1 Naisten Valmiusliitto ry 10-vuotisjuhlaseminaari 10.11.2007 Anneli Taina, maaherra Naisten Valmiusliitto ry:n puheenjohtaja Vietämme tänä vuonna itsenäisen isänmaamme 90-vuotisjuhlaa. Suomalaisten naisten ja miesten ponnistelujen ansiosta saamme viettää juhlavuotta vapaassa, hyvinvoivassa ja vauraassa isänmaassa. Suomen erityispiirre koko itsenäisyytemme ajan on ollut se, että naiset ovat olleet aktiivisesti mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa niin rauhan kuin sotienkin aikana. Suomalaisten naisten toiminta Suomen itsenäisyyden säilyttämisessä ja Suomen rakentamisessa sodan jälkeen, on ollut hyvin vahvaa. Suomalaiset naiset eivät ole jääneet yhteiskunnassa syrjään, eivät hyvinä eivätkä huonoina aikoina. Naiset ovat halunneet kantaa vastuun isänmaasta miesten rinnalla. Suomessa naisten aktiivinen osallistuminen isänmaan asioiden hoitamiseen ja puolustuksen tukemiseen alkoi jo itsenäisyyden alkuvuosina. Sotilaskotitoiminta alkoi käytännössä jo 1918 ja liitto perustettiin 1921. Se on maamme vanhin maanpuolustusjärjestö. Lotta Svärd -toiminta vakiintui myös itsenäisen Suomen alkuvuosina. Sairaanhoitajia alettiin rekisteröidä SPR:n toimesta 1927 alkaen. Naisilla oli siis valmiit organisaatiot, joita voitiin sotatilanteessa hyödyntää. Nämä toimet varmistivat sotiemme vuosina sen, että naisilla oli halua, kykyä ja rohkeutta osallistua eri tehtäviin itsenäisyytemme ollessa uhattuna. Naisten vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt jatkavat sitä työtä, joka käynnistyi jo 90 vuotta sitten. Järjestöjen toiminta sai uuden yhteistyömuodon kylmän sodan päättymisen jälkeen.
2 Vuonna 1995 perustettiin maanpuolustustyötä tekevien naisten valtakunnallinen neuvottelukunta, joka rekisteröityi kaksi vuotta myöhemmin Naisten Valmiusliitto ry:ksi. Järjestön tarkoituksena on koordinoida naisten kouluttamista sekä arjen vaaratilanteita että poikkeusolojen tehtäviä varten. Järjestön perustaminen oli nopea vastaus muuttuneeseen tilanteeseen. Vapaaehtoista työtä oli vahvistettava, yhteistyötä lisättävä ja oli vastattava turvallisuusympäristön muutokseen. Reagoimisherkkyyttä tarvitaan tulevaisuudessakin maailman nopeissa muutoksissa. Tänä päivänä liittomme edustaa yhtätoista valtakunnallista naisten vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevää ja tukevaa jäsenjärjestöä, joissa toimii noin 200 000 aktiivista naista. Valmiusliiton tehtävänä on lisätä suomalaisten naisten mahdollisuuksia osallistua kokonaismaanpuolustukseen sekä herättää tietoisuutta arjen turvallisuuteen liittyvän tietotaidon ja koulutuksen tarpeellisuudesta kaiken varalta kuten liittomme tunnuslause kuuluu. Naisten Valmiusliitto ry:n tavoitteena on lisätä naisten tietoisuutta arjen turvallisuuteen vaikuttavista asioista, koska joka päivä moni tarvitsee arjen turvallisuustaitoja. Turvallisuusosaamisen kautta myös yhteiskunnan kriisivalmius kehittyy. Näyttää siltä, että tulevaisuudessa tarve kansalaisten turvallisuus- ja varautumistaidoille kasvaa. Yhteiskunnan rakentuminen entistä enemmän sähköisten tietojärjestelmien varaan lisää haavoittuvuutta. Väestön ikääntyminen ja siirtyminen maalta kaupunkeihin asettaa myös uusia haasteita turvallisuuden ylläpidolle niin kaupungeissa kuin yhä harvenevan väestön alueillakin. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on saanut tuekseen uuden lain, joka astuu voimaan ensi vuoden alussa. Naisten Valmiusliitto on eri tavoin ollut vaikuttamassa lain syntyyn ja sisältöön. Voidaan sanoa, että laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta on liiton kymmenenvuotisen pitkäjänteisen työn tulos, joka tarjoaa armeijaa käymättömille naisille mahdollisuuden halutessaan sijoittua kriisitilanteiden ja poikkeusolojen tehtäviin.
3 Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että naisetkin voidaan kouluttaa etukäteen niihin tehtäviin, joissa heitä poikkeustilanteissa tarvitaan. Tehtävät eivät ole sotilaallisia. Naisten Valmiusliiton pitkään vaatima naisten sitoutumismahdollisuus maanpuolustustehtäviin toteutuu siis lain myötä. Tarkoituksena on tukea naisten sitoutumista harjoittelemaan vapaaehtoisesti. Laki antaa naisille osallistumismahdollisuuden myös valmius- ja virkaaputehtäviin sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen eli MPK ry:n koulutus- ja tukiyksiköiden tehtäviin. Niissä on sitoutumisen kautta naisille tarjolla varsin laaja tehtäväkenttä muonituksesta kouluttajan tehtäviin asti. Lain myötä perustetaan ensi vuoden alussa valtakunnallinen vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta ja alueelliset neuvottelukunnat. On tärkeää, että kaikilla tasoilla myös Naisten Valmiusliitto jäsenjärjestöineen on mukana neuvottelukunnissa. Näin voidaan varmistaa se, että naisten rooli vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä entisestään vakiintuu ja varmistuu. Turvallisuuskoulutukseen liittyvä keskustelu on tärkeää, koska todelliset arjen häiriötilanteet tulevat aina yllättäen. Jo pienikin opittu tai tiedostettu tapa on kullan arvoinen pääoma. Naisten Valmiusliiton organisoimissa NASTAharjoituksissa on kerran toisensa jälkeen mukana äitejä tyttärineen, jopa isoäitejä lastenlastensa kanssa. Tämä on erinomainen esimerkki turvallisuusaatteen ja maanpuolustushengen siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle. Turvallisuuskasvattajina useimmat naiset ovat avainasemassa joka päivä. Jokainen nainen on voimavara turvallisuusuhkien varalle työ- ja perheelämässään. Pienikin opittu taito edesauttaa selviytymisessä yllättävissä tilanteissa. Siksi naisten valmiuskouluttautuminen on yhteiskunnan kannalta tärkeää ja sitä kannattaa edistää. Kansalaisten turvallisuusosaaminen tukee viranomaisten toimintaa.
4 Viranomaisten tarpeet ovat hyvin samantyyppisiä eri turvallisuustilanteissa. Normaalioloissa korostuvat kansalaisten tiedot ja taidot ennaltaehkäistä onnettomuuksia sekä osallistua tai johtaa kykyjensä mukaan pelastustoimintaa onnettomuuksissa siihen saakka, kunnes pelastusviranomaiset ottavat johtovastuun. Vapaaehtoisilla on merkittävä osuus mm. palo- ja pelastustilanteissa, etsinnöissä ja meripelastuksessa. Normaaliolojen häiriötilanteissa kuten suuronnettomuuksissa vapaaehtoisesti kouluttautuneiden ja toimintaan harjaantuneiden henkilöiden tarve korostuu. Suuronnettomuuksien torjuntaa varten pelastustoimen johtamaa pelastuspalvelua vahvistetaan myös vapaaehtoisorganisaatioilla kuntien, virastojen ja laitosten varaamien resurssien tueksi. Vapaaehtoisia voidaan käyttää mm. palo- ja pelastustoimiin, öljyntorjuntaan, etsintään, raivaukseen ja henkiseen tukeen. Poikkeusoloissa vapaaehtoisten koulutettujen henkilöiden ja organisaatioiden merkitys korostuu erityisesti, kun viranomaisten järjestelmä ei useissa tapauksissa enää riitä. Erityisen merkittävä vapaaehtoisesti kouluttautuneiden tarve on kuntien poikkeusolojen organisaatioissa. Suomalaisiakin matkailijoita koskeneen Thaimaan tsunamionnettomuuden pelastustoimet olivat hyvä näyttö siitä, mitä ennalta harjoitteleminen merkitsee ja mitä käytännössä merkitsee se, että vapaaehtoiset ovat tarvittaessa viranomaisten tukena. Myös viranomaiset harjoittelevat varautumista ennakkoon. Lääninhallitukset järjestävät ja koordinoivat alueellaan valmiusharjoituksia. On tärkeää, että järjestöt mm. Naisten Valmiusliitto voivat olla mukana näissä harjoituksissa. Sitä kautta käytettävissä olevat voimavarat tulevat tutuiksi ja voidaan sopia toimintatavoista eri tilanteissa. Naisten Valmiusliiton toimijoista koulutetaankin jo nyt vapaaehtoisia poikkeusolojen viranomaistehtäviin. Vakavan kriisitilanteen aikana Suomessa voidaan joutua turvautumaan tieliikenteen polttonesteiden säännöstelyyn, jolloin tehtäviin tarvitaan koulutettu henkilöstö. Liikenne- ja viestintäministeriön valmiusohjeen mukaan säännöstelyorganisaatiota on mahdollista täydentää
5 poliisin ja verohallinnon virkailijoiden ohella Naisten Valmiusliiton koulutetuilla vapaaehtoisilla henkilöillä. Eri tehtäviin, kuten polttonesteiden ostolupahakemusten käsittelyyn valmistavia koulutustilaisuuksia on tähän mennessä järjestetty kolme. Säännöstelytehtäviin perehdyttämisen on viime vuodet hoitanut liikenne- ja viestintäministeriö, joka on siirtämässä kokonaisvastuuta Kuopion Pelastusopistolle. Vuonna 2008 järjestetään kolme koulutustapahtumaa eri puolilla Suomea. Peruskoulutukseen osallistujien tulee olla täysi-ikäisiä. Tehtävät edellyttävät paineen sietokykyä, hyvää kuntoa, ATK-taitoa, hyvää suomen kielen taitoa ja joustavuutta. Osallistujan tulee lisäksi itse varmistaa, ettei hänellä ole jo poikkeusolojen sijoitusta. Koulutettujen naisten tiedot kirjataan Naisten Valmiusliiton henkilörekisteriin ja he sitoutuvat tarvittaessa suorittamaan tehtävää. Juuri viime viikolla Kuopiossa järjestetty viimeisin liikenteen polttonesteiden säännöstelykoulutus osoitti selvän tarpeen vapaaehtoisten naisten kouluttamiselle ja toiminnalle. Tehtävät ovat mielenkiintoisia ja antoisia. Paikallistuntemuksesta on lupakäsittelyssä hyötyä. Vapaaehtoisten naisten voima piilekin juuri alueellisessa kattavuudessa: uskomme, että järjestöjemme jäseniä löytyy Suomen jokaiselta kolkalta. Ideaalinen tilanne olisi, että liikenteen polttonesteyksiköihin eli LIPO:ihin löytyisi tarpeen mukaan henkilöitä eri puolilta Suomea. Samaa tuntemusta voitaisiin hyödyntää entistä enemmän myös etenkin pienten kuntien varautumisessa. Kuntien valmiusorganisaatioihin nimettävien henkilöiden löytymisen tuska on ristiriidassa sen kanssa, että vapaaehtoisesti kouluttautuneita naisia on paljon. Osaamista löytyy niin muonituksessa, majoituksessa ja ensiavussa kuin henkisessä tuessa, etsinnässä, viestinnässä ja kuljetuksessakin. Naisia on koulutettu 90-luvun puolivälistä lähtien pääasiassa Maanpuolustuskoulutus ry:n kursseilla. Pelkästään naisten
6 suurharjoituksissa, nyttemmin NASTA-harjoituksissa on koulutettu yli 4000 naista kymmenen vuoden aikana. Naisten Valmiusliitto osallistuu psykologisen puolustuksen ohjelman valmisteluihin pääesikunnan kanssa. Tällä tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joiden päämääränä on oman puolustus- ja taistelutahdon säilyttäminen ja vahvistaminen sodan uhatessa tai sen aikana. Hyvin samankaltaista toimintaa on henkisen kriisinkestävyyden ylläpitäminen, joka määritellään mm. yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa yhdeksi keskeisistä toiminnoista. Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan kansakunnan kykyä kestää turvallisuustilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksilta. Kansakunnan henkistä kriisinkestävyyttä ylläpidetään sosiaalisen eheyden, viestinnän, opetuksen, kulttuuri-identiteetin ja kulttuuriomaisuuden suojelun, hengellisen toiminnan, maanpuolustustahdon sekä kriisinkestävyyttä vahvistavan kansalaistoiminnan avulla. Suuri osa järjestöjen työstä tähtää tänäkin päivänä juuri siihen, että kansalaisilla olisi kykyä kestää turvallisuustilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksilta. Maanpuolustustahdon pitämisessä korkealla tasolla on töitä meille jokaiselle. Naisten valmiusliitto toimii tällä hetkellä tiiviissä yhteistyössä puolustusministeriön, sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Naisten Valmiusliiton lähiajan tavoitteena on edelleen tiivistää yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Erityisesti kuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön tarvitaan entistä enemmän kahdentoista alueellisen toimijamme eli alueneuvottelukuntien panostusta. Myös oman organisaation kehittäminen on ympärillä tapahtuvien suurten muutosten vuoksi tullut ajankohtaiseksi. Aluejakoa ja alueneuvottelukuntien rakennetta harkitaan uudelleen.
7 Samoin lähiaikoina on tarkoitus arvioida liittomme valmiuspäällikön tarvetta. Valmiuspäällikön tehtävänä olisi ohjata jäsenjärjestöjä naisten sijoittamiseen ja varaamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä vastata valmiuteen liittyvästä yhteistyöstä viranomaisten entistä tarmokkaammin. Ihannetilanne olisi, jos voisimme saada rahoitusta valmiuspäällikön tehtävän hoitamiseen. On hyvä muistaa, että valmius ja varautuminen eivät koske vain vakavimpia poikkeusoloja. Tietoja ja taitoja tarvitaan myös normaaliolojen häiriötilanteissa, kuten myrskyissä, tulvissa ja onnettomuuksissa. Esimerkiksi tulipalo tai kuolema on kotinsa tai läheisensä menettäneille valtava henkilökohtainen katastrofi. Me voimme auttaa. Näin naisten osallistumisella on merkitystä koko ajan ja yhteistyö on yhä avainsana kaiken varalta. Meitä kaikkia järkyttäneet Tuusulan koulusurmat nostavat vakavasti esiin syrjäytymisen ehkäisyn tärkeyden arjen turvallisuuden kannalta. Naiset asiantuntijoina ja kasvattajina ovat tässä tehtävässä avainasemassa, mutta asia on koko yhteiskunnan vastuulla. Naisten Valmiusliitto voi osaltaan tukea ehkäisytyötä omassa turvallisuuskoulutuksessaan. Liitto toivoo, että turvallisuusasiat huomioidaan entistä paremmin koulujen opetussuunnitelmissa. Turvallisuuskoulutus kasvattaa nuoria ottamaan vastuuta itsestään ja teoistaan ja antaa kantaviin arvoihin perustuvan vaihtoehdon virtuaalimaailmalle. Hyvät kuulijat Suomen asema on tänään aivan toinen kuin se oli 60 vuotta sitten tai itsenäisyytemme alkuvuosina. Suomi on nyt vahva itsenäinen valtio tiiviissä kansainvälisessä yhteistyössä. Olemme liittyneet mukaan läntisiin rakenteisiin, kuten Euroopan unioniin, Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön ja EU:n turvallisuusyhteisöön. Suomi on ollut osa Euroopan Unionia nyt yli 10 vuotta. Näiden vuosien aikana maastamme on tullut entistä kiinteämpi osa muuttuvaa Eurooppaa ja maailmaa. Turvallisuusasiat on tämän päivän maailmassa nähtävä hyvin laajasti.
8 Uhkien arviointi on muuttunut maailman muuttumisen myötä ja uhat ovat entistä monimuotoisempia. Ihmisten hyvinvointia, yhteiskunnan toimintakykyä ja maan itsenäisyyttä voivat uhata hyvin monenlaiset vaarat. Teollistuminen, kaupungistuminen, tietoteknologian kehitys, liikenneyhteyksien muuttuminen, ilmaston muutos sekä globalisaation eri piirteet ovat tuoneet kaiken hyvän mukana myös suuren määrän häiriöiden mahdollisuuksia. Pieni teknologinen vika voi muuttua suureksi katastrofiksi, selkkaus öljykentillä voi aiheuttaa energiakriisin ja luonnononnettomuus maailman toisella laidalla voi satuttaa meitä kaikkia. Kahden vuosikymmenen aikana olemme kokeneet monta sellaista suuronnettomuutta ja monta sellaista aseellista selkkausta, jotka lisäävät huolta tulevaisuudenkin riskeistä ja velvoittavat varautumaan moninaisiin tilanteisiin. Kun Suomessakin 1990-luvulla havaittiin perinteisen sotilaallisen selkkauksen uhan etääntyminen ja samanaikainen monien muiden, osin epämääräisten uhkien vahvistuminen, aloitettiin uusien uhka-arvioiden laadinta ja varautumisstrategioiden suunnittelu. Tärkeitä asiakirjoja turvallisuudesta vastaaville ja siitä kiinnostuneille ovat yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko sekä ja sisäisen turvallisuuden ohjelma. Nämä kaikki ohjelmat selvittävät sitä, kuinka Suomi voisi parhaalla mahdollisella tavalla varmistaa koko yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden erilaisissa häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa. Näitä asiakirjoja päivitetään jatkuvasti ja Naisten Valmiusliitto on mukana mm. sisäisen turvallisuuden ohjelman päivitysprosessissa. Toivottavasti järjestöillä on mahdollisuus osallistua myös turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluun. Sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaan keskeisimpiä nykyhetken ja tulevaisuuden haasteita ovat sosiaalinen syrjäytyminen, arkiturvallisuuden ylläpitäminen sekä onnettomuuksien lisääntyminen. Ohjelmassa on asetettu
9 tavoitteeksi se, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kansalaisten turvallisuustietoisuuden vahvistumista ja turvallisuustaitojen kehittymistä, koska niin moni turvallisuuteen vaikuttava tekijä liittyy arkeen ja kotiin. Suomalainen päivittäisturvallisuus on nimittäin valitettavasti vertailussa muiden länsimaiden kanssa puutteellista, niin liikennekuolemien kuin palokuolemienkin määrässä sekä väkivaltakäyttäytymisessä ja kotitapaturmissa. Vuosittain lähes 800 000 ihmistä joutuu erilaisten tapaturmien uhriksi. Joka päivä moni tarvitsee arjen turvallisuustaitoja. Järjestyksessään toinen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia käsittelee nykyhetken uhkia ja niihin vastaamista. Suomelle vakavimmat uhkatyypit ovat tämän selvityksen mukaan mm. seuraaviin asioihin liittyviä: sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen, väestön terveyden ja toimeentuloturvan vakava häiriintyminen, suuronnettomuudet ja luonnonkatastrofit, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden uhka sekä sotilaallisen voiman käyttö. Näihin kaikkiin uhkatyyppeihin on pystyttävä varautumaan yhä paremmin vaikka voimavarat ovat rajalliset. Koska uhkakuvat ovat muuttuneet, on myös varautumistoimien muututtava. Muun muassa kansalaisten valmiuksien on parannuttava. Tästä syystä naisten kouluttautuminen on yhteiskunnan kannalta tärkeää ja sitä kannattaa edistää. Koska viranomaisten voimavarat ovat materiaalisesti ja muutoinkin aina rajallisia, tarvitaan laajaa yhteistyötä julkisen vallan eri osien, elinkeinoelämän ja muun tuotannollisen toiminnan sekä kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnan välillä. Vapaaehtoistyö on siis aivan keskeinen voimavara niin arjen turvallisuuden kuin harvinaisempienkin turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Vapaaehtoistoiminnan on kehityttävä ja järjestöjen on huomioitava toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Kun näin toimitaan, on vapaaehtoisella työllä tulevaisuudessakin merkittävä rooli.
10 Onnettomuus-, vaara- tai muiden häiriötilanteiden ehkäisy ja oikea toiminta niiden kohdatessa vaatii ennalta harjoiteltua osaamista. Näihin tilanteisiin liittyy aina inhimillistä hätää, joka korostaa avuttomuuden, taitamattomuuden ja varovaisuuden tunteita. Siksi turvallisuuteen liittyvien tietojen ja taitojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen kannattaa panostaa. Turvallisuuden ketju ulottuu kodin, työpaikan ja liikenteen päivittäisturvallisuudesta aina maailmanlaajuisten ongelmien hallintaan sekä ihmiskunnan olemassaolon ja maapallon elinkelpoisuuden säilyttämisen turvaamiseen. Suurten ajatuksien ohella pienet teot, arjen valinnat, ovat tärkeitä. Yhteiskunnallisesti ajatellen naisten voimavarojen ja taitojen käyttäminen ja hyödyntäminen suunnitelmallisesti kaikissa turvallisuustilanteissa on järkevää. Se tukee koko yhteiskunnan valmiutta ja varautumiskykyä. Naisilla on laajaa koulutuksen ja ammatin kautta tullutta osaamista ja pätevyyttä useisiin sellaisiin tehtäviin, jotka pitää turvata myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tehtävään koulutetut ja sopivat ei-reserviläiset siis niin naiset kuin miehetkin - voivat poikkeustilanteissa hoitaa useita viranomaisia tukevia ja muita tehtäviä, joiden edellytyksenä ei ole varusmiespalveluksen suorittaminen. Tehtäviä ovat esimerkiksi väestönsuojelutehtävät, ruokahuolto, terveydenhoito, viestintä, toimistotehtävät, tiedotus ja kuljetus sekä tehtäviin liittyvät johto- ja kouluttajatehtävät. Hyvät kuulijat Naisten valmiusliitto haluaa lisätä tietoisuutta kouluttautumisen tarpeesta ja koulutuksen hyödyllisyydestä. Naiset eivät halua olla poikkeusoloissa tai kriisitilanteissa sivusta katsojia vaan aktiivisia toimijoita. Yhteiskunnan ja koko Suomen edun mukaista on, että naisten osallistuminen kriisiajan ja poikkeusolojen toimintaan ja koulutukseen on laajaa ja itsestään selvää.
11 Naisten Valmiusliitto vastaa vuosittain kahden valtakunnallisen NASTAharjoituksen järjestelyistä. Olemme nimenneet naisten harjoitukset NASTAharjoituksiksi kuvaamaan niiden merkittävyyttä ja luonnetta. Kuhunkin harjoitukseen osallistuu 200-300 naista. Muun muassa naisten valmiuskouluttamisessa liiton jäsenjärjestöt yhdistävät voimansa ja osaamisensa ja toimivat yhdessä maanpuolustuksen hyväksi. Harjoitusten valmistelusta vastaa aina liiton alueneuvottelukunta eli liiton alueelliset toimijat yhteistyössä liiton pääsihteerin kanssa. Naisille soveltuva turvallisuus- ja varautumiskoulutus toteutetaan Maanpuolustuskoulutus ry:n kursseina, joita ollaan uudistamassa. Mm. arjen turvallisuuden ja varautumisen koulutusohjelmien luominen on aloitettu jo pari vuotta sitten. Koulutusohjelmista muodostetaan nousujohteinen, kolmitasoinen, haastava ja monipuolinen opetuskokonaisuus. Koulutukseen rekrytoinnissa Naisten Valmiusliiton alueneuvottelukunnilla ja jäsenjärjestöillä on merkittävä tehtävä. Monet haasteet ja uudistukset vapaaehtoisen maanpuolustustyön kentällä avaavat uusia ovia myös naisten toiminnalle. Yhteiskunnassa kasvava turvallisuushakuisuus, mm. turvallisuuden näkeminen laatutekijänä, edellyttää kansalaisilta olemassa olevien ja hankittavien taitojen arviointia. Yhteiskunnallisen kansalaisvastuun kasvaessa naisille on avautunut valmiuskoulutuksen kautta mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua arjen turvaamiseen Maanpuolustustyö on usein arjen isänmaallisuutta, jossa jokainen osaltaan kantaa vastuun lähiyhteisön ja isänmaan turvallisuudesta. Maanpuolustustyö harrastuksena on ihmisille palkitsevaa, mutta se on myös suomalaisen yhteiskunnan kannalta erittäin merkittävää työtä. Varautumisen ja kokonaismaanpuolustuksen työssä on järjestökentän merkitys olennaisen tärkeä. Järjestöt tuovat maanpuolustustyöhön mukaan laajat kansalaispiirit ja sieltä tulee tietoa, taitoa ja henkistä valmiutta.
12 Naiset tarvitsevat koulutusta arjen turvallisuuden varmistamiseksi. Valmiuskoulutus on erittäin tärkeää ja sen toivotaan yhä laajentuvan. Tietoisuus kouluttautumisen tarpeesta ja koulutuksen hyödyllisyydestä ei ole vielä riittävällä tasolla. Tähän liittyvässä herättelyssä on Naisten Valmiusliitolla jäsenjärjestöineen paljon tekemistä, sillä suomalaisilla naisilla pitää olla valmiudet toimia kotinsa, perheensä, lähiyhteisönsä ja isänmaansa hyväksi ongelmatilanteissa. Lisäksi valmiuskoulutukseen osallistuminen antaa naisille mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua jatkuvassa muutoksessa olevan ympäristön arjen turvaamiseen.