Kempeleen kirjaston ajankohtaisasiat 27.5.2014 Palveluvaliokunta Kaksi kirjastoa Kempeleen kirjastossa on kaksi toimipistettä, pääkirjasto Zeppelinin kauppakeskuksen kolmannessa kerroksessa ja lähikirjasto-koulukirjasto Tietotori lukion ja yläkoulun talossa. Fyysisiä käyntejä kirjastoissamme oli 155 586 vuonna 2013. Lainaajia oli 8672. Kauppakeskuksessa sijaitsevassa pääkirjastossa käy paljon asiakkaita myös ympäristökunnista muiden asiointiensa lomassa. Pääkirjaston aukioloajat: ma-pe 11-20, la 10-15, kesällä 26.5.- 10.8.2014 ma-pe 11-19. Tietotorin aukioloajat: ma-pe 12-16, suljettu syys- ja talvilomaviikon sekä koulujen kesäloma-ajan. Vuosilomat rytmitetään ilman sijaisia siten, että pääkirjasto on auki koko kesän. Yllättävää kyllä heinäkuu oli viime vuonna vuoden kolmanneksi vilkkain lainauskuukausi. Kempeleessä toimitaan aktiivisesti pienin resurssein Kempeleen kirjaston taloudellisuus (= kulut/tuotokset) on kaikkien Suomen kuntien kirjastojen joukossa toiseksi paras (lukema 0,94). Vain Muuramessa, jossa lukema oli v. 2013 osalta 0,93 käytettiin suhteessa vähemmän rahaa kirjaston toimintoihin. Kirjahankinta/1000 asukasta Kokonaislainaus / Toimintakulut / Henkilöstöä (henkilötyövuotta)/ 1000 asukasta Henkilöstökulut + kirjastoaineistokulut / fyysiset käynnit + kokonaislainaus = TALOUDELLISUUS Henkilöstökulut / Kempele 2013 Oulun seutukunta Koko maa Opetusminist. 2013 2013 suositus 257 283 293 400 20,59 20,30 17,19 vähintään 18 39,12!!! 54,04 59,01 0,57 0,71 0,77 vähintään 0,8-1 htv/1000 asukasta 0,94 1,31 1,47 22,68 30,20 32,24 Henkilöstöresurssit ovat liian pienet muihin kirjastoihin, suosituksiin ja käytännön työhön suhteutettuna. Yli 16 000 asukkaan kunnassa suositus on 16 henkilöä, Kempeleessä on tällä hetkellä 8 henkilöä töissä. Pitkienkin virkavapauksien työt olemme hoitaneet v. 2013-2014 ilman sijaista, mikä ei voi jatkua tulevaisuudessa. Vuoden 2014 alusta lähtien emme saaneet säästöjen takia palkata myöskään n. 50 % 1
työajalle kirjastovirkailijaa Tietotorille kun tehtävää aiemmin hoitanut kirjastovirkailija-opettaja siirtyi kokopäiväisesti opettajaksi. Kempeleen kirjaston lainausluvut ovat niukoista resursseista huolimatta olleet viime vuosina nousussa, toisin kuin koko maassa: 2013 2012 2011 Lainamäärät Kempeleessä (pääkirjasto ja Tietotori) 337 303 333 940 329 861 Toimintakulut 640 869 660 135 654 562 Lapset ja seniorit huomioitu Kempeleen kirjastossa tehdään hienoa lastenkirjastotyötä ja yhteistyö koulujen kanssa on ollut systemaattista vuodesta 2007 lähtien. Kaikkiin alakoulun luokkiin ollaan yhteydessä vähintään kerran lukuvuoden aikana. Kirjaston työntekijät ovat laatineet koulujen 1.- 6. luokkia varten lukudiplomilistat. Diplomia varten luetaan 4-6 kirjaa ja tavoitteena on innostaa oppilaita lukemaan ja tutustuttaa heidät kirjallisuuden eri muotoihin. Lukudiplomeja suoritettiin viime vuonna yhteensä 531 kpl (188 diplomin lisäys edelliseen vuoteen verrattuna). Lukudiplomin suorittajat 2007-2013: Vuosi Suorittajien määrä: 2007-2008 292 2008-2009 343 (+51) 2009-2010 345 (+2) 2010-2011 281 (-64) 2011-2012 343 (+62) 2012-2013 531 (+188) Lukutaitoa edistetään myös käymällä vinkkaamassa kirjoja 1. 9.-luokkalaisille ja tiedonhakua opetetaan kouluissa paikan päällä. Koululuokkia kutsutaan aktiivisesti myös kirjastovierailuille harjoittelemaan erilaisten tehtävien avulla kirjaston ja kirjastokokoelmien käyttöä. Viikoittaiset satutunnit tuovat puolestaan pieniä käyttäjiä tutustumaan kirjastoon. Kirjaston väki on käynyt pitämässä satutuokioita myös päiväkodeissa ja vieraillut pyydettäessä koulujen vanhempainilloissa. Nukketeatterivierailuja ja lastenmusiikkikonsertteja järjestetään kulloistenkin resurssien mukaan, yhteistyössä kunnan kulttuurituotantopäällikön kanssa. Tapahtumiin ja kirjailijavierailuihin on haettu aktiivisesti valtionavustuksia yhdessä lähikuntien kirjastojen kanssa. Kempeleen kirjasto on mukana valtakunnallisessa Lukuinto-ohjelmassa http://www.lukuinto.fi/. Tavoitteena on luoda kouluille, kirjastoille ja kodeille toimintamalleja lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaidon kehittämiseksi sekä oppilaiden tiedonhallinta- ja medialukutaitojen parantamiseksi. 2
Aktiivinen työ lukuinnon herättämiseksi on tuottanut hedelmää: kirjaston lasten ja nuorten osastojen lainausluvut ovat nousseet huikeasti kuten tilastosta näkyy. Kempeleen pääkirjaston lasten ja nuorten osastojen lainaus vuosina 2006-2013 Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lainattu 113 542 119 476 136 704 139 792 140 385 143 987 151 547 155 623 Erotus +5 934 (+5,2 %) +17 228 (+14,4 %) +3088 (+2,3 %) +593 (+0,4 %) +3602 (+2,5 %) +7560 (+5,2 %) +4076 (+2,7 %) Nousua lasten ja nuorten lainauksessa vuodesta 2006 vuoteen 2013 on 37 %. Ikääntyvän väestön kirjastotarpeita kartoitettiin vuonna 2012 Kempeleen seniorikirjastoprojektin avulla. Kirjaston työntekijät ovat pyrkineet jatkamaan projektissa aloitettuja toimintoja. Kirjastoon on koottu Seniorikeidas, josta voi lainata ikäihmisille suunnattua aineistoa kuten isotekstisiä kirjoja, äänikirjoja, ikääntymiseen liittyvää tietokirjallisuutta, muistipelin sekä erilaisia lukemisen apuvälineitä. Kirjaston eteisaulassa on myös Ikäihmisten ilmoitustaulu vapaassa käytössä erilaisten ikääntyneille suunnattujen tapahtumien ja palvelujen tiedotuskanavana. Aloitimme myös kotipalvelun, eli toimitamme kirjoja ja muuta aineistoa maksutta kotiin, niille jotka eivät pääse itse kirjastoon. Tällä hetkellä kotipalveluasiakkaita on yhteensä kaksitoista. Yhteistyökumppaniksemme saimme Lions Club Kempele-Sampolan http://www.eclubhouse.org/sites/kempelesampola/, jonka vapaaehtoiset vievät kirjakassit perille. Kirjallisuuspiiri (kerran kuussa) on kiinnostanut lähinnä iäkkäämpää väestöä ja Ikäihmisten tietotiistaissa on käynyt vaihtelevasti 3-40 henkeä. Kerran kuussa pidettyjen infojen aiheina ovat olleet mm. pankki- ja apteekkiasiat, paikallistietous ja juhlien järjestäminen. Kirjastossa on työllistämistuella töissä henkilö, joka on vapaa-aikanaan aktiivinen kotiseututyön tekijä. Hän on käynyt eläkeläisjärjestöissä, seurakuntataloissa ja asukastuvalla pitämässä kirjavinkkausta, mainostanut kirjaston palveluja seniorien näkökulmasta sekä esitellyt Kempelettä koskevaa kirjallisuutta ja Kempele-aiheisia tiedonlähteitä. Tällainen toiminta on vaarassa loppua työntekijän määräaikaisuuden päätyttyä syksyllä 2014. Loppuvuosi 2014 Loppuvuonna työvoiman määrä toivon mukaan normalisoituu yhdeksäksi, kun kukaan ei ole ainakaan tällä tietoa virkavapaalla. Kuten edellä mainittiin, eläkeläisten kirjavinkkaus ja kirjastoesittelyt ovat olleet työllistämistuella palkatun ammattilaisen varassa ja määräaikaisen työn mahdollinen loppuminen merkitsee supistusta näihin palveluihin. Tietotoritoiminnan selvittäminen on ollut työnä vuoden alkupuoliskolla. Kirjaston, koulujen, varhaiskasvatuksen toimijoiden sekä nuorisotoimen yhteinen kanta on ollut, että Tietotorin kirjasto on säilytettävä. (kirjaston laatima erillinen raportti Tietotoritoiminnasta liitteenä). Lähikirjaston syksyn tilanne konkretisoituu, kun nuorisotoimen tilaratkaisut selkiintyvät. 3
Kirjastolla on tahtoa tehdä rakentavaa yhteistyötä niin koulujen kuin nuorisotoimen kanssa. Lienee kuitenkin selvää, että sekä lähikirjasto että nuorisotoimen ydintoiminnot eivät kokonaisuudessaan voi mahtua nykyiseen Tietotorin tilaan. Lukittavat toimistotilat ja mahdollinen keittiötila voisivat olla paremmin saatavissa muualta koulukeskuksesta. Tietotorin tiloja muuntamalla (hyllyt ovat pyörillä siirreltäviä) ja esim. yleisökoneiden siirrolla koulun puolelle tai väliseinän avulla - saataisiin osaan Tietotoria tilaa nuorisotoimen varusteille. Kirjaston budjetissa on vuosikaudet ollut kuilu talousarvion ja todellisten kulujen välillä. Esim. välttämättömät toimistotarvikkeet ovat maksaneet 2013 puolta enemmän kuin TA:ssa on suunniteltu ja koneiden ja laitteiden vuokriin on arvioitu liian pieni summa. Asiaan on vuosien varrella yritetty saada korjausta, mutta hinnat nousevat nopeammin kuin talousarviossa otetaan huomioon. Tällöin ainoa keino pysyä arviossa on kirjastoaineistokuluissa säästäminen, mikä on kestämätöntä kehitystä kirjaston toiminnan kannalta. Vuonna 2013 pystyttiin käyttämään vain 93,7 % kirjastoaineistomäärärahoista, jotta raamissa jotenkin pysyttiin. Kirjaston pitäminen elinvoimaisena jatkossa vaatii kunnalta satsausta henkilöstöön ja aineistomäärärahoihin Valtaosa kuntien kustannuksista koostuu koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen menoista. Esimerkiksi vuoden 2012 toimintakertomuksessa Kempeleen kunnan Terveys- ja toimintakykypuolen nettomenot olivat 20 688 092 euroa. Pikaisella laskulla se tekee 1263 /asukas. Kirjaston menot/asukas olivat samana vuonna 40,79 ja vuonna 2013 vieläkin alemmat. Kulttuuri- ja liikuntapuolen vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja osallisuuteen yhteiskunnasta on kuitenkin kiistaton ja yksi halvimpia ongelmien ennaltaehkäisykeinoja. Etenkin lapsiperheille ja pienituloisille vapaa-aikapalvelut ovat tärkeä tukimuoto. (Hyvinvointia myös kulttuuri- ja liikuntapalveluista. Kunnallisalan tutkimussäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 77 (2014) http://www.kaks.fi/sites/default/files/tutkjulk_77_net.pdf ) Valtionhallinnon edustaja, aluehallintoviraston kirjastotoimen asiantuntija Merja Kummala-Mustonen on ollut huolissaan Kempeleen kirjastoon kohdistuvista säästöpaineista. Hän on luvannut mielellään tulla tarvittaessa mukaan keskustelemaan päättäjien kanssa kirjaston tulevaisuudennäkymistä. Merja Kummala-Mustosen sähköpostiviestistä 11.4.2014: Vuonna 2013 Kempeleen kirjaston käyttömenot olivat vain 39,12 euroa asukasta kohden. Valtakunnallinen keskiarvo oli 59,01 e/as. Viime vuoden kirjastopalvelujen perushinta oli 68,19 e asukasta kohden. Eli Kempele käytti tästä ainoastaan vähän yli puolet. Kempeleen laskennallinen valtionosuus oli perushinta 68,19 e kertaa kunnan eli aika paljon laskennallisesta jää käyttämättä. Toki valtionavustus oli vain 30,96 % ja kunnan omarahoitusosuus 69,04 % laskennallisista kustannuksista. Kirjaston laskelman mukaan kunnan saama valtionavustus eli 30,96 % perushinnasta tarkoittaa euroina 21,1 /asukas. Kunta itse on siis satsannut kirjastoon 18,02 / asukas vuonna 2013. 4
Vuoden 2015-2016 suunnitelmat: uusi kirjastojärjestelmä ja Outi-kirjastojen isommat kuviot Kirjastoyhteistyö on ylittänyt kuntarajoja jo vuosikymmeniä: Kempeleen kirjastokin on kuulunut kuntienväliseen Outi-kirjastokimppaan jo 1980-luvulta lähtien. Vuoden 2012 alusta mukaan liittyi Oulun kaupunginkirjasto. Nyt kokoonpanoon kuuluu Kempeleen ja Oulun lisäksi Iin, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Siikajoen, Tyrnävän ja Vihannin kirjastot. Outi-kirjastoilla aineisto on yhteisessä kirjastojärjestelmässä ja käytössä on yhteinen kirjastokortti. Kunnat linjasivat 23.8.2012 päivätyssä yhteistyösopimuksessaan: Sopijapuolet sitoutuvat kirjastojärjestelmän, verkkokirjaston ja ohjelmalaajennusten hankintaan ja uudistamiseen, mikäli ne ovat yhteisen kimpan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia. Uuden kirjastojärjestelmän ja verkkokirjaston valintaprosessi on käynnissä ja se toteutuu todennäköisesti 2015-2016. Oulun kaupunginkirjasto on pääneuvottelijana eikä heillä ollut 23.4.14 kysyttäessä antaa tarkempaa tietoa aikataulusta tai hinnoista. Harkittavina ovat sekä kaupallinen että avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä. Syksyyn mennessä on todennäköisesti enemmän tietoa tuleeko vuoden 2015 talousarvioon varata rahaa tähän investointiin ja kuinka paljon. Outi-kirjastojen myöhästymismaksu- ym. käytännöissä on tällä hetkellä eroavaisuuksia. Asiakaspalvelun parantamiseksi tavoitteena on kuitenkin jatkossa pikku hiljaa yhtenäistää käytäntöjä. Tämä voi tietää pieniä maksujen muutoksia suuntaan tai toiseen. Outi-kirjastokenttä saattaa myös laajeta tulevina vuosina, kun muiden kuntien kanssa käydään neuvotteluja yhteiseen järjestelmään siirtymisestä. Mukana neuvotteluissa ovat mm. Hailuoto, Pyhäjoki, Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski. Laajat yhteenliittymät ovat kirjastomaailmassakin ajan suunta. Toisaalta se vaatii yksittäisiltä kunnilta sopeutumista yhteisiin sääntöihin ja maksuihin, toisaalta kirjastopalveluiden ajantasaisuus toteutuu paremmin pienissäkin kunnissa. Kimppana voimme neuvotella paremmat sopimukset kuin yksin ja esimerkiksi koko e- kirjakokoelma on yhteiskäytössä vaikka maksut jyvittyvät kuntien väkiluvun mukaan. 5