Kansainväliset IL-kehykset suomalaisissa korkeakoulukirjastoissa. Kyselyn tulokset

Samankaltaiset tiedostot
Kansainväliset informaatiolukutaidon osaamistavoitteet muuttuivat - mitä, miksi ja miten?

Mittaamisen vaikeus. KOKEMUKSET JAKOON informaatiolukutaidon kipupisteet STKS:n seminaari, Helsinki

Kansallinen informaatiolukutaito IL ops: yliopistokirjastojen yhteinen SVY hanke

IL-SUOSITUKSEN TILANNE

LUNASTAAKO MOOC LUPAUKSENSA?

Kirjastojen uudet haasteet organisaatioiden tiedonhallinnassa: Informaatiolukutaidon ops: yliopistokirjastojen yhteinen SVY hanke

Millaisia tiedonhankinnan taitoja maisteri tarvitsee Peda-forum-päivät

Jyväskylän yliopiston kirjasto

Kuinka ohjata opiskelijoita informaatiolukutaitoon?

Informaatiolukutaidon uudet kehykset tiedonhankintataitojen opetuksessa TTY:llä

Tiedonhankintaklinikka elinikäisen oppimisen tukena. Lahden tiedepäivä Johanna Kiviluoto, LAMK

Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma - hankkeen päätösseminaari

Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa

Informaatiolukutaidon opintosuunnitelmalla lisää laatua ja vertailtavuutta tutkintoihin

Informaatiolukutaidon opettaminen

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa

Pienenevät budjetit - ratkaisuja etsimässä

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

Uusia tuulia tiedonhankinnan opetukseen

Osaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella -henkilöstön toiveet ja tarpeet

Yliopisto-opinnoissa karttuvat työelämätaidot. Eila Pajarre, Mira Valkonen ja Sanna Kivimäki TTY

Kirjaston integrointi opetukseen

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Uutta kipinää informaatiolukutaidon opetukseen

To cite this Article: Hakala, H., & Puttonen, K. (2017). Työelämän informaatiolukutaito joko siihen pitäisi tarttua?. Signum, 49(3),

Strategia vuosille Tarkistetut tavoitteet Strategiset päämäärät:

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki Riitta Pyykkö, TY

Sote-uudistusta odotellessa kirjasto- ja tietopalveluiden käyttö ja tarve yliopistollisessa sairaalassa

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut

Osaamispolut - digitaalinen itsearviointiväline rakennusinsinöörin osaamisen tunnistamiseen

Tule tule hyvä tieto!

Käyttäjäkoulutuksesta informaatiolukutaidoksi kaksi vuosikymmentä suomalaisten näkyvyyttä IFLA:ssa

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

I vuosikurssin opetus lukuvuonna

TIEDONHAUN VERKKO-OPETUKSEN KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS LAPPEENRANNAN TIEDEKIRJASTOSSA

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki Eija Wilen, CIMO

LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA

APA-tyyli. Petri Nokelainen

Höyläystä vai rakenteellisia muutoksia amk-kirjastoissa, entä Lahdessa? Korkeakoulukirjastojen talousseminaari Sirkku Blinnikka

Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi

Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Kielen opintopolut/ Language study paths

Opetusyhteistyön tiivistäminen ja yhteinen verkko-opetus

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä

Curriculum mapping - mikä, miten ja mihin?

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki Antti Auer

IL-seminaari: Oppimisen tulevaisuus - työkaluja muutokseen

Valmennuskurssit: tasa-arvoon, valmentautumiseen ja onnistumiseen liittyviä havaintoja

AVOIN DIGITAALINEN KULTTUURIPE RINTÖ JA OPISKELIJAT (5OP, HELSINGIN YLIOPISTO) MAIJA PAAVOLAINEN HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTO

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma

VÄISKI suullisen kielitaidon opetuksen kehittämishanke

Työn opinnollistamisen kehittäminen eri koulutusaloilla T Y Ö S T Ä O P P I M A S S A, T Y Ö H Ö N A R B E T E K O M P E T E N S K A R R I Ä R

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

TIEDONHALLINTATAITOJEN OPETUS OSANA YLIOPISTO-OPETUSTA. TieVie-hankkeen esittelyä Eija Suikkanen Turun yliopiston kirjasto

Työn opinnollistaminen ammattikorkeakoulussa. Liisa Vanhanen-Nuutinen

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista

Korkeakouludiplomi uudistaa avointa korkeakoulutusta

Ammattikorkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen markkinointi FINNIPS-verkoston yhteistyönä

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students.

JOUSTAVASTI TYÖSSÄ JA KORKEAKOULUSSA Moduulioppimisen mahdollisuudet ja haasteet

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

ENSIMMÄISEN VUODEN OPETTAJA

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Henkilötietosuojattu data

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Sisko Mällinen, FT

Tiedonhankinnan opintopolkua raivaamassa

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, , Jyväskylä

Osaamisen uudistamista vai uudelleen paketointia muuttuvassa työympäristössä

Kaisu Clarot ja Mervi Miettinen

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

Please note! This is a self-archived version of the original article. Huom! Tämä on rinnakkaistallenne.

VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Jyväskylän yliopisto KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS Avoin yliopisto

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

Englanniksi opettamisen ihanuus ja kamaluus

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

Korkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa

Tietoaineistoseminaari Rethinking

ehops-opastus Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Anne Lehto & Pirkko Fagervik & Christina Flemming & Kirsi Luukkanen & Eija Nevalainen & Maarit Putous & Katri Rintamäki & Helena Silvennoinen-Kuikka

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18 op. Opetussuunnitelma

Kyselyt Käyttäjäkysely Keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Transkriptio:

Kati Syvälahti, Helsingin yliopiston kirjasto Janika Asplund, Tampereen yliopiston kirjasto Kansainväliset IL-kehykset suomalaisissa korkeakoulukirjastoissa ST Kyselyn tulokset STKS IL-seminaari 17.11.2017

Sisältö Kyselyn tavoitteet Kyselyn toteutus Kyselyn tuloksia Informaatiolukutaidon standardit & tiedonhankinnan opetus kirjastoissa Informaatiolukutaidon kehykset Yhteenveto

Kyselyn tavoitteet Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten korkeakoulukirjastojen näkökulmia informaatiolukutaidon kehyksiin. Tutkimuskysymykset: Mitkä ovat/mikä on informaatiolukutaidon opetuksen kohderyhmä(t)? Kuinka tiedonhankinnan opetus on toteutettu esim. lähiopetus atk-luokassa tai verkkokurssi? Ovatko informaatiolukutaidon standardit tai kehykset tutut organisaatiossanne? Onko standardeja tai kehyksiä hyödynnetty opetuksen suunnittelussa? Kuinka hyvin informaatiolukutaidon kehykset kuvaavat opiskelijoiden tarvitsemia taitoja? Onko tulevaisuudessa organisaationne tarkoitus hyödyntää informaatiolukutaidon kehyksiä opetuksen suunnittelussa? Mikä on kurssien suunnittelun kannalta keskeisin IL kehys?

Verkkolomake lähetettiin yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen johtajille sähköpostilistojen avulla. Kysely oli avoinna 4-31.5.2017 ja jokaisesta kirjastosta vastattiin kerran. Kyselyn toteutus Kirjastonjohtajat joko vastasivat kyselyyn itse tai välittivät kyselyn vastattavaksi informaatiolukutaidon opetuksen asiantuntijoille omassa kirjastossaan. Verkkolomakkeella kysymykset olivat englanniksi ja kyselyyn sai vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Tietoa kirjastojen näkemyksistä kehyksiin kerättiin avoimilla ja strukturoiduilla kysymyksillä. Kyselyyn tuli 31 vastausta.

Informaatiolukutaidon standardit Vuonna 2000 ACRL (The Association of College & Research Libraries) julkaisi informaatiolukutaidon standardit (The Framework for Information Literacy for Higher Education). Kansallisessa Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma-hankkeessa 2004-2006. Suomeksi käännetyistä standardeista on kirjastoille annettu suosituksia informaatiolukutaidon integroimiseksi korkeakouluopintoihin IL-suositusta päivitettiin 2013: SYN (Suomen yliopistokirjastojen neuvosto) ja AMKIT-konsortio (Ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortio) laativat yhteisen suosituksen Suositus Suomen korkeakouluille: Informaatiolukutaito korkeakouluopinnoissa.

IL-standardit opetustyössä

Olemme aikanaan todella perusteellisesti tutustuneet ILstandardeihin ja huomioineet ne suunnitellessamme tiedonhankinnan opetusta. Informaatiolukutaidon standardit käytännössä "Standardeja on käytetty, kun on käyty laitoksilla keskustelemassa th-opetuksesta." "Standardien pohjalta on laadittu IL-ops, jota on vaihtelevasti hyödynnetty opetuksessa. Opiskelijoiden informaatiolukutaitojen arvioinnissa on hyödynnetty myös standardeja." "Kolmivaiheinen mallimme perustuu IL-standardeihin."

Tiedonhankinnan opetus kirjastoissa

Monimuotoista opetusta

Vuonna 2015 ACRL julkaisi informaatiolukutaidon kehykset (The Framework for Information Literacy for Higher Education).

IL-kehykset opetustyössä

Informaatiolukutaidon kehykset käytännössä "Koulutusohjelmien kanssa keskulteltaessa osaamistavoitteita on käytetty pohjana opetuksen suunnittelussa. Osaamistavoitteita on muotoiltu kehysten avulla." "IL-opetuksen toteutuksia on muutettu huomioimalla uudet kehykset." "Koulutukset ovat yhdistelmä vuoden 2000 ja 2015 kehyksistä, mutta painotus on uudemmissa." "Me teimme 0,5 opintopisteen laajuisen MOOC periaatteella toimivan kurssin polkuopiskelijoille kokonaan uusien kehysten lähtökohdasta..."

Kuinka hyvin informaatiolukutaidon kehykset kuvaavat opiskelijoiden tarvitsemia taitoja?

IL-kehykset & opiskelijoiden taidot "Kehysten esitystapa ja kieli ei tuo samalla tavalla esille työelämätaitoja kuin muut toimijat." "Uuden tiedon hakeminen, arviointi ja tekijänoikeudet ovat nykypäivän yleissivistystä. Ajattelemme että työnantajat edellyttävät näiden taitojen osaamista akateemisesti koulutetuilta. Akateemisilla aloilla työskentelevien tulee hallita kaikkia kehysten osa-alueita." "Frames are better than former standards because they have a broader view of what IL skills are." "Kehykset ovat kuitenkin selkeä parannus aikaisempaan: ne ovat mm. työelämälähtöisiä ja huomioivat muuttuneen tietoympäristön."

Mikä oli kehyksistä suosituin?

Näkökulmia kehyksiin "We think they should be translated to Finnish and connect again like previous standards to all Higher education in Finland..." "Kiitos teille kyselystä ja sen myötä kiinnostuksesta perehtyä tarkemmin IL-viitekehykseen." "Kovin korkealentoista on tämä IL-raamisto." "On tarpeellinen ja tärkeä päivitys edelliseen suositukseen; tämä on nyt paremmin ajan tasalla ja vastaa nykypäivän informaatioympäristöä..." "2015 kehyksiin tulleisiin uusiin sisältöihin liittyvät käytännön pedagogiset esimerkit,hyödyttäisivät kaikkia kirjastoja tiedonhankinnan opetuksessa."

Yhteenveto Kyselyyn vastanneista kirjastoista 71 % tunsi ACRL:n informaatiolukutaidon kehykset Kirjastoista 39 % oli jo hyödyntänyt kehyksiä osaamistavoitteiden ja opetussuunnitelmien päivittämisessä sekä eri vaiheiden opiskelijoiden kurssitoteutuksissa 58 % aikoo hyödyntää kehyksiä tulevaisuudessa, 31 % miettii mahdollisuutta Käytännön esimerkkejä kehysten soveltamisesta toivotaan lisää Kehykset nähdään hyvänä keskustelun apuvälineenä Kehysten suomennoksia toivotaan Kyselyn tuloksista on tekeillä suomenkielinen ja kansainvälinen artikkeli

Kiitos! Kati Syvälahti Helsingin yliopiston kirjasto kati.syvalahti@helsinki.fi Janika Asplund Tampereen yliopiston kirjasto janika.asplund@uta.fi

Lähteet ACRL. (2000). Information Literacy Competency Standards for Higher Education. Retrieved from http://www.ala.org/acrl/standards/informationliteracycompetency ACRL. (2015). Framework for Information Literacy for Higher Education. Retrieved from http://www.ala.org/acrl/standards/ilframework Foasberg, N. M. (2015). From Standards to Frameworks for IL: How the ACRL Framework Addresses Critiques of the Standards. Libraries and the Academy 15(4), 699-717 Saatavana doi: 10.1353/pla.2015.0045 Keller, P. (2016). The Framework for Information Literacy: Academic Librarians' Perceptions of Its Potential Impact on Higher Education Library Praxes (Doctoral dissertation). Saatavana http://hdl.handle.net/1928/32307 Kuhlthau, C. C. (2013). Rethinking the 2000 ACRL Standards: Some Things to Consider. Communications in Information Literacy 2013, Vol.7(2), 92-97. Saatavana http://www.comminfolit.org/index.php?journal=cil&page=article&op=view&path[]=v7i2p92&path[]=166 Mackey, T., & Jacobson, T. (2011). Reframing Information Literacy as a Metaliteracy. College & Research Libraries, 72(1), 62-78. doi:https://doi.org/10.5860/crl-76r1 Oakleaf, M. (2014). A Roadmap for Assessing Student Learning Using the New Framework for Information Literacy for Higher Education. The Journal of Academi Librarianship, 40(5), 510-514. Saatavana DOI: 10.1016/j.acalib.2014.08.001 Syvälahti, K., & Asplund, J. (2015). Kansainväliset informaatiolukutaidon osaamistavoitteet muuttuivat - mitä, miksi ja miten?. Signum,. Saatavana https://journal.fi/signum/article/view/52210 Syvälahti, K. & Asplund, J. (2017a, September). A Finnish Academic Libraries Perspective on the Information Literacy Framework. (Abstract). Presented at S. Špiranec et al (Eds.). The Fifth European Conference on Information Literacy (ECIL). September 18th-21st, Saint-Malo, France. The Book of Abstracts, 212. Saint-Malo: Information Literacy Association (InLitAs). Saatavilla http://ecil2017.ilconf.org/wp-content/uploads/sites/6/2017/09/ecil-2017-book-of-abstracts.pdf Syvälahti, K. & Asplund, J. (2017b, September). A Finnish Academic Libraries Perspective on the Information Literacy Framework. (PowerPoint slides). Presented at The European Conference on Information Literacy (ECIL), Saint Malo, France. Saatavilla http://ecil2017.ilconf.org/wp-content/uploads/sites/6/2017/10/d322katisyvalahtijanikaasplund.pdf Linkit: Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma hankkeen ohjausryhmä (2004): Suositus yliopistoille informaatiolukutaidon oppiainesten sisällyttämiseksi uusiin tutkintorakenteisiin. Saatavana http://www.helsinki.fi/infolukutaito/ilopetus/il_suositusteksti.pdf SYN ja AMKIT (2013) Suositus Suomen korkeakouluille Informaatiolukutaito korkeakouluopinnoissa. Saatavana http://yliopistokirjastot.fi/wp-content/uploads/2015/06/ilsuositus_fi.pdf Kuvat: Helsingin yliopisto/uni Material Bank; Jonne Renvall/Tampereen yliopisto