Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa



Samankaltaiset tiedostot
Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

Luonnonmukaiset ohitusuomat

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Korvaavat habitaatit Imatran kaupunkipuron toteutus ja Hiitolan-, Pielis-, Lieksan- ja Iijoen tuotantomahdollisuuksista

RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen

TOIMIVATKO KALATIET?

Luonnonmukaiset kalatiet lisääntymis- ja poikastuotantoalueina, case Oulujoki ja Iijoki

SUOSITUKSET. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

Rakennettujen lisääntymisuomien toimivuus - tutkimukset Imatran kaupunkipurolla

City Biodiversity-indeksi, kertoo vai kertooko, ja mitä? Toteutustapa näkyy tuloksessa

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi, Rautjärvi

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

9M UPM Kymmene Oyj

Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Lynet-tutkimuspäivä

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Kunnostusten seuranta apuna suunnittelussa ja onnistumisessa

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2015

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Luonnonmukaisten ohitusuomien suunnittelu rakennetussa vesistössä

Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

NUORTEN JOUKKUEKYSYMYS 1. Yhdistä oikea ominaisuus oikeaan siimaan. (0,5p/oikea ominaisuus) A. Fluorocarbon Venyy enemmän

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Luonnonmukaiset vesiaiheet Jukka Jormola, maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Sanginjoen ekologinen tila

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Meritaimen Suomenlahdella

Jokitalkkari hanke

Ohitusuomista ja puroista korvaavia vaelluskalojen lisääntymisalueita Iijoen alaosalle

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

KISSAKOSKEN KALATIESEURANTA VUONNA 2017

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004

LT = 2: Laji on määritetty kuvasta. LT = 3: Laji on määritetty suomusta. LT = P: Kala on punnittu perattuna.

Sateenvarjo III

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Patorakenteiden periaatekuvia

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2013

Perustietoa Hiitolanjoesta

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Perustietoa Hiitolanjoesta

u t l a v r Mikael Henriksson Tero Myllyvirta Sampo Vainio Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys r.y.

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

Happamien sulfaattimaiden vesistövaikutukset PAHA-hankkeen loppuseminaari Kokkola, Jukka Pakkala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2014

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA Heikki Holsti 2012

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Kemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x

Kala- ja vesimonisteita nro 76. Ari Haikonen

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA Heikki Holsti Kirje nro 879/HH

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

NORTHLAND MINES OY HANNUKAISEN KAIVOSHANKEEN LUPAHAKEMUKSEN ERILLISSELVITYKSET. Hannukaisen kaivoshankeen lupahakemuksen erillisselvitykset

IHN Suomessa Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

SUOMEN ENNÄTYSKALAT PYYNTITAVOITTAIN JA LAJEITTAIN

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Transkriptio:

Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa Jukka Jormola SYKE Virtavedet kuntoon kalateitä rakentamalla. Totta vai tarua? RKTL 10.1.2014

Mitä on luonnonmukaisuus kalateissä? Luonnonmukaisten kalateiden tyyppejä (FAO/EIFAC) Koko uoman leveys nousukelpoinen, luonnonmukainen pohjapato Kalaluiska, vain osa padosta nousukelpoinen Esteen ohittavat kalatie Hydrauliikkaan perustuva tyypittely Vaimennus (kynnys-allas rakenne) Pyörteisyys (kivikkoluiska, koski) Luonnonmukainen ulkonäkö, esimerkit luonnosta Voivat sisältää teknisiä rakenteita, mutta usein piilossa Toimivat kaikille lajeille Kalat omaksuvat luontaisen kaltaiseksi elinalueeksi Toimivat lisääntymisalueina kutu- ja poikastuotantouomat Onko vain kiva erikoisuus vai olisiko merkitystä kalakantojen elvyttämisessä? 2

Suunnitteluperiaatteita Suomessa Kalatiehydrauliikan suunnittelu perustunut kynnyksiin ja vaimennusaltaisiin ajattelutapa lähellä teknisten kalateiden suunnittelua Toinen suunnitteluperinne perustunut malleihin luonnonpuroista, ei välttämättä altaita eikä säännöllistä rakennetta (Tapio Meisalmi PIRely) Välimuoto, jossa altaita joiden välillä kivinen luiska (Raimo Nissinen UYK) Loivat ohitusuomat virrannopeus ei rajoita kalojen nousua, lähtökohtana habitaattihydrauliikka 3

Suomen ensimmäinen luonnonmukainen kalatie Kämärinkoski, Varkaus 1987 Suunnittelija: Jyrki Tenhunen, SYKE (diplomityönä) Kuvat:7/2013 Monimuotoinen, nykyään ei pysty erottamaan luontaisesta sivuhaarasta 4

Edelleen Suomen luonnonmukaisin kalatie? Taimenia esiintyy (tieto kalastajilta) 5

Brasas, Mustijoki Paunettitutkimus, Pasi Lempinen, UUDely Kaltevuus 5 %, 2,5 m 19 lajia noussut Ankerias Anguilla anguilla Hauki Esox lucius Kirjolohi Oncorhynchus mykiss Lohi Salmo salar Taimen Salmo trutta Lahna Abramis brama Pasuri Blicca bjoerkna Seipi Leuciscus leuciscus Turpa Leuciscus cephlaus Vimpa Vimba vimba Sorva Scardinus erythrophthalmus Särki Rutilus rutilus Suutari Tinca tinca Ahven Perca fluviatilis Ruutana Carassius carassius Salakka Alburnus alburnus Säyne Leuciscus idus Miekkasärki Pelecus cultratus Nahkiainen Lampetra fluviatilis Johtopäätös: Toimii kaikille lajeille, vain siika puuttuu 6

13.1.2014 Malkakosken padon kalatie (kalaluiska) Kyrönjoki Telemetriatuloksia: Taimen Salmo trutta (sininen) ja kirjolohi Oncorhynchus mykiss (pinkki) nousivat ja palasivat oleilemaan Kuha Stizostedion lucioperca (punainen) eivät nousseet, jäivät alaosaan Hauki Esox lucius nousi rantareittiä Johtopäätökset: Kalatie voi toimia myös habitaattina Heikosti uivat lajit löytävät reitin

Vakkolankoski, Porvoonjoki Luonnonmukainen rakokalatie Suunnittelija: Olli Jaakonaho, UUDely Suunnitteluperiaate: Kivikkoluiska (ei vaimennusaltaita) Lopputulos näyttää koskelta, esimerkki rakenteista jotka eivät näy Kuva: Harri Aulaskari 8

13.1.2014 Yrttikosken kalatie, Perhonjoki Kynnys-allas -rakenne Telemetriatuloksia: Taimen ja hauki liikkuivat edes takaisin ylös ja alas Paikallisia lajeja Nahkiaisista nousi 20% Toimii kuin joen sivuhaara

Kissakoski, Hirvensalmi 2012 Suunnittelija: Timo Pohjamo, Ecoriver Hyvä alapään sijainti ilman apurakenteita Kaltevuus 3,8 % Vaki -laskuri: Monet lajit nousevat, mm. lahna 10

Ohitusuomat, joissa lisääntymisalueita Sågarsfors, Siuntionjoki 2006 Suunnittelija: Esa Lehtinen, UYK Suunnitteluperiaate: Pääasiana kutu- ja poikasalueet, myös kalastaminen (!) Sivuhaara luontaiselle nousuesteelle, voimalaitos lopetettiin Kaltevuus 3,4 % (ei kovin loiva) 11

Sågarsfors on toistaiseksi lähinnä Kämärinkoskea luonnonmukaisuuden asteeltaan Paikallisia taimenia elää 12

Kaitforsin Sääkskosken kalatie, Perhonjoki - meritaimenten lisääntymisuoma? Suunnittelija: Kala- ja vesitutkimus Osittain kynnysrakenne, osittain tasakaltevuinen Ensimmäinen, johon tehtiin tarkoituksella myös kutusoraikkoja 2012: Lohi 10 kg 2013: Meritaimenia 15 kpl, 7 kg Kesällä 2014 sähkökalastus, ovatko kuteneet Tutkimuskysymys: haittaako isojen kalojen oleskelu muiden nousua kapeassa uomassa? 13

Ratkaisu Sveitsissä ja Saksassa: Nousureitti ja kutualue rinnakkain Albbruck Dogern, Rein Suunnittelija: Rolf-Jürgen Gebler Jormola J.2012. Performance and possibilities of nature-like bypass channels. International Symposium on Ecohydraulics ISE 2012, Vienna. Proceedings. http://www.ise2012.boku.ac.at/papers/14329_2.pdf 14

Keski-Euroopassa habitaattikompensaatio on lainsäädännöllinen vaatimus kalateiden lisäksi Rheinfelden, Rein 2012 Kalatie varmistaa lisääntymisuoman löytymisen virtaus haarautuu Lisääntymisuoma 10-25 m3/s Suomessa nousu ja habitaatit toteutettava samaan uomaan, vettä ei riitä ympäristövirtaamiin (?) 15

Kanada: Täysimääräinen poikastuotantokompensaatio onnistunut Tyynen meren lajeille jo 1950-luvulta British Columbia Hydro hoitanut vapaaehtoisesti Kutukanavat ja poikastuotantouomat: lisätään poikasmäärää turvatulla alkukehityksellä Järvenpää L., Jormola J & Tammela S.. Luonnonmukaisten ohitusuomien suunnittelu rakennetussa vesistössä Lohen palauttaminen Oulujokeen. Suomen Ympäristö 5/2010 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37987 16

Voidaanko Suomessa kompensoida voimalaitosten alle jääneitä lisääntymisalueita? Hiitolanjoen kalatiet 3 ohitusuomalla ja luonnonuomien vesityksellä saataisiin 25-50 % entisten koskien smolttituotannosta Laskentaperuste: 30 smolttia/ 100 m2 ohitusuomassa Edellistä ikäluokkaa 70 kpl/aari Eloonjäänniksi oletettu 40% (Kymijoki) Sama tuotanto/ha kuin aiemmin arvioitu yläpuolisissa koskissa Jormola J. 2014. Hiitolanjoen voimalaitosten kalatievaihtoehdot ja Laatokan lohen poikastuotanto: LieToLoHihanke (luonnos) Luonnossa kuoritutuneista selviää vain 4% Miten vähennetään talvikuolevuutta ja lisätään tuotantoa ohitusuomissa? Sama konsepti kuin Kanadassa? Ohitusuomilla suuret mahdollisuudet 17

Poikastuotantouoma vihdoin toteutukseen Imatran kaupunkipuro 2014 SYKE / MA-arkkitehdit Taimenten poikastuotanto, matkailumaisema Kaupungin ja valtion rahat myönnetty, urakoitsija valittu 18

Miksi pitäisi suosia luonnonmukaisia kalateitä ja ohitusuomia? Toteuttavat EU:n ympäristöpolitiikkaa Ovat vihreää infrastruktuuria, joka tuottaa eniten ekosysteemipalveluja Toimivat todistetusti parhaiten nousussa, kun on suunniteltu oikein (esim. Itävalta, Andreas Zitekin tutkimus) Toimivat kaikille kalalajeille ja muille eläimille Ovat miellyttävän näköisiä Poikastuotantouomia Suomeksi: ovat hyviä, kauniita ja tuottavia Kiitos! 19