Uudenmaan alueprofiili Pääkaupunkiseudun tilaisuus Kehitetään kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa, tutkimuspäällikkö 1
Sisältö Esityksessä raportoidaan maakuntaprofiilin keskeisimmät havainnot ja pohditaan tuloksia kärkihankkeen teemojen näkökulmasta. Teemat Asiakasohjaus Kotihoito Omaishoito ja perhehoito Asiakaslähtöiset palvelut Henkilöstön kohdentaminen Lähtökohta: Kotiin palveluja joustavasti Tekijät: Sari Kehusmaa, Suvi Vainio, Matti Mäkelä, Aleksandr Gerasin, Minna-Liisa Luoma, Teija Hammar, Sari Jokinen, Hanna Alastalo, Sofia Sarivaara ja Kaaren Erhola 14.10.2016 Uudenmaan alueprofiili / Sari Kehusmaa 2
Vuonna 2030 Uusimaalla on melkein 100 000 nykyistä enemmän 75 vuotta täyttäneitä 250000 200000 150000 100000 50000 Yli 75-vuotias väestö Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa 2014 ja 2030 0 2014 2030 Mitä tutkimukset ennustavat? Terveet ja toimintakykyiset elinvuodet lisääntyvät samalla pitenee aika, jolloin kotona asumiseen tarvitaan tukea Hyväkuntoisten eläkeikäisten toimintakyvyn tukeminen myöhentää palvelujen tarvetta Eläkeikäisen väestön merkitys läheisavun antajana kasvaa Pk-seutu Muu Uusimaa 14.10.2016 Uudenmaan alueprofiili / Sari Kehusmaa 3
Kuva: Queensland Health ASIAKAS- OHJAUS Huomio palvelutarpeeseen tarvitseeko asiakas pitkäaikaista ja säännöllistä vai lyhytaikaista palvelua? 4
RAI-arvioitujen toimintakyky kotiin saatavien palvelujen ensiarviossa Kotihoidon ja tavallisen palveluasumisen asiakkaat kognition ja arkisuoriutumisen mukaan, 2014-2015 arviointien tiedot, Uusimaa Huono arkisuoriutuminen (ADLH=3-6) Heikentynyt arkisuoriutuminen (ADLH=1-2) Itsenäinen arkisuoriutuminen (ADLH=0) 0 4000 8000 12000 Ei kognitio-ongelmia (CPS=0) Heikentynyt kognitio (CPS=1-2) Huono kognitio (CPS=3-6) Lähde: THL RAI-tietokannat 5
RAI-arvioitujen toimintakyky ympärivuorokautisen hoidon ensiarviossa Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat, kognition ja arkisuoriutumisen mukaan, 2014-2015 arviointien tiedot, Uusimaa Huono arkisuoriutuminen (ADLH=3-6) Heikentynyt arkisuoriutuminen (ADLH=1-2) Itsenäinen arkisuoriutuminen (ADLH=0) 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Ei kognitio-ongelmia (CPS=0) Heikentynyt kognitio (CPS=1-2) Huono kognitio (CPS=3-6) Lähde: THL RAI-tietokannat 6
Asiakasohjauksen kehittämisen kolme haastetta 1. Toimintakyvyn tukeminen myöhentää palvelutarvetta, jos se aloitetaan riittävän aikaisin Löytävätkö hyväkuntoiset eläkeikäiset itselleen sopiva ennaltaehkäiseviä palveluja? Toimiiko ohjaus näihin palveluihin? 2. Jos palveluja tarvitaan nykyistä pidemmän aikaa, on huomiota kiinnitettävä palvelutarpeen alkuvaiheeseen. Aluksi tulisi saada lyhytaikaisia ja kuntouttavia palveluja. Entistä harvemmilla on alussa säännöllisen pitkäaikaisen avun tarvetta. 3. Läheisapu ovat merkittävä voimavara kotihoidossa. Läheisen jaksamista on seurattava. 14.10.2016 Uudenmaan alueprofiili / Sari Kehusmaa 7
Parempi palveluohjaus tuo säästöjä oikeudenmukaisella tavalla Parempi palvelujen kohdentaminen säästää menoja oikeudenmukaisesti. Henkilöstö tarvitsee tukea ja koulutusta toimintakyvyn mittaamiseen ja palvelutarpeen arviointiin. Mitä ovat asiakasohjauksen erityisryhmät? Muistisairaat, monia palveluja tarvitsevat ja paljon terveydenhuollon päivystystä käyttävät ovat asiakasohjauksen kannalta erityisen haasteellisia ryhmiä. 8
KOTIHOITO Monimuotoisempia sekä kohdennettuja lyhytaikaisia ja kuntouttavia palveluja. 9
Ovatko kotona asumista tukevat palvelut riittäviä PK-seudulla? Tilanne vuonna 2014* Tehostettua palveluasumista PK-seudulla riittävästi, Vantaalla vain kohtuullisesti Tavallista palveluasumista PKseudulla riittävästi, Kauniaisissa riittämättömästi Kotihoitoa koko PK-seudulla riittävästi. Kehittämismahdollisuuksiakin on vrt. intensiteetti Iäkkäiden perhehoitoa vain vähän Tilanne vuonna 2030 Vuonna 2030 maakunnassa yli 75-vuotiaita on 100 000 nykyistä enemmän Kotihoitopainotteisesti toimiva palveluohjaus 10
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet vuonna 2014 Etelä-Karjala Uusimaa Pk-seutu Pohjois-Savo Päijät-Häme Pirkanmaa Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Varsinais-Suomi Lappi Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 11
Kotihoidon käynnit asiakkaan luona kuukaudessa Kotihoidon asiakkaat kuukausittaisten käyntikertojen mukaan 2014, Uusimaa ja koko maa Kotihoidon asiakkaat kuukausittaisten käyntikertojen mukaan 2014, pääkaupunkiseutu ja koko maa yli 90 9% 12 % yli 90 7% 12 % 30-89 36% 35 % 30-89 36% 35 % 1-29 55% 53 % 1-29 57% 53 % Uusimaa Koko maa Lähde: THL Sotkanet Pk-seutu Koko maa Lähde: THL Sotkanet 12
Mistä lisää aikaa hoitotyöhön? Teknologian hyödyntäminen 2014, Uusimaa ja Suomen maakuntien pienin ja suurin osuus. Kotihoidossa on käytössä on henkilökunnan työntekoa helpottavia teknologisia ratkaisuja (esim. henkilönostin, ateria-automaatti) 0 % 100 % Lähes kaikilla toimintayksikön asiakkaista on apteekin lääkeannosjakelu Maakuntien suurin ja pienin arvo Uusimaa Lähde: THL Vanhuspalvelulain (980/2012) toimeenpanon seuranta, 2014 tiedot. 13
Läheisapu täydentää palveluja Kotihoidon asiakkaiden saama läheisapu 2014-2015, Uusimaa Läheisavusta on tukea kotihoidolle noin puolella asiakkaista. Läheinen saa omaishoid ontukea 13 % Saa vain ammatillist a apua 40 % Mutta: muuttuuko läheisten käyttäytyminen ympärivuorokautiseen hoitoon siirryttäessä? Läheinen, ei omaishoid on tukea 47 % Lähde: Hallituksen THL RAI-tietokannat kärkihanke: Kehitetään 14
Tiesittekö? Vuonna 2017 laajennetaan tuntuvasti veteraanien maksuttomia kotihoidon palveluja saavien joukkoa Valtion budjettivaroista ohjataan yhteensä 41,3 miljoonaa euroa kuntiin perinteisten kuntoutus- ja avopalvelujen järjestämistä varten Määrärahan lisäys on tarkoitettu kunnallisten avopalvelujen, tuetun kotikuntoutuksen ja monipuolisten kuntoutuspalvelujen järjestämiseen. 15
OMAISHOITO Omaishoito laajenee ja läheisauttajan tukea vahvistetaan. 14.10.2016 Uudenmaan alueprofiili / Sari Kehusmaa 16
Kaiken ikäisten omaishoito Uusimaassa ja PKseudulla 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 0-17 18-64 65-74 75+ PKS Muu Uusimaa Hallitusohjelmassa panostetaan noin 90 milj. vuosittain omaishoidon ja perhehoidon vahvistamiseen. Rahat kunnilla käytettävissä omais- ja perhehoidon tukipalvelujen ja hoitajien määrän lisäämiseen. Lisätään tukea myös niille läheishoitajille, joilla ei ole hoitosopimusta kunnan kanssa. 17
Omaishoitajille tarjotaan eniten palveluohjausta ja koulutusta (koko maa) Lähde: Linnosmaa ym., Raportti 9/2014, THL 14.10.2016 Uudenmaan alueprofiili / Sari Kehusmaa 18
Tutkimuksien mukaan tulisi lisätä Sopeutumisvalmennusta Päiväkeskustoimintaa Tukea vapaiden pitämiseen Kuntoutusta Erityisesti lasta hoitaville Kelan kuntoutuspalvelut saattavat olla kaukana ja kursseilla on paljon iäkkäitä (vertaistuki) Iäkkään hoitajalle parikuntoutusta Kotikuntoutusta 19
Kuva: Queensland Health ASIAKASLÄHTÖISET PALVELUT Asiakkaan itsemääräämisoikeus toteutuu parhaiten kotona. 14.10.2016 Uudenmaan alueprofiili / Sari Kehusmaa 20
Avun saanti ja hoidon suunnitteluun osallistuminen asiakkaan näkökulmasta Ei koskaan/joskus Useimmiten/Aina Saan nopeasti apua, jos tarvitsen sitä Osallistun hoitoni suunnitteluun itse ja tarvittaessa omaisteni/läheisteni tuella Ympärivuorokautinen hoito Kotihoito 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Koettu hoidon laatu asiakkaan näkökulmasta/thl 2015 14.10.2016 Uudenmaan alueprofiili / Sari Kehusmaa 21
Erityisryhmät: nimetäänkö erityistukea tarvitseville vastuutyöntekijä? Ryhmä 1. Hauraat iäkkäät henkilöt, jotka asuvat yksin kotiin tuotavien palvelujen avulla vastuutyöntekijä nimetään Espoossa aina (muilta tieto puuttuu), Uudellamaalla yleisimmin aina; koko maassa yleisin vastaus aina Ryhmä 2. Omaishoidon tuella hoidettavat henkilöt, joiden avuntarve on suurta vastuutyöntekijä nimetään Espoossa aina (muilta tieto puuttuu), Uudellamaalla useimmiten tai aina; koko maassa yleisin vastaus aina Ryhmä 3. Iäkkäät jotka käyvät sairaaloiden päivystyksissä Vastuutyöntekijä nimetään Espoossa aina (muilta tieto puuttuu); joskus on yleisin vastaus koko maassa 22
HENKILÖSTÖ Voimavarat kohdennetaan asiakkaiden tarpeiden mukaan. 23
Kotihoidossa on paljon asiakkaita suhteessa henkilöstöön pääkaupunkiseutu Ikääntyneiden palveluiden työntekijät ja asiakkaat kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa vuonna 2014, pääkaupunkiseutu Kotihoidon henkilöstö Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstö Kotihoito, alle 60 käyntiä Kotihoito, yli 60 käyntiä Ympärivuorokautinen hoito 10 000 5 000 0 5 000 10 000 Lähde: THL, SOTKAnet ja Vanhuspalvelulain (980/2012) toimeenpanon seuranta. THL ja Valvira, omat laskelmat. 24
Resurssien kohdentaminen Tällä hetkellä suurin osa henkilöstöstä on sidottu laitoshoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen. Mutta asiakasmäärät tulevat nousemaan kotihoidossa voimakkaasti. 25
Hoidon laatu Asiakkaan valinnan vapauden lisääntyessä hoidon laadun mittareita on kehitettävä. 1) Arvioitavaksi tulee, mitkä tekijät vaikuttavat asiakkaan näkökulmasta hoidon laatuun ja miten niitä mitataan. 2) ASLA-tutkimuksen perusteella kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon välillä ei ole suurta laatueroa. 26
Yhteenvetoa teemoista Asiakasohjaus. Huomio palvelutarpeeseen: tarvitseeko asiakas pitkäaikaista säännöllistä palvelua vai lyhytaikaista palvelua. Kotihoito. Monimuotoisempia palveluja sekä lisää kohdennettuja lyhytaikaisia ja kuntouttavia palvelua. Omaishoito. Omaishoito laajenee ja läheisauttajan tukea vahvistetaan. Asiakasnäkökulma. Asiakkaan itsemääräämisoikeus toteutuu parhaiten kotona. Henkilöstö. Henkilöstövoimavarat on kohdennettava asiakkaiden tarpeiden mukaan. 27
unkiseutu muodostaa merkittävän osan Uusimaasta ja koko maasta, siksi alueen kunnissa tehtävillä ratkaisuilla suuri valtakunnallinen painoarvo. Uudellamaalla intensiivistä kotihoitoa voidaan kehittää nykyisestä. eella maan suurin määrä 75-vuotiaita. Uusia ratkaisuja tarvitaan asumiseen. Perhehoidon ja läheisavun kasvavat resurssit hyötykäyttöön.
Lisää tietoa I&O-kärkihanke Yhteystiedot I&O:n sivut (STM) Maakuntakierros (THL) Hankesuunnitelma Kokeilujen hakujulistus Materiaalit (STM) Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö ikioma.thl[at]thl.fi p. 029 524 7914 29