dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

Samankaltaiset tiedostot
j = I A = 108 A m 2. (1) u kg m m 3, (2) v =

Klassisen fysiikan ja kvanttimekaniikan yhteys

Aineaaltodynamiikka. Aikariippuva Schrödingerin yhtälö. Stationääriset tilat. Ei-stationääriset tilat

:n perustilaan energiasta. e) Elektronien ja ytimien välinen vuorovaikutusenergia H 2

E p1 = 1 e 2. e 2. E p2 = 1. Vuorovaikutusenergian kolme ensimmäistä termiä on siis

Aikariippuva Schrödingerin yhtälö

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

Aineaaltodynamiikkaa

1. Oletetaan, että protonin ja elektronin välinen vetovoima on verrannollinen suureeseen r eikä etäisyyden neliön käänteisarvoon

Matematiikan tukikurssi

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

4. Selitä sanoin ja kuvin miten n- ja p-tyypin puolijohteiden välinen liitos toimii tasasuuntaajana?

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x)

1 WKB-approksimaatio. Yleisiä ohjeita. S Harjoitus

1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori

Matematiikan tukikurssi

ψ(x) = A cos(kx) + B sin(kx). (2) k = nπ a. (3) E = n 2 π2 2 2ma 2 n2 E 0. (4)

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

Vapaat tilat. Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala. Kevät Harris luku 6. Mikro- ja nanotekniikan laitos

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

Fononit. Värähtelyt lineaarisessa atomiketjussa Dispersiorelaatio Kaksi erilaista atomia ketjussa Fononit kolmessa dimensiossa

ν = S Fysiikka III (ES) Tentti Ratkaisut

2. kl:n DY:t. Lause. Yleisesti yhtälöllä ẍ = f(ẋ, x, t) on (sopivin oletuksin) aina olemassa 1-käs. ratkaisu. (ẋ dx/dt, ẍ d 2 x/dt 2.

J 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Integroimistekniikkaa Integraalifunktio

1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Värähdysliikkeet. q + f (q, q, t) = 0. q + f (q, q) = F (t) missä nopeusriippuvuus kuvaa vaimenemista ja F (t) on ulkoinen pakkovoima.

Kvanttifysiikan perusteet 2017

λ x = 0,100 nm, Eγ = 0,662 MeV, θ = 90. λ λ+ λ missä ave tarkoittaa aikakeskiarvoa.

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Aritmeettinen jono

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt

Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa

Fourier-analyysi, I/19-20, Mallivastaukset, Laskuharjoitus 7

Kompleksilukujen alkeet

Kirjoitetaan FIR-suotimen differenssiyhtälö (= suodatuksen määrittelevä kaava):

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Tfy Fysiikka IIB Mallivastaukset

FYSA2031 Potentiaalikuoppa

Mapu I Laskuharjoitus 2, tehtävä 1. Derivoidaan molemmat puolet, aloitetaan vasemmasta puolesta. Muistetaan että:

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 3B

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Harjoitus 1 Kevät 2013

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

FYSA234 Potentiaalikuoppa, selkkarityö

4 KORKEAMMAN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. Kertaluvun n lineaarinen differentiaaliyhtälö ns. standardimuodossa on

FYSA234 Potentiaalikuoppa, selkkarityö

2 Funktion derivaatta

3 10 ei ole rationaaliluku.

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

Ratkaisuja, Tehtävät

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

LUKU 3. Ulkoinen derivaatta. dx i 1. dx i 2. ω i1,i 2,...,i k

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

MS-A Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Harjoitus 6 loppuviikko

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

2. Fourier-sarjoista. Aaltoliikkeen ja lämmöjohtumisen matemaattinen tarkastelu

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

kolminkertaisesti tehtäviä tavallisiin harjoituksiin verrattuna, voi sen kokonaan tekemällä saada suunnilleen kolmen tavallisen harjoituksen edestä

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

LUKU 10. Yhdensuuntaissiirto

2 Funktion derivaatta

1 Eksponenttifunktion määritelmä

y + 4y = 0 (1) λ = 0

Perustehtävät. Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 1 / 10. Tehtävä 1. Sievennä 1.

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät y' P. α φ

Mat Matematiikan peruskurssi K2

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 6A

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Kertaustehtäviä 1. välikokeeseen, sl 2008

5.3 Matriisin kääntäminen adjungaatilla

x n e x dx = n( e x ) nx n 1 ( e x ) = x n e x + ni n 1 x 4 e x dx = x 4 e x +4( x 3 e x +3( x 2 e x +2( xe x e x ))) = e x

Valo-oppia. Haarto & Karhunen.

0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,

Osa VI. Fourier analyysi. A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan peruskurssi KP3-i 12. lokakuuta / 246

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

2 u = 0. j=1. x 2 j=1. Siis funktio v saavuttaa suurimman arvonsa jossakin alueen Ω pisteessä x. Pisteessä x = x on 2 v. (x ) 0.

10. Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Harjoitus 4/ Syksy 2017

Nyt. = R e ik R ψ n (r + R R ) = e ik R [ = e ik R b n ψ n (r R),

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

Transkriptio:

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 5 Kevät 2014 1. Tehtävä: Johda luetomateriaali kaavat d 2 u i k du 2 m + Uxu = E k 2 u p = k + u x i d ux. Ratkaisu: Oletetaa, että ψx = e ikx ux, missä ux + a = ux ja a o hilavakio. Lasketaa esi dψ = d eikx ux = ikψ + e d2 ψ = d dψ 2 = d = ikikψ + e = k 2 ψ + 2ike du ikψ + eikx + eikx ik du + d2 u 2 Sijoitetaa tämä yrite Schrödigeri yhtälöö + d2 u eikx. 2 Lisäksi d 2 ψ + Uxψ = Eψ 2 k 2 e ikx u + 2ike + d2 u eikx + Uxe ikx u = Ee ikx u 2 d 2 u i k du 2 m + Uxu = E k 2 u. p = ψ i d ψ = = k u 2 + u i d = k + u x i d ux, e ikx u i ike ikx u + e u ku oletetaa ormalisoiti u 2 = 1.

2. Tehtävä: Laske välivaiheet lueoilla esitetystä laskusta, missä johdetaa tiuka sidokse malli dispersiorelaatio E k = α 2β cos ka. Vihje: laske lausekkee E k = ψ xhψx/ ψ xψx imittäjä ja osoittaja eriksee. Kirjoita kumpiki tuplasummausmuotoo A ja laske kaikki A käytte hyväksi kidepotetiaali Ux jaksollisuutta. Oleta, että ketjussa olevie atomie määrä N o suuri, jolloi voit sivuuttaa kaikki ketju päistä mahdollisesti aiheutuvat hakaluudet. Ratkaisu: Oletetaa, että aaltofuktiot ovat muotoa ψx = e ika φx a. Lasketaa sitte eergia omiaisarvo E k = ψ xhψx ψ xψx, missä H = + Ux. Lasketaa esi imittäjä 2 ψ xψx = e ika φ x aφx a d 2 Jos oletetaa kute lueoissa, että { 1 = φ x aφx a = δ, = 0, saadaa, että ψ xψx = N, missä N o ketjussa olevie atomie määrä summa alku- ja loppupää termit o sivuutettu. Tarkastellaa sitte osoittajaa ψ xhψx = e ika φ x ahφx a = φ x ahφx a + e ika φ x ahφx + 1a + e ika φ x ahφx 1a + e ika φ x ahφx a, >1 αn βne ika + e ika = N α 2β cos ka.

Yllä o jällee tehty luetoje oletukset 84 ja 85. Site saadaa E k = α 2β cos ka. 3. Tehtävä: Laske ryhmäopeus v a hilavärähtelyille oleta 1-ulotteie hila ja 1-atomie kata ja b vapaille elektroeille. Aaltopaketti voi edetä muotoaa muuttamatta, jos vk o vakio. Missä tapauksissa ii o? Ratkaisu: a 1-ulotteise hila dispersiorelaatio o kaava 21 K ka ω = 2 si M 2. Nyt ryhmäopeus o v = dω K dk = a ka cos M 2. b Vapaalle elektroille dispersiorelaatio o jote ryhmäopeus o ω = E = k2, v = k m. Ryhmäopeus o vakio, ku dispersiorelaatio o muotoa ω = vk, missä v o vakio ryhmäopeus. Tämä o voimassa esim. ääiaalloilla, kts. kaava 22. 4. Tehtävä: Tarkastellaa tiuka sidokse mallia, missä dispersio o E k = α 2β coska. Ratkaise vk, kt, vt ja xt käyttäe puoliklassisia liikeyhtälöitä v = 1 de dk, F = dk dt, ku elektroii vaikuttaa vakiovoima F ja se lähtee levosta k0 = 0, x0 = 0. Kuika kaua kestää, että elektroi o palaut lähtöpisteeseesä? Ratkaisu: Tiuka sidokse eergioide omiaisarvot saadaa kaavasta 87 E k = α 2β cos ka. Nyt ryhmäopeus o v = 1 de k dk = 2aβ si ka. 1

Oletetaa sitte, että elektroii vaikuttaa vakiovoima F. Liikeyhtälöstä 95 saadaa dk dt = F kt = k0 + F t = F t missä o oletettu, että elektroi lähtee liikkeelle levosta k0 = 0. Sijoittamalla kt yhtälöö 1 saadaa vt = 2aβ si[f a t]. Nyt 2β = vt xt = C dt F cos F a t = 2β 1 cos F a F t, missä vakio C määräytyy alkuehdosta x0 = 0. Elektroi o takaisi lähtöpisteessä aia, ku t = m 2π F a, missä m o positiivie kokoaisluku. Jaksollisessa potetiaalissa elektroi jää siis värähtelemää edestakaisi lähtöpisteesä ympäristöö. Tätä ilmiötä kutsutaa Bloch-värähtelyksi. Esimmäise kerra elektroi palaa lähtöpisteeseesä, ku m = 1, eli siis hetkellä t = 2π F a. Taajuutta ν B = F a/h kutsutaa Bloch-taajuudeksi. 5. Tehtävä: Lueolla efektiivie massa määriteltii kaavalla E E 0 + k k 0 2. Osoita, että efektiivie massa voidaa laskea lausekkeesta d 2 E/dk 2. Sovella tätä tiuka sidokse mallii E = α 2β cos ka laskemalla m arvoilla k = 0 ja k = π/a. Laske myös eergiakaista leveys. Ratkaisu: Derivoidaa eergia lauseketta k: suhtee: ja edellee de dk = d dk [k2 2k 0 k k 2 0] = [2k 2k 0] d 2 E dk = d 2 dk [2k 2k 0] = 2 = m.

Tästä voidaa ratkaista efektiivie massa d 2 E/dk 2. Tiuka sidokse mallissa E = α 2β cos ka ja site Efektiivie massa o yt siis d 2 E dk 2 = 2a2 β cos ka. Efektiivie massa arvolla k = 0: ja arvolla k = π/a d 2 E/dk 2 = 2a 2 β cos ka. 2a 2 β cos 0 = 2a 2 β. 2a 2 β cos π = 2a 2 β. Huomaa, että eergiakaista huipu lähellä efektiivie massa voi olla egatiivie. Eergiakaista saa ääriarvosa pisteissä k = 0 ja k = π/a ja site kaista leveys o E = 4β.