Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa



Samankaltaiset tiedostot
Lausuminen kertoo sanojen määrän

Suomen puherytmi typologisessa katsannossa

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan

Puhesynteesin perusteet: Lingvistinen esikäsittely

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

lappeen Ranta tutkielma yhdyssanoista, sanaliitoista ja niiden poikkeamista sosiaalisen median keskusteluissa

Suomen prosodian variaation tutkimuksesta

PITKÄT YHDYSSUBSTANTIIVIT HELSINGIN SANOMISSA

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)

11.4. Context-free kielet 1 / 17

Automaattinen semanttinen annotointi

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

YHTEENKIRJOITUS. YHDYSSANA SANALIITTO YHDYSSANA SANALIITTO ilmaisee yhtä käsitettä sanapari tai ryhmä, jonka merkitysseikat sitovat yhteen

Mikael Agricolan teosten yhdysadjektiivit

9.5. Turingin kone. Turingin koneen ohjeet. Turingin kone on järjestetty seitsikko

FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

1 Kannat ja kannanvaihto

Ylöjärven opetussuunnitelma Valinnainen kieli (B2)

LUOKANOPETTAJA VAI LUOKAN OPETTAJA? Abiturienttien yhdyssanataidot osittaissanelutestillä mitattuna. Pro gradu -tutkielma Tarja Eerola

Johdatus L A TEXiin. 10. Matemaattisen tekstin kirjoittamisesta. Matemaattisten tieteiden laitos

Sanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä

on rekursiivisesti numeroituva, mutta ei rekursiivinen.

8. Kieliopit ja kielet

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. Itä-Suomen yliopisto ...

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

for Adobe InDesign CS (Win) suomi

jäsentäminen TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho 26. marraskuuta 2015 TIETOTEKNIIKAN LAITOS

Miten opetan suomea? luento CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

for Adobe InDesign CS2 (Mac) suomi

Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22

Miten lokalisointityö kohtaa kielen normatiivisuuden?

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

M =(K, Σ, Γ,, s, F ) Σ ={a, b} Γ ={c, d} = {( (s, a, e), (s, cd) ), ( (s, e, e), (f, e) ), (f, e, d), (f, e)

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

AMMATTIKOULULAISTEN JA LUKIOLAISTEN YHDYSSANAOSAAMINEN OSITTAISSANELUTESTILLÄ MITATTUNA

Asiasanat: leksikologia, morfologia, sananmuodostus, produktiivisuus, johdokset, yhdyssanat, yhdysverbit, yhdyspartisiipit

Todennäköisyyslaskenta I, kesä 2017 Helsingin yliopisto/avoin Yliopisto Harjoitus 1, ratkaisuehdotukset

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely. T (3 ov) L. Kevät Luentokalvot: Krista Lagus ja Timo Honkela

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Tommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 5. marraskuuta 2015

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

Puhekorpukseet. Puhekorpukset ja puhetietokannat. Puhekorpus. Martti Vainio

Kirjoita yhdyssanat "väärin"

Luonnollisella kielellä keskustelevat järjestelmät

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 6 (8 sivua) OT. 1. a) Määritä seuraavat summat:

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

Suomen uudissanoja. Matti Räsänen. Kielineuvoston seminaari Tukholma

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

Vfo254: Puhekorpusten käyttö. Puhekorpusten lingvistinen representaatio. Yleistä. Symbolinen representaatio. Martti Vainio. Transkription tarkkuus

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

Muodolliset kieliopit

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli

Tässä luvussa mietimme, kuinka paljon aineistossa on tarpeellista tietoa Sivuamme kysymyksiä:

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät

Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta

Säännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet

Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle.

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen

Opinnäytetyön ulkoasu

Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Edistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.

Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus

AAMIAISKAHVILASTA ÖTÖKKÄTARJONTAAN. Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa

Insinöörimatematiikka A

Johdatus matematiikkaan

ONGELMA. Käsittelen persoonapronominien monikon genetiivi- ja akkusatiivimuotojen morfologista

Synkronoitu luenta suomen rytmin tutkimuksessa

Tulostettavat KPL-lisätehtävät

TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008

Kielitohtori.fi:n oikeinkirjoitusta ja muoto-oppia koskevat kielenhuoltokysymykset

Digitalia-projektin tekstinlouhinnan tuloksia. Kimmo Kettunen

Täydentäviä muistiinpanoja laskennan rajoista

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla

Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe

Lyhenteet kotihoidon hoitokertomuksissa. Taina Lehtomäki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Transkriptio:

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010

Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite omaksuttiin saksan ja ruotsin ortografioista kyseenalaistamatta Agricolan yhdyssanat ovat hyvin samanlaisia kuin nykysuomen tunnetuimpana poikkeuksena prefiksiverbit toisaalta yhteen- ja erikseenkirjoitus ei vaikuta vielä yhtä kontrolloidulta yhdistämättömänkään sanan jakoa eri riveille ei aina merkitä (yleensä kuitenkin)

Yhdyssanan kielioppikuvauksen historia tyhjästä yhtäkkiä valmiiksi? varhaisissa kuvauksissa (esim. von Becker 1824) ei juuri mainintoja: lähinnä kyseenalaistettiin Agricolan prefiksiverbit yhdyssanan kuvaus ilmestyy kielioppeihin yhtäkkisesti liki identtisessä muodossa: yhteinen lähde?

Collan (1847) ja Eurén (1849) samat asiat liki identtisessä järjestyksessä: suomen ilmaisuvoima suomessa ei ole yhdysverbejä mutta paljon yhdyssubstantiiveja, jotka usein (Eurén) kirjoitetaan yhteen NOM- ja GEN-alkuisuus -nen-sana määriteosana päättyy -s- Collanista ja Eurénista alkaen kuvaukset pysytelleet kieliopista toiseen samantapaisina

Yhdyssana nykykieliopeissa nykyistenkin kielioppien määritelmät yhdyssanalle ovat varsin triviaaleja: kokonaisuus, joka koostuu kahdesta tai useammasta sanasta mutta on kielen yksikkönä yksi sana (ISK 398) kahdesta tai useammasta sanasta muodostettu sana (Laakso & Lieko) itsenäinen morfologis-semanttinen yksikkö (Niinimäki)

Yhdyssanojen frekvenssi sanakirjafrekvenssi: 65 % kaikista sanoista yhdyssanoja (Saukkonen 1973) Saukkosen aineistona Nykysuomen sanakirja uudemmassa kielessä luku lienee vieläkin suurempi tekstifrekvenssi: 87 % N N -jonoista yhdyssanoja (Mäkisalo 2000) näin siis jopa puhutun kielen aineistossa

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? W W vai W=W? jos kumpikin W on substantiivi, W=W:n todennäköisyys kasvaa N N vai N=N? jos edeltävä N on nominatiivissa, N=N todennäköinen jos genetiivissä, N=N mahdollinen muuten N=N harvinainen mutta mikä erottaa tulkinnan?

Yhdyssanan kriteerejä pääsääntönä yhteen kirjoittamiselle on semanttinen eriytyneisyys tämä ei kuitenkaan koske kaikkia tapauksia, joissa merkitys ei ole kompositionaalinen! tavallisin tyyppi SUBST:NOM=SUBST syntaktinen kriteeri: nominatiivimuotoinen substantiivimäärite morfologinen kriteeri: yhdyssanamuodot kuten -nen > -s

Kriteerien arviointia näistä vain morfologinen kriteeri tekee todellisen eron kiteytyneisiin fraaseihin (sanaliitot ym.) kielenilmauksissa merkitys on aina enemmän kuin osiensa summa! morfologinenkin kriteeri voitaisiin yhtä hyvin tulkita morfologiseksi sandhiksi

Yhdyssana puheessa jo Penttilä: puheessa ei tarpeen erottaa yhdyssanoja sanaliitoista ISK 399: yhdyssanalla tyypillisesti pääpaino ensitavulla, samoin Karlsson (1983) ISK kuitenkin myöntää, ettei eroa vastaavaan sanaliittoon välttämättä ole puhutussa kielessä siis vain paino erottaisi yhdyssanat vastaavista sanaliitoista

Painokriteerin sietämätön keveys Niemi (2009): yhdyssanan paino ensitavulla jopa frasaalisissa ad hoc -yhdyssanoissa kuten: mikä-sen-nimi-nyt-taas-olikaan-näyttelijä anna-mun-kaikki-kestää-tilanne onko näin oikeastaan koskaan?!

Yhdyssana fonologisena sanana? Suomi (1985) torjuu yksi toisensa jälkeen yhdistämättömänkin sanan fonologiset kriteerit Nieminen (1995) osoittaa, että yhdyssanan painotus voi olla kuten minkä hyvänsä syntagman Lantee & Nieminen (FP 2008): monitulkintaisen yhdyssanojen erottaminen toisistaan painon avulla hyvin epävarmaa

Painotus kuljettaa informaatiota vertaa:,nuori 'pari vs. 'nuori,=pari 'mikä-sen-,nimi-nyt-taas-,olikaan-'näyttelijä (tms.; tässä myös sanajärjestys poikkeaa vastaavasta lauseesta) MUTTA: merkityseron tuottaminen painon avulla on hyvin epävarmaa kielessä, jossa painon foneettiset korrelaatit ovat heikot

Yhdyssana on kirjoitetun kielen ilmiö kirjoitusasua muuttamalla on mahdollista saada aikaan hienovaraisia semanttisia eroja erot eivät kuitenkaan toteudu puhutussa kielessä kirjoitetun kielen sääntö yhteen kirjoittamisesta on ortografinen knoppi: sillä erotetaan sivistynyt kirjoittaja muista

Lopuksi: Yhdyssana kielessä suomen kirjoitetun kielen käytännössä yhdyssana on alusta saakka otettu annettuna kuvaus ja käsite kehittyivät käytännön pohjalta teoria pyrkii selittämään käytännön toisaalta tämä mahdollistaa emergenttisen uudennoksen nykykielessä yhdyssana vs. ei-yhdyssana on sivistyneen kirjoitetun kielen knoppi

KIITOS!