Porvoon kaupungin hyvinvointikertomus

Porvoon kaupungin hyvinvointikertomus Vuoden 2015 raportti ja suunnitelma vuodelle 2016 1

OSA I: PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Suomen talouskehitys oli heikko vuonna 2014. Myös Porvoon kaupungin taloudellinen tilanne heikkeni. Verotulot jäivät edellisen vuoden tasolle, samalla sekä toimintamenot että työttömyys kasvoivat. Julkista taloutta rasittavat niin suhdanne- kuin rakenneongelmat. Suomen Pankin ennusteiden mukaan taloustaantuma jatkuu myös vuonna 2015. Porvoossa asukasmäärän kasvun pääasiallisena syynä on nettomaahanmuutto, ei niinkään syntyvyyden enemmyys tai kuntien välinen nettomuutto. Vaikka työikäisten määrä on pysynyt vakaana kaupungissamme, etenkin ikääntyneiden määrän merkittävä kasvu luo paineita palvelutuotannolle ja sen rahoitukselle tulevien vuosien aikana. Demografinen muutos on voimistumassa. Alhainen syntyvyys ja nouseva elinajanodote muuttavat huoltosuhdetta koko maassa. Huoltosuhde, demografinen 6 63 5 53 4 2005 2006 2007 200 2009 20 2011 20 2013 2014 Demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15 64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 0 95 90 5 0 Indikaattori ilmaisee miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 0). Luku on laskettu ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Nettomuutto 16 14 6 4 2 0-2 -4 Indikaattori ilmaisee nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. 2

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Avopainotteisia palveluita on lisätty erityisesti lapsiperheiden sosiaalityössä. Yhteydenottojen määrä lastensuojeluun vähentyi. Avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien lasten osuus lisääntyi. Pitkällä aikavälillä tehdyn kehitystyön tuloksena kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on puolittunut vuodesta 2006. Suurinta osaa lastensuojelun tarpeessa olevista lapsista on pystytty auttamaan ja tukemaan heidän omassa kodissaan, tutussa ympäristössä ja he ovat välttyneet laitoskokemuksilta. Lasten ympärillä olevat aikuiset ovat saaneet samanaikaisesti apua ja koko perheen hyvinvointi on parantunut. Vuonna 2014 toimeentulotukea saaneista lapsiperheiden osuus oli 23 %. Uusi lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014 2017 laadittiin lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta ja suunnitelman laatimiseen kutsuttiin osallistumaan laajasti eri tahoja. Työn aikana kuultiin niin lapsiperheiden parissa toimivia ammattilaisia, yhteistyökumppaneita kuin kuntalaisiakin. Kaikille avoimessa kuulemistilaisuudessa keskusteltiin siitä, millainen tuki auttaa lapsiperheitä peruspalveluissa, ja millaisia uusia palveluita tulee kehittää. Keskustelutilaisuuksien teemoina olivat lisäksi lapsiperheiden osallisuus, turvallisuus, köyhyys, työttömyys ja päihteet. Eri ammattilaisten tapaamisissa käytiin yhdessä läpi toimenpiteitä, joilla porvoolaisia lapsiperheitä voidaan auttaa oikea-aikaisesti ja vähentää tarvetta hakeutua lastensuojeluun. Porvoon kaupungin hallinnoima Iloa vanhemmuuteen lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus -hanke on saanut 350 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) rahoitusta vuosille 2014-2017. Porvoon hankekumppaneita ovat Hangon, Kotkan, Lohjan ja Loviisan kaupungit sekä Askolan kunta. Hanketyötä kohdennetaan erityisesti niille perheille, joilla on sosiaalisia tai terveydellisiä haasteita. Hyvinvointia edistäviä matalankynnyksen palveluita viedään lähemmäksi lapsia, nuoria ja lapsiperheitä. Gammelbackan aluekehitystyössä huomioidaan asukkaiden toiveet ja palveluita kehitetään tarpeiden mukaisesti. Lähiöliikuntamahdollisuuksia parannetaan kehittämällä lapsille, lapsiperheille ja varhaisnuorille LähiLiike ja Lähi- Futistoimintaa. Hyvinvointia edistävien palveluiden saatavuutta parannetaan kehittämällä Liike-passi, jonka avulla lapsiperheet pääsevät liikunta-ja kulttuuriharrastuksiin maksutta. Aikuissosiaalityössä ja perhetyössä hyödynnetään Hyvän olon palvelukarttaa, jonka avulla kannustetaan ihmisiä hyvinvointia tukevien palveluiden piiriin. Porvoolaisten perheiden haasteita ovat myös korkea velkataakka, työelämän vaatimukset sekä erityisesti pienten lasten vanhempien kokemat suorituspaineet arjessa Vuonna 2013 tehdyn kouluterveyskyselyn tulokset saatiin käyttöön vuoden 2014 alussa. Seuraava kysely toteutetaan keväällä 2015. Silloin saadaan uutta vertailutietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehityksestä. Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn mukaan - ja 9. luokkalaisten nuorten elinolot, kouluolot, koettu terveys, terveystottumukset ja terveydentila ovat lähes kaikilla osaalueilla parantuneet vuodesta 20. Nuorten ylipainoisuus on kuitenkin lisääntynyt ja liikunnan määrä vähentynyt. Kouluterveydenhoitajalle ja koululääkärille pääsyn koettiin vaikeutuneen. Ravitsemuskasvatus on tärkeä tulevaisuuden teema kouluissa, sillä koulussa ruokailevien nuorten osuus on pienentynyt. Kouluruokailu on osa opetusta ja linkittyy monissa oppiaineissa käsiteltävään terveysteemaan. Ruokailutilanteessa harjoitellaan käytännössä terveellisen aterian koostamista lautasmallin mukaisesti ja sosiaalisia taitoja. Toimenpiteet kouluruoan arvostuksen parantamiseksi ovat keskeisiä ja esimerkiksi ruokailun viihtyisyyteen, säännöllisiin ruokailuaikoihin ja sopiviin välipaloihin tulee panostaa. Oppilaiden osallistamista ruokahetken viihtyvyyden suunnittelussa ja ruokalistan kehittämistyössä lisätään. Yläkouluilla on laadittu kehittämisohjelmat kyselyssä esille tulleiden asioiden korjaamiseksi. Kouluruokailun tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavat terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet tulee kuvata paikallistason opetussuunnitelmassa. Koulutuksellisen tasa-arvon edistämishankkeen myötä on lisätty aikuisten läsnäoloa ja koululaisille annettavaa tukea ala- ja yläkouluissa. Hankkeeseen on saatu jatkorahoitus vuoden 2016 loppuun asti. Liikuntapolku-hankkeen kautta lisätään lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta toiminnallisen oppimisen menetelmien ja välituntiliikunnan lisäämisen avulla. Liikuntapolkuhanke käynnistyi koulussa ja toimintaa on tarkoitus levittää kaikkiin porvoolaisiin kouluihin lähivuosien aikana. Pitkällä tähtäimellä koululiikunnan lisäämisellä on merkittävä kansanterveydellinen vaikutus. 3

Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 36 34 32 30 2 26 24 22 Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 1-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Lasten pienituloisuusaste 16 14 6 4 Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 1- vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 1-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %.- ja 9.-luokan oppilaista 33 31 29 27 25 23 21 19 17 15 13 11 9 2004 2005 2006 2007 200 2009 20 2011 20 2004 2006 200 20 2013 Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien peruskoulun. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 16 14 6 4 2 Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia toimeentulotukena saaneista henkilöistä (vuodesta 2001 alkaen). Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä 11 9 7 5 3 1 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden lasten ja nuorten osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain (3 ) mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 1 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Tupakoi päivittäin, %.- ja 9.-luokan oppilaista 25 23 21 19 17 15 13 11 9 2004 2006 200 20 2013 Indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien peruskoulun. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. 4

Nuoret ja nuoret aikuiset Myös lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden hyvinvoinnista saadaan tärkeää ja käyttökelpoista tietoa Kouluterveyskyselystä. Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kuluneen vuoden aikana laatineet omat kehittämissuunnitelmansa kyselyn tuloksiin pohjautuen ja niiden toteutumista tullaan arvioiman uusien kevään 2015 kyselyn tulosten pohjalta. Kehittämiskohteiksi on valittu mm. kouluruokailu, osallisuus ja kuulluksi tuleminen koulussa, opiskeluvaikeuksissa tukeminen, kiusaamisen ehkäisy ja seksuaalisen häirinnän kartoitus. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan 3 % Porvoon lukiolaisista kokee terveydentilansa hyväksi tai erinomaiseksi. Koettu terveydentila on parantunut ja erilaisten oireiden esiintyminen on tässä ryhmissä vähentynyt vuodesta 20. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat sen sijaan kokevat terveydentilansa heikentyneen, 72 % kokee terveydentilansa vähintään hyväksi, vuonna 200 saman vastauksen antoi 1 %. Yleisimpiä oireita nuorilla ovat niska-hartiaseudun kivut sekä päänsärky. Tytöt kokevat terveydentilansa heikommaksi ja kärsivät erilaisista oireista useammin kuin pojat. Nuorten masentuneisuus on pysynyt yleisenä läpi 2000-luvun. Keskimäärin joka viides porvoolaisnuori ilmoittaa hakeneensa ammattiauttajalta apua masentuneisuuteen. Kuulluksi tuleminen koulussa tai oppilaitoksessa on parantunut. Kuitenkaan peruskoululaista ja ammattiin opiskelevista yli 40 % ja lukiolaisista kolmasosa ei tiennyt, miten vaikuttaa oman koulun asioihin. Keskusteluyhteydet vanhempien kanssa ovat parantuneet koko 2000-luvun. Alle % nuorista ilmoittaa, että heillä on keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Vanhemmat tietävät myös aikaisempaa paremmin nuortensa viikonlopunviettopaikan. Nuorten tupakointi ja alkoholin käyttö ovat edelleen vähentyneet. Porvoolaiset nuoret tupakoivat ja käyttävät alkoholia hieman yleisemmin kuin Suomessa keskimäärin. Lukiolaisten asenteet huumeisiin ovat hiukan tiukentuneet, mutta ammattiin opiskelevat suhtautuivat kannabiskokeiluihin yhä myönteisemmin. Nuoret myös arvioivat huumeiden hankkimisen entistä helpommaksi. Kouluissa ehkäisevää päihdetyötä on toteutettu perusopetuksen lisäksi Kokemuksesta voimaa -hankkeen ja Vain yksi elämä -teemapäivän muodossa. Teemapäivä on suunnattu kaikille 9-luokan, lukion, ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Opiskelijat ovat päivän aikana saaneet kokonaisvaltaisen kuvan päihteistä kokemusasiantuntijoiden, terveydenhuollon ammattilaisen ja poliisin johdolla. Teemapäivän toteutusta tullaan jatkamaan eri toimijoiden yhteistyönä. Porvoon kaupunki on vastannut myös ammatillisen toisen asteen opiskeluhuollon palveluista Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutoksen mukaisesti syksystä 2014 alkaen. Ruotsinkielinen kymppiluokka Porvoon ja lähikuntien nuorille perustettiin lukuvuodelle 2014 2015. Suomenkielisellä puolella ryhmään ei ollut tarvetta, sillä nuoret saatiin sijoitettua muihin jatko-opintoihin. Työttömien nuorten määrä on edelleen lisääntynyt ja nuorten työllistyminen on erittäin vaikeaa, koska työpaikkoja ei ole. Itsenäiseen asumiseen siirtymisen tukea ja neuvontaa on jatkettu perintövaroin. Nuorten asumisen palveluohjaajan tuella 6 nuorta on vuonna 2014 saanut asunnon ja henkilökohtaista tukea itsenäiseen asumiseen. Vuonna 2013 valmistuneen nuorisotakuuselvityksen toimenpide-ehdotusten toteuttamista on jatkettu. Porvoon kaupungin nuorille tarjoamien kesätyöpaikkojen määrä nostettiin 75:stä sataan. Kesällä 2014 otettiin käyttöön kesätyöseteli, joka auttoi 0 16 1-vuotiaan nuoren kesätyöllistämisessä porvoolaisiin yrityksiin tai yhteisöihin. Kesätyöseteleitä on käytettävissä 150 kappaletta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 1 16 14 Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. 5 Koulutustasomittain 30 360 340 320 300 20 260 240 220 Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti.

Nuorisotyöttömät, % 1 24-vuotiaasta työvoimasta 17 15 13 11 9 7 5 3 Nuorisotyötön on 15 24-vuotias työtön. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. opiskelijoista 47 45 43 41 39 37 35 33 200 20 2013 Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. opiskelijoista osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Tupakoi päivittäin, % ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. opiskelijoista 42 40 3 36 34 32 Indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. opiskelijoista osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. opiskelijoista 25 23 21 19 17 15 13 11 9 200 20 2013 2004 2006 200 20 2013 Indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien lukion 1. ja 2. opiskelijoista osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. opiskelijoista 33 31 29 27 25 23 21 19 17 15 13 11 9 2004 2006 200 20 2013 Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien lukion 1. ja 2. opiskelijoista osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. 6

Työikäiset Elintavoilla, kuten tupakoinnilla, alkoholin kulutuksella, ruokatottumuksilla ja fyysisellä aktiivisuudella on tärkeä merkitys terveyden edistämisessä ja kansantautien ehkäisyssä. Porvoossa on hyvät mahdollisuudet aktiiviseen elämään. Arkiliikunnan merkitystä sekä luonnon ja kulttuurin positiivista vaikutusta hyvinvoinnin edistäjänä on nostettu vahvasti esille. Esimerkiksi Porvoon kansallinen kaupunkipuistoa on markkinoitu asukkaiden virkistyskohteena. Kaupunkipuisto on kaikille helposti saavutettava luontoretkeilykohde, jossa voi virkistyä ympäri vuoden. Kansallisen kaupunkipuiston alue tarjoaa vierailukohteita kirkosta luonnonsuojelualueisiin ja elämyksiä Edelfeltin taidekierroksesta lintubongaukseen. Työikäisten hyvinvointia edistetään myös tarjoamalla ryhmämuotoisia ennaltaehkäiseviä palveluja mm. elämäntaparyhmiä, vanhempainryhmiä sekä aikuisille kohdennettuja liikuntakampanjoita. Työttömyys jatkaa kasvuaan. Vuonna 2014 työttömyys on kasvanut Porvoossa noin 15 %:n vauhdilla edelliseen vuoteen verrattuna, pitkäaikaistyöttömyys vielä tätä voimakkaammin. Nuorisotyöttömyys kasvaa ja pitkittyy. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä on noussut seitsemällä prosentilla ja hakemusten määrä yhdeksän prosenttia. Toimeentulotukea saaneista nuorten alle 31-vuotiaiden osuus oli 40,5 %. Pitkäaikaisten asiakkaiden, yksinasuvien ja yhden huoltajan perheiden määrä lisääntyi. Toimeentulotuen kustannukset nousivat vuodesta 2013 lähes 13 %. Kasvu jatkuu edelleen vuonna 2015. Kunnan osuus pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta kasvoi vuoden aikana 17 %. Nuorista työnhakijoista joka neljäs on aktivointitoimenpiteissä. Nuorten työttömyyteen pyritään vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi, ennen työttömyyden pitkittymistä tukemalla nuoren omia voimavaroja, kannustamalla häntä koulutukseen ja tarjoamalla erilaisia mahdollisuuksia työelämätaitojen harjoittelemiseen. Keväällä 2015 valmistuneessa työllisyysohjelmassa todetaan, että työttömyyden hoidosta kaupungille aiheutuvat kokonaiskustannukset on mahdollista kääntää laskuun vaikuttavia aktivointitoimia lisäämällä. Työttömien aktivoinnilla on myös todistettavasti positiivinen vaikutus heidän hyvinvointiinsa. Työllisyyden hoitoon panostamalla kavennetaan samalla hyvinvointieroja. Mielenterveys- ja huumeongelmaisten asiakkaiden määrä on myös kasvanut ja korvaushoidon asiakkaiden ja hoitoon hakeutuvien sekakäyttäjien määrä on lisääntynyt edelleen. Kasvaneeseen palvelutarpeeseen on pyritty vastaamaan laajalla ryhmätoiminnalla sekä kokemusasiantuntijoiden vertaisvastaanotoilla. Sosiaalityön asiakkaiden mahdollisuuksia kulttuuriin, liikuntaan ja muuhun vapaa-ajan toimintaan on lisätty yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tämä kuntouttaa asiakkaita ja lisää osallisuutta. Hyvinvointia edistävien palveluiden saatavuutta parannetaan mm. kehittämällä LiiKu-passi, jonka avulla aikuissosiaali-ja lapsiperhetyön asiakkaat pääsevät liikunta-ja kulttuuritapahtumiin maksutta. Gammelbackan aluekehitystyössä on huomioitu asukkaiden toiveet ja uutta hyvinvointikeskusta kehitetään myös työikäisten tarpeita palveleviksi. Hyvinvointikeskuksessa aloitetaan yhteisövalmennusryhmät. Ryhmien tavoitteena on löytää osallistujien voimavarat ja tavat edistää omaa ja yhteisön hyvinvointia. Lähiöliikuntamahdollisuuksia parannetaan kehittämällä aikuisille ja lapsiperheille LähiLiiketoimintaa. Työttömien terveystarkastuksia kehitetään terveyttä parhaalla mahdollisimmalla tavalla tukevaksi. Terveystarkastuksista vastaa moniammatillinen työryhmä ja tarkastusten ajanvaraamista helpotetaan. Tarkastuksia toteutetaan ennaltaehkäisevän terveyden yksikön lisäksi myös muun muassa työllisyyspalvelujen työpajoilla ja hyvinvointikeskuksessa. Liikunta-ja ravitsemusohjaus sisällytetään osaksi terveystarkastusta uuden Hyvän olon palvelukartan avulla. Pitkäaikaistyöttömille suunnatun liikunta-ja ravitsemusryhmän suunnittelutyö osaksi kuntouttavaa työtoimintaa on alkanut. 7

Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 36 34 32 30 2 26 24 22 20 1 16 14 Työttömään työvoimaan luetaan 15 74-vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään kuukautta. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 00 asukasta 1 16 14 6 4 2 0 Tilastokeskus kerää vuosittain kunnilta tietoja niiden toiminnasta ja taloudesta. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 3,6 3,2 2, 2,4 2,0 1,6 1,2 0, 0,4 0,0 Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia toimeentulotukena saaneista henkilöistä (vuodesta 2001 alkaen). Toimeentulotuki, euroa/asukas 170 150 130 1 90 70 50 30 Indikaattori ilmaisee toimeentulotuen bruttomenojen määrän (EUR) yhtä asukasta kohti kalenterivuoden aikana. Työttömät, % työvoimasta 6 4 2 Työvoimaan luetaan kaikki 1 74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Asunnottomat yksinäiset/00 asukasta 2, 2,4 2,0 1,6 1,2 0, 0,4 0,0 Asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Lapsuudenkodissaan asuvia nuoria ei lasketa asunnottomiksi. Tieto on poikkileikkaustieto, jonka kyselyajankohta saattaa vaihdella vuosittain.

Ikäihmiset Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on 90,7 % Kotihoidon piirissä olevien osuus on pysynyt edellisvuosien tasolla. Laitospainotteista hoitoa on pystytty vähentämään huomattavasti ja tehostetuttua palveluasumista lisäämään vuoden 2014 aikana. Ensisijaisesti ikääntyneen toimintakyvyn heiketessä hoito annetaan aina kotiin ja ympärivuorokautisen hoivan osalta panostetaan tehostettuun palveluasumiseen. Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden osuus on kasvanut. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi on valmisteltu yhteistyössä vuoden 2014 aikana. Keskeisiä teemoja ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi ovat ennaltaehkäisevä toiminta, asuminen ja asuinympäristö, kulttuuri ja liikunta, ravitsemus sekä vapaaehtoistyö. Sektorien rajat ylittävä yhteistyö muun muassa kaupungin toimialojen, kolmannen sektorin ja oppilaitosten kanssa mahdollistaa palvelujen suuntaamisen ikääntyneen elämän eri taitekohtiin. Taitekohtia ikääntyessä ovat eläkkeelle jääminen, kotona asuvilla toimintakyvyn heikentyminen ja hoivan tarpeen lisääntyminen. Riippumatta ikääntyneen iästä ja kunnosta palveluilla pyritään edistämään ikääntyneiden terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä arjessa selviytymistä. Ravitsemuksella ja liikunnalla on toimintakyvyn ylläpitämisessä keskeinen merkitys. Ikääntyneille kohdennettuja liikuntaryhmiä on lisätty. Gammelbackan aluekehitystyössä huomioidaan ikääntyneen väestön tarpeet tarjoamalla matalan kynnyksen liikuntatoimintaa hyvinvointikeskuksen tiloissa ja taloyhtiöiden kerhohuoneissa. Yhdistysten vapaaehtoisia ja asukkaita koulutetaan vetämään liikunta- ja kulttuuritoimintaa. Iäkkäiden omaishoitajien tukemiskesi on käynnistetty yhteistyössä Spr:n kanssa hyvinvointikurssit. Kurssille osallistuville omaishoitajille tehdään terveystarkastukset, fysioterapeuttien mittauksia ja tarjotaan erilaisia jumppia sekä luentoja. Terveyden kannalta liian vähän liikkuvien ikääntyneiden liikuntaa ja toimintakykyä edistetään vapaaehtoisten kävelykamujen avulla, jotka ulkoilevat ja seurustelevat kotona, palvelutaloissa ja vanhainkodeissa asuvien ikääntyneiden kanssa säännöllisesti. Kävelykamut antavat ikääntyneille vinkkejä myös hyvästä ravitsemuksesta. Oppilaitosyhteistyönä aloitetaan ikääntyneiden hyvinvointia edistäviä projekteja, joista keskeinen on Point collegen kanssa yhteistyössä aloitettu kotona asuvien ikääntyneiden toimintakykyä ravitsemuksen ja liikunnan avulla tukeva kummivanhusmalli. Vanhainkoteihin ja palvelutaloihin on koulutettu Edupolin kanssa yhteistyössä kulttuurihoitajia. Kulttuurihoitajat tuovat kulttuuria ympärivuorokautisen hoidon asukkaiden arkeen. Edupolin opiskelijat myös toimivat kulttuurikavereina vanhuksille vieden heitä esimerkiksi konsertteihin ja taidenäyttelyihin. Porvoolaisista kotona asuvista yli 75-vuotiaista 200 on osallistunut lihaskato- ja ravitsemustutkimukseen ja saanut liikunta-ja ravitsemusohjausta. Pitkittäistutkimuksen tulokset valmistuvat vuoden 2015 aikana. Tutkimuksen mukaan haurailla ikääntyneillä on muita saman ikäisiä huonompi ravitsemustila ja pienempi ravinnonsaanti. Ravitsemuksen ja liikunnan käyttöä osana hoitotyötä edistetään tulevaisuudessa henkilökunnan osaamista vahvistamalla. Ravitsemustilan ja ravinnonsaannin arviointi, toimenpiteet ravitsemustilan korjaamiseksi ja liikuntasuunnitelman tekeminen otetaan systemaattisesti osaksi hoitajien työnkuvaa. Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 14 13 11 9 7 6 2005 2007 200 2009 20 2011 20 2013 Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään asiakaskohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidon, asumispalveluiden sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä 94 92 90 6 4 Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään asiakaskohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidon, asumispalveluiden sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä 9

6 4 2 Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään asiakaskohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidon, asumispalveluiden sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä asuntoväestöstä 56 54 52 50 4 46 44 42 40 3 Yhden hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva henkilö. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeistä kaikissa ikäryhmissä. Ennaltaehkäisevä toiminta, asuinympäristön viihtyisyys, osallisuuden vahvistaminen, kulttuuri ja liikunta, ravitsemus sekä sukupolvet ylittävä vapaaehtoistyö ovat keskeisiä teemoja hyvinvointityössä tulevaisuudessa. Asukkaita on tärkeää kannustaa huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Edelleen uusia asukkaita, erityisesti lapsiperheitä, on houkuteltava aktiivisen kaupunkimarkkinoinnin keinoin muuttamaan kaupunkiin, sillä väestönkasvu on edellytys hyvinvoinnin ylläpitämiselle jatkossakin. Ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan huomattavasti lähivuosina. Terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä arjessa selviytymistä on tuettava ikääntyneen elämän eri taitekohdissa. Strategian tavoitteena on vähentää hyvinvoinnin alueellisia eroja ja kohdentaa palveluita erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville asukasryhmille. Tavoitetta on toteutettu ja terveyden kannalta eriarvoisessa ja heikommassa asemassa oleville asukkaille on tarjottu ja kehitetty uusia palveluita. Gammelbackan aluekehittämisen hanke jatkuu. Alueen viihtyvyyttä ja asukkaiden elämänlaatua parannetaan kehittämällä fyysistä ja sosiaalista ympäristöä. Tavoitteena on myös alueen yhteisöllisyyden ja vetovoiman vahvistaminen. Gammelbackassa tehdyillä uusilla kokeiluilla on jo selkeästi osoitettu, että toimintaa kehitettäessä sektorien rajat ylittävällä yhteistyöllä kaupungin toimialojen, kolmannen sektorin, oppilaitosten ja asukkaiden kanssa saadaan aikaan hyviä tuloksia. Hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointia edistävien ohjelmien kautta tuodaan esille paikallista terveyden ja hyvinvoinnin tilaa. Hyvinvointiryhmä edistää toimialojen välistä yhteistyötä, hyvinvointien alaryhmien tavoitteiden asettamista ja laadittujen ohjelmien jalkauttamista käytännön työhön. Tietoon perustuen pystytään paremmin perustelemaan hyvinvointia edistävien ratkaisujen vaikuttavuutta. Poikkihallinnollisen hyvinvointijohtamisen tukemiseksi tarvittiin Porvoossa lisäresursointia ja hyvinvointikoordinaattori aloitti tehtävässään elokuussa 2014. Hänen työnkuvaansa kuuluu ennaltaehkäisevä työ eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Keskeisin tavoite on kehittää uusia hyvinvoinnin toimintamalleja yhteistyössä toimialojen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hyvinvointikoordinaattorin tehtävä on osoittautunut erittäin tärkeäksi ja useita uusia toimintamalleja on saatu nopeasti käyntiin. Kävelykamu- ja kummivanhustoiminta, toiminta Gammelbackan hyvinvointikeskuksessa ja lähialueella sekä koulujen liikuntapolkutoiminta ovat näistä esimerkkejä.

OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Kaupunkistrategia vuosille 2014 2017 kiteytyy neljään päämäärään: talouden tervehdyttämiseen, asukkaiden hyvinvointierojen kaventamiseen, osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen sekä kaupungin kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen varmistamiseen. Strategisten päämäärien avulla halutaan edistää asukkaiden, yritysten ja ympäristön hyvinvointia. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Voimassa olevat ohjelmat ja suunnitelmat: Ruokailun ja ravitsemuksen linjaukset (2014) Päihde-ja mielenterveysstrategia (2011), päivitys käynnissä Vammaispoliittinen ohjelma 2014 2020 Lastensuojelusuunnitelma (2014) Asuntopoliittinen ohjelma 2013 201 Elämän eväät, lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko (2011) Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma (2014) Valmisteilla olevat uudet ohjelmat ja suunnitelmat/keväällä 2015 valmistuvat ohjelmat: Työllisyysohjelma Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Itä-Uudenmaan turvallisuussuunnitelma Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Ennalta ehkäisevän terveydenhuollon suunnitelma 11

Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna Painopistealue 1: Asukkaiden hyvinvointierot kaventuvat Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toteutuminen 2014 2015 Tavoite 2016 Nuorten syrjäytyminen vähenee Nuorisotakuuselvityksen mukaiset toimenpiteet: Vastuutaho: Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä Hyvis Kesätyöpaikkojen lisääminen ja kesätyöllistymisen tukeminen Talousarviomäärärahat Kaupungin tarjoamien nuorten kesätyöpaikkojen määrä 0 0 Palkkatukityöpaikkojen ja oppisopimuspaikkojen lisäys Kymppiluokkien tai vastaavien perustaminen Nuorten palveluohjauksen kehittäminen Asumisen tukeminen ja muu henkilökohtainen tuki Vastuutaho: nuorten asumisen ohjausryhmä Hanketoiminta Verkostot ja kumppanuudet: kolmas sektori, Posintra, paikalliset yritykset, seurakunta Talousarviomäärärahat Talousarviomäärärahat Perintövarat Avustukset Hanketuet: koulutuksellinen tasa-arvo, etsivä nuorisotyö, nuorten asumisohjaus, nuorisotakaajat -hanke Kesätyöseteleiden määrä/käyttö Nuorten oppisopimusten ja palkkatukipaikkojen määrä Peruskoulun jälkeen opintoihin sijoittuneiden määrä Itsenäiseen asumiseen tuettujen nuorten määrä / näistä asuntonsa säilyttäneiden nuorten määrä Hankkeiden tulokset 0/150 150/150 7 Palkkatukipaikkojen määrää nostetaan 0 % 0 % Koppari.fi -sivusto otetaan nuorten palveluissa käyttöön Yhden luukun palvelumallia nuorille valmistellaan. 6/64 70/65 Nuorille tarjolla olevien vuokra-asuntojen määrä lisääntyy Bestiksen kautta tuettu nuorten työllistymistä yrityksiin, Samaria ry:n Valo hanke on mahdollistanut nuorten kouluttautumista ja oppilaitosten hankkeilla on vahvistettu opintojen läpäisyä. Tasa-arvohanke, etsivä nuorisotyö, Posintran Nuorisotakaajat Bestis -hanke ja Samaria ry:n Valo-hanke jatkuvat

Terveyserot kaventuvat Alueelliset erot: Palveluiden kohdentaminen Gammelbackan asukkaille Hyvinvointikeskushanke Aluekehittämisen hanke Kolmas sektori Hyvinvointikeskuksen ryhmien osallistujamäärät Aluekehittämistyön hankkeiden toteutuminen alueella Yhteistyöprojektit kolmannen sektorin kanssa Hyvinvointikeskuksen toiminta käynnistynyt, erilaisia ryhmätoimintoja alkanut runsaasti, keskiarvo 230 kävijää/kk Gammelbackan aluekehittämisen linjaukset valmistuivat Yhdistykset tuottavat toimintaa muun muassa hyvinvointikeskuksessa ja lähialueella Hyvinvointikeskuksen toiminta vakiintuu, ryhmissä ja muussa toiminnassa keskiarvo 260 kävijää/kk. Keskus tavoittaa eri-ikäisiä ihmisiä Aluekehittämisen linjauksen mukaiset hankkeet etenevät, uusia hankkeita aloitetaan Kokeilujen jälkeen vakiintuneita yhteistyömalleja yhdessä kolmannen sektorin kanssa Työttömille ja vähävaraisille perheille kohdennetaan liikunta- ja kulttuuripalveluita ja mahdollistetaan osallistuminen niihin Omaishoitajien terveyttä ja hyvinvointia tuetaan Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja perhepalvelut ja terveyspalvelut; ennaltaehkäisevän työn yksikkö, perintöraha liikunta-ja kulttuuripasseihin Terveyspalveluiden ennaltaehkäisevän työn yksikkö, vanhuspalveluiden hyvinvointia edistävät palvelut, SPR Palvelukartan käyttöönoton onnistuminen Omaishoitajien terveystarkastusten määrä Hyvinvointia edistävän ryhmätoiminnan osallistujamäärä ja vaikutus fyysiseen terveyteen Palvelukartta ja liikunta-ja kulttuuripassi suunniteltu sosiaali- ja perhepalveluiden asiakkaille Työttömien terveystarkastusmallia kehitetty Omaishoitajien kysely on toteutettu ja hyvinvointia edistävä ryhmätoiminta käynnistetty yhteistyössä SPR:n kanssa Liikunta-ja kulttuuripassitoiminnan piirissä 30 asiakasta Terveystarkastusmalli käytössä Omaishoidon tuen piirissä oleville omaishoitajille tarjotaan terveystarkastukset sekä hyvinvointia edistävää toimintaa Ikääntyneiden hyvinvointia edistetään ja toimintakykyä tuetaan Liian vähän liikkuvia lapsia ja nuoria kannustetaan liikkumaan lisäämällä oppituntien toiminnallisuutta ja välituntiliikuntaa Sosiaali-ja terveyspalvelut, hyvinvointia edistävät palvelut, Point college Koulutuspalvelut ja liikuntapolkuhanke Kävelykamu- ja kummivanhustoiminta vahvistuu Kävelykamu- ja kummivanhustoiminta käynnistynyt. Kummivanhustoiminnassa mukana 15 ikääntynyttä. Kävelykamutoimintaan on saatu pysyviä vapaaehtoisia Kävelykamuja 50, useita kymmeniä säännöllisiä kävelykamutempauksia järjestetty Liikuntapolussa mukana olevat koulut Liikuntapolkuhanke käynnistynyt koulussa Kävelykamu-ja kummivanhustoiminta vakiintuu. Kummivanhustoiminnassa mukana 20 ikääntynyttä. Vapaaehtoisia pysyviä kävelykamuja 70. Kävelykamutoiminta on osa kunnan uutta opetussuunnitelmaan. Kävelykamutempauksia järjestetään kymmeniä vuosittain. Liikuntapolku laajenee muihinkin kouluihin ja päiväkoteihin. Liikuntapolkutoiminta on osa kunnan uutta opetussuunnitelmaa Vastuutaho: hyvinvointiryhmä ja Gammelbackan aluekehittämisen ohjausryhmä 13

Peruspalveluiden henkilöstö tukee vanhemmuutta ja vanhemmuuden tukeminen on osa lasten ja nuorten kanssa työskentelevien perehdytystä. Toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti kaupunkitasolla. Vanhemmuuden tukeminen tulee osaksi lapsiperheiden palveluiden toimintasuunnitelmaa ja työtä. Varmistamme, että toimijat tunnistavat, miten oma työ toimii osana ehkäisevää lastensuojelua. Järjestetään yhteistyössä vanhemmuusluentoja varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa Vastuutaho: Hyvis - työryhmä sekä Lasten ja nuorten Kaste-hanketta 2014 suunnitteleva työryhmä (Kaste = sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma) Lapsiperheiden palveluiden esimiehet, henkilöstö, kolmas sektori, Verso Mahdollinen hankerahoitus Vanhemmat saavat apua ja kannustusta arkisiin ongelmiin esim. neuvolasta, varhaiskasvatuksesta ja oppilashuollosta. Vanhempien omat voimavarat lisääntyvät. Erityispalveluiden tarve ei kasva. Uusi työtapa näkyy säästöinä työajassa ATH:n kokee riittämättömyyttä vanhempana mittarin seuranta Hankevalmistelu eteni: Kaste rahoitus saatu Iloa Vanhemmuuteen hankkeeseen vuosille 2015 2017 ICPD esimiesryhmä kokoontunut 7 kertaa Vanhemmuusluentoja järjestetty mm. perheneuvolassa, päiväkodeissa ja kouluissa. Vanhemmuusryhmien toteuttamista on kokeiltu neuvolan, varhaiskasvatuksen, oppilaitosten ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Yhteydenotot lastensuojeluun vähenivät kuudella prosentilla. Uusien asiakkaiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Iloa vanhemmuuteen hanke etenee suunnitellusti; peruspalveluiden henkilöstöstä vähintään 20 on käynyt yhteisen Vanhemmuuden tukemisen menetelmäkoulutuksen. Eri yksiköissä toteutetaan ryhmätoimintaa yhteisellä mallilla. Yhteinen palvelutarpeen arvioinnin malli on otettu käyttöön. Lastensuojelu- ja maahanmuuttajapalveluissa kokeillaan läheisneuvonpitotoimintaa. Lapsiperheille on tarjolla edullisia harrastusmahdollisuuksia: jokaiselle lapselle ja perheille yhdessä liikuntaa tai kulttuuria. Kaupunki huomioi erityisesti tukea tarvitsevien lapsiperheiden mahdollisuudet osallistua kulttuuri-, liikunta ja seurojen palveluihin. Vastuutaho: Hyvinvointiryhmä, Gammelbackan ohjausryhmä Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, koulutuspalvelut, varhaiskasvatuspalvelut, sosiaali- ja perhepalvelut, yhdistykset, kolmas sektori. Liikuntaa ja kulttuuria harrastavien määrä lisääntyy Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa on tarjolla kulttuuria ja liikuntaa tasa-arvoisesti Lapsiperheiden tapahtumien osallistujamäärät Tapahtumat ovat lapsi- ja leikki ystävällisiä sekä perheyhteyttä tukevia Sosiaali- ja perhepalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ovat kehittäneet uutta mallia vähävaraisen lasten harrastusmahdollisuuksien tukemiseen. Lasten harrastusmaksuja tuetaan toimeentulotuella ja harrastuksiin kannustetaan lastensuojelun avo- ja sijaishuollon työssä. LähiLiike ja Lähifutis käynnistetty osana Gammelbackan aluekehittämishanketta Liikunta-ja kulttuuripassin käyttöönotto Hyvän Olon Palvelukartan käyttöönotto Lähiliikuntatoiminnan vakiinnuttaminen, lähiliikuntaa tarjoavien yhdistysten työn tukeminen. Perheiden liikunta- ja kulttuuritapahtumia järjestetty omana toimintana sekä tuettu avustuksin esimerkiksi Liikuntamaailma toiminta on vakiintunut. 14

Painopistealue 2: Osallisuusmahdollisuudet lisääntyvät Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toteutuminen 2014-2015 Tavoite 2016 Palveluita kehitetään yhdessä Osallistaminen ohjelmatyöhön Osallisuuden asiantuntijat Toteutuminen Poikkihallinnollinen osallisuusverkosto Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttamistyöryhmä aloittanut toimintansa asukkai- den kanssa Vaikuttamiskanavien, esim. neuvostojen kehittäminen Työryhmä, ohjelmatyöryhmät Osallistamisen toimintamalli on otettu käyttöön Asiakastyytyväisyyskyselyjä koordinoidaan koko kaupungin tasolla Suunnittelijat Asiakkaiden mielipiteet huomioidaan palvelujen järjestämisessä Osallistamisen toimintamalli ohjelmatyössä on valmistunut. Asiakkaiden palvelutarpeita ja kehitysideoita on kartoitettu lukuisilla uusilla tavoilla; työpajoissa, avoimissa ryhmissä sekä erilaisten kyselyiden avulla. Terveyspalveluissa on käynnistetty asiakasasiantuntijaryhmiä. Kirjastopalveluissa on kokeiltu palvelumuotoilua. Asiakastyytyväisyyskyselyistä ja osallistamisen tavoista on kerätty kooste. Asiakasasiantuntijaryhmien vaikuttavuutta ja käytön laajentamista arvioidaan Asiakkaiden mielipiteiden keräämiseksi on yhtenäiset toimintamallit ja ohjeistukset Kolmannen sektorin toimintaedellytykset paranevat Vastuutaho: Kaupungin johtoryhmä Avustusten myöntäminen ja avustusmuotojen kehittäminen Sopiminen tilojen käytöstä avustusmuotona kaupunkitasolla Tilarekisterin laatiminen Yhteistyön tukeminen, verkostojen yhteen kokoaminen Vastuutaho: kaupungin johtoryhmä Avustuksia myöntävät tahot Hyvinvointiryhmä ja Kompassi Avustussääntöjen tarkentaminen tilojen käytön osalta Yleiset avustusohjeet, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden ja sosiaali- ja terveystoimen avustusohjeet on tarkistettu. Avustusmäärärahaa korotettiin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa Kaupungin omistamista, ulkopuolisten tahojen käytettävissä olevista toimitiloista on tehty yhteinen luettelo. Yhdistyskysely toteutettiin syksyllä. Kotisivuille on tehty yhdistyksille oma sivusto. Avustusmuotoja ja -käytänteitä sekä hakumenettelyä kehitetään edelleen. Yhdistysten toiminnan näkyvyyttä on parannettu Vuoropuhelua kolmannen sektorin kanssa on lisätty, esim. yhdistystapaamiset. 15

Painopistealue 3: Hyvinvointitiedolla johtaminen paranee Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toteutuminen 2014-2015 Tavoite 2016 Selkeyttää ja virtaviivaistaa hyvinvointiohjelmien ja suunnitelmien valmistelutyötä Luoda lista päivitettävistä ohjelmista ja suunnitelmista ja päättää käsittelylaajuudet ja valmisteluprosessin Vastuutaho: Hyvinvointiryhmä ja kaupungin johtoryhmä Hyvinvointikoordinaattori ja toimialojen kehittämispäälliköt Päivitettävien ohjelmien ja suunnitelmien määrä vähenee Valmisteluprosessi selkenee Ohjelma- ja suunnitelmatyön tueksi laadittu toimintamalli, ohjelmien työsuunnitelma. Päätetty, että turvallisuussuunnitelma liitetään osaksi hyvinvointikertomusta 2017 laajassa kertomuksessa. Ohjelmatyötä toteutetaan yhtenäisellä mallilla. Ohjelmien päätöksenteosta laaditaan ohjeistus Osa suunnitelmista yhtenäistetään: esim. päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma/lastensuojelusuunnitelma Painopistealue 4: Kilpailukykyinen ja kestävä kaupunki Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toteutuminen 2014-2015 Tavoite 2016 Toteutetaan viihtyisiä ja energiatehokkaita asuinalueita Toukovuoren rakentaminen, joukko- ja kevyenliikenteen hankkeet Talousarvion mukaan Toteutuminen Toukovuoren alueen kunnallistekniikka on valmistumassa. Kevätkummun kevyenliikenteenväylien viihtyvyyttä on parannettu. Keskustan kevyenliikenteen esteettömyyttä on parannettu. Arki- ja työmatkaliikuntaa tukeva kevyen liikenteen laatukäytävä rakennetaan Toukovuoreen. Lähiliikunta- rakentamisen lisääminen Vastuutaho: Kaupunkikehitys ja liikuntapalvelut Keskustan esteettömyystyö, parannetaan keskustan julkisten alueiden viihtyvyyttä. Talousarvion mukaan Toteutuminen Kokonniemen vanha tekonurmi on uusittu. Kokonniemen uusi skeittipuisto on valmistumassa. Hornhattulan frisbeegolfrata on valmistunut. Uusia leikkipuistoja, jotka toimivat myös lähiliikuntapaikkoina on rakennettu Koddervikiin ja Puromäkeen. Lähiliikuntapaikkojen suunnittelu- ja rakentamistyöt jatkuvat Talousarvion mukaan Toteutuminen Keskustan esteettömyystyöt jatkuvat 16