottajia tai avustuksen saajia Järjestöjen asema on vahva, kun se: - tarjoaa asiakkaalle ammatillista tukea - tuottaa hallinnon rajat ylittävää toimintaa - kehittää innovatiivisia uusia ratkaisumalleja - tarjoaa mahdollisuuden järjestöverkoston tuottamiin palvelupolkuihin (vapaaehtoistoimintaan ja työllistymiseen) - on tunnettu toimija, jonka toiminta on rahoittajan tavoitteiden mukaista ja kustannustehokasta. Resurssien vaihtoa vai yhteistoimintaa? 13.12.2013 16 Minna Mattila-Aalto
Kiitos! 13.12.2013 17 Minna Mattila-Aalto