Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto
Esityksen sisältö Toimintaympäristö Turvallisuuspolitiikan linjauksia Puolustuksen kehittäminen Selontekomenettelystä
Kansainvälinen turvallisuuskehitys USA USA VENÄJÄ VENÄJÄ NATO NATO EU EU YK YK ETYJ ETYJ MUUTTUVA MAAILMAN- JÄRJESTYS MUUTTUVA MAAILMAN- JÄRJESTYS KIINA KIINA TEKNOLOGIA, KRIITTISET TOIMINNOT TEKNOLOGIA, KRIITTISET TOIMINNOT MAAILMAN- TALOUS MAAILMAN- TALOUS KRIISIT JA KONFLIKTIT KRIISIT JA KONFLIKTIT SOTILAALLISEN VOIMAN KÄYTTÖ SOTILAALLISEN VOIMAN KÄYTTÖ TARTTUVAT TAUDIT TARTTUVAT TAUDIT IHMISOIKEUDET, DEMOKRATIA IHMISOIKEUDET, DEMOKRATIA JOUKKOTUHO- ASEET, ASEVALVONTA JOUKKOTUHO- ASEET, ASEVALVONTA ENERGIA, LUONNONVARAT ENERGIA, LUONNONVARAT ILMASTON- MUUTOS, YMPÄRISTÖ ILMASTON- MUUTOS, YMPÄRISTÖ VÄESTÖ- KEHITYS VÄESTÖ- KEHITYS TURV.KEHITYS SUOMEN LÄHIALUEILLA TURV.KEHITYS SUOMEN LÄHIALUEILLA TERRORISMI TERRORISMI EUROOPAN NEUVOSTO EUROOPAN NEUVOSTO
Selko-09 linjauksia Suomi seuraa Venäjän kehitystä keskeisimpänä Suomen turvallisuusympäristöön vaikuttavana tekijänä. Suomen ja yleisemmin Pohjois-Euroopan rajat ovat Venäjän vakaimpia naapurialueita. Muutosta Suomen lähialueen turvallisuustilanteessa ja sotilaallisen voimankäytön tai sillä uhkaamisen mahdollisuutta ei kuitenkaan voida sulkea pois. Suomi kehittää suhteitaan Venäjään niin kahdenvälisesti kuin Euroopan unionin jäsenenä.
Selko-09 linjauksia Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syventäminen vahvistaa Suomen turvallisuutta. Suomi toimii unionissa aktiivisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi ja osallistuu sen toteuttamiseen täysimääräisesti. Suomi antaa muille jäsenmaille apua avunantovelvoitteen mukaisesti ja odottaa muiden jäsenmaiden toimivan samoin Suomi ottaa politiikassaan huomioon, ettei unionilla ole omaa puolustussuunnittelua eikä yhteisen puolustuksen järjestelyjä. Suomi tukee Euroopan unionin ja Naton välisen yhteistyön tiivistämistä.
Selko-09 linjauksia Suomi pitää Natoa keskeisimpänä sotilaallisen turvallisuusyhteistyön alalla toimivana järjestönä. Suomi osallistuu aktiivisesti kumppanimaille avoinna olevaan yhteistyöhön ja osallistuu Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Suomi katsoo, että Naton tavoitteet kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden edistämiseksi ovat yhteensopivat Suomen ja Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden kanssa.. On olemassa jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen Natojäsenyyttä. Laaja poliittinen yhteisymmärrys on välttämätöntä ja kansalaismielipiteen huomioiminen tärkeää mahdollisesta jäsenyydestä päätettäessä.
Suomen Nato-suhteen kehitys selonteoissa 2009 On olemassa jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen Natojäsenyyttä. 2004 Liittokunnan jäsenyyden hakeminen säilyy Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mahdollisuutena jatkossakin. 2001 Suomi seuraa tarkoin NATOn laajentumiskehitystä lähtien siitä, että valtioilla on oikeus valita turvallisuusjärjestelynsä. 1997 Suomi ei hae NATOn jäsenyyttä, mutta seuraa tarkoin laajentumisen vaikutuksia Itämeren alueella sekä NATOn ja Venäjän suhteissa. 1995 Suomi ei ole Keski-Euroopan maiden tavoin hakemassa NATOn jäsenyyttä. Suomella on toimiva puolustusratkaisu eikä Suomi koe turvallisuusvajetta.
Selko-09 linjauksia Suomi kehittää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa politiikan, talouden ja turvallisuuden aloilla niin kahdenvälisesti kuin Euroopan unionin jäsenenä.. Puolustusalalla painottuu erityisesti materiaaliyhteistyö. Suomi korostaa pohjoismaisen yhteistyön merkitystä samoin kuin yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden välillä Pohjoismaisen puolustusalan yhteistyön kautta saattaa löytyä turvallisuutta lisääviä yhteistyömuotoja ja hankkeita, jotka tuovat pitkällä tähtäyksellä säästöjä ja tehokkuutta. Pohjoismainen yhteistyö ei kuitenkaan poista tarvetta syventää yhteistyötä Euroopan unionissa ja Naton kanssa.
Turvallisuuskehityksen vaikutuksia puolustukselle Suomen on edelleen varauduttava sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan Päätehtävän ohella puolustusvoimien on valmistauduttava aiempaa vaativampaan sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä monipuolisen virka-avun antoon Kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen korostuvat: Puolustusvoimien on keskityttävä ydintoimintoihinsa, integroiduttava entistä tiiviimmin yhteiskuntaan sekä hyödynnettävä elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan voimavaroja. Puolustusmateriaalin nopea hinnannousu, tekninen kehitys ja saatavuus sekä riippuvuus kansainvälisestä huoltovarmuudesta edellyttävät kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä.
Puolustuksen kehittäminen/ Suomen sotilaallinen puolustaminen Sotilaallisen maanpuolustuksen perusta säilyy Toimintaympäristöön suhteutettu uskottava puolustuskyky Puolustusjärjestelmän asteittainen uudistus Erilaisiin uhkiin vastataan parhaiten joustavilla, tilannetietoisilla ja liikkuvilla joukoilla Sodan ajan joukkojen määrää vähennetään pitkällä aikavälillä Selonteon edellyttämät selvitystehtävät Aikajänne ~ 2016 (PLM strateginen suunnittelu ~ 2030)
Puolustuksen kehittäminen/ virka-apu Kykyjä ja voimavaroja laaja-alaisesti muun yhteiskunnan käyttöön Edellyttää ennakointisuunnittelua Maakuntajoukkojen käyttö Suomi luo valmiudet avun antamiseen ja vastaanottamiseen EU-maille yhteisvastuulausekkeen mukaisesti.
Puolustuksen kehittäminen/ sotilaallinen kriisinhallinta Lisää kansainvälistä yhteistoimintakykyä ja tukee Suomen puolustuksen kehittämistä Laaditaan kokonaisvaltainen kriisinhallintastrategia, tarkistetaan käytettävät joukot Nopean toiminnan kykyjen kehittäminen Kriisinhallinta entistä vaativampaa ja kalliimpaa, määrärahojen lisääminen asteittain 150 miljoonaan euroon
Resurssit Nykyisen puolustuskyvyn säilyttäminen vaatii lisärahoitusta Lähtökohtana vuoden 2008 puolustuksen kokonaisrahoituksen reaalitaso, jossa otetaan huomioon tekninen kallistuma Vuotuisen hinta- ja kustannusmuutosten nousun kattaminen täysimääräisesti + vuodesta 2011 alkaen myös puolustusbudjetin 2 %:n vuosittainen korotus Lisärahoituksen vaihtoehtona toiminnan ja organisaation supistaminen
Nykyinen selontekomenettely esitettyjä argumentteja + + + + + - - - Mahdollistaa puolustuksen pitkäjänteisen kehittämisen ja resurssoinnin, erityisen keskeistä nykytilanteessa. Puolustusjärjestelmää kehitetään selonteon pohjalta kokonaisuutena. Selonteon pohjalta käytävä laaja poliittinen ja kansalaiskeskustelu lisää turvallisuus- ja puolustuspolitiikan näkyvyyttä. Annetaan konsensusviesti ulkomaailmalle siitä, miten Suomi näkee turvallisuusympäristönsä ja varautuu. Poikkihallinnollisuus Kankea väline nopeasti muuttuvan turvallisuusympäristön muutoksen kuvaukseen Toimintaympäristökuvaus ja johtopäätökset ovat eri paria Ylimitoitetut odotukset
KIITOS MIELENKIINNOSTA! PLM Intranet, esimerkit KYSYMYKSIÄ?