Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Metsä- ja bioenergiayksikkö 22.10.2014 1
Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen ja edellytysten luominen niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.
Luonnonvaraosaston strategiset päämäärät 1. Uusiutuvia luonnonvaroja hoidetaan ja käytetään kestävästi sekä niihin liittyvät riskit hallitaan 2. Metsät ovat tuottavia, vesivarojen käytettävyys on hyvä ja kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia 3. Luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle on hyvät edellytykset 4. Käytön ja suojelun tarpeet sovitetaan yhteen siten, että luonnonvarojen hyödyntämistä arvostetaan 5. Luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla ja vahvistetaan ympäristöhyötyjä huolehtimalla elinympäristöistä ja luonnon monimuotoisuudesta
Metsäala muuttuu, myös lainsäädännön on sopeuduttava alan kehitykseen Metsien aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten tavoitteiden rinnalle. Merkittävä osa metsänomistajista painottaa metsien hoidossa taloudellisten tavoitteiden ohella myös virkistys-, luonnonsuojelu- ja maisemanäkökohtia. Sen ohella suuri osa metsänomistajista edellyttää sijoitukselleen ja investoinneilleen nykyistä suurempaa taloudellista tuottoa. Koska metsänomistajien tavoitteet eroavat, aktiivinen metsien hoito edellyttää aikaisempaa monipuolisempia metsänkäsittelymenetelmiä. Metsien kestävää käyttöä haluttiin edistää. Useissa tutkimuksissa oli myös osoitettu, että metsälaki rajoitti taloudellisesti perusteltua metsien käsittelyä. 4
Metsälain muutoksen taustaa Metsälain muutos toteutettiin osana hallitusohjelmaan kirjattua metsälainsäädännön kokonaisuudistuksen. Hallitusohjelma: Metsätalouden ja metsäteollisuuden taloudellista toimintapohjaa on uudistettava metsälainsäädännön kokonaisuudistuksella, jolla turvataan niin luonnon monimuotoisuus ja monikäyttöisyys kuin kansantalouden, puunkäyttäjien ja metsänomistajan edut. Uudistuksella edistetään kestävää ja nykyistä monipuolisempaa metsänhoitoa ja metsien uudistamista. Kasvatuskelpoisen taimikon aikaansaamiseksi korostetaan määräaikojen ja ensiharvennuksen merkitystä. 5
Metsälain muutoksen taustaa Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien käytön monipuolistuminen ja metsänomistajien erilaiset tavoitteet metsiensä käytölle edellyttävät metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamista nykyisestä. Monipuolistamisen tulee mahdollistaa hyvän metsänhoidon periaatteiden mukaisesti sekä nykyistä tehokkaampi että pehmeämpi metsien käsittely 6
Metsälain muutoksen tavoitteita Metsälainsäädännön uudistamisen keskeisenä päämääränä on lisätä metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta metsiensä käytössä ja hoidossa. Uudistuksen tavoitteena on parantaa metsätalouden kannattavuutta, selkiyttää lainsäädäntöä ja parantaa oikeusturvaa, vaikuttaa positiivisesti metsien monimuotoisuuteen laajoilla alueilla ja motivoida metsänomistajia metsien hyvään hoitoon omien tavoitteidensa mukaisesti. Vähentää tarpeetonta sääntelyä, joka rajoitta metsien rationaalista hoitoa ja käyttöä. Vastuu vähimmäisvaatimuksia paremmasta metsäomaisuuden hoidosta metsänomistajalle. 7
Metsien käsittelyn monipuolistuminen Tarkoituksena oli aktivoida metsänhoitoon niitä metsänomistajia, jotka suhtautuvat kielteisesti tasaikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen ja uudistushakkuisiin => aktiivinen metsänhoito metsänomistajien omat tavoitteet huomioiden. Metsänomistajat päättävät miten aktiivisesti eri-ikäisrakenteista metsänhoitoa käytetään. Markkinoilla määräytyy niiden määrä sekä pienaukkohakkuiden ja poimintahakkuiden kantohinta suhteessa tavallisiin kasvatushakkuisiin. Kokemuksia uusista menetelmistä on vähän. Monet varmasti odottavat kokemuksia ja hyviä käytäntöjä ennen omakohtaista päätöksentekoa. Puunkorjuu uusissa menetelmissä haastavampaa, joten myös tämä arveluttaa metsänomistajia. Hakkuut ovat olleet aktiivisia tämän vuoden aikana. Vuonna 2013 saavutettiin 65 milj. m³ hakkuukertymä ja tänä vuonna ollaan lähes samassa tahdissa. 8
Eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyn osuus on selvästi alle 1 %:n tämän vuoden metsänkäyttöilmoitusten pintaalasta. 9
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Lakimuutoksella pyrittiin luomaan edellytyksiä metsätalouden kannattavuuden parantamiselle. Esimerkkejä muun muassa ikä- ja järeys kriteerien poisto, kasvatushakkuiden sääntelyn vähentäminen, luontaisen uudistamisen edellytysten parantaminen etenkin Pohjois-Suomessa ja uudistusvelvoitteen poistaminen heikkotuottoisilta ojitetuilta turvemailta. Ikä- ja järeyskriteerien poistaminen mahdollistaa käsittelykoon kasvattamisen. Lisäksi puun tarjonnan rajoitteiden poistaminen tasapainottaa puumarkkinoiden toimintaa. Yläharvennukset ovat useiden tutkimusten mukaan monesti taloudellisesti kannattavampia kuin alaharvennukset. 10
Metsälain uudistamisvelvoitteen täyttäminen Metsän uudistamisvelvoite; taimikko alueen maantieteellisestä sijainnista riippuen viimeistään 10 25 vuoden kuluessa velvoitteen muodostavan puunkorjuun päättymisestä. Taimikon kriteerit; taimet ovat tasaisesti jakautuneina, niiden keskipituus on 0,5 metriä ja niiden kehittymistä ei uhkaa välittömästi muu kasvillisuus. Yhteiset aikarajat ja kriteerit luontaiselle uudistamiselle ja metsänviljelylle asettavat menetelmät samanarvoiseen asetelmaan. Metsälain valvonnassa painopiste metsänuudistamisen tuloksen valvontaan. Lisäksi puulajivalintaa väljennettiin. Hyväksyttäville puulajeille ei enää tarkkaa kasvupaikkarajausta. 20.10.2014 11
Metsälain 10 :n kohteet Uudistuksessa täydennettiin metsälain mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen muodostamaa verkostoa. Uudet elinympäristöt; metsäkorte-, muurain- ja lähdekorvet sekä Lapin letot. Erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteitä tarkennettiin ja niiden määrittelyyn lisättiin niiden pienialaisuus tai taloudellinen vähämerkityksellisyys. Jo lakimuutoksen valmisteluvaiheessa linjattiin, että laajemmat kokonaisuudet suojellaan tarvittaessa luonnonsuojelulain nojalla. Määrittelyllä ei ollut kuitenkaan tarkoitus muuttaa nykykäytäntöä tai supistaa olemassa olevien erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrää tai pinta-alaa. Elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita, jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi. Tulkintaa ei siis ollut tarkoitus myöskään muuttaa esimerkiksi Pohjois-Suomessa koskien muun muassa kallioita, kivikoita tai vähäpuustoisia jouto- ja kitumaiden soita. 12
Leimikkosuunnittelijan vastuu Metsälain 7 :ssä säädetään myös leimikkosuunnittelijan vastuusta. Leimikkosuunnitelman tekijän vastuu rajoittuu suunnitelman laillisuuteen. Myös aikaisemmin metsälain esitöissä tuotiin esiin, että vastuu voisi kohdistua myös leimikon suunnittelijaan. Tätä tulkintaa ei kuitenkaan aikaisempi sanamuoto mahdollistanut. Muutos mahdollistaa puukaupan tehostamisen luomalla kysyntää esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten tai metsäpalveluyritysten uusille palvelutuotteille. 13
Kiitoksia. 14