Konsernihallinto ja johtaminen

Konsernihallinto ja johtaminen Muistio: 20.12.2016 klo 13.00-16.00 Tampereen kaupungin virastotalo, Innovation space, 2.krs. (Aleksis Kiven katu 14-16 C) 10.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi

Kokoukseen osallistuneet Tarja Puskala, Tampere, puheenjohtaja Jaakko Joensuu, Pirkkala Esa Sirviö, Mänttä-Vilppula Isto Nordback, PSHP Olli-Pekka Ojanen, Pirkanmaan pelastuslaitos Erkki Hirsimäki, Parkano Juha Sammallahti, Pirkanmaan ELY-keskus Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki Marko Koskinen, Pirkanmaan liitto Juho Kivistö, PSHP Tuukka Salkoaho, Tampere (kutsuttu asiantuntija) Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto (kutsuttu asiantuntija) Kristiina Lumme, Pirkanmaan liitto (kutsuttu asiantuntija) Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto, asiantuntijasihteeri 10.1.2017 2 www.pirkanmaa2019.fi

Muistio 1. Kokouksen avaus ja projektiryhmän terveiset Puheenjohtaja avasi kokouksen ja kertoi projektiryhmän (15.12.) terveiset KoJo-ryhmän valmisteluun (ks. tarkemmin liite 1). Teemaryhmä valmistautuu käsittelemään palvelujen mallintamisen (peruspalveluiden ja PSHP:n yhtiöittäminen). Asiasta odotetaan ensin johtoryhmän ja hallituksen linjausta. Hankintalain ja liikelaitosmuotoisen palvelulaitoksen vuoksi on keskeistä pohtia missä ja millä tavoin yhtiömuotoisia toimintoja voi olla. Puheenjohtaja kertoi, että uudistusorganisaatio valmistelee kevään aikana esityksen väliaikaishallinnoksi. Todettiin myös, että Palveluverkkoryhmästä olisi hyvä saada edustaja KoJo-ryhmään. 2. Työsuunnitelman sisältö ja aikataulutus, kevään kokousaikojen sopiminen (liite 2) Puheenjohtaja kävi läpi liitteen 2. Keskusteltiin työsuunnitelman päivittämisestä ja valmistelun aikataulusta. Valmistelun fokus on konserni- ja johtamisrakenteessa. Aluksi keskitytään ylätason konsernirakenteeseen järjestäjän tehtävien kautta, ei pohdita vielä palvelutuotannon kokonaisuuksia. Tärkeää on tiedostaa myös yhtiöittämisproblematiikan vaikutukset valmistelulle ja maakunnan toimintamahdollisuuksiin. Johtamisrakenteeseen on vaikea ottaa kantaa ennen kuin konsernirakenne hahmottuu. Keskusteltiin työnjaosta ja kartoitettiin asiakokonaisuuksien valmistelijoita liitteen 2 mukaisesti. Valmisteluryhmän tehtävänä on tuottaa teemaryhmälle pohjamateriaalia ja esityksiä jatkotyöstämistä varten teemaryhmän kevään kokouksissa. Sovittiin, että osallistumishalukkuuksia työskentelyyn kokousten välissä tiedustellaan myös sähköpostitse. Tavoitteena on, että väliraporttiin saadaan järjestäjäorganisaation hahmotelma. Tässä yhteydessä korostettiin myös järjestäjän tuotteistuksen määrittelyn merkitystä: miten ja millaisin periaattein ostetaan yksityiseltä, 3. sektorilta tai omalta palvelutuotannolta? Sovittiin kevään kokousajankohdiksi 21.2. klo 08.30-10.30, 21.3. klo 13-16, 18.4. klo 12-15, 19.5. klo 09-12, 13.6. klo 09-12. 3. Maakuntastrategia (liite 3) Marko Mäkinen antoi katsauksen maakuntastrategiaan (ks. tarkemmin liite 3). Käytiin yleistä keskustelua strategian sisällöistä ja vaikuttavuusmekanismeista. Koettiin tärkeäksi, että uudessa strategiassa korostuu maakunnan itsenäinen rooli. On hyvä muistaa, että laajan SOTE-vastuun ohella maakunta on jatkossakin kehittäjä- ja yhteistoiminnan kokoajaorganisaatio. Muutos keskeisenä tulokulmana strategiaan. Työnjako kuntien kanssa erittäin keskeisellä sijalla uuden maakunnan strategiassa. Hölmöjä rajapintoja kuntien kanssa tulee välttää. Jatkossa kunnat ovat maakunnan sidosryhmiä omistajien sijaan. Mielenkiintoista on nähdä tuleeko kunnille omia uusia edunvalvontaorganisaatioita. Pohdittiin kenelle strategia kirjoitetaan kuntalaisille vai maakuntalaisille? Mitkä ovat strategian läpileikkaavia asioita (turvallisuus yms.)? Mikä on sote-strategian ja maakuntastrategian suhde? 10.1.2017 3 www.pirkanmaa2019.fi

Muistio 3. Maakuntastrategia (liite 3) Strategiasta tulee osittain poliittinen asiakirja, koska sen hyväksyy maakuntavaltuusto. Sen on oltava myös faktoiltaan kriittisen tarkastelun kestävä. On huomioitava myös, että uuteen strategiaan tulee sisälle huomattavan paljon ylhäältä annettua kansallista strategiarakennetta (esim. sisäinen turvallisuus). Mikä on maakunnan valta aidosti tehdä ja toteuttaa strategiaa, kun rahoitus tulee valtiolta? Näin laaja-alaista maakuntastrategiaa ei ole koskaan vielä tehty, joten ensimmäinen strategia pilotoi valmisteluprosessia. Erityisesti päättäjien, maakunnan henkilöstön, mutta myös asukkaiden pitäisi sisäistää ja tuntea strategian sisällöt. Näin ei ole ollut, joten sisältöjen jalkauttamiseen ja viestintään on kiinnitettävä erityistä huomiota. Esitettiin myös ajatus maakunnan ja kuntien yhteisestä osiosta strategiaan. 4. Maakunnan järjestäjätehtävät (kokouksen työskentelyosio, liite 4) Projektipäällikkö Kristiina Lumme (Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä) taustoitti keskustelun maakunnan järjestäjätehtävistä. Työstettiin maakunnan tehtäväkokonaisuutta vahvan järjestäjän näkökulmasta liitteen 4 tehtävänannon mukaisesti. Yhteenveto työpajan tuloksista lisätään teemaryhmän sivulle sen valmistuttua (http://www.pirkanmaa.fi/pirkanmaa2019/teemaryhmienyhteiset/konsernirakenne-ja-johtaminen/). 5. Seuraava kokous ja kokouksen päättäminen Seuraava teemaryhmän kokous pidetään 24.1. klo 08.30 alkaen (Tampereen kaupungin virastotalo, kh. Tammerkoski) Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.00. 10.1.2017 4 www.pirkanmaa2019.fi

Liite 1. Projektiryhmän terveiset 15.12.2016 Projektiryhmän kokouksessa talousryhmä esitti, että KoJo-teemaryhmä voisi valmistella työpajat, joissa ideoidaan Pirkanmaan palvelukeskuksen/palvelukeskusten organisointia ja työnjakoa suhteessa konserniin. Työpajoihin kutsuttaisiin asiantuntijat kaikista työryhmistä. Ajatuksen taustalla vaikuttaa esitys siitä, että Pirkanmaalle voitaisiin perustaa kuntien ja maakunnan yhteinen in-house-yhtiö, jolloin valtakunnallisen palvelukeskusten fokus olisi toimia enemmänkin asiantuntija- ja tukiyksikköinä. Yhteiset asiat projektiryhmän 15.12.2016 linjaukset: peruspalveluiden yhtiöittämisen selvitystyön aloitus > aloitetaanko? Projektiryhmä 15.12.: asia viedään johtoryhmän ja hallituksen linjattavaksi tammikuussa. Väliaikaishallinnon organisointia tehdään myös muutosryhmän toimesta. Tulee selvittää tehtävät, jotka kohdistuvat KoJo-teemaryhmälle: Esitys väliaikaishallinnon organisaatiomalliksi. Projektiryhmä 15.12.: KoJo-ryhmän ei tarvitse pohtia tätä kokonaisuutta. Uudistuksen valmisteluorganisaatio valmistelee ehdotuksen väliaikaishallinnoksi. Entä toimivaltasuhteiden pohdinta: väliaikaishallinnon (1.9.2017 lukien) suhde muihin hallituksiin ( kunnat, sairaanhoitopiiri, maakuntahallitus) ja sama kysymys, kun maakunnan toimielimet on valittu (mutta muut organisaatiot edelleen olemassa). Lisäksi tuotu esille, että yhteistyökäytännöt (formaalit) kuntien tehtävien kanssa pitäisi kuvata sote- ja maku-puolella (ellei ole omaa ryhmäänsä tähän). Käynnistetäänkö toimivaltasuhteiden ja/tai yhteistyökäytäntöjen pohdinta, kenen toimesta? Projektiryhmä 15.12.: ks. edellinen 10.1.2017 5 www.pirkanmaa2019.fi

Kojo-ryhmän työkokonaisuuksien määrittely: Konsernirakenne Johtamisrakenne Johtaminen Liite 2. Työsuunnitelma ja valmistelun aikataulu konsernin kuvaus: emoyhtiö ja tytäryhtiöt organisaatiorakenne maakuntalaki hallintosääntö maakuntastrategia omistaja- ja konserniohjaus johtamisen toimintatavat, toimintakulttuuri, arvot strateginen johtaminen ja toiminnan johtaminen Konsernirakenne ja johtaminenteemaryhmän toimeksiannon sisällön hahmotus: Kojo-teemaryhmässä työstettävät osiot toimielimet johtoryhmät tuloskortit kehityskeskustelut palkitseminen kehittämisen ja osallistumisen johtaminen, kumppanuudet ja verkostot Muussa yhteydessä työstettäviä asioita 27.11.2016 6

1. Konsernirakenteen kuvaus (liite 2) 1. Järjestäjäorganisaatio ja tarkoituksenmukainen toimielinrakenne 2. palvelutoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot (palvelulaitoksen vaihtoehdot: liikelaitos, yhtiö) 3. tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt (hahmottelua) Valmisteluun osallistuvat, kohdat 1-4: - 1. Mikko Koponen, Päivi Nurminen, Olli-Pekka Ojanen, Juha Sammallahti, Esa Sirviö, Ilkka Salminen, Vuokko Ylinen, Kristiina Lumme, (Riikka Joutsensaari, Anniina Tirronen) - 2. Isto Nordback, Olli-Pekka Ojanen, Tarja Puskala - 3. Isto Nordback, Esa Sirviö, Ilkka Salminen, Janne Salonen (kohdat 2 ja 3 käsitellään yhdessä) Alleviivatut henkilöt toimivat koollekutsujina Aikataulu: väliraporttiin 23.2.2017 mennessä mennessä kohta 1 10.1.2017 7 www.pirkanmaa2019.fi

2. Johtamisrakenteen kuvaus (liite 2) 1. Maakuntastrategian rooli 2. Hallintosäännön keskeiset kohdat 3. Konserniohjeen keskeiset kohdat sekä konsernin ohjausmalli (esim. tavoiteohjaus, sopimusohjaus) ja omistajaohjaus Valmisteluun osallistuvat, kohdat 1-5: - 1. Marko Mäkinen, Päivi Nurminen, Mikko Koponen, Reija Linnamaa - 2. Vuokko Ylinen + lakiryhmä, Ilkka Salminen, Erkki Hirsimäki, Olli-Pekka Ojanen, Tuukka Salkoaho - 3. Vuokko Ylinen + lakiryhmä, Ilkka Salminen, Erkki Hirsimäki, Janne Salonen Alleviivatut henkilöt toimivat koollekutsujina Aikataulu: katso teemaryhmän kevään kokousajat 10.1.2017 8 www.pirkanmaa2019.fi

Konsernirakenne ja johtaminen teemaryhmän kokoukset ja työsuunnitelman aikataulutus 30.11. Laajennettu työpaja: maakuntaan siirtyvien tehtävien tarkastelu ja ryhmittely. 20.12. Järjestäjätehtävät ja - organisaation työstäminen alkaa. Maakuntastrategian alustus. 24.1. Hallintosäännön alustus. Järjestäjäorganisaation ja toimialarakenteen työstö. 21.2. Konsernirakenteiden nykytilan esitys. Alustava hahmotelma järjestäjäorg. ja toimielinrakenteesta väliraporttiin. 21.3.: Maakuntastrategian runko. Hallintosäännön työstö. 18.4. : Palvelutuotanto ja konsernirakenne sekä konserniohjaus: työstö 19.5. Loppuraportin käsittely Lokamarraskuu Joulukuu 2016 Toiminnan näkökulmasta liikkeelle. Maakuntaan siirtyvät tehtävät, työstäminen ns. lakanamallilla. Tammikuu Helmikuu Järjestäjätehtävät ja organisaatio Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu 23.2. väliraportti 24.5. loppuraportti Konsernirakenteen vaihtoehtojen valmistelu sekä toimielimet Johtamisrakenteen kuvauksen valmistelu

Liite 3. Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 10.1.2017 10 www.pirkanmaa2019.fi

Maakuntastrategia maakuntalakiluonnoksessa (35 ja 36 ) Pitkälti kuten nykyisen kuntalain 37 ja 38 kuntastrategiasta ja kunnan johtamisesta sekä 110 talousarviosta ja - suunnitelmasta 35 : Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Maakunnan strategiassa tulee ottaa huomioon: 1) asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen maakunnan tehtäväalalla; 2) palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset; 3) maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen; 5) omistajapolitiikka; 6) henkilöstöpolitiikka; 7) asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; Maakunnan strategian tulee perustua arvioon maakunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista maakunnan tehtävien toteuttamiseen. Strategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Maakuntastrategian ottamisesta huomioon maakunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa säädetään 103 :ssä. Strategia tarkistetaan vähintään kerran maakuntavaltuuston toimikaudessa 36 : Maakunnan toimintaa johdetaan maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntastrategian mukaisesti 55 : Maakunta voi velvoittaa palvelulaitoksen hankkimaan maakuntastrategiassa määritellyin perustein maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja muulta tuottajalta maakunnan omaa tuotantoa varten 103 : Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään maakunnan ja maakuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteiden on toteutettava maakuntastrategiaa 10.1.2017 11 www.pirkanmaa2019.fi

Julkisen talouden suunnitelma, neuvottelumenettely (11 ja 13 ) ja maakuntastrategia JTS:ssä arvioidaan rahoituksen riittävyyttä maakuntien tehtävien hoitamiseen kokonaisuutena ja maakunnittain sekä käsitellään maakuntien tehtäviä koskevan lainsäädännön muutoksia, maakuntien investointeja, kustannuskehitystä sekä maakuntien ohjausta Valtiovarainministeriön johdolla ja ministeriöiden kanssa käytävät toiminnallis-taloudelliset neuvottelut määrittävät maakunnan valtionohjauksen taloudelliset puitteet Neuvotteluja pohjustetaan tilannekuvalla, jonka pohjana mm. - Valtakunnalliset ja maakunnalliset indikaattorit aluekehityksestä ja taloudesta: Rahoitus- ja arviointikriteerien indikaattorit Maakunnan käyttökustannusten kehitys Vaikuttavuus- ja kustannustietoindikaattorit Aluetalouden ja -kehityksen indikaattorit - Eri ministeriöiden selvitykset ja arviot maakuntien kehityksestä - Maakuntien laadullinen itsearviointi alueensa tilasta ja uudistumisen tekijöistä (TEM & VM 28.11.16) Maakunnan kannalta tilannekuva- ja neuvotteluprosessin on syytä pohjautua maakuntastrategiassa tehtyihin valintoihin ja painotuksiin, jotta resurssi- ja kehittämistarkastelut kohdistuvat maakunnan itse arvottamiin asioihin Valtio-osapuolelle maakuntastrategia voi myös olla tärkeää tausta-aineistoa JTS-neuvotteluihin 10.1.2017 12 www.pirkanmaa2019.fi

Arvioita maakuntastrategian roolista ja olemuksesta Uudessa maakunnassa valtuuston jäsenten lojaliteetti irtautuu kuntaintresseistä ja voi muodostua aidommin maakunnalliseksi; maakuntastrategiaan kohdistuu myös poliittisia intressejä Merkittävin osa uuden maakunnan toiminnasta, henkilöstöstä ja resursseista kohdistuu sosiaali- ja terveyssektorin palveluiden tuottamiseen/hankkimiseen; isona suunnittelutehtävänä se saattaa viedä huomiota ja tilaa muilta asioilta. Maakuntastrategian ei silti tulisi olla pelkkä sote- tai palvelustrategia Maakuntaorganisaatio on palvelujen tuottajan ja varmistajan lisäksi myös alueellinen kehittäjä ja kokoaja; maakuntastrategian tulee ilmentää näitä molempia rooleja Erilaisiin tulevaisuuksiin varautuminen ja muuttuvissa oloissa strategisesti toimiminen on uusille maakunnille välttämätöntä koska monialaisina, hyvinvointivastuuta osaltaan kantavina organisaatioina niiden on kyettävä turvaamaan asukkaiden palvelut ja maakunnan kehitys myös odottamattomissa muutostilanteissa; ennakoiva ote strategiatyössä on välttämätön Maakuntastrategian valmisteluprosessin on läpäistävä maakuntaorganisaation toimialat eikä se voi olla vain konsernitason esikuntatehtävä; eri toimialojen substanssiosaamisen ja -näkemysten on oltava läsnä strategiassa Erityisesti suurten kaupunkien toiminta ja resurssit ovat merkittävä tekijä myös maakuntamittakaavaisessa kehittämisessä ja edellyttävät yhteen sovittavaa strategista ja suunnittelullista työtä maakuntaorganisaation kanssa; tästä syystä maakuntastrategian on prosessina oltava avoin myös kuntakentän suuntaan Maakuntaorganisaation kehittäjärooli edellyttää kykyä ja valmiutta tutkimustiedon hyödyntämiseen ja välittämiseen. Siksi vaikuttavalla strategiatyöllä on oltava validi faktaperusta, se ei ole pelkkää poliittista tarkoituksenmukaisuusharkintaa 10.1.2017 13 www.pirkanmaa2019.fi

Maakuntastrategia uuden maakunnan johtamisessa Toimivan johtamisen kannalta on tärkeää että maakunnalla on vain yksi strategia, josta sen kaikki keskeinen päätöksenteko, kehittäminen ja suunnittelu voidaan johtaa; maakuntastrategialla on tämä tehtävä Lisäksi toimialaltaan laajassa maakunnassa tarvitaan poikkihallinnollisia strategian toteuttamisohjelmia, toimintasuunnitelmia ja teemakohtaisia alastrategioita (palvelut, aluekehittäminen, maankäyttö, elinkeinot, työllisyys, varautuminen ). Näiden kaikkien on kuitenkin toteutettava maakuntastrategiaa Maakuntastrategia on siten konsernistrategia, jolla on kuitenkin myös sidosryhmästrategisia tehtäviä Ajassa elävä, päivittäisjohtamista tukeva strategia on parhaimmillaan jatkuva, itseään päivittyvän tilannekuvan perustella korjaava ja täydentävä prosessi, ei määräajaksi vahvistettu muuttumaton dokumentti Tämä edellyttää paitsi myös jatkuvaa seurantaa (indikaattorit, asiakaspalaute ) myös strategian jalkautuksen tukea (motivointi, palkitseminen, resurssikohdennukset ) ja korjaavan palautteen syöttämistä strategian päivitykseen 10.1.2017 14 www.pirkanmaa2019.fi

Maakuntastrategialla tehdään Pirkanmaan tulevaisuutta Lähde: Markus Pauni, Kuntaliitto 10.1.2017 15 www.pirkanmaa2019.fi

Liite 4. Maakunnan järjestäjätehtävät ja työskentelyosion tehtävänanto Kristiina Lumme, Pirkanmaan liitto Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto 10.1.2017 16 www.pirkanmaa2019.fi

Maakunnallisen järjestäjän tehtävät Konsernirakenne ja johtaminen - teemaryhmä 20.12. Kristiina Lumme, Pirkanmaan Liitto 20.12.2016 17 www.pirkanmaa2019.fi

Liite 1. Maakunta järjestäjänä 20.12.2016 18 www.pirkanmaa2019.fi

Järjestämisen kokonaisuus 20.12.2016 19 www.pirkanmaa2019.fi Murray 2009; Kurvinen 2016

Tampereen tilaaja- tuottaja malli lyhyesti Tilaajan ja tuottajan roolit selkeästi eriytetty Vahva tilaaja : resursoitu henkilöstöä -> osaaminen hankinnoissa, kilpailutuksessa ja järjestämisessä Palvelusopimus ohjauksen ja yhteistyön väline, määrittää: Osapuolten tehtävät ja roolit Tilattavien palvelujen sisällön, laadun, laajuuden ja hinnan Sopimusseuranta ja kustannusten läpinäkyvyys Elämänkaarimallin mukaiset palvelut ja niiden kehittäminen yli sektorirajojen Monituottajamalli: tuottaja voi olla kunnan oma tuotanto, yritys tai järjestö 20.12.2016 20 www.pirkanmaa2019.fi

Maakunnallisen järjestäjän keskeiset tehtävät Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen Palvelutarpeiden arviointi, varmistaminen ja ennakointi Palveluiden hankinta ja kilpailutus monituottajamallissa Palveluille asetettavat vaikuttavuus/tulostavoitteet, palvelulupaus Palveluverkon hallinta ja palveluiden saatavuuden varmistaminen Palveluiden kokonaisuuden hallinta Asiakaslähtöinen palveluintegraatio (asiakas- ja palveluohjaus) Asiakkuuksien hallinta, asiakasohjaus Palveluiden kehittäminen yhteistyössä tuottajien kanssa Uuden innovatiiviset ja kustannustehokkaat palvelut/palvelumallit Strategisten tavoitteiden toteuttaminen operatiivisena toimintana resurssien kohdentaminen kautta Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus. 20.12.2016 21 www.pirkanmaa2019.fi

Maakunnallisen järjestäjän keskeiset tehtävät Sopimusseuranta; palveluihin liittyvien laatu-ja vaikuttavuustavoitteiden seuraaminen ja sopimuksiin vieminen Vastuu viranomaistoiminnasta Vastuu asukkaiden ja sidosryhmien osallistamisesta Tiedotus palveluista ja järjestämisessä tapahtuvista muutoksista Sidosryhmäyhteistyö; valtakunnallinen mm. ministeriöt, kunnat, yritykset kolmas sektori, asukkaat, tutkimus ja kansainväliset toimijat. 20.12.2016 22 www.pirkanmaa2019.fi

Järjestäjän tehtävät (pienryhmätyöskentely, 1h 15 min) Tavoite Kohti yhteistä näkemystä uuden maakunnan järjestäjätehtäväkokonaisuudesta, mallinnuksen aloittaminen Metodi Työskennellään pienryhmissä. Muodostetaan ryhmät, valitaan ryhmään kirjuri (ryhmän numero papereihin) I vaihe (30 min): jatkotyöstetään viime työpajassa tunnistettuja toiminnallisia yhteyksiä siten, että 1) tunnistetaan ne järjestäjän tehtävät, jotka voidaan toteuttaa julkisten palveluntuottajien (J) / markkinoiden (M) / 3. sektorin toimesta (3). 2) Tunnistetaan tehtävät, joissa on vahvoja yhdyspintoja valtioon (V), kuntiin (K) ja muihin toimijoihin kuten koulutus- ja tutkimuskenttään yms. 3) Puuttuuko jotain? II vaihe (15 min): Pohtikaa/hahmotelkaa toiminnallisesti järkeviä järjestäjätehtäväkokonaisuuksia (asiakaslähtöisyys ja asiakkuuksien hallinta, palveluintegraatio ja palvelujen laatu, vaikuttavuus). III vaihe (15 min): Ryhmät esittelevät yhteenvedon hahmotelluista järjestäjätehtäväkokonaisuuksista. IV vaihe (15 min): Yhteiskeskustelu sekä sovitaan mistä jatketaan seuraavassa kokouksessa. 10.1.2017 23 www.pirkanmaa2019.fi

Maakuntaan siirtyvät tehtävät 1a Avosairaanhoitopalvelut 1b Perusterveydenhuollon päivystys ja kiirevastaanotot 1c Terveydenhoito ja terveysneuvonta 1d Suun terveydenhuolto 1e Perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalvelut 1f Perusterveydenhuollon osastopalvelut, kotisairaanhoito ja kotisairaalatoiminta 1g Kuntoutus ja terapiatoiminta 1h Työterveyshuolto 1i Toimeentulotuki 1j Lapsiperheiden palvelut 1k Lastensuojelu 1l Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut 1m Ikäihmisten palvelut 1n Vammaispalvelut 1o Sosiaaliasiamiestoiminta 1p Kehitysvammapalvelut 1q Erikoissairaanhoidon konservatiivinen toiminta 1r Erikoissairaanhoidon operatiivinen toiminta 1s Psykiatria 1t Erikoissairaanhoidon opetus ja tutkimus 1u Ensihoito 1v Päivystyspalvelut 1w Kuvantaminen 1x Laboratoriopalvelut 1y Lääkehuolto 4 Pelastustoimi 5a Terveydensuojelu, tupakkavalvonta 5b Eläinlääkintähuolto 5c Elintarvikevalvonta sis. alueellinen alkoholihallinto 6a Maatalous 6b Maaseudun kehittäminen (rahoitustehtävät) 8 Kalatalous ja vesitalous (sis. 19: mm. vesihuollon suunnittelu, tulvariskien hallinta) 27.11.2016 24 9a Aluekehittämisviranomaisen tehtävät 9b Yritys-, työ- ja elinkeino- sekä rahoituspalveluiden järjestäminen 9c Innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoitus 9d Kotoutumisen edistäminen (pieni osa-alue) 9e Kulttuurin edistäminen (pieni osa-alue) 10 Alueellisen toimintaympäristön ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu 11a Maakunnan suunnittelu 11b Maakuntakaavoitus 12 Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen 13 Kulttuuriympäristön hoito 14a Liikennejärjestelmän toimivuus ja maankäytön yhteistyö 14b Liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito 15 Yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät 16 Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät 18 Kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista 20 Vesien ja merenhoito 21 Ympäristötieto 22 Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen 23 Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen järjestäminen 24 Alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät 25 Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen

10.1.2017 25 www.pirkanmaa2019.fi