VERKKOSAAREN ETELÄISEN RANTA- ALUEEN SUUNNITTELU SUUNNITTELUOHJELMA 8.4.2014
SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUN KOHDE... 2 2.1 Suunnittelualue... 2 2.2 Suunniteltavat kadut, katuaukiot ja torit... 2 2.3 Suunniteltavat taitorakenteet... 2 2.3.1 Sillat... 2 2.3.2 Rantarakenteet... 2 2.3.3 Paalulaatat... 3 2.4 Suunniteltavat kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohdot... 3 3 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN SISÄLTÖ... 3 3.1 Pääsuunnittelijan koordinointitehtävät... 3 3.2 Katujen suunnittelu... 4 3.2.1 Katujen yleissuunnitelma... 4 3.2.2 Katusuunnitelma... 5 3.2.3 Katujen rakennussuunnitelma... 5 3.3 Vesihuollon suunnittelu... 6 3.4 Taitorakenteiden suunnittelu... 6 3.4.1 Taitorakenteiden yleissuunnitelmat... 6 3.4.2 Rakennussuunnittelu... 7 3.5 Pohjarakennussuunnittelu... 7 3.5.1 Pohjarakenteiden suunnittelu... 7 3.6 Johtojen tilanvaraussuunnittelu... 8 3.7 Kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohtojen sijoitussuunnittelu... 8 3.8 Pohjatutkimukset ja mittaukset... 9 3.9 KAIVUMASSOJEN JA VÄLIVARASTOITUJEN MASSOJEN HYÖTYKÄYTTÖ... 9 3.9.1 Hankkeen massatalous... 9 3.9.2 Massojen ja purkurakenteiden hyödyntäminen... 10 3.10Kustannussuunnittelu... 10 3.11Työturvallisuussuunnittelu... 11 3.12Työnaikaiset häiriöt... 11 3.13Vuorovaikutteisuus... 12 4 MUUT SAMAAN AIKAAN LAADITTAVAT SUUNNITELMAT... 12 4.1 Tonttien suunnittelu... 12 4.2 Valaistussuunnittelu... 12 4.3 Muun teknisen huollon suunnittelu... 13 4.4 Pilaantuneen maaperän puhdistuksen suunnittelu... 13 5 LAADITTAVAT PIIRUSTUKSET JA TULOSTEET... 13 6 KAUPUNGIN EDUSTAJAT... 20 7 KOKOUSKÄYTÄNTÖ... 21
8 LÄHTÖTIEDOT... 21 9 AIKATAULU... 23 10 KOPIOINTI... 24
HELSINGIN KAUPUNKI SUUNNITTELUOHJELMA 1 1 YLEISTÄ Suunnittelun laadulliset vaatimukset ja tavoitteet on esitetty hankeohjelmassa. Tavoitteena on liittää Verkkosaaren kaava-alue kiinteästi seudun kaupunkirakenteeseen ja kantakaupunkiin. Kaupunkirakenne ja kaupunkikuva muodostetaan kantakaupunkimaiseksi; monipuoliseksi ja tiiviiksi. Alue tuetaan ensisijaisesti tehokkaaseen joukkoliikenteeseen ja sitä kehitetään asumisen ohella elinkeinotoimintojen alueena. Suunnittelualue on ns. kumppanuuskaavoitusalue, joka tullaan kaavoittamaan alueen toteuttajien kanssa yhteistyössä. Alueelle on tehty asemakaavan muutoksen luonnos (liite S3), joka on ollut toteutuskilpailun pohjana. Suunnitteluohjelman liitteenä (liite S4) on viimeisin kaavaluonnos. Suunnittelun aikana tulee tehdä yhteistyötä tonttien suunnittelijoiden kanssa kokonaistaloudellisen rakennusratkaisun löytämiseksi etenkin rantarakenteiden osalta. Tonttien alueella olevat rantarakenteet kuuluvat tonttien suunnittelu- ja toteutusvastuulle. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevaan Kalasataman metroaseman yhteyteen muodostetaan tehokas joukkoliikenteen solmukohta, joka yhdistää alueen Hakaniemen, Arabianrannan ja Pasilan suuntaan sekä seudun poikittaisliikenteeseen ja koilliseen Helsinkiin. Sörnäistenrantaan ja Hermanninrantaan on laadittu osayleiskaava, joka on lainvoimainen. Osayleiskaavan jälkeen on tehty Kalasataman ja Sörnäistenniemen asemakaavat, jotka nekin ovat lainvoimaisia. Sito Oy ja WSP Finland ovat rakennusviraston ja Helsingin Veden toimeksiannosta laatineet Sörnäistenniemen kunnallistekniset, rantarakenteiden ja siltojen rakennussuunnitelmat. Sito Oy on laatinut Sörnäistenniemen esirakennussuunnitelmat. Lisäksi Sito Oy laatii SRV Oy:n toimeksiannosta Kalasataman keskuksen ympäröivien katujen kunnallistekniset suunnitelmat. Suunnittelualueelle on tehty kaupunkisuunnitteluviraston toimesta lukuisia kaavoitusta palvelevia teknistaloudellisia suunnitelmia (vesihuolto, liikenne, yleistasaus, rantarakenteet yms.) Tehdyt suunnitelmat ovat lähtötietoina jatkosuunnittelun pohjaksi.
HELSINGIN KAUPUNKI SUUNNITTELUOHJELMA 2 2 SUUNNITTELUN KOHDE 2.1 Suunnittelualue Verkkosaaren eteläinen ranta-alue sijaitsee itäisessä kantakaupungissa noin 3 km Helsingin keskustasta koilliseen. Alue on osittain entistä Sörnäisten sataman ja Tukkutorin hallinnassa ollutta alueetta. Paikalla sijaitsi aiemmin Verkkosaari. Satamatoimintojen ja Tukkutorin jäljiltä alue on tasaista maaaluetta, josta on pääosin purettu satamatoimintojen ja Tukkutorin rakenteet. Suunnittelualueen rajaus on esitetty suunnitteluohjelman liitteessä S1. Nykytilanteen tarkempi kuvaus on esitetty hankeohjelmassa. 2.2 Suunniteltavat kadut, katuaukiot ja torit Suunnittelutehtävä käsittää seuraavat kadut: - Verkkosaarenkatu Suunnittelutehtävä käsittää seuraavan katuaukion: - Verkkosaarenranta 2.3 Suunniteltavat taitorakenteet Suunnittelutehtävä käsittää seuraavat taitorakenteet: 2.3.1 Sillat Suunnittelutehtävä käsittää seuraavan sillan: - Verkkosaarenkanavan silta 2.3.2 Rantarakenteet Suunnittelutehtävä käsittää seuraavat rantarakenteet: - Verkkosaarenkanavan pohjoisrannan rakenteet portaineen ja tukimuureineen - Verkkosaarenrannan rantarakenteet portaineen ja tukimuureineen
HELSINGIN KAUPUNKI SUUNNITTELUOHJELMA 3 2.3.3 Paalulaatat Suunnittelualueen yleisten alueiden paalulaatat ja sulkulaatat rakennusten kohdalla, mikäli ne ulottuvat katualueelle. 2.4 Suunniteltavat kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohdot Suunnittelutehtävä käsittää kohdissa 2.2 ja 2.3 luetelluille kaduille ja aukioille tulevien kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohtojen sijoitussuunnittelun ja tilanvarauksen liitteenä olevan yleissuunnitelman mukaisesti. (Liite S8) 3 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN SISÄLTÖ Suunnittelu käsittää kohdissa 2.2...2.5 lueteltujen katujen yleissuunnitelmien, katu- ja rakennussuunnitelmien, erillisten vesihuoltolinjojen rakennussuunnitelmien, kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohtojen sijoitussuunnittelun ja tilanvarauksen, siltojen ym. taitorakenteiden yleis- ja rakennussuunnitelmien. Suunnittelualueella käytetään hyödyksi erilaatuisia kohteesta kaivettavia massoja sekä kaupungin muissa kohteissa syntyviä tai välivarastoimia massoja. Yksittäisen kohteen massataloussuunnitelman tulee tukea alueen massataloutta. Suunnittelutehtävään sisältyy suunnitteluvaiheen pääsuunnittelijan tehtävät kohdassa 3.1 esitetyn mukaisesti. Suunnittelun lähtökohtina ovat laaditut yleis- ja rakennussuunnitelmat sekä laadittava asemakaavamuutos. Suunnittelutyön tavoitteet ja suunniteltavien rakenteiden vaatimukset on esitetty erillisessä hankeohjelmassa. 3.1 Pääsuunnittelijan koordinointitehtävät Suunnittelutehtävään valitun konsultin projektipäällikkö toimii koko hankkeen pääsuunnittelijana Yhteinen kunnallistekninen työmaa (29.5.2008) -sopimuksen periaatteiden mukaisesti (suunnitteluohjelman liite 14). Pääsuunnittelijan tehtävänä on huolehtia rakennushankkeen suunnitelmien riittävästä laadusta ja laajuudesta niin, että suunnitelmilla voidaan osoittaa rakentamiselle asetettujen vaatimusten täyttyminen. Pääsuunnittelijalla on koordinointivastuu tämän toimeksiannon mukaisten suunnittelutehtävien osalta sekä myös vastuu suunnitelmien yhteensovittamisesta tämän toimeksiannon sisällä sekä
HELSINGIN KAUPUNKI SUUNNITTELUOHJELMA 4 muiden saman aikaan käynnissä olevien suunnitteluhankkeiden kanssa. Pääsuunnittelijan tehtäviin kuuluu työturvallisuusasioiden ohjaus, valvonta ja yhteensovittaminen sekä kyseisten asioiden esittäminen turvallisuusasiakirjassa. Tilaaja edellyttää suunnittelijoilta työturvallisuuden huomioonottamista rakentamisessa ja sen suunnittelussa VNa 205/2009 ja työturvallisuuslain 738/2002 :n 57 mukaisesti. Pääsuunnittelijan tulee lisäksi - huolehtia siitä, että käytettävissä on tarvittavat lähtötiedot ja että ne ovat ristiriidattomat ja ajan tasalla sekä saattaa ne suunnittelijoiden tietoon - varmistaa, että kaikilla hankkeen suunnittelijoilla on tieto siitä, mikä osuus vaadittavista suunnitelmista on heidän vastuullaan - huolehtia eri alojen suunnittelijoiden yhteistyön järjestämisestä - huolehtia, että tarvittavat suunnitelmat tehdään ja suunnitelmat on todettu yhteensopiviksi ja ristiriidattomiksi - koota hankkeen yhteinen rakennussuunnitelma - laatia suunnittelualueen rakentamisen aikaisten työ-, liikenne- ja johtosiirtojärjestelyjen yhteensovittamisen alustava suunnitelma työjärjestyksineen Pääsuunnittelijan velvollisuuksiin kuuluu suunnitteluaikainen yhteydenpito kaupungin eri hallintokuntien edustajiin, alueen muihin suunnittelijoihin, kaupungin ulkopuolisiin sidosryhmiin sekä tähän toimeksiantoon liittyvien asioiden koordinointi. Pääsuunnittelijan tehtäviin kuuluu yhteiskokouksissa suunnitelmien esittely sekä sihteerinä toimiminen. Pääsuunnittelijan tulee heti suunnittelun käynnistyttyä laatia yhteyshenkilöluettelo suunnitteluun liittyvien henkilöiden osalta. Siltojen ja taitorakenteiden osalta ko. rakenteiden pääsuunnittelijan tehtävään tulee nimetä kokenut siltasuunnittelija (taitorakenteilla kokenut rakennesuunnittelija), joka vastaa edellä mainitulla tavalla siltojen ja taitorakenteiden suunnittelun koordinoinnista. (Tällä vaatimuksella ei ole vaikutusta koko hankkeen pääsuunnittelijan toimintaan.) 3.2 Katujen suunnittelu 3.2.1 Katujen yleissuunnitelma Tehtävä sisältää kohdassa 2.2 lueteltujen katujen ja katuaukioiden yleissuunnitelman päivityksen.
HELSINGIN KAUPUNKI SUUNNITTELUOHJELMA 5 3.2.2 Katusuunnitelma Tehtävä sisältää kohdassa 2.2 lueteltujen katujen katusuunnitelmien laatimisen. Katujen laadulliset tavoitteet on esitetty hankeohjelmassa. Suunnittelutyöhön sisältyy geometrian, katutilan ja liittymien mitoituksen tarkistus liikennesuunnitelman pohjalta. Liittymistä on esitettävä ajouratarkastelut mitoitus- ja tarkistusajoneuvoilla katusuunnitteluvaiheessa. Suunnitteluratkaisuihin vaikuttavat kohteen tai alueen erityispiirteet tulee määritellä ja huomioida katusuunnitelmien laadinnassa. Erityispiirteillä tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi - alueen erityiskäyttäjäryhmiä (esim. vanhukset, lapset, invalidit) - kohteen tai alueen toimintoja (tässä tapauksessa mm. kylpylähotelli) - ympäristönäkökohtia - historiallisia näkökohtia Alueen erityispiirteet ja niistä aiheutuneet katusuunnitelmaratkaisut kuvataan katusuunnitelman selostuksessa. Erityispiirteillä voi olla vaikutuksia käytettäviin esteettömyysratkaisuihin. Tehtävä sisältää esteettömyystarkastelun tekemisen (perustaso/erikoistaso), jonka pohjalta suunnitellaan esteettömyysratkaisut. Suunnitteluun sisältyy tulvatarkastelun tekeminen. Tulvatarkastelulla varmistetaan, ettei kiinteistöille ja ym. rakenteille synny vahinkoja tulvatilanteissa, jolloin sadevesiviemäreiden kapasiteetti ylittyy. Yleistasausta laadittaessa tulee tarkastella myös vaihtoehtoisia ratkaisuja sekä massatalous. 3.2.3 Katujen rakennussuunnitelma Tehtävä sisältää kohdassa 2.2 lueteltujen katujen ja kuivatuksen rakennussuunnitelmien ja massataloussuunnitelman laatimisen. Suunnittelu käsittää myös katujen näkyvien rakenteiden, pinnoitteiden, katuistutusten ja kadun kalusteiden sijoitus suunnittelun rakennussuunnitelmatasoisesti. Suunnitteluratkaisussa tulee huomioida Sompasaaren ympäristöluvan asettamat rajoitukset ja vaatimukset pilaantuneen maaperän kunnostukselle. Toimeksiantoon kuuluu lähinnä lupaehdoissa mai-
HELSINGIN KAUPUNKI SUUNNITTELUOHJELMA 6 nittujen havainnointi ja eristyskerrosten suunnittelu suunnittelualueella olevien pilaantuneiden alueiden kohdalla. 3.3 Vesihuollon suunnittelu Toimeksiantoon kuuluu työn alkuvaiheeseen sijoittuva vesihuollon yleissuunnitelman tarkastaminen sisältäen vesijohtojen ja viemäreiden mitoitustarkastelun. Suunnittelu ratkaisuissa tulee huomioida rakentamisjärjestys ja rakentamisen vaiheistus. Toimeksianto käsittää vesihuollon rakennussuunnittelun kaikkien kohdassa 2.2 lueteltujen katujen osalta pohjarakennussuunnitteluineen (sisältää myös mahdollisten betoniarinoiden yms. teknisten suunnitelmien laatimisen). Toimeksiantoon sisältyy erillisen värillisen vesihuollon yleisasemapiirustuksen 1:500 laatiminen. Siinä esitetään nykyinen, hylättävä sekä uusi rakennettava vesihuolto selkeästi liitosjärjestelyineen ja toimenpiteineen ilman kadun päällyste- yms. merkintöjä. Konsultin projektinpäälliköltä ja vesihuoltosuunnittelijoilla tulee toimeksiannon alkaessa olla vesityökortti/vesihygieniapassi suoritettuna. Vesityökortilla/vesihygieniapassilla tarkoitetaan testitodistusta Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1351/2006 mukaisesta osaamisesta liittyen laitostekniikkaan ja talousvesihygieniaan. Vesihuollon suunnittelussa noudatetaan voimassa olevaa HSY:n vesihuolto verkostosuunnittelukäytännöt ohjetta. 3.4 Taitorakenteiden suunnittelu Suunnittelun pohjana toimivat aiemmin laaditut yleissuunnitelmat, jotka tarkistetaan tässä työssä. Taitorakenteet mitoitetaan täysille liikennekuormille. Verkkosaarenkanavan silta mitoitetaan kevyen liikenteen kuormille. 3.4.1 Taitorakenteiden yleissuunnitelmat Tehtävä sisältää kohdassa 2.5 lueteltujen taitorakenteiden yleis- ja siltasuunnitelmien laatimisen ohjeen RIL 214-2002 Silta-alan konsultoinnin tehtävät kohtien 2.2 Yleissuunnittelu ja 2.3 Siltasuunnitelma mukaan soveltaen. Rakenteiden laadulliset ja tekniset vaatimukset on esitetty hankeohjelmassa.
HELSINGIN KAUPUNKI SUUNNITTELUOHJELMA 7 Suunnitelmat laaditaan samanaikaisesti ko. rakenteeseen liittyvän katusuunnitelman laatimisen kanssa. Tilaaja hyväksyttää yleisten töiden lautakunnalla katusuunnitelman ja katuun liittyvien rakenteiden suunnitelmat samalla kertaa. Portaat esitetään muurien yleissuunnitelmiin. 3.4.2 Rakennussuunnittelu Tehtävä sisältää kohdassa 2.4 lueteltujen taitorakenteiden rakennussuunnitelmien laatimisen ohjeen RIL 214-2002 Silta-alan konsultoinnin tehtävät kohdan 2.4 Rakennussuunnittelu mukaan soveltaen. Täydentävinä tulosteina laaditaan erilliset Kalasataman tyyppikaiteisiin perustuvat kaidesuunnitelmat. 3.5 Pohjarakennussuunnittelu 3.5.1 Pohjarakenteiden suunnittelu Tehtävä sisältää kohdissa 2.2...2.5 lueteltujen katujen, vesihuoltolinjojen ja rakenteiden pohjarakennussuunnitelmien sekä massataloussuunnitelman laatimisen. Katujen rakennekerrokset tulee mitoittaa. Sallitut painumat, routanousut ja kaltevuuden muutokset on esitetty Suomen kuntatekniikan yhdistyksen julkaisussa Katu 2002, katusuunnittelun ja rakentamisen ohjeet (sivu 75). Putkijohtolinjat on huomioitava rakenteita suunniteltaessa. Tehtävään kuuluvat myös johtokaivantojen ja tuentojen geotekninen suunnittelu ja tuentojen rakennesuunnittelu. Tehtävään kuuluu myös siltojen ja muiden taitorakenteiden geotekninen suunnittelu. Lisäksi tehtävään kuuluu alueen rantarakenteiden edellyttämien ruoppausten ja täyttöjen suunnittelu. Koko kaava-alueelta laaditaan yleistasaussuunnitelma alueen katujen ja tonttien esirakentamista ja toteutusta silmälläpitäen. Alueella käynnistetään samanaikaisesti erillisenä toimeksiantona pilaantuneen maaperän kunnostussuunnittelu. Konsultin tulee olla yhteydessä kunnostussuunnitteluista vastaaviin tahoihin, jotta esirakennussuunnitelma ei ole ristiriidassa kunnostusratkaisujen kanssa.
HELSINGIN KAUPUNKI SUUNNITTELUOHJELMA 8 3.6 Johtojen tilanvaraussuunnittelu Alueella on nykyisin käytöstä poisjääviä sähkö- ja tietoliikennekaapeleita sekä kaukolämpöjohtoja. Konsultin tulee selvittää nykyiset, siirrettävät ja alueelle tulevat uudet johdot, sähkö- ja tietoliikennekaapelit. Vesihuolto, maakaasuputket, jätteen putkikeräysjärjestelmä, kaukolämpö- ja kaukokylmäputket, liikennevalo-, sähkö- ja telekaapelit sekä suojaputkivaraukset esitetään rakennepoikkileikkauksissa (lukumäärä ja omistaja) sekä erillisillä johtosiirtokartoilla. Rakennepoikkileikkauksissa esitetään myös johtojen ja kaapeleiden kaivannot, korkeusasemat kadunpinnasta ja keskinäiset etäisyydet. Johtokaivannot tulee sovittaa yhteen keskenään sekä mahdollisten muiden kaivantojen kanssa. Johtovarausten risteämiskohdissa tulee tarkistaa johtojen korkeustasot. Tarvittaessa johtojen keskinäinen korkeusasema tulee esittää johtokarttaan liittyvissä tai erillisissä detaljipiirustuksissa. Maanalaisen infrastruktuurin yhteensovittamisessa konsultin on optimoitava katutilan käyttö, jotta myös tuleville johdoille jää riittävästi tilaa. Tilavaraus- ja reittisuunnittelussa on huomioitava suunnittelualueelle rakentuvien uudisrakennusten perustukset ja niiden rakentamistapa siten, että perustustöistä ei aiheudu haittaa ennakkoon rakennetuille johdoille. 3.7 Kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohtojen sijoitussuunnittelu Suunniteltavat kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohdot on esitetty suunnitteluohjelman liitteessä S8. Lämmitysmarkkinat on laatinut suunnittelualueen alueellisen yleissuunnitelman (Liite S8). Alueellisessa yleissuunnitelmassa ilmenee kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohtojen alustavat reitit sekä mitoitus. Toimeksiantoon kuuluu suunnittelualueen kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohtojen sijoitussuunnittelu. Helsingin Energia/Lämmitysmarkkinat laatii järjestelmistään työpiirustukset teknisine yksityiskohtineen konsultin määrittämälle reitille ja korkeusasemaan. Lämmitysmarkkinat vastaa kaukolämpö- ja kaukojäähdytysputkistojen teknisestä suunnittelusta, eli mitoituksesta ja toiminnallisista yksityiskohdista, kuten kiintopisteistä, sulku-, ilmanpoisto- ja tyhjennyskaivoista sekä lämpöliikkeiden hallinasta. Järjestelmien yhteensovitus ja tilanvaraussuunnittelu kuuluvat konsultille.
HELSINGIN KAUPUNKI SUUNNITTELUOHJELMA 9 Maanalaisen infrastruktuurin yhteensovittamisessa konsultin on pyrittävä minimoimaan kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohtojen pystyja vaakasuuntaiset suunnanmuutokset mm. sadevesikaivojen ja sadevesikaivojen purkuputkien sijoittelussa. 3.8 Pohjatutkimukset ja mittaukset Konsultti laatii pohjatutkimusohjelman ja hyväksyttää sen tilaajan asiantuntijalla (Kv/geo). Pohjatutkimukset suorittaa kiinteistöviraston geotekninen osasto. Pohjatutkimusohjelman laadinnassa huomioidaan alueen nykyiset pohjatutkimukset, jotka konsultti hakee geoteknisen osaston Soili- palvelusta ( tilaajan valtuuttamalla suoravelotustunnuksella tilaajan laskuun) Geotekninen osasto on tehnyt alueelle yleissuunnittelua palvelevan täydentävän kairausohjelman sekä maa-alueille, että vesialueille. Pohjatutkimuskartat ovat liitteissä XX ja YY. Tutkimukset Verkkosaaren alueella aloitetaan huhtikuussa 2014, vesialueella tehtävät kairaukset alkavat aikaisintaan toukokuussa 2014. Konsultin tulee laatia rakennussuunnittelua varten täydentävä kairausohjelma. Vesialueille tulevien täydennyspisteiden tulee olla geoteknisellä osastolla viikolla 23. Vesialueiden kairauksia täydennetään syyskesällä 2014 tapahtuvalla kairauskierroksella. Tarvittavan täydennysmittausohjelman laatiminen kuuluu konsultille. Täydennysmittaukset tekee STARAN Pohjoinen mittaus (yhteyshenkilö Tommi Merivirta puh. 310 39239). (Katso myös kappale 7 lähtötiedot kohta mittaukset.) 3.9 KAIVUMASSOJEN JA VÄLIVARASTOITUJEN MASSOJEN HYÖTY- KÄYTTÖ 3.9.1 Hankkeen massatalous Konsultille kuuluu suunniteltujen kaivu- ja täyttömassojen sekä rakenteissa käytettävien massojen määrälaskennat sekä erilaatuisten kaivumassojen hyötykäytettävyyden arviointi. Mikäli massojen laadun arvioinnissa tarvitaan esim. geoteknisiä tutkimuksia tai kemiallisia analyysejä, sovitaan näistä tilaajan kanssa erikseen. Suunnittelualueen kaivu- ja täyttömassat sekä rakennekerroksissa käytettävät ja hyötykäytettävät massat esitetään suunnitteluohjelman liitteenä S15 olevalla taulukolla.
HELSINGIN KAUPUNKI SUUNNITTELUOHJELMA 10 Hankkeen rakenneratkaisujen tulee tukea käytettävissä olevia maalaatuja mahdollisimman tehokkaasti. 3.9.2 Massojen ja purkurakenteiden hyödyntäminen Suunniteltavissa täytöissä ja rakenteissa hyötykäytetään ensisijaisesti suunnittelualueelta kaivettavia maamassoja sekä alueelta purettavia ja edelleen jatkojalostettavia mineraalisia purkujätteitä (betoni-, asfaltti- tai tiilirakenteita). Toissijaisesti hyödynnetään Helsingin kaupungin välivarastoaluille varastoituja massoja (muun muassa louhetta, kitkamaita, stabiloituja savia, mineraalisia purkujätteitä) tai kaupungin muissa rakennuskohteissa syntyviä massoja. Mikäli edellä mainitut massat eivät määrällisesti riitä tai laadun osalta kelpaa suunniteltaviin täyttöihin tai rakenteisiin, voidaan suunnitelmissa esittää käytettäväksi muita massoja. Helsingin kaupungin välivarastointikentillä on varastoituna erilaisia rakentamisessa hyötykäytettäviä massoja. Tilaaja ilmoittaa konsultille, mitä massoja ja mitä muiden rakennushankkeiden massoja voidaan hyötykäyttää suunnittelualueella. 3.10 Kustannussuunnittelu Konsultille kuuluu eri suunnitelmaratkaisujen ja -vaihtoehtojen kustannusvaikutusten selvittäminen suunnittelun aikana sekä eri virastojen välisten kustannusjakojen laskeminen. Konsultille kuuluu myös mahdollisten osaurakoiden kustannusarvioiden laatiminen. Kustannusten hallinnan tulee olla toimeksiannon aktiivinen osa. Konsultin tulee esittää kustannushallinnasta suunnitelma. Työssä käytetään hyväksi IK-projektissa tuotettuja hinnastoja. Kustannushallinnalle tulee nimetä vastuuhenkilö, joka käyttää In-Infra.netkustannushallinnan menetelmiä (hankeohjelma, hankeosalaskentamenetelmä ja rakennusosalaskentamenetelmä) tai vastaavia tilaajan erikseen hyväksymiä menetelmiä. Vastaavat menetelmät on kuvattava erikseen. Uusista kustannushallinnan menetelmistä saa lisätietoja osoitteesta www.in-infra.net Määrälaskenta ja kustannusarviot tehdään uuden infranimikkeistön (2006) rakennusosajaottelun mukaisesti. Tietoa uudesta infranimikkeistöstä on saatavissa osoitteesta www.rts.fi/infraryl. Kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohtojen määrälaskenta ja kustannussuunnittelu eivät kuulu suunnittelutehtävään, lukuunottamatta katu-urakassa toteutettavia maanrakennustöitä.
HELSINGIN KAUPUNKI SUUNNITTELUOHJELMA 11 3.11 Työturvallisuussuunnittelu Konsultin tehtävään kuuluu työturvallisuusnäkökohtien huomioiminen suunnittelussa ja suunnitelmaratkaisuja valittaessa. Konsultin tulee suunnittelun keinoin pyrkiä minimoimaan muun muassa edellä mainittuihin työvaiheisiin liittyviä turvallisuusriskejä. Alueen rakentamisessa erityistä riskiä aiheuttavia töitä ovat: - louhintatyöt - vesihuollon kaivantotyöt - kaivannoissa tapahtuvat asennustyöt - liikenteenalaisella kadulla työskentely - vesistötyöt Suunnittelijoiden tulee huomioida suunnittelussaan VNa 205/2009. Sen 7 määritellään, että rakennushanketta suunniteltaessa ja valmisteltaessa arkkitehtonisessa, rakennusteknisessä ja teknisten järjestelmien suunnittelussa sekä rakennushankkeen toteuttamisen järjestelyihin liittyvässä suunnittelussa tulee ottaa huomioon rakennustyön toteuttaminen siten, että työ voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle Tehtävään sisältyy rakentamista varten turvallisuusasiakirjan laatiminen turvallisuussääntöineen ja menettelytapaohjeineen. Suunnittelijoiden tulee osallistua, pääsuunnittelijan johdolla, turvallisuusasiakirjan laatimiseen sekä työturvallisuuteen vaikuttavien tietojen keräämiseen ja kirjaamiseen. Hankkeen vaarojen tunnistamiseen tulee käyttää tilaajan Työturvallisuuteen vaikuttavat suunnittelussa huomioitavat kohteen erityispiirteet kaavaketta sekä riskikarttaa ja siihen liittyvää analyysilomaketta (Liite S16). Suunnittelijat täyttävät em. asiakirjat pääsuunnittelijan johdolla. 3.12 Työnaikaiset häiriöt Konsultin tulee kartoittaa suunnitelman toteutuksen aikaiset kolmansille osapuolille aiheutuvat häiriöt Haitaton menetelmällä. Menetelmän antaman ohjeistuksen mukaisesti tulee suunnittelijan laatia tarvittavat suunnitelmat häiriöitä vähentävistä työmaan aikaisista tilapäisistä järjestelyistä ja varmistaa niiden soveltuvuus rakennusviraston alueidenkäyttöyksiköltä. Konsultin tulee suunnitella hankkeen vaiheittain rakentamisen periaatteet sekä työnaikaiset liikenteenjärjestelyt.
HELSINGIN KAUPUNKI SUUNNITTELUOHJELMA 12 3.13 Vuorovaikutteisuus Konsultille kuuluu osallistumissuunnitelman laatiminen heti työn käynnistyttyä ja sen tarkistaminen suunnittelun kuluessa. Konsultille kuuluu yhteydenpito alueella ja sen läheisyydessä toimijoihin ja suunnittelijoihin sekä tarvittaessa suunnitelmien esitteleminen heille. Suunnittelun aikana suunnitelmia tullaan esittelemään yleisötilaisuudessa asukkaille ja muille osallisille. Konsultti hoitaa esittelytilaisuuden järjestelyt, kuten paikan varaamisen, esittelymateriaalin teon sekä suunnitelmien esittelyn yleisötilaisuudessa. Tilaaja vastaa esittelytilan käytöstä mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista. Vuorovaikutustyöskentelyyn liittyvien tiedotteiden ja ilmoitusten laatiminen kuuluu konsultille. Tilaaja huolehtii katu- ja puistosuunnitelmien yleisötilaisuuteen, suunnitelmien hyväksyttämiseen yms. liittyvän tiedotteiden ja kirjeiden lähettämisestä ympäristön kiinteistöille, asukkaille ja kaupunginosayhdistyksille sekä kuulutusten ym. lehtiilmoitusten julkaisemisesta. 4 MUUT SAMAAN AIKAAN LAADITTAVAT SUUNNITELMAT Konsultin tulee olla tiiviissä yhteistyössä tässä suunnitteluohjelmassa ilmoitettujen muiden samanaikaisesti käynnissä olevien sekä suunnittelun aikana käynnistyvien hankkeiden suunnittelijoiden kanssa. Koordinointivastuu suunnitelmien yhteensovittamisesta kuuluu tämän suunnitteluohjelman mukaiseen tehtävään valitulle konsultille. (ks. myös kohta 3.1 pääsuunnittelijan koordinointitehtävä) 4.1 Tonttien suunnittelu Suunnittelualueella aletaan suunnitella asuinkerrostaloja. Suunnittelutyön aikana tulee olla yhteistyössä tonttien suunnittelijoiden kanssa. 4.2 Valaistussuunnittelu Alueen tarkemman valaistussuunnittelun tekee Helsingin Energia. Tähän tehtävään valittavan konsultin tulee toimia yhteistyössä ulkovalaistuksen suunnittelijan kanssa. Katusuunnittelun ja ulkovalaistussuunnittelun aikataulut tulee sovittaa yhteen siten, että ulkovalaistus voidaan esittää katu- ja puistosuunnitelmissa. Myös valais-
HELSINGIN KAUPUNKI SUUNNITTELUOHJELMA 13 tuksen mahdollisesti vaatimat tekniset laitetilat ( kaapit ) tulee esittää katusuunnitelmassa. 4.3 Muun teknisen huollon suunnittelu Konsultin tulee selvittää teleoperaattoreilta, Helsingin Energialta ja muilta toimijoilta suunnittelualueelle tulevat tietoliikenne-kaapelit ja suojaputkivaraukset sekä kaivojen, teknisten tilojen, kojekaappien yms. maanpäällisten rakenteiden sijainnit. Teknisten laitteiden ja rakenteiden sijoitus tulee esittää suunnitelmissa. Helsingin Energia/Lämmitysmarkkinat suunnittelee kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohdot. Helsingin Energia suunnittelee alueen sähköverkon sekä nykyisten sähkökaapeleiden siirrot. Konsultin tulee selvittää Gasum Paikallisjakelulta tai Helsingin Energialta alueella olevat tai alueelle tulevat maakaasuputket. Kummatkin laitokset suunnittelevat omat putkensa tai niiden siirrot. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto laatii liikenteen ohjaussuunnitelmat. Ajoratamaalaukset ja portaalit esitetään katupiirustuksissa. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto liikennevalotoimisto suunnittelee liikennevalot. Liikennevalopylväät esitetään katupiirustuksissa. Kaapeloinnit esitetään johtosiirtokartoilla. 4.4 Pilaantuneen maaperän puhdistuksen suunnittelu Alueella käynnistetään erillisinä toimeksiantoina pilaantuneen maaperän kunnostussuunnittelu. Konsultin tulee olla yhteydessä kunnostussuunnitteluista vastaaviin tahoihin, jotta tähän toimeksiantoon sisältyvät suunnitelmat eivät ole ristiriidassa kunnostusratkaisujen kanssa. 5 LAADITTAVAT PIIRUSTUKSET JA TULOSTEET Suunnitelmat tehdään noudattaen katu- ja puisto-osaston ohjeita "Katusuunnitelman ja kadun teknisten suunnitelmien sisältö 10.1.2011", sekä Puistosuunnitelman ja puiston rakennussuunnitelman sisältö 30.3.2012 Asiakirjojen ohjeistus, puistosuunnittelu. Lisäksi tulee noudattaa tilaajan suunnittelun kuluessa antamia ohjeita. Suunnitelmat (kaikki suunnitelmat) luovutetaan tilaajalle muovitulosteiden lisäksi dgn-formaatissa (MicroStation-tiedostoina) ja
HELSINGIN KAUPUNKI SUUNNITTELUOHJELMA 14 pdf-formaatissa edellä mainitun ohjeen mukaisesti. ATK-aineisto sisältäen myös tekstitiedostot, kuten piirustusluettelon, työselostuksen, turvallisuusasiakirjan, määräluettelon ja kustannusarvion (Word, Excel ja pdf-formaatissa) luovutetaan tilaajalle CD:llä, selkeästi eroteltuina ja ryhmiteltyinä sekä sisältäen luettelon laadituista tiedostoista. Toimeksiannon katsotaan kokonaisuudessaan valmistuneen vasta kun tilaaja on hyväksynyt luovutetut tiedostot. Kaikki asiakirjat tallennetaan tilaajan osoittamaan projektipankkiin (Buildercom). Taitorakenteista laaditaan piirustukset, mutta lisäksi kaikki taitorakenteet ja niihin liittyvät maarakenteet, kaivut ja täytöt mallinnetaan Taitorakenteiden tietomallinnusohje mukaan. Rakenteet tulee suunnitella tietomallintamiseen tarkoitetulla ohjelmistolla, jossa rakenteille on mahdollista määrittää attribuuttitietoa. Piirustukset tulee tuottaa mallista. Poikkeuksena tähän raudoituspiirustukset tulee laatia tietomallista tuotettujen piirustusten pohjalta, raudoituspiirustusten tuottamiseen voidaan kuitenkin käyttää esim. CADohjelmistoa. Raudoitussuunnittelu voidaan konsultin niin halutessa tuottaa mallipohjaisesti, mutta tällöin tulee kuitenkin laatia myös raudoituspiirustukset. Suunnitelman tulee olla luettavissa myös pelkkien piirustusten avulla. Lähtötietoaineiston laatimiseen ja lähtötietomallin luomiseen sekä ylläpitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Toimeksiantoon kuuluu lähtötietomallin laatiminen rakennesuunnittelun pohjaksi sekä lähtötietomallin tarkentaminen suunnittelutyön päätteeksi luovutettavaan liiteaineistoon. Lähtötietomalli ja siihen liittyvä tietomalliseloste kootaan InfraFINBIM-ohjeen (http://www.infrabim.fi/infrabim_uusi/mallinnusohjeita/infrabim_malli nnusohjeet_osa2_lahtotiedot_1.2.pdf ) mukaisesti. Lähtötietomallin tulee sisältää nykyiset rakenteet, mutta niiden osalta voidaan mallintaminen tehdä ns. pintamallina esim. 3d-dwg-muodossa. Suunnitelmista kansioidaan 3 sarjaa. Kansioihin kootaan kaikki hankkeen asiakirjat ja suunnitelmat (myös muitten osapuolten laatimat). Laadittavien suunnitelmien tulee sisältää vähintään seuraavat asiakirjat: Katusuunnitelma - osallistumissuunnitelma - katusuunnitelmat kaduittain 1:500, kartan lisäksi tyyppipoikkileikkaukset 1:200 (katusuunnitelmista tulostetaan 5 kpl värillisiä kuvia, joista 1 suora ja 4 taitettua sekä mustavalkoinen muovi) - katusuunnitelmien koostepiirustus koko alueesta 1:1000
HELSINGIN KAUPUNKI SUUNNITTELUOHJELMA 15 - katusuunnitelmaluonnosten (nähtävillä olo) ja lopullisten katusuunnitelmien esittäminen pdf-tiedostoina - katusuunnitelman selostukset kaduittain - kustannusarviot kaduittain (rakennusosalaskentana) - hankekohtainen kaivu- ja täyttömaiden sekä hyötykäytettävien massojen taulukko - PowerPoint-esitys lautakuntakäsittelyä varten - esityslistateksti katusuunnitelman lautakuntakäsittelyä varten Katujen rakennussuunnitelma - asemapiirustukset kaduittain 1:500 - pituusleikkaukset 1:1000/1:100 (sisältäen tyyppipoikkileikkaukset) - rakennepoikkileikkaukset 1:50 jokaisesta erilaisesta poikkileikkauksesta (sisältää kaikki rakenteet kuten putket, johdot, kaapelit, istutukset, kasvualustat jne.) - tasauspiirustukset liittymistä, kääntöpaikoista, aukioista ja tarvittavista muista kohteista (mm. jos nykyisen kadun tasausta muutetaan) - yleistasauspiirustus - paalukohtaiset poikkileikkaukset 1:100 (tai 1:200) (paaluväli 20 m) - mittapiirustukset 1:500 - katumiljööpiirustus/istustuspiirustus kaduittain 1:500 (tai 1:200) sisältää katujen näkyvät rakenteet, kuten pinnoitteet, kalusteet, istutukset kasvilajeineen ja määrineen yms. - leikkauspiirustukset kasvualustoista ja istutusperiaatteista katujen rakennepoikkileikkauksissa tai tarvittaessa erillisinä - tarvittavat detaljipiirustukset (mm. ladontakaaviot ym.) - takuuaikaiset istutusten hoitotoimenpiteet - asiakirjaluettelo (sisältäen myös muut laaditut asiakirjat kuin piirustukset) - määräluettelot ja kustannusarviot kaduittain katutyöt, vesihuolto ja muut kustannukset laitoksittain eroteltuina, infranimikkeistön mukaisesti jaoteltuina - hankekohtainen kaivu- ja täyttömaiden sekä hyötykäytettävien massojen taulukko - työselostukset, InfraRYL 2006:n mukaisesti jaoteltuina - turvallisuusasiakirja - riskikartta (taulukko) - työmaatauluun tarvittavat kuvat (katusuunnitelma tai viitekuva) Vesihuollon rakennussuunnitelma - vesihuollon yleisasemapiirustukset 1:500 (mustavalkoinen muovi ja 6 kpl värillisiä paperitulosteita)
HELSINGIN KAUPUNKI SUUNNITTELUOHJELMA 16 - Erilliset, katukohtaiset vesihuollon asemapiirrokset mikäli vesihuoltoa ei pystytä selkeästi esittämään kadun asemapiirroksissa. - vesihuollon pituusleikkaukset erillisistä vesihuoltolinjoista ja myös niistä linjoista joita ei pystytä selkeästi esittämään kadun pituusleikkauksissa. - kaivantoleikkaukset katujen rakennepoikkileikkauksissa tai tarvittaessa erillisinä - kaivantojen tuentasuunnitelmat - kulmatukien mitoitus ja raudoituspiirustukset 1:20 (kun putkikoko > 300 mm) - tarvittavat detalji- ja rakennepiirustukset (mm. paikalla valettavat kaivot, sadevesiviemäreiden purkupäät) - vesijohdoista NS 400 laaditaan osaluettelo - kaivokortit - asiakirjaluettelo (sisältäen myös muut laaditut asiakirjat kuin piirustukset) - määräluettelot ja kustannusarviot kaduittain katutyöt ja vesihuolto eroteltuina infranimikkeistön mukaisesti jaoteltuina - hankekohtainen kaivu- ja täyttömaiden sekä hyötykäytettävien massojen taulukko - työselostukset, InfraRYL 2006:n mukaisesti jaoteltuina - turvallisuusasiakirja Vesihuollon yleisasemapiirustuksen sisällöstä ja ulkoasusta noudatetaan Helsingin Veden (HSY) laatimaa ohjetta (17.10.2005). Johtosiirtojen tilavaraussuunnitelma - johtosiirtokartat kaduittain 1:200 (tai 1:500) (muovi ja värillisiä 6kpl) - risteysaluilta kartat 1:100 (tai 1:200) tarvittaessa - jokaisesta erilaisesta johtokaivannosta on esitettävä rakennepoikkileikkaus joko kadun rakennepoikkileikkauksen yhteydessä tai tarvittaessa erikseen - tarvittaessa detaljipiirustukset eri järjestelmien risteilykohdista - selostus työjärjestyksineen (työselostukseen) siirrettävistä johdoista, uusista johdoista ja suojaputkivarauksista - määräluettelot ja kustannusarviot johdoista ja kaapeleista kaduittain Kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohtojen sijoitussuunnitelma - yleisasemapiirustukset 1:500 - tarvittaessa detaljipiirustukset eri järjestelmien risteilykohdista - kaivantoleikkaukset katujen rakennepoikkileikkauksissa ja tarvittaessa erillisinä
HELSINGIN KAUPUNKI SUUNNITTELUOHJELMA 17 Piirustuksien sisällöstä ja ulkoasusta noudatetaan Helen Lämpötoimintojen ohjeita. Pohjarakennussuunnitelma - pohjatutkimuskartat - pohjanvahvistuskartat - yleistasaussuunnitelma - geotekniset leikkauspiirustukset - pohjarakentamisen detaljikuvat - kaivantojen rakennussuunnitelmat (tuenta, luiskakaltevuus yms.) - rakennesuunnittelu mahdollisten betonirakenteiden osalta (paalulaatat, betoniarinat) - Ruoppaus- ja täyttösuunnitelmat - Louhintasuunnitelmat - muut tarvittavat geotekniset piirustukset - asiakirjaluettelo (sisältäen myös muut laaditut asiakirjat kuin piirustukset) - määräluettelot ja kustannusarviot kaduittain ja alueittain, infranimikkeistön mukaisesti jaoteltuna - hankekohtainen kaivu- ja täyttömaiden sekä hyötykäytettävien massojen taulukko - työselostukset, InfraRYL 2006:n mukaisesti jaoteltuna - hankekohtainen kaivu- ja täyttömaiden sekä hyötykäytettävien massojen taulukko - turvallisuusasiakirja Siltojen ja taitorakenteiden yleissuunnitelma Silloista ja taitorakenteista laaditaan omat erilliset yleis- ja rakennepiirustukset niin, että kadun tai puiston suunnitelmia (esim. asemapiirustus) ei tarvita ko. rakenteen toteuttamiseen. Kadun tai puiston suunnitelmissa esitetään rakenteet vain siinä määrin kuin ne niissä suunnitelmissa on tarpeen esittää. Suunnitelmat laaditaan ohjeen RIL 214-2002 Silta-alan konsultoinnin tehtävät kohdan 2.3 Siltasuunnitelma mukaan soveltaen, sisältäen ainakin: - luonnokset vaihtoehdoista - värillinen pääpiirustus katusuunnitelmaa varten - alustavat rakennelaskelmat - määräluettelo - kustannusarvio - hankekohtainen kaivu- ja täyttömaiden sekä hyötykäytettävien massojen taulukko - suunnitelmaselostus - siltakohtaiset tuotevaatimukset