MONENLAISUUS VARHAISKASVATUKSESSA HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA

Transkriptio

1 MONENLAISUUS VARHAISKASVATUKSESSA HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA VARHAISKASVATUKSEN JOHDON SEMINAARIPÄIVÄ LÄNSI- JA SISÄSUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Tuulikki Ukkonen-Mikkola, LTO, KT Tampereen yliopisto

2 Yhdenvertaisuus sopimuksissa, laeissa ja asiakirjoissa Monenlaista erilaisuutta varhaiskasvatuksessa Monenlaiset kasvatusympäristöt

3 YHDENVERTAISUUS SOPIMUKSISSA, LAEISSA JA ASIAKIRJOISSA YK:n lapsen oikeuksien sopimus koskee alle 18- vuotiaita lapsia, YK 1989, Suomi ratifioi 1991 Sopimuksessa on neljä yleistä periaatetta: Syrjimättömyys (artikla 2) Lapsen edun huomioiminen (artikla 3) Oikeus elämään ja kehittymiseen (artikla 6) Lapsen näkemysten kunnioittaminen (artikla 12)

4 SUOMEN PERUSTUSLAKI (731/1999) Lain 6 sisältää yhdenvertaisuuden lain edessä sekä yleisen syrjintäkiellon.

5 YHDENVERTAISUUSLAKI (1325/2014) Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Laki kieltää välittömän (suoran) syrjinnän, välillisen (epäsuoran) syrjinnän, häirinnän, kohtuullisten mukautusten epäämisen sekä ohjeen tai käskyn syrjiä jotakuta. Kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

6 ESIOPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET (2014)

7 ESIM. HELSINGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Opetuksen järjestämisessä on otettava huomioon myös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Tällaisia ovat muun muassa yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki, Euroopan ihmisoikeuksien sopimus ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus.

8 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET, LUONNOS 2016

9 VASUN ARVOPOHJA Lapsuuden itseisarvo Varhaiskasvatuksen tehtävänä on suojella ja edistää lasten oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Varhaiskasvatus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvosta. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi omana itsenään sekä yhteisönsä jäsenenä. Yleisperiaatteina ovat lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun, lapsen mielipiteen huomioon ottaminen sekä tasaarvoisen kohtelun vaatimus ja lapsen syrjintäkielto YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen, varhaiskasvatuslain ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti.

10 VASUN ARVOPOHJA Perheiden monimuotoisuus Ammatillinen, avoin ja kunnioittava suhtautuminen monimuotoisiin perheisiin ja perheiden erilaisiin katsomuksiin, uskontoihin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin luovat edellytyksiä hyvälle kasvatusyhteistyölle. Lasten perheidentiteettiä ja perhesuhteita tuetaan siten, että jokainen lapsi voi kokea oman perheensä arvokkaaksi.

11

12 MONENLAISTA ERILAISUUTTA VARHAISKASVATUKSESSA

13 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUKSIEN TUKEMINEN Ei vain tasapuolisuutta, vaan poikkeamista samanlaisen kohtelun periaatteesta, jotta heikommassa asemassa olevien ryhmien tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi. Positiivisella erityskohtelulla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla tuetaan eri ryhmien osallistumismahdollisuuksia eri elämänalueilla. (esim.avustajat)

14 HAASTEITA

15 TOIMINTAKULTTUURI (SCHEIN 1991) Artefaktit ovat kulttuurin näkyvää toimintaa sekä fyysistä ympäristöä Arvot ja perusoletukset kulttuurin näkymätöntä aluetta, jotka ohjaavat toimintaa, päätöksiä ja tavoitteita.

16 PERUSOLETUKSET Filosofisia käsityksiä ihmisen luonteesta, todellisuudesta sekä yhteisön ja ympäristön välisestä suhteesta (Juuti 1989) Itsestäänselvyyksiä ja kiistattomia (Schein, 1991) Lapset ovat erityisen herkkiä tekemään johtopäätöksiä ja omaksumaan näitä perusoletuksia (Rogoff, 2003) MIKSI PITÄISI SELVITTÄÄ? KULTTUURIN PERUSKUVIO SELKENEE JA OMA SEKÄ MUIDEN TOIMINTA TULEE YMMÄRRETYKSI

17 PERUSOLETUSTEN TUNNISTAMINEN JA MUUTTAMINEN Haastavaa Metaforat (Nummenmaa, 2006) Reflektio Ammatillinen keskustelu (Nummenmaa & Karila, 2011) Perus- ja täydennyskoulutus

18 MONENLAISET KASVATUSYMPÄRISTÖT Lapset tarvitsevat enemmän mahdollisuuksia ja tilaa yhteisöllisyyteen, mahdollisuuden kokeilla siipiään. He tarvitsevat vaihtelevan ja monipuolisen kentän, joka tukee heitä löytämään paikkansa perheen, ystävien, koulun ja naapuruston kulttuurissa. (Corsaro, 1997)

19 SALLITAAN LAPSEN OSALLISUUS YHTEISÖÖN Lapsi oppii osallistumalla yhteisön toimintaan, sosiokulttuurinen teoria (Rogoff, 2003) Sosiaalinen magnetismi, lapselle tärkeää olla mukana, osallistua ( Strandell 1997 Lapsi aktiivinen, toiminnallinen, utelias Jaakon mobiili Aikuisen vastuu, lapsen ajatus

20 MONENLAISUUS KASVATUSYMPÄRISTÖSSÄ, ESIMERKKEJÄ Monikulttuurisuus Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevien lasten integraatio ja inkluusio lapsiryhmiin Eri sukupolvet (lapset ja vanhukset)

21 SUKUPOLVIEN KOHTAAMINEN UKKONEN-MIKKOLA, 2011 Lapset oppivat arvostamaan vanhuksia Lapset saivat paljon myönteistä huomiota Tutustuivat kulttuuriin ja perinteeseen liittyviin artefakteihin Luonteva suhtautuminen vanhuksiin voi säilyä läpi elämän Saivat kokeilla siipiään turvallisesti

22 NYKYISYYS JA TULEVAISUUS, AVAINTAITOJA JA HAASTEITA Moninaisuuden kohtaaminen Kriittinen ajattelu Kansainvälisyys Virtuaalisuus Prekarisaatio (katkelmallisuus)

23 LOPUKSI Hegel ( ) sanonut: Inhimillinen kanssakäyminen on tasavertaista ja molemminpuolista ihmisen arvon tunnustamista.

24 LÄHTEITÄ Juuti, P Organisaatiokäyttäytyminen: Johtaminen ja organisaation toiminnan perusteet. Helsinki: Otava. Nummenmaa AR Kasvattajien yhteisö ja kasvatuskulttuuri. Teoksessa K. Karila, M. Alasuutari, M. Hännikäinen, A. Nummenmaa, & H. Rasku-Puttonen (toim.) Kasvatusvuorovaikutus. Tampere: Vastapaino. Nummenmaa AR. & Karila,K Ammatilliset keskustelut varhaiskasvatuksessa. WSOY. Rogoff, B The cultural nature of human development. Oxfofd, New York: Oxford University Press. Schein, E.H Organisaatikulttuuri ja johtaminen. Espoo: Weiling Göös Ukkonen-Mikkola, T Sukupolvien kohtaamisia lasten ja vanhusten yhteisessä palvelukeskuksessa Yhdenvertaisuuslaki

25 KIITOS MIELENKIINNOSTA!