YHDENVERTAISUUSVALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään Itsenäinen ja riippumaton viranomainen Syrjintäperusteet: ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy Ulkomaalaisten, etnisten vähemmistöjen ja muiden syrjinnän vaarassa olevien ryhmien aseman ja oikeuksien seuraaminen Erityistehtävät: kansallinen ihmiskaupparaportoija ja maastapoistamisen valvoja 1
Vammaisena olen toisen luokan kansalainen Selvitys vammaisten syrjintäkokemuksista arjessa 2016 Selvitys vammaisten syrjintäkokemuksista arjessa Minkälaisissa arkisissa tilanteissa vammaiset henkilöt kokevat syrjintää ja missä määrin: Tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa Työelämässä Sähköisten palveluiden saavutettavuudessa Tiivistelmä: https://urly.fi/mw3 Selvitys: https://urly.fi/mw2 4 2
Pitääkö niitten vammaisten nyt joka paikkaan päästä? Asenneilmapiiri vammaisia ihmisiä kohtaan Suomessa (%) Kokenut syrjintää viimeisen 12 kuukauden aikana (%) 5 Asenteet työelämässä Vammaisten ihmisten työmarkkinaosallisuus huonoa, vaikka koulutustaso on hyvä. Työpaikoilla asenneilmapiiri huono tai erittäin huono (57 %) Vammaisuus asettaa työnhakijan eriarvoiseen asemaan (90 %) 6 3
Syrjinnästä ilmoittaminen 90 % työnhaussa syrjintää kokeneesta ei tehnyt ilmoitusta Asialle ei olisi tehty mitään (27%) Minua ei olisi uskottu (15 %) Syrjintä ei ollut tarpeeksi vakavaa (11 %) 80 % työpaikalla syrjintää kokeneesta ei tehnyt ilmoitusta Asialle ei olisi tehty mitään (20 %) Syrjintä ei ollut tarpeeksi vakavaa (20 %) Pelkäsin ilmoituksesta aiheutuvia negatiivisia seurauksia (20 %) 7 Johtopäätöksiä Asenneilmapiiri Tiedon levittäminen, opastus, koulutus Aktiivinen oikeussuojakeinojen käyttö Matalan kynnyksen oikeusturvaelimet Merkitys syrjinnän uhreille suurempi kuin tuomioistuinlaitoksella Tietoisuuden lisääminen matalan kynnyksen oikeusturvaelimistä Työelämä Ilmoituskynnyksen madaltaminen Yhdenvertaisuussuunnittelu Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Osallistaminen suunnitteluun ja toteuttamiseen 8 4
Vammaisuus syrjintäperusteena - suurin asiakasryhmä 2017 ( yli 20%) Vammaisuus syrjintäperusteena Ilmoitusten määrä Vuosi 2015 90 Vuosi 2016 187 Vuosi 2017 (tammi-syyskuu) syyskuu) 186 Kouvolan Sanomat 9 KÄSITELLYT SYRJINTÄILMOITUKSET 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 891 852 496 289 2014 2015 2016 1-9/2017 5
KÄSITELLYT SYRJINTÄILMOITUKSET ELÄMÄNALUEITTAIN 1-9 / 2017 1% 7% 5% 20% Muut julkiset palvelut 10% Yksityiset palvelut Työelämä 12% 17% Koulutus/opetus Sosiaali- ja terveyspalvelut Asuminen Vapaa-aika/yhdistystoiminta 13% 15% Yksityis- ja perhe-elämä Muu / ei tiedossa KÄSITELLYT SYRJINTÄILMOITUKSET SYRJINTÄPERUSTEITTAIN 1-9/2017 Vuosi 2016 Vuosi 2015 Ikä Alkuperä Kansalaisuus Kieli Uskonto, vakaumus Mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta Perhesuhteet Terveydentila Vammaisuus Seksuaalinen suuntautuminen Muu henkilöön liittyvä syy Ei tiedossa Ei syrjintäperustetta 0 50 100 150 200 250 6
Työllistymispalvelut muutoksessa TE-toiminta sote/maakuntauudistuksessa Uudistuksen yhdenvertaisuusvaikutukset? Palvelutakuu ja laatukriteerit? Tuettuja työllistymispalveluita siirtymässä pois laista ja harkinnanvaraisiksi maakunnille Työnantajien riittävä tietoisuus käytössä olevista tukimuodoista? TE-palveluiden saavutettavuus ja selkokielisyys Työelämän yhdenvertaisuudessa tarvitaan asenteiden ja käytäntöjen kehittämistä Valtuutetun edistämishankkeet vuonna 2018 : Asennekampanja keväällä 2018 yhdessä Ihmisoikeuskeskuksen kanssa vammaisten henkilöiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Erityishuomio vammaisten henkilöiden työllistymiseen (vain 20 % työelämässä) muutos asenteisiin: kuntoutus- ja tukitoimien kohteesta yhteiskunnan aktiivisiksi osallistujiksi 7
KERRO, KYSY JA PYYDÄ APUA! KYLLÄ MEITÄ KIINNOSTAA WWW.SYRJINTÄ.FI 10 KIITOS. 16 8