Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Samankaltaiset tiedostot
Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Sijoitusmarkkinat. Kuukausikatsaus LYHYESTI:

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Sijoitusmarkkinat. Kuukausikatsaus TULEVA TALOUSKASVU KULUTTAJIEN JA KESKUSPANKKIEN HARTEILLA

Sijoitusmarkkinat. Kuukausikatsaus LYHYESTI: SEURAA NÄITÄ:

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2016

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

OSAKEMARKKINAKATSAUS. Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus Kesäkuu 2017

Markkinakatsaus Syyskuu 2017

Sijoitusmarkkinat. Kuukausikatsaus LYHYESTI: SEURAA NÄITÄ:

Markkinakatsaus. Joulukuu 2015

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2018

Markkinakatsaus. Lokakuu 2016

Markkinakatsaus. tammikuu 2017

Sijoitusmarkkinat. Kuukausikatsaus LYHYESTI:

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti Vesa Ollikainen

Markkinakatsaus Joulukuu 2017

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Markkinakatsaus Helmikuu 2018

Markkinakatsaus. helmikuu 2017

Markkinakatsaus. Toukokuu 2017

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2017

MARKKINAKATSAUS TO U K O K U U

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2016

Markkinakatsaus Lokakuu 2017

Markkinakatsaus Elokuu 2017

Markkinakatsaus Marraskuu 2017

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto

Markkinakatsaus. joulukuu 2016

MARKKINAKATSAUS TO U K O K U U

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2017

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Viikkokatsaus 41 / 2018

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Markkinakatsaus Tammikuu 2018

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Makrokatsaus. Joulukuu 2016

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Alfred Berg Katsaus eurooppalaisiin osakkeisiin. Lokakuu Kaisa Kivipelto

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Allokaatiomuutos Alexandria

MISSÄ MENNÄÄN SUOMEN JA MAAILMAN TALOUDESSA

Missä talous seilaa, mitä kuuluu markkinoille? Vesa Engdahl, päästrategi

Onko edessä pitkä hitaan kasvun jakso? Globaali toimintaympäristö (5 D:tä):

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Markkinakatsaus. Helmikuu 2015

Miltä näyttää vuosi 2017 tilinpäätösten perusteella? Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto

Markkinakatsaus. Marraskuu 2016

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

Markets Academy Sijoitukset. Lassi Järvinen Asset Sales

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

UUSI DIGIPALVELU ASIAKKAILLEMME

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

JAM kuukausikatsaus - joulukuu

Markkinakatsaus. Tammikuu 2016

VERKKOPANKKIIRI SIJOITUSSTRATEGIAT

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Fed alkaa haukkailla. Pasi Sorjonen 15. joulukuuta 2014

Nousukausi yllätti. Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Pasi Kuoppamäki

Allokaatiomuutos Alexandria

Front Kuukausikatsaus

Säästöpankkien Varainhoito

Markkina romuna milloin tämä loppuu?

Kansainvälisen talouden näkymät

Säästöpankkien Varainhoito

Korot ja suhdanteet. Pasi Kuoppamäki

Makrokatsaus. Heinäkuu 2018

Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa

Makrokatsaus. Heinäkuu 2016

Allokaatiomuutos Alexandria

Säästöpankkien Varainhoito

Globaali suhdannekuva vahva positiivinen talouskasvuyllätys on mahdollinen kehittyneissä maissa

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010

Osakemarkkinoiden näkymät ja suositukset

Keskuspankkeja ja luottamusta. Pasi Sorjonen 1. joulukuuta 2014

MARKKINATILANNE ELÄKESIJOITTAJAN NÄKÖKULMASTA. Mikko Mursula, sijoitusjohtaja Insolvenssioikeudellinen Yhdistys ry,

Makrokatsaus. Marraskuu 2016

Transkriptio:

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus 31.12.2017 LYHYESTI: Vuosi 2017 oli sijoittajille varsin suotuisa kaikkien suurimpien omaisuusluokkien noustua mukavasti. Paras omaisuusluokka oli jälleen kerran osakkeet taustana suurimpien keskuspankkien historiallisen elvyttävä rahapolitiikka sekä synkronoitu ja vahvana jatkunut globaali talouskasvu, joka on näkynyt voimistuvina yhtiöiden tuloskasvuina kaikilla markkinoilla. Eurosijoittajan tuottoihin vaikutti kuitenkin negatiivisesti Yhdysvaltain taalan miltei 15 %:n heikentyminen euroa vastaan, mutta siitä huolimatta esimerkiksi maailman osakeindeksi vahvistui vuoden aikana euromääräisesti liki yhdeksän prosenttia. Vuonna 2017 allokaatiossamme merkittävänä ajurina oli osakkeiden arvostustaso, ja tästä syystä painotimme Eurooppaa, Japania ja kehittyviä markkinoita. Valuutan ja korkojen liikkeet antoivat syytä odottaa eroja eri toimialojen välillä. Ylipainotimme finanssisektoria Yhdysvalloissa odottaessamme korkojen nousua ja panostimme eurooppalaisiin vientiyrityksiin dollarin ollessa vahva. Kesällä lisäsimme panoksia Japanin osakemarkkinalle. Lähdemme vuoteen 2018 samoista teemoista, mihin lopetimme joulukuussa 2017. Alkavana vuonna jatkamme osakkeiden ylipainottamista, mutta tulemme varmasti näkemään kuoppia matkalla. Vahvana pysyvä tuloskasvu ja vaihtoehtoisten hyvien sijoituskohteiden puute tukevat osakeylipainossa jatkamista. Viime vuosina raaka-aineiden tuotto on ollut vaatimatonta. Monet sijoittajat ovat sijoittaneet raaka-aineisiin hajautushyödyn ja tuottopotentiaalin vuoksi. Voisivatko heikosti tuottaneet raaka-aineet olla yksi vuoden 2018 lisätuoton lähteistä? Liittyykö euron vahvistuminen loppuvuonna 2017 kuitenkin vain lisääntyneeseen poliittiseen riskiin USA:ssa? Mikäli Euroopan poliittinen ilmapiiri pysyy rauhallisena, voiko euro vielä jatkaa vahvistumistaan vahvojen talouslukujen kannattelemana vai kääntyykö dollari vahvistumaan USA:n keskuspankin kevään koronnostojen lähestyessä ja USA:n veropaketin vaikutusten mahdollisesti näkyessä yritysten luvuissa? Vaikka yleisin näkemys vielä syksyllä olikin euron vahvistuminen dollaria vastaan, on viime aikoina nähty jo kannanottoja dollarin vahvistumisen puolesta. Valuuttaliikkeet päävaluuttaparissa euro/dollari voivat tänäkin vuonna tarjota hyviä mahdollisuuksia ottaa kantaa sektoreihin auttaen lisätuottojen hakemisessa asiakkaille. Alkavan vuoden suurimmat riskit liittyvät Kiinan velkaantumiseen ja poliittisiin päätöksiin. Menneenä vuonna Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump oli monessa tärkeimmässä poliittisessa uutisessa mukana tavalla tai toisella. Toimiiko hän presidenttinä samoin kuin aikaisemmin liike-elämässä, jolloin kaikki julkisuus oli hyvästä? Jatkuuko kehittyvien markkinoiden tuottopotentiaali eurosijoittajalle myös vuonna 2018? Kehittyvien markkinoiden sisältä löytyy raaka-aineiden tuottajia ja niiden käyttäjiä. Liikkeet raaka-aineiden hinnoissa voivat aikaansaada isoja eroja kehittyvien markkinoiden sisällä. Joudumme varmasti tekemään merkittäviä valintoja sijoituskohteiden suhteen riippuen raaka-aineiden hintojen kehityksestä. Viime vuonna yritysten tuloskasvu on näkynyt kehittyvien markkinoiden indeksin nousuna, mutta samaan aikaan osakkeiden arvostus on edelleen samalla tasolla kuin vuoden 2017 alussa. Kehittyvien markkinoiden osakkeiden kohtuullinen arvostus tukee kehittyvien maiden ylipainottamista myös vuonna 2018.

MARKKINATRENDIT Vuosi 2017 oli sijoittajille varsin suotuisa kaikkien suurimpien omaisuusluokkien noustua mukavasti. Paras omaisuusluokka oli jälleen kerran osakkeet taustana suurimpien keskuspankkien historiallisen elvyttävä rahapolitiikka sekä synkronoitu ja vahvana jatkunut globaali talouskasvu, joka on näkynyt voimistuvina yhtiöiden tuloskasvuina kaikilla markkinoilla. Eurosijoittajan tuottoihin vaikutti kuitenkin negatiivisesti Yhdysvaltain taalan miltei 15 %:n heikentyminen euroa vastaan, mutta tästä huolimatta esimerkiksi maailman osakeindeksi (MSCI World) vahvistui vuoden aikana euromääräisesti liki yhdeksän prosenttia. verkkaista kasvua euroalueelle tuleville vuosille (2017: +2,1 % 2018: +1,9 %, 2019: +1,7 %). Myös maailman teollisuuden PMI-indeksi nousi joulukuussa (54,5) indikoiden globaalin talouden laaja-alaisen vahvistumisen jatkumista voimakkaana.. Euroopassa talouden kasvunäkymät ovat edelleen varsin suotuisat, ja tästä saimme lisää vahvistusta joulukuussa julkaistujen varsin rohkaisevien teollisuuden luottamusindikaattorien (PMI) muodossa. Euroalueen tärkeässä maassa Saksassa PMIindeksi nousi joulukuussa kaikkien aikojen korkeimpaan lukuun (63,3) indikoiden selvästi yli 2,5 %:n vuotuista talouskasvua vuoden viimeisellä kvartaalilla. Yhdysvalloista saimme niin ikään lisää näyttöä talouden vahvasta tilasta joulukuussa hyvien työllisyyslukujen muodossa. Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen määrä jatkoi kasvuaan marraskuussa ennakoitua vahvempana (+228 000 vs. odotus +195 000), mikä piti työttömyysasteen ennätysmatalana runsaassa neljässä prosentissa. Vaikka maassa vallitsee miltei täystyöllisyys, keskiansioiden kasvu jäi myös marraskuussa odotuksista. Yhdysvalloissa työmarkkinoiden osallistumisaste on edelleen matalammalla tasolla kuin edellisinä suhdannehuippuina, mikä indikoi potentiaalista vapaata työvoimakapasiteettia olevan vielä tarjolla ja pitää palkkakehityksen maltillisena. Palkkojen kehitys on yksi tärkeimmistä indikaattoreista tulevassa inflaatiokehityksessä ja sen takia Yhdysvaltain keskuspankki Fedin erityistarkkailussa. KORKOMARKKINAT Matalasta korkotasosta huolimatta viime vuosi tarjosi euromääräiselle korkosijoittajalle pääsääntöisesti positiivisia tuottoja. Matalamman riskin korkosijoituksissa, kuten valtionlainoissa, korkeamman luottoluokituksen omaavissa yrityslainoissa tuotto jäi kuitenkin suhteellisen vaatimattomaksi. Sen sijaan korkeampiriskisissä korkotuotteissa, kuten matalamman luottoluokituksen omaavissa yrityslainoissa ja kehittyvien alueiden velkakirjoissa, tuotot olivat edellisen vuoden tapaan hyviä. Tässä valossa sekä viime että kuluvan vuoden kasvuennusteet euroalueen osalta näyttävät mielestämme varovaisilta. Euroopan keskuspankki nosti joulukuun korkokokouksensa yhteydessä euroalueen kasvuennusteita tuntuvasti viime, tulevan ja ensi vuoden osalta (2017: +2,4 %, 2018: +2,3 %, 2019: +1,9 %), mutta esimerkiksi varovaisena pidetty IMF ennustaa edelleen

Joulukuussa euroalueen lyhyet korot pysyivät edellisen kuukauden tasoilla. Kolmen kuukauden euribor päätyi -0,33 %:iin (marraskuu -0,33 %) ja 12 kuukauden euribor -0,19 %:iin (marraskuu -0,19 %). Sen sijaan juoksuajaltaan pidempien lainojen koroissa tapahtui suhteellisen suurta liikettä joulukuussa sekä euroalueella että Yhdysvalloissa. Korot laskivat huomattavasti Atlantin molemmin puolin heti kuukauden alussa, kun Presidentti Trumpin hallinnon entinen turvallisuusneuvonantaja Michael Flynn tunnusti valehdelleensa Venäjä-kytkösten tutkinnan yhteydessä. Saman viikon päätteeksi Yhdysvaltain senaatti hyväksyi veroreformin täpärästi äänin 51 49. Jo tuolloin verouudistuksen lopullista toteutumista pidettiin todennäköisenä, vaikka senaatin esitys piti vielä hyväksyttää edustajainhuoneessa. Edustajainhuone hyväksyi joulukuun lopulla viimein verouudistuksen äänin 224 201, ja republikaanit saavuttivat näin ensimmäisen merkittävän voittonsa. Verouudistuksen läpimeno ei enää heijastunut mainittavasti korkomarkkinoihin. Kuukauden alussa julkistettu marraskuun ennakoitua vahvempi työllisyysraportti Yhdysvalloissa ei aiheuttanut korkomarkkinassa suurta muutosta. Yhdysvaltojen odotettua alhaisempi pohjainflaatio sen sijaan sai riskittömän koron laskuun. Korkotason lasku vahvistui keskuspankki Fedin korkopäätöksen jälkeen joulukuun puolessa välissä. Pankki nosti hyvin odotetusti ohjauskorkoaan 25 korkopisteellä (vaihteluväli 1,25 % 1,50 %) ja piti edelleen kiinni kolmesta koronnostosta kuluvalle vuodelle. Pankki nosti tuntuvasti myös kuluvan vuoden talouskasvuennustettaan 2,5 %:iin aikaisemmasta 2,1 %:sta pohjautuen veroreformin tuomiin positiivisiin talousvaikutuksiin. Kuun vaihteen jälkeen julkaistut Fedin joulukuun kokouksen pöytäkirjat eivät sisältäneet merkittäviä yllätyksiä. Jotkut Fedin komitean jäsenistä ovat edelleen huolissaan matalasta inflaatiosta huolimatta työmarkkinoiden kireydestä, vaikka pääjohtaja itse arvioi heikon inflaatiokehityksen johtuvan tilapäisistä tekijöistä. Komitean jäsenet odottavat tehtyjen verouudistusten piristävän yksityistä kulutusta ja työttömyyden laskevan alle neljän prosentin. matalina ja siksi elvyttävä rahapolitiikka on edelleen perusteltu. EKP antoi myös ensimmäisen kerran oman inflaatioennusteensa vuodelle 2020 (+1,7 %), ja tämän varsin varovaisen ennusteen perusteella on mahdollista, että aiemmista arvioista poiketen ensimmäinen koronnosto tapahtuu vasta 2020. OSAKEMARKKINAT Vuosi 2017 tarjosi jälleen erinomaisia tuottoja osakesijoittajille ympäri maailmaa ja monilla markkinoilla päästiin kaksinumeroisiin tuottolukuihin paikallisessa valuutassa mitattuna. Vaikka taalan voimakas heikkeneminen söi merkittävästi eurosijoittajan tuottoja, päästiin esimerkiksi kehittyvillä markkinoilla euromääräisestikin yli 20 %:n tuottoihin. Muita vahvoja markkinoita olivat Suomi yli 11 %:n tuotolla ja Japani noin 9 %:n euromääräisellä tuotolla. Osakemarkkinoiden kehitys vuoden viimeisellä kuukaudella sujui myös pääosin myönteisissä merkeissä MSCImaailmanindeksin noustua taalamääräisesti 1,35 %. Kehittyvien osakemarkkinoiden tuottokehitys oli kuitenkin kaikista päämarkkinoista vahvin MSCI Emerging Markets -indeksin noustua taalamääräisesti 3,6 %. Helsingin pörssin kurssikehitys oli joulukuussa sen sijaan melko maltillista (OMX Helsinki Cap GI: +0,14 %) eikä jossain määrin odotettua ns. joulupukkirallia saatukaan aikaiseksi. Vaisusta joulukuusta huolimatta koko vuoden tuotosta muodostui, kuten aiemmin todettiin, kuitenkin varsin hyvä. Tuloskasvun odotetaan hieman maltillistuvan kuluvan ja ensi vuoden osalta Suomessa ja muualla, mutta pysyvän edelleen varsin hyvällä tasolla vahvan globaalin talouskasvun tukemana. Euroopan keskuspankin (EKP) joulukuun kokous oli myös odotetun kaltainen. EKP säilytti ohjauskoron 0,00 %:ssa ja talletuskoron -0,40 %:ssa. Edelleen koron odotetaan säilyvän nykytasollaan hyvän aikaa EKP:n velkakirjalainojen osto-ohjelman jälkeenkin. Nykytiedon valossa osto-ohjelma jatkuu 30 miljardin euron kuukausivauhdilla ainakin syyskuuhun 2018 asti. EKP:n mukaan kasvunäkymät ovat vahvistuneet huomattavasti ja riskit kasvukuvassa ovat tasapainossa. Talouden vahva kasvuvaihe ja vajaakäytön supistuminen antavat EKP:n mukaan aihetta odottaa inflaation nousevan vähitellen kohti 2 %:n tavoitetasoa. Inflaatiopaineet ovat kuitenkin toistaiseksi säilyneet

Osakemarkkinoiden tyytyväisyys näkyy myös seuraamassamme sijoittajien mielialaindeksissä, joka on jälleen ollut noususuunnassa kolkuttaen ahneuden rajoja (1,24) ja normaalitilanteessa antaisi aihetta varovaisuuteen. Tiedostamme tyytyväisyyden nousseen, mutta tilanteessa, missä vaihtoehtoiset sijoituskohteet ovat aika vähissä, tyydymme toistaiseksi seuraamaan tämän riski-indikaattorin kehitystä. Osakkeiden sisällä näkemykset pysyivät niin ikään ennallaan. Jatkamme Euroopan ylipainottamista pohjautuen talousalueen vahvaan talouskasvuun ja markkinoiden suhteellisesti edulliseen arvostukseen. Jatkamme myös Japanin lievää ylipainottamista sekä kehittyvien osakemarkkinoiden ylipainottamista. Olemme rahoittaneet kyseiset ylipainot edelleen alipainottamalla USA:n osakemarkkinoita suurimpana syynä korkea arvostus. Osakemarkkinoiden arvostustasot ovat edelleen korkeahkolla tasolla, ja arvostusmallimme mukaan olemme historiallisesti katsottuna korkeimmalla tasolla sitten vuoden 2002 globaalissa vertailussa. Kuitenkin, huomioiden vahvat tuloskasvuennusteet ja vaihtoehtoisten sijoitusten tarjoamat vaatimattomat tuotot, voidaan nykyisiä arvostustasoja pitää edelleen perusteltuina. SIJOITUSNÄKEMYKSEMME Sijoitusnäkemyksemme pysyi joulukuussa muuttumattomana ja osakkeita suosivana. Osakkeet tarjoavat mielestämme edelleen parhaimmat tuottomahdollisuudet huomioiden vallitsevaa väkevää suhdannevaihetta ja hyvien vaihtoehtoisten sijoitusten puutetta. Korko-osion sisällä taktiset näkemyksemme pysyivät myös ennallaan. Alipainotamme valtionlainoja korkoallokaatiossamme ja ylipainotamme korkeampiriskisiä omaisuusluokkia, kuten kehittyvien alueiden paikallisvaluutassa liikkeeseen laskemia velkakirjoja (ns. local currency -lainoja) ja matalamman luottoluokituksen omaavia ns. high yield -yrityslainoja Euroopassa niiden korkeamman tuottopotentiaalinsa johdosta. Lähtökohdat suotuisalle osakevuodelle ovat kuudesta peräkkäisestä nousuvuodesta huolimatta mielestämme edelleen hyvät, vaikka viime vuoden tuottolukuihin voi olla haasteellista päästä. Positiivinen näkemyksemme perustuu seuraaviin olettamiin: Uskomme, että keskuspankkien harjoittaman elvyttävän rahapolitiikan positiiviset vaikutukset reaalitalouteen ja sijoitusmarkkinoihin ovat edelleen voimassa, vaikka laimeammat kuin vuosi sitten. Uskomme myös, että inflaatio pysyy maltillisena ja markkinoita tukevana, mutta mahdollista ennakoitua suurempaa palkkainflaatiota on pidettävä silmällä, sillä tällöin riskit keskuspankkien ennakoitua nopeammalle koronnostolle (lähinnä Yhdysvalloissa) kasvaisivat ja tämä aiheuttaisi merkittävää markkinaturbulenssia. Lähdemme myös siitä, että globaali talouskasvu jatkuu erittäin vahvana ja tukee yhtiöiden tuloskasvua myös tänä vuonna. Lisäksi uskomme, että osakemarkkinoista saatavat tuotot tulevat ensisijaisesti tuloskasvun kautta eivätkä arvostustason nousun seurauksena ja että markkinaheilunta tulee lisääntymään historiallisen matalasta tasosta, mutta osakesijoittajalle on silti tarjolla kohtuullisia tuottoja. Suurimmat riskit sijoitusmarkkinoiden kannalta liittyvät mielestämme Kiinan velkaantumisen taltuttamiseen maan keskuspankin suunnalta ja velkaantumisen vaikutuksiin maan talouskasvuun. Jos maan talous hyytyy, sillä olisi isoja negatiivisia vaikutuksia kansainväliseen kaupankäyntiin ja siten globaalin talouskasvuun. Kiinan keskuspankilla on ristiriitainen asetelma tasapainotella kasvun ja velkaantumisen taittamisen välillä. Liian kireä rahapolitiikka vaarantaa talouskasvua, kun taas liian löysä ei hillitse valanottoa ja aiheuttaa pidemmällä tähtäimellä vielä suurempia riskejä rahoitusjärjestelmään, vaikka velka on pääsääntöisesti kotimaista. Muut riskit liittyvät keskuspankkien reagointiherkkyyteen mahdollisen inflaation nostettua päätään, poliittisiin riskeihin mm. Yhdysvaltojen suunnalta sekä protektionismin mahdolliseen esimarssiin (esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä).

Korot taso, % 29.12. 30.11. 12 kk 3 kk euribor -0,33-0,33-0,32 12 kk euribor -0,19-0,19-0,08 2 v. (Saksan valtio) -0,64-0,69-0,80 5 v. (Saksan valtio) -0,21-0,31-0,54 10 v. (Saksan valtio) 0,42 0,37 0,20 5 v. (Ranskan valtio) -0,01-0,10-0,13 10 v. (Ranskan valtio) 0,78 0,68 0,68 5 v. (Yhdysvallat) 2,21 2,14 1,93 10 v. (Yhdysvallat) 2,41 2,41 2,44 Valuutat muutos EUR/, % 1 kk 2017 12 kk USD (1,2) 0,85 14,15 14,15 JPY (135,28) 0,99 10,01 10,01 SEK (9,83) -1,38 2,71 2,71 GBP (0,89) 0,90 4,05 4,05 Korkomarkkinat muutos, % 1 kk 2017 12 kk Rahamarkkina ( ) -0,03-0,33-0,33 EMU valtionobl. ( ) -0,84 0,17 0,17 Yrityslainat - Inv. Grade (EMU, ) -0,29 2,41 2,41 Yrityslainat - HY (Maailma, -suoj.) 0,17 6,32 6,32 Kehittyvät markkinat ($) 0,63 9,32 9,32 Osakemarkkinat Sijoitusnäkemys kuvaa yksinkertaistetusti ja yleisellä tasolla varainhoidon sijoitusnäkemystä. Yksinkertaistettua sijoitusnäkemystä ei voida pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana tai sijoitussuosituksena, eikä Elite vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. muutos, % 1 kk 2017 12 kk Maailma (MSCI, $) 1,35 22,40 22,40 Eurooppa (MSCI, ) 0,79 10,24 10,24 USA (S&P 500, $) 1,11 21,83 21,83 Japani (MSCI, ) 1,37 19,75 19,75 Suomi (OMXH CAP, ) 0,14 11,54 11,54 Kehittyvät markkinat (MSCI, $) 3,59 37,28 37,28 Lähde: Elite Varainhoito, Bloomberg Tämä sijoituskatsaus ei ole kehotus merkitä tai lunastaa katsauksen kohteena olevan rahaston osuuksia. Sijoituskatsausta laadittaessa on pyritty varmentamaan siinä käytettyjen tietojen oikeellisuus. Alfred Berg ei vastaa katsauksen sisältämien tietojen mahdollisista virheistä tai puutteista. Rahaston historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta arvonkehityksestä. Rahastosijoituksen arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja saattaa menettää rahastoon sijoittamiaan varoja. Voitte tutustua rahaston avaintietoesitteeseen, riskiluokkaan, rahaston sääntöihin sekä rahastoesitteeseen osoitteessa www.alfredberg.fi. Kaikki immateriaalioikeudet tähän asiakirjaan kuuluvat Alfred Bergille, ellei muuta ole erikseen mainittu.