Infrarakentaminen muutoksessa, osa 4. Tulevaisuuden muutokset ja haasteet

Infrarakentaminen muutoksessa, osa 4 Tulevaisuuden muutokset ja haasteet Terttu Vainio, VTT Eero Nippala, TAMK 7.4.2014

Raportti Infrarakentaminen muutoksessa, osa 4 Tulevaisuuden muutokset ja haasteet Projekti Projektinumero Infrarakentaminen muutoksessa Kirjoittajat Sivumäärä Terttu Vainio; Eero Nippala; 20 Avainsanat infrarakentaminen; tulevaisuus; talous; liiketoiminta; työ; vuorovaikutus; ekotehokkuus; 2020 Tiivistelmä Infrarakentamiseen vaikuttavat toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, yritysten tarpeissa ja ihmisten käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset ja tilaajien mahdollisuudet toteuttaa hankkeita sekä alan sisällä tapahtuvat muutokset. Infra-alan toimijat ovat pohtineet yhdessä muutosten vaikutuksia. Näiden pohdintojen tulema esitetään tässä raportissa 1) talouden ja liiketoiminnan, 2) työnjohdon, työn tekemisen ja vuorovaikutuksen sekä 3) ympäristön näkökulmista. Projektin johtoryhmä ja tutkijat nostavat infra-alan suuntaviivoiksi: I. Arvovalinnoilla säästöjä infranpitoon II. III. IV. Rakennettua ympäristöä tiivistettävä Luvituksella tehokkuutta energia- ja maa-aineshuoltoon Säästöä 360 asteen yhteistyöllä V. Mallintaminen alueiden elinkaareen VI. VII. VIII. IX. Tuottavuutta uusilla teknologioilla Sähköinen asiointi laajasti käyttöön Osaaminen ajantasalle Lisää osaajia X. Nollatoleranssilla hyvä työpaikka Julkisuus Tampere 7.4.2014 JULKINEN Terttu Vainio, VTT Eero Nippala, TAMK Yhteystiedot terttu.vainio@vtt.fi; eero.nippala@tamk.fi Jakelu Johtoryhmän jäsenet; TAMK; VTT; www.vtt.fi/sites/infra2030

3 Alkusanat Tulevaisuuden muutokset ja haasteet raportissa käydään läpi infra-alan meneillään olevia ja näköpiirissä olevia muutoksia globaalilla, kansallisella ja toimialan tasolla. Infra-alalle on ehdotettu toimenpiteitä, joiden avulla haasteisiin vastataan ja muutoksiin sopeudutaan. Tämän raportin sisältö on tuotettu yhteistyössä projektin johtoryhmän ja heidän organisaatioiden kanssa. Raportin ovat laatineet Terttu Vainio VTT:ltä ja Eero Nippala TAMK:sta. Projektin johtoryhmään kuuluivat: Tapani Karonen (pj; Infra ry) Ari Huomo (Liikennevirasto) Tom Warras (Tekes) Veli-Pekka Sirola (Energiateollisuus ry) Jarmo Leskinen; Kari Happonen 14.2.2013 saakka (Koneyrittäjien liitto ry) Mikko Leppänen (MANK ry, Ramboll Finland Oy) Jari Pietilä (SKAL ry) Matti Kiiskinen (SKOL ry ) Marika Kämppi (Suomen Kuntaliitto ry) Osmo Seppälä (Vesilaitosyhdistys ry) Mikko Nousiainen; Matti Kuronen 15.1.2013 saakka (Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry) Arto Kari (Destia Oy) Tarja Merikallio (Lemminkäinen Infra Oy) Eero Moilanen (Vison Oy; Morenia Oy 14.5.2013 saakka ) Petri Nieminen; Hannu Jokiniemi 14.11.2013 saakka (Rautaruukki Oyj) Maarit Mäkitalo (Sandvik) Jouni Kekäle (VR Track Oy) Jarkko Salmenoja (YIT Rakennus Oyj / Infrapalvelut) Jouko Turto ja Tapio Siirto (Turun kaupunki) Perttu Heino (TAMK) Ilkka Forsell; Juha Salminen 17.1.2012 saakka (NCC Infrapalvelut) Tutkijat kiittävät projektin aktiivista johtoryhmää. Erityiskiitokset johtoryhmän puheenjohtajalle Tapani Karoselle 30 vuotta jatkuneesta yhteistyöstä. Tämän raportin toivotaan auttavan yrityksiä ja organisaatioita strategiatyöskentelyssä. Infrarakentaminen muutoksessa projektin raportit: Osa 1. Infrarakentamisen rakenne Osa 2. Infrarakentamisen seuranta ja määrän ennakointi Osa 3. Infrarakentamisen työvoima, osaaminen ja koulutus Osa 4. Infrarakentamisen muutokset ja haasteet Osa 5. Kuntien infrarakentaminen

4 Sisältö Alkusanat 3 Sisältö 4 Johdanto 5 1) Talous ja liiketoimintaympäristö 5 Muutokset ja vaikutukset 5 Toimenpiteet 8 2) Työnjohto, työn tekeminen ja vuorovaikutus 9 Muutokset ja vaikutukset 9 Toimenpiteet 11 3) Ympäristö 12 Muutokset ja vaikutukset 12 Toimenpiteet 15 Infrakentamisen määrän kehitys 2013 2020 15 Yhdyskunnat 17 Liikenneväylät 18 Energiahuolto 18 Tietoliikenneyhteydet 20 Talonrakentamisen aluetyöt 20 Kaivosrakentaminen 21 Muut infrarakenteet 21 Yhteenveto 22 LIITE A. Muutosvoimat LIITE B. Työpajat

5 Johdanto Maailmanlaajuisesta toimintaympäristöstä on tunnistettavissa kaikkialla ja kaikkiin toimialoihin vaikuttavia muutosvoimia (liite A). Infrarakentaminen muutoksessa -projektin tavoitteena on ollut muutosvoimien konkretisointi infra-alan organisaatioille ja yrityksille. Tätä ennakointitietoa tarvitsevat erityisesti julkisen sektorin organisaatiot ja isot yritykset, joiden ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ja reagointi muutoksiin vie aikaa. Muutoksia ja haasteita pohdittiin projektin ohjausryhmän ja ohjausryhmän organisaatioiden edustajien yhteisissä työpajoissa (liite B). Pohdinnat on koottu tähän raporttiin 1) talouden, 2) työnjohdon, työn tekemisen ja vuorovaikutuksen sekä 3) ympäristön näkökulmista. Yhteenvedon loppuun on koottu havaintoja eri sektoreiden rakentamisen määrän tulevasta kehityksestä. 1) Talous ja liiketoimintaympäristö Muutokset ja vaikutukset Taulukko 1. Yhteenveto talouden ja liiketoimintaympäristön muutoksista. Globaalit Raaka-aineiden hinnat: öljyn hinta jäänyt korkealle, värimetallien hinnat laskeneet Globalisaatio, talouden painopisteen siirtyminen Aasiaan Maailmankaupan sopimukset, Venäjän WTO jäsenyyden jatkuminen; talouspakotteet - vastapakotteet Euroopan rahoituskriisin pitkittyminen Suomen tärkeiden vientimaiden talouskehitys hidastunut TEN-verkostojen kehittämiseen uusi Verkkojen Eurooppa - rahoitusinstrumentti Kansalliset Valtion ja kuntien velkaantuminen ei saa jatkua nykyvauhdilla Talouden ja toimialarakenteen muutokset lisänneet työttömyyttä Kuntaliitoksia Smart City panostusta mm. kaupunkien energiatehokkuuteen ja älykkääseen liikennejärjestelmään Energiatuotannon omavaraisuus kasvaa Infra-ala Infraomaisuuden hallinnan painoarvo kasvaa, kun infranpidon rahoitus vähenemässä Tuottavuusvaateet kasvussa Kotimarkkina muuttunut avoimeksi Infrarakenteiden palvelutason ja tarpeiden muutokset Hanke Hankkeiden uudet ja suunnittelun/rakentamisen aikana muuttuvat vaatimukset lisääntyvät Aliurakoiden hintataso jäänyt matalaksi tuottaakseen laadukkaan toiminnan Aikataulujen pitäminen paranee rakennusaikaisilla kannustimilla Uuden teknologian hyödyntäminen harkitusti tuottavuuden parantamiseksi Sähköisen asioinnin käyttö laajenee kaikkeen ja kaikille

6 Globalisaation myötä taloudet ovat linkittyneet toisiinsa. Teollisuustuotannon sijainnille etsitään koko ajan parasta mahdollista sijaintia. Tuotantoa ja palvelujen tuotantoa on siirtynyt Euroopasta Aasiaan, mutta myös toisin päin Aasiasta Eurooppaan. Euroopan kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät mm. Euroopan Unionin panostukset liikenneväyliin (TEN-T), sähkö- ja kaasuverkkoihin (TEN-E) ja tietoliikenneverkkoihin (eten) 1. Euroopan komissio on hyväksynyt tammikuussa 2014 uuden Verkkojen Eurooppa rahoitusinstrumentin 2, josta voi hakea tukea mm. rautateiden yhteen toimivuuden edistämiseen, puuttuvien yhteyksien rakentamiseen ja rajat ylittävien osuuksien parantamiseen. Kansainväliselle kilpailulle avoimet markkinat tarkoittavat kääntäen urakoinnin kotimarkkinan laajentamista Pohjoismaihin, Balttiaan ja Venäjän lähialueille. Suunnittelussa, materiaaliteollisuudessa, kone- ja laitevalmistuksessa markkinat ovat maailmanlaajuiset. Globaalin talouden kehitys ja kansainvälinen kauppa vaikuttavat sekä suoraan että epäsuorasti infrarakentamiseen. Suotuisassa suhdannetilanteessa teollisuuden investoinnit tuovat töitä infrarakentamiseen sekä tuottavat julkiselle sektorille verotuloja, jotka auttavat julkisten infrainvestointien rahoitusta. Päinvastaisessa suhdannetilanteessa molemmista tingitään. Kiinnostus kaivosten avaamiseen riippuu metallien kysynnästä ja hintakehityksestä. Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden (Venäjä, Ruotsi, Saksa, USA, Iso-Britannia) talouskasvu on pysynyt matalana heijastuen vientiin. Levottomuudet Ukrainan Krimillä aiheuttivat Venäjän väliintulon. Tämä aiheutti kansainvälisiä vastalauseita Venäjän toiminnalle sekä talouspakotteita. Venäjä vastaavasti harkitsee vastapakotteita esim. EU:ta kohtaan. Kansainvälisen rahoituskriisiin jälkimainingit näkyvät edelleen valtion velkaantumisena ja reunaehtoina infran rahoituksessa. Esimerkiksi vuoden 2014 kehysriihessä peruttiin liikennepoliittisessa ohjelmassa sovittu 100 miljoonan euron panostus perusväylänpitoon. Infrarakenteiden hallinta ja palvelutason ylläpito ovat poliittinen päätös. Paikallishallinnossa päätetään esim. kaukolämpö- ja vesiverkostojen käyttömaksuista ja siitä, käytetäänkö rahat kuntatalouden tasapainottamiseen vai verkoston ylläpitoon. Sähkösiirto- ja jakeluverkkojen mittavat uusimiset, huoltovarmuuden parannukset sekä verkon kapasiteetin nosto maksetaan sähkönsiirtomaksuilla. Talouden rakenteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Muutostahti on kiihtynyt viime vuosina ja lisänneet työttömyyttä, koska uudet alat (peliteollisuus; biopolttoaineet) eivät työllistä samaan tahtiin kuin vanhoilta aloilta (metalli- ja metsäteollisuus) on irtisanottu työntekijöitä. 1 http://ec.europa.eu/ten/index_en.html 2 http://ec.europa.eu/transport/themes/infrastructure/ten t guidelines/index_en.htm

7 Perusteollisuuden muutokset vaikuttavat kuljetustarpeisiin sekä sitä kautta väylien rakentamiseen ja pitoon. Esimerkiksi yksiköiden sulkeminen on muuttanut merkittävästi metsäteollisuuden raaka-aineiden ja tuotteiden materiaalivirtoja. Uusien kaivosten yhteydessä konkretisoituvat globaaliin talouteen liittyvät riskit. Kokonaan uusia yhteyksiä olisi rakennettava vaikka varmuutta niiden tarpeesta ei ole. Talouden digitalisointi on johtanut myös palvelualojen mm. kaupan rakenteiden muutoksiin ja etätyön lisääntymiseen. Digitaalisessa taloudessa henkilöiden liikkuminen voi vähentyä mutta jakeluautoliikenteen kasvaa. Älykäs liikenne voi leikata ruuhkahuippuja ja saada liikennemäärät laskuun. Liikenneruuhkia voidaan helpottaa liikennevalojen ohjauksella sen sijaan, että rakennettaisiin uusia kaistoja tai teitä, telematiikalla parannetaan liikenneturvallisuutta ja anturoinneilla voidaan seurata vaativien rakenteiden kunnossapitotarvetta reaaliaikaisesti. Aluerakenteen muutos keskittää niin Suomessa kuin myös muissa maissa isoille kaupunkiseuduille sekä väestöä että rakentamista. EU Horizon 2020 ohjelmassa panostetaankin juuri tästä syystä kaupunkiseutujen energiatehokkuuteen, älykkääseen liikennejärjestelmään ja infrastruktuuriin Smart City 3 teeman puitteissa. Toisaalla infrarakenteita jää vajaakäyttöön kun käyttäjien määrät vähentyvät. Supistuvilla alueilla on pulaa sekä osaavista työntekijöistä (mm. suunnittelu, urakointi) että rahoituksesta. Kasvavien kaupunkiseutujen kannattaa ohjata kasvu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisälle, missä selvitään infran rakentamisesta pienemmillä investoinnilla 4 ja käyttökustannuksilla sekä pystytään tuottamaan myös muut julkiset palvelut edullisemmin kuin rakennettaessa kokonaan uusille alueille kaukana keskustasta. Maan alle rakentaminen on yksi keino kaupunkirakenteen tiivistämisessä. Maan alle voidaan viedä sekä väyliä, pysäköintiä tai palveluita. Rakennetussa ympäristössä toimittaessa voidaan periä rakennusajalta vuokraa työmaaksi otetulta ajokaistalta tai alueelta. Vuokra kannustaa lyhyeen rakennusaikaan, säästämään kustannuksia ja vähentämään ympäristölle aiheutettavia häiriöiltä. Infranpitoon ja -rakentamiseen tarvitaan tuottavuutta nostava teknologiahyppy esimerkiksi hyödyntämällä mallintamista 5 rakenteiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kun rakennustuotannossa on käytettävissä 3D suunnitelmat, voidaan ottaa käyttöön koneautomaatiota, hyödyntää satelliittipaikannusta ja tuottaa omaisuudenhallintaan digitaaliset mallit lopputuotteesta. Virtuaalimallien avulla voidaan ohjata oikea-aikaista kunnossapitoa. 3 http://ec.europa.eu/programmes/horizon2020/en 4 http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/t97.pdf 5 http://www.rts.fi/infrabim/

8 Yritysten rahoituksen saatavuus on vaikeutunut ja hinta noussut finanssikriisin takia. Sekä yritysten että julkisen talouden kannalta oleellista on huomioida hankkeiden taloudelliset riskit. Rakenteelliset muutokset voivat muuttaa investoinnin hyötykustannussuhdetta. Kustannusnousuja aiheutuvat usein suunnitellun rakenteen kokonaan uudet ja suunnittelun aikana muuttuneet vaatimukset. Vuosien 2009 2014 aikana rakennuttajakyselyn 6 mukaan tarjoushintatasot ovat olleet alhaiset. Pitkäjänteinen, laadukas toiminta edellyttäisi kohtuullista voittoa, jotta yritykset voivat panostaa myös tuote- ja tuotannon kehitykseen. Toimenpiteet Aktiivinen omaisuuden hallinta tiedettävä omistetun kannan määrä ja kunto/kelpoisuus määriteltävä infrarakenteiden palvelutasotavoitteiden avulla investointi- ja korjaustarpeet valittava toimenpiteet, erityisesti niukkojen resurssien priorisointi ruuhkamaksut; käyttömäärään sidottu maksu; käyttömaksuille oikea taso Rakennemuutoksiin reagointi alasajettava hallitusti tarpeettomaksi jäävä infra sovitettava palvelutaso käytön muuttuessa (vajaakäyttöisen infran palvelutason laskeminen, edullisemmat korvaavat ratkaisut) panostettava taloudellisten riskien hallintaan (vikainvestoinneilta välttyminen) varmistettava infrapidon osaaminen yhteistyöllä (kuntien tekninen toimi) Joustava kumppanuus hankinnoissa kustannus- ja resurssitehokkaiden ratkaisujen haku puitesopimukset; avoimet kirjat -periaate; allianssit, kevennetyt allianssit tasapuoliset maksuaikataulut hankkeen kaikille osapuolille. Infrarakentamiseen tuottavuutta teknologioilla mallintaminen paikkatiedot, laserskannaukset lähtötietojen hankinnassa ja vanhojen infrarakenteiden paikantamisessa gps; koneohjaus; robotit (miehittämättömät työkoneet) osana/lisänä työkonevalikoimaa; etäohjaus; etäseuranta 6 http://www.vtt.fi/sites/infra2030/infra2030_julkaisut.jsp

9 2) Työnjohto, työn tekeminen ja vuorovaikutus Muutokset ja vaikutukset Taulukko 2. Yhteenveto työnjohdon, työn tekemisen ja vuorovaikutuksen muutoksista. Globaalit Työvoiman liikkuvuus; ulkomaisen työvoiman määrän kasvu Eriarvoisuuden kasvu (talouspakolaisuus) Tieto liikkuu reaaliajassa; internet yhteisöt, blogit, sosiaalisen media käyttö laajenee Kansalliset Demografiset muutokset huoltosuhteen heikkeneminen Koulutusmäärät vähenevät: rakennusala / muut koulutusalat Kotimaisen työvoiman liikkuvuus vähentynyt Yksisuuntaisesta tiedottamisesta vuorovaikutukseen Infra-ala Osaavan työvoiman rekrytointi vaikeutuu infra-alalla Ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetusta supistetaan Yliopistokoulutuksen määrää pyritään lisäämään ja ulkomaalaisten opiskelijoiden osuutta kasvattamaan Kansalaisten osallistaminen suunnitteluun kasvussa mm. projekteihin hankitaan sosiaalinen toimilupa Hanke Vuorovaikutustaidot työnjohtamisessa korostuvat monikulttuurisilla työmailla Työturvallisuuteen ja työpaikkahäirintään reagointikynnys on madaltunut Työssä viihtymisen merkitys kasvanut Internetsivut, blogit yleistyvät Euroopan Unionissa kansalaisten perusoikeus on ollut vapaa liikkuvuus ja työhaku Euroopan koko Euroopan talousalueelta. EU:n laajentuessa itäiseen Eurooppaan sovittiin mm. Romanian ja Bulgarian kanssa siirtymäkaudesta, joka rajoittaa tätä oikeutta. Tämä siirtymäkausi päättyi 2014 tammikuussa. Ulkomaalaisia työntekijöitä on koko Suomessa ja koko infra-alalla noin viisi prosenttia. Etelä-Suomen suurilla työmailla ulkomaalaisten työntekijöiden osuus on huomattavasti suurempi. Tieto liikkuu nykyisin reaaliajassa ja internetin välityksellä rajattomasti. Organisaatioiden ja yritysten hyvät uutiset leviävät heikosti. Huonot uutiset, jopa vain huhut, sen sijaan saattavat johtaa konkurssiin. Yksittäinen henkilö pystyy manipuloimaan sosiaalisen median kautta laajaa joukkoa potentiaalisia asiakkaita tai mahdollisia uusia työntekijöitä. Kansallisella tasolla väestönkasvu ja huoltosuhde vaikuttavat yhteiskunnan kehitykseen. Väestön ikääntyminen vaikuttaa kaikkien palvelujen, mukaan lukien infrastruktuurin sopeuttamistarpeeseen ikäihmisille.

10 Mikä osuus ja mille tasolle ikäluokasta koulutetaan, on osittain poliittisen päätöksenteon tulos, osittain markkinaehtoinen ja kiinni nuorten ikäluokkien koulutuspreferensseistä. Rakennusalalla koulutusmäärät ovat kohdallaan, mutta infra-alalle, erityisesti infrarakennustyömaille valmistuu liian vähän työnjohtoa ja ammattimiehiä. Vajetta on ollut pakko paikata toimialan vaihtajilla ja ulkomaalaisilla keikkatyöntekijöillä. Monikulttuuriset työmaat haastavat työnjohdon henkilöjohtamisen taidot. Koulutusmääriä ollaan supistamassa 7 rakennusalan linjoilta ammattikorkeakoulusta. Korkeakoulut päättävät itse koulutusaloista, joille opetus suunnataan. Yliopistotasolla koulutusmääriä kasvatetaan merkittävästi. Osa koulutuksesta annetaan englanniksi, jotta se soveltuisi myös ulkomaalaisille opiskelijoille. Aalto yliopistossa hakukohteena ovat insinööritieteet, johon on yhdistetty sekä rakennusalan että konealan koulutukset. Riskinä on, ettei infrarakentamiseen erikoistuneita diplomi-insinöörejä valmistu tulevaisuudessa riittävästi. Etätyöt ovat mahdollisuus toimihenkilöille, työmailla työntekijöiden on oltava läsnä. Koulutuksen sijoittuminen toisaalle kuin alan töiden sijainti on haaste, koska työvoiman liikkuvuus on vähentynyt. Teknologian kehitys pystytään hyödyntämään vain, jos alalla työskentelevillä on siihen edellytykset ja osaamista. Teknologian kehitys tuo koulutustarpeita työssä oleville ammattilaisille. Paikallisesti infra-alalla ja yrityksissä sekä suunnittelijoilta että rakentajilta kohteen vaativuudesta riippuvia pätevyyksiä. Henkilöpätevyydet on uusittava määrävälein. Merkittävä muutos tulee olemaan rakennushankkeissa asettavat pätevyysvaatimukset alihankkijoille. Aiemmin pätevyysvaatimukset on asetettu vain pääurakoitsijalle, tulevaisuudessa vaatimukset asetetaan koko urakointiketjulle. Rakennushankkeissa on kuultava virallisten tahojen lisäksi kansalaisia, joita hanke koskettaa. Internet ja sosiaalinen media on madaltanut kansalaisten kynnystä ottaa osaa päätöksentekoon. Kuulemisprosessin on ollut monella tapaa muutoksessa. Esimerkiksi kaivos- ja tuulivoimahankkeissa ovat vastakkain taloudelliset intressit ja kansalaisten arvomaailma. Käyttöön on otettu käsite sosiaalinen toimilupa. Kaivoshankkeet ovat olleet tervetulleita Itä- ja Pohjois-Suomeen, missä kärsitään työttömyydestä. Mutta niitä pidetään myös uhkana ympäristölle ja virkistyskäytölle. Niihin liittyy arvokysymys, kenen sopii hyötyä maaperän arvokkaista aineksista. 7 http://www.oph.fi/julkaisut/2011/koulutus_ja_tyovoiman_kysynta_2025

11 Tuulivoiman rakentamisella tavoitellaan uusiutuvan energian osuuden nostoa, vaikka se on toistaiseksi kallis tapa tuottaa sähköä verrattuna nykyisin käytössä oleviin menetelmiin. Tuulivoima on viisainta rakentaa valmiin infrastruktuurin tuntumaan, joka yleensä tarkoittaa myös asuttuja alueita. Infra-alalla sattuu edelleen muihin toimialoihin nähden enemmän vakavia työtapaturmia 8, joten tehtävää on edelleen työmaiden turvallisuuskulttuurissa jotta nollatoleranssi saavutetaan. Nollatoleranssin tavoite koskee niin työtapaturmia kuin myös työpaikkahäirintää. Kun töitä tehdään rakennetussa ympäristössä tai korjataan liikennöityjä väyliä, ovat vaarassa myös ulkopuoliset. Toimenpiteet Osaaminen ajantasalle infra-alalla työtä tekevät, vailla koulutusta olevat työntekijät on koulutettava kaikilla koulutustasoilla on opetussuunnitelmat päivitettävä riittävän taajaan vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita. alalla toimivien ammattilaisten osaamista on päivitettävä täydennyskoulutuksella Nollatoleranssit turvallisuuskulttuuriin tavoitteena on oltava nolla vakavaa työtapaturmaa työmailla paneudutaan turvallisuussuunnitteluun ja sen juurruttamiseen työmailla henkilökohtaisia turvavarusteita käytetään silloin kun siihen on syytä hyödynnetään uutta teknologiaa esim. kypäräkamerat & etävalvonta (säästö matka-ajoissa) käyttöön kohteliaat ja nopeat työmenetelmät erityisesti rakennetussa ympäristössä Tiedottamisesta vuorovaikutukseen hankkeiden ongelmien ja vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen etukäteen keskustelupalstat, hankeblogit käyttöön hankkeiden valmistelussa ja tiedonjaossa virtuaalimallit laajasti käyttöön hankkeiden ja niiden vaikutusten esittelyssä 8 http://www.stat.fi/til/ttap/index.html

12 3) Ympäristö Muutokset ja vaikutukset Taulukko 3. Yhteenveto projektin työpajoissa tunnistetuista ympäristöhaasteista. Globaalit Säätilan ääri-ilmiöiden yleistyvät Vähähiilinen talous asetettu kansantalouksien tavoitteeksi Rakentamisen maa-ainekset niukentuvat maailman kasvukeskuksissa Puhtaan talousveden saatavuus heikkenee mm. keinokastelun takia Kansalliset Kaavoituksen, rakentamisen ja käytön tavoitteena ekotehokas yhdyskunta Hajautettu energiantuotanto, uusiutuvan energia hyödyntäminen lisääntyvät Pohjavesien suojelu korostuu Ympäristölainsäädäntö tiukentuu ja säätely lisääntyy Infra-ala Maa-rakentamisen massoja ja materiaaleja kuljetetaan pitempiä matkoja Vanhojen rakenteiden materiaalien kierrätys ja uusiomateriaalien käyttö lisääntyvät Hanke Uhanalaisten eläin- ja kasvilajien reviirien selvitetään entistä useamman rakennushankkeen alkuvaiheessa Pilaantuneet maa-ainekset tunnistetaan ja käsitellään Ylijäämämateriaalit hyödynnetään tai kierrätetään entistä tehokkaammin usean hankkeen kesken Tonttien hulevesien käsittelyyn muutoksia Maailman mittakaavassa väestö ja rakentaminen ovat keskittymässä kaupunkeihin 9. Erityisesti Aasiassa kaupungit ovat valtavia ja niiden rakentamiseen hankitaan maa-aineksia laajalta alueelta, välillä hyvinkin kyseenalaisin keinoin. Maailmassa makean veden kulutus on kasvanut moninkertaisesti verrattuna väestönkasvuun ja veden tarjonta on epäsuhdassa sen tarpeeseen nähden. YK arvioi, että vuoteen 2025 mennessä jopa kaksi kolmasosaa maailman väestöstä kärsii vesipulasta 10 Suomi on sitoutunut muun Euroopan mukana vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja hidastamaan ilmaston lämpenemistä. Kysynnän kasvu ja vaikeiden esiintymien hyödyntäminen on nostaa öljyn hintaa ja ohjaa vähähiiliseen talouteen. Aikalisän tähän kehitykseen on tuonut liuskekaasun hyödyntämisteknologia kehittyminen. Liuskekaasun hyödyntämiseen liittyy kuitenkin ympäristöriskejä ja osa esiintymistä sijaitsee alueilla, josta niitä ei saada käyttöön. 9 http://www.sitra.fi/artikkelit/tulevaisuus/sitran trendit megakaupungit 10 http://www.unric.org/fi/ajankohtaista/9419

13 Ilmastonmuutoksen mm. sään ääri-ilmiöiden vaikutus riippuu maantieteellisestä sijainnista. Meren pinnannousu uhkaa sekä pieniä saarivaltioita että monia suuria kaupunkeja. Rankkasateita seuranneet tulvat ovat paljastaneet myös Suomessa yhdyskuntien haavoittuvuuden. Sään ääri-ilmiöt vaikuttavat sekä infrarakentamiseen että infranpitoon. Myös Suomessa sademäärien kasvuun on varauduttu uusilla hulevesien käsittelyä koskevilla suosituksilla ja ohjeilla. Hulevesien käsittelyyn on tuotu ekologisina pidettyjä, esteettisesti kiehtovia ratkaisuja. Niihin päädyttäessä on muistettava, etteivät ne luonnonmukaisuudestaan huolimatta pysy toimivina ilman ylläpitoa. Luonnontilainen pohjavesi on Suomessa pääosin hyvälaatuista, ja sitä voi yleensä käyttää sellaisenaan ilman vedenkäsittelyä. Suomen pohjavesimuodostumat ovat kuitenkin herkkiä pilaantumaan, koska muodostumat ovat pieniä ja niitä suojaava maakerros on yleensä ohut ja hyvin vettä johtava. Pohjavesi virtaa maa- ja kallioperässä ja on yhteydessä pintavesiin. Talvien suuret lumimäärät ovat haaste kaupungeissa, lumettomat talvet puolestaan heikentävät liikenneväylien kuntoa. Viime vuosina voimakkaat myrskyt ovat osoittaneet sähköverkoston haavoittuvuuden. Huoltovarmuuden parantamiseksi käynnissä ovat mittavat investointiohjelmat. Ekotehokkaan, vähähiilisen yhteiskunnan rakentamisessa tarvitaan yhteistyötä kaavoituksen, suunnittelun ja toteutuksen kesken. Kaupunkien liikenneväylät on rakennettu autojen ehdoilla; ainoastaan Helsingissä myös raideliikenteen. Mikäli kevyttä liikennettä halutaan todenteolla edistää, ovat myös pyörätiet täydennettävä ympärivuoden ylläpidetyksi toimivaksi verkostoksi. Jalan liikkumiseen kannustaisi irrallisten puistojen tai jalankulkualueiden sitominen yhteen viherverkoksi eli turvallisiksi, viihtyisiksi kevyen liikenteen verkostoiksi. Eurooppa 2020 strategiassa 11 korostetaan energia- ja resurssitehokkuutta. Energiapolitiikan osalta tavoitteiksi asetettiin 20 prosentin vähennys energiankulutukseen, 20 prosentin lisäys uusiutuvien lähteiden käyttöön ja 20 prosentin vähennys kasvihuonekaasu-päästöihin. Uudessa 2030 strategiassa 12 ilmasto- ja energiapolitiikan EU tason tavoitteiksi on asetettu kasvihuonekaasupäästöjen 40 prosentin vähennys vuoden 1990 tasoon verrattuna ja 27 prosentin sitova tavoite uusiutuvalle energialle. Nämä velvoittavat Suomea vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lisäämään uusiutuvien energioiden (RES) hyödyntämistä. Uusiutuvaa energiaa voidaan tuottaa kiinteistöissä (esim. maalämpö, aurinkokeräimet tai -paneelit) tai itsenäisesti verkkoihin liitettynä (esim. tuulivoima, biopolttoaineilla toimivat voimalaitokset). 11 http://ec.europa.eu/europe2020/index_en.htm 12 http://ec.europa.eu/clima/policies/2030/index_en.htm

14 Älykkäät sähköverkot ja kaukolämpöverkot ovat (smart grid, smart network osan smart city mallia) ovat edellytys EU:n ympäristötavoitteiden toteutumiselle. Verkot viritetään älykkääksi tietoliikenneominaisuuksilla ja energiankäytön seurannalla. Älykkäälle verkolle on olennaista myös kaksisuuntaisuus, joka tarkoittaa energian virtaamista nykytilanteesta poiketen molempiin suuntiin. Samoin tiedonsiirto tapahtuu sekä verkkoyhtiöstä asiakkaan suuntaan että päinvastoin. Verkon älykkyyttä on myös automaattinen vianpaikannus ja erotus sekä verkon käytön optimointi ja etäluettavat mittarit. Siirtyminen älykkäisiin verkkoihin tulee olemaan pitkä prosessi. Ympäristölainsäädäntö 13, erityisesti asetukset liittyen luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen vaikuttavat merkittävästi infrarakentamiseen. Veden, soraharjujen, neitseellisen luonnon, uhanalaisten eläinten ja kasvien lisäksi suojelun piiriin on tulossa maisemat. Isoihin infra- ja teollisuushankkeisiin ryhtyvät velvoitetaan laatimaan huomattava määrä muita, kuin perinteisiä rakennusteknisiä selvityksiä ja hankkimaan lausuntoja useilta eri tahoilta. Luvitukseen liittyy kiinteästi valitusmahdollisuus, joka pidentää hankkeita ja voi kaataa suunnitelman toteutuksen. Luvat voivat olla määräaikaisia niin, että hakuaika on kohtuuttoman pitkä suhteessa sen kestoon. Uusien maa-ainesten saatavuutta rajoittaa mm. jääkauden muovaamien soraharjujen suojelu. Maa-aineksia on tulevaisuudessa tarve kierrättää ja etsiä soravaroille korvaavia materiaaleja. Korvaavien materiaalien käyttö vaatisi reipasta toimintaympäristön muutosta: lainsäädännön ja luvituksen kehittäminen siten, että ne kannustaisivat kierrätykseen ja korvaavien materiaalien käyttöön sekä tilaajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden olisi otettava nämä materiaalit käyttöön. Heikot perustamisolosuhteet ja maa-ainesresurssien rajallisuus korostuvat eteläisen Suomen kasvavilla kaupunkiseuduilla, minne väestö ja talous keskittyvät. Kasvavilla kaupunkiseuduilla kierrätetään uuteen käyttöön vanhoja rakennuspaikkoja ja kokonaisia alueita. Teollisuutta (esimerkiksi sahat) ja liikennettä palvelleilla alueilla (esimerkiksi huoltoasemat) sekä vanhoilla kaatopaikoilla on pilaantuneita ja myrkyllisiä maa-aineksia, joiden käsittely on ratkaistava tapauskohtaisesti huomioiden myös kuljetus. Käyttöön olisi myös otettavissa maa-aineksia purkukohteista ja käynnissä olevilta työmailta. Niiden käyttöä rajoittaa se, ettei välivarastoinnille (läjitys) löydy tilaa ja jalostamiseen tarvittaville alueille on vaikea saada lupia. 13 http://www.ymparisto.fi/fi FI/Asiointi_ja_luvat

15 Toimenpiteet Energiaverkoston muutokset ilmakaapeleiden muuttaminen maakaapeleiksi jatkuu kiihtyen. johtokanavat ja putkitukset katurakenteissa vähentävät vähitellen tarvetta avata koko katu hajautettu, paikallinen energiatuotanto lisääntyy ja vaatii muutoksia verkostoihin Materiaalien käytön tehostaminen hyvät materiaalit säästettävä vaativiin kohteisiin; toisarvoisissa pienemmällä kantavuudella selviävissä kohteissa tyydyttävä heikompaan materiaaliin kuntien osoitettava läjitys- ja käsittelyalueet heikkolaatuisille maa-aineksille massatalous optimoitava samanaikaisten hankkeiden kesken; maa-ainespörssin käyttöä edistettävä uusiomateriaalien ja tuoteinnovaatioiden kokeilusta/testaamisesta vastattava yhdessä yhteistyössä (tilaaja + suunnittelu + materiaalitoimittaja + urakointi). vedenalaisia soravarojen hyödyntämistä harkittava, mikäli se ei aiheuta vahinkoa luonnolle ja kehitettävä teknologiaa, jolla estetään veden samentuminen ympäristöluvat edistämään kierrätystä ja uusiomateriaalien käyttöä Urakoinnin toimintatavat ja uudet työlajit urakkaohjelmiin käytännön tason ekotehokkuuskriteerit lopputuotteille ja rakentamiseen rakennusten purkutyöt, pilaantuneiden maiden puhdistus / kapselointi edistettävä infran omistajien kesken yhteistyötä (energia, vesi, tietoliikenne, kadut, vrt. Saksan katujen avaamisen rajoitukset). Infrakentamisen määrän kehitys 2013 2020 Talousneuvosto on arvioinut Suomen talouden tulevaa kehitystä 14 (taulukko 4). Siihen ja jo tiedossa olevat hankkeet huomioiden, infrarakentamisen volyymi tulee kokonaisuutena vähenemään vuoteen 2015 saakka. Sen jälkeen infrarakentaminen tulee palaamaan 2000-luvun alkupuolen tasolle (kuva 1). Taso on merkittävästi alempana kuin rakentamisen määrä oli esimerkiksi vuoden 2008 paikkeilla, jolloin infrarakentamisen useilla sektoreilla rakennettiin vilkkaasti. Taulukko 4. Suomen bruttokansantuotteen kehitys, mikäli sekä valtion ja kuntien talouden sopeuttamistoimenpiteet toteutuisivat. Talousneuvoston arvio. Suomen talouskehitys Lähde: Suomen Pankki 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 BKT kasvu % 1,0 0,6 1,6 1,7 1,4 1,4 1,4 1,4 14 http://vnk.fi/hankkeet/talousneuvosto/julkaisut/finanssipolitiikan asiantuntijaryhma/pdf/arvio.pdf

16 Taulukko 5. Infrarakentamisen määrän trendiennuste. + kasvaa; +/- 2013 tasolla; - vähenee. Infrakentamisen sektoreiden kehitys Lähde: Infrakentaminen muutoksessa Investoinnit Kunnossapito; hoito Kadut 1 100 + Tiet, yksityistiet 1 000 + Junaradat, metro 780 + + Tietoliikenne 820 +/ Energia 930 + + Vesihuolto 550 + + Muu väylä ja ympäristörakentaminen 700 Kaivosten avaaminen 100 + Uudistalonrakentamisen alueosat 1 200 + Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito 620 +/ YHTEENSÄ milj., 2013 7 800 +/ + Kuva 1. Infrarakentamisen määrän kehitys. 104 Infrarakentaminen 2010 2020, määrän muutos 102 100 98 96 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde: Infrarakentaminen muutoksessa

17 Yhdyskunnat Talouden reunaehdoista huolimatta väestön kasvu 15 ja uusien asuinalueiden rakentaminen pakottavat myös uusien katujen rakentamiseen. Erityisen vilkasta rakentaminen on pääkaupunkiseudulla, missä mm. vanhojen satama-alueiden ja Pasilan ratapihan vapautuminen talonrakentamiseen sekä kehäradan asemien ja metroasemien ympäristön kehityshankkeet ovat muokkaamassa kaupunkirakennetta. Infra-investoinneiksi kirjautuu kahden jälkimmäisen osalta jonkin verran talonrakentamista, koska niissä rakennetaan vuosina 2013 2015 asemia. Kadunrakentamisen määrään vaikuttaa aluerakentamishankkeiden eteneminen. Esimerkiksi Helsingissä on etenemässä 2014 2020 aikavälillä useita suuria hankkeita. Aikavälille toteutuu myös esimerkiksi Tampereen rantaväylän tuntumaan sijoittuvien alueiden rakentaminen. Rakentamisen keskittyminen kaupunkialueille merkitsee myös tarvetta vähentää liikenteen ympäristölle aiheuttamia meluhaittoja. Meluvalleja rakennetaan pääosin maanteiden ja katujen uudis- ja saneeraustöiden yhteydessä. Jos tilaa löytyy, melueste rakennetaan aina maavallina, tyypillisesti ylijäämämaista. Lähes kaikki suomen taloudet ovat vesihuollon piirissä. Kunnallisten laitosten ohella vesihuoltoa järjestävät taajamien ulkopuolella toimivat vesiosuuskunnat. Haja-asutusalueen jätevesien käsittely on saatettava kuntoon 2016 loppuun mennessä 16. Työ ei ole edennyt alkuperäisessä aikataulussa. Aiemmin valtio on rahoittanut kunnallisia vesihuoltohankkeita. Tulevaisuudessa valtio vetäytyy näistä hankkeista. Ainoastaan valtion tiettyjä siirtoviemärihankkeita tuetaan 2016 loppuun saakka. I Investointien lisäksi katuja ja katurakenteeseen kiinteästi kuuluvia vesi-, viemäri-, kaukolämpöja sähköverkot saneerataan. Kaukokylmän ja tietoliikennekaapeleiden asennusten takia avataan myös katuja, joissa muutoin ei olisi saneeraustarvetta. Yhdyskunnan verkostojen ikärakenteen ja määrän takia huoltovarmuuden ylläpitoon ja kunnossapitoon olisi panostettava nykyistä enemmän. Tämä koskee erityisesti vesi- ja energian jakeluverkostoja. Esimerkiksi vesijohtoverkostojen korjaustarpeen arvioidaan olevan kolminkertainen verrattuna nykyisiin korjausmääriin. 15 http://www.stat.fi/til/vaenn/index.html 16 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38826

18 Liikenneväylät Perusväylänpidon rahoituksesta valtaosa menee välttämättömään toimintaan, jota ilman liikennejärjestelmä ei toimi. Väylien kuntoa ylläpitävät pienet investoinnit (mm. liittymät, kevyen liikenteen väylät, liikenneturvallisuus, teollisuuden tarpeisiin rakennettavat uudet yhteydet) on karsittu minimiin. Tämä on osaltaan vauhdittamassa väylien rakenteiden ikääntymisestä johtuvaa korjaustarvetta. Ajanjaksolla 2014 2020 korjausikään on tulossa entistä enemmän siltoja ja muita rakenteita sekä ohjausjärjestelmiä ja ratapihoja. Perusväylänpidosta erillisinä rahoitetaan yksittäiset suuret väyläverkon kehittämisinvestoinnit. Liikennepoliittisessa ohjelmassa on alustavasti sovittu väylähankkeet vuosille 2016 2022 17. Investointien vuosittainen rahoitustaso on noin 370 miljoonaa euroa. Hankkeiden valinnassa on noudatettu nykyisen hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan Tärkeitä ovat suuria liikennemääriä palvelevat, talouskasvua tukevat, kustannushyötysuhteeltaan parhaat, liikenneturvallisuutta edistävät, päästöjä vähentävät ja maakunnallista merkitystä omaavat hankkeet. Lisäksi hankkeiden valinnassa on pyritty ottamaan huomioon alueellinen tasapuolisuus, elinkeinoelämän kilpailukyky, verkollinen rooli (runkoverkot ja solmupisteet) sekä suuret liikennemäärät ja kasvukeskukset. Merenkulun alaan kuuluvat keskeisesti myös monenlaiset logistiset toiminnot ja satamaoperaatiot. Tähän liittyvät myös maakuljetukset ja tietojärjestelmät ja kuljetusten taloudellisuus, turvallisuus ja mm. terrorismin ja muun rikollisen toiminnan esto. Merenkulku ja logistiikka-ala laajemminkin kokevat lähitulevaisuudessa suuria haasteita mm. globalisaation, uusien toimijoiden, materiaali- ja tavaravirtojen muutosten ja alati lisääntyvän kilpailun takia. Yhä enenevässä määrin teollisuus investoi ulkomaille ja tämä vaikuttaa satamien tavaramääriin. Vastaava toinen haaste on Venäjälle tapahtuva kauttakulkuliikenne Suomen satamien kautta. Energiahuolto Kaukolämpö on tehokas tapa tuottaa polttoaineesta lämpöä ja sähköä lähialueen yhdyskunnalle. Kaukolämpöön on liittynyt vuosikymmenten aikana uusien rakennusten lisäksi ennen 1970 rakennuttaja vanhoja rakennuksia. Kaukolämpöverkostojen suhteen ollaan 2014-2020 epäjatkuvuuskohdassa. Vuonna 2021 alkaen uusien talojen energian vuosikulutuksen tulisi olla lähes nolla energia tasolla (nzeb). Myös vanhojen rakennusten energiatehokkuutta kasvatetaan mm. korjausrakentamismääräysten avulla. Uutta kaukolämpöverkostoa on kannattavinta rakentaa korkean tonttitehokkuuden omaaville kerrostaloalueille. 17 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lr_2012_liikenneverkon_kehittaminen_2012 2022_web.pdf

19 Kaukolämmön lisäksi rakennuksiin on alettu toimittaa keskitetysti myös kaukokylmää. Osa kaukokylmäkonseptia ovat kylmän varastointiratkaisut. Pientuotannon (RES, prosessilämpö, biopolttoaineet, jäte, maalämpö, vesistö, aurinko, tuuli) yhdistäminen olemassa olevaan kaukolämpöverkkoon on osa hajautettua energiantuotantoa. Verkon ylläpidon kannalta tätä pidetään jopa suotavana vaihtoehtona, koska pientuottaja tekisi verkon ylläpitoa tukevia investointeja (esim. pumput verkoston ääriosiin). Talojen nollaenergiatavoitteet ja uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen asettaa paineita myös sähköverkon kehittämiselle. Hajautetun, uusista (esim. tuulivoimalat) ja myös pienistä yksiköistä muodostuvan sähkötuotannon (esim. kiinteistökohtaisesti tuotettu aurinkosähkö) sekä verkkojen kaksisuuntaisuuden toteuttaminen asettaa hallinta- ja turvallisuushaasteita sähköverkoille. Uusiutuvan energiantuotannon ominaisuus on epätasapaino tuotannon ja käytön välillä. Tämän tasaamiseksi tarvitaan sähkön varastointiratkaisuja Haastavat sääolot, kuten myrskyt, ovat aiheuttaneet sähkösiirtoverkkoon ja jakeluverkkoihin ongelmia. Pahimpien myrskytuhojen seurauksena jopa 300 000 taloutta on ollut hetkittäin ilman sähköä. Sähkönjakelun varmuuden lisäämiseksi ilmakaapeleita siirretään maakaapeleiksi, jotta sähkömarkkinalain 18 mukainen tiukennettu toimitusvarmuustaso saavutetaan vuoteen 2028 mennessä. Maakaapeloinnin kustannukset riippuvat suuresti siitä, minkälaisissa olosuhteissa maakaapelointia tehdään. Maakaapeloinnissa infratöiden osuus on merkittävä. EU politiikan mukaisesti Suomeen olisi rakennettava lisää uusiutuvan energian tuotantoa mm. teollista tuulivoimaa. Tuulivoimahakkeita on vireillä paljon, mutta rakentamista jarruttavat tukien ja verotuksen muutosten lisäksi organisoituneet vastarintaliikkeet, valitukset oikeusasteisiin, kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointimenettely ja ympäristölupamenettely sekä niihin liittyvät paikalliset, kansalliset ja kansainväliset kuulemismenettelyt 19. Ministeriöissä tehdään töitä investointiympäristön muokkaamiseksi suotuisammaksi, jolloin tuulivoiman rakentaminen lisääntyisi 2014 2020 aikana. Toistaiseksi kaasua tuodaan siirtoputkistoja pitkin Venäjältä mm. Pirkanmaalle ja Uudellemaalle. Varsinais-Suomen liittäminen verkostoon näyttää tällä hetkellä epätodennäköiseltä vaikka liittämissuunnitelmia on ollut sekä Venäjältä että Pohjanmereltä tulevaan verkostoon. Nesteytettyä kaasua aletaan laivata Etelä-Suomeen, kun ensimmäinen LNG terminaali valmistuu Poriin. Maakaasu on fossiilinen polttoaine, mutta se on tuottaa vähemmän kasvihuonekaasu-päästöjä kuin esimerkiksi kivihiili. Maakaasu sopii nopeasti käyttöön otettavaksi säätövoimaksi, jota tarvitaan monien uusiutuvien energialähteiden käytön tueksi. 18 http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130020 19 http://www.tem.fi/files/32699/tuulivoimaa_edistamaan_a4_lop.pdf

20 Tietoliikenneyhteydet Valtioneuvoston tavoitteen 20 mukaan kaikki vakinaiset asunnot (kattaen yli 99 % väestöstä) sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat olisivat vuoden 2015 loppuun mennessä enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 megabitin yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Laajakaistan rakentamista ovat tukeneet valtio, kunnat ja EU. Vuoden 2013 lopussa kiinteän verkon tekniikoilla toteutettu 30 Mbit/s -laajakaistaliittymä oli saatavilla noin 70 prosenttiin suomalaisista kotitalouksista. Valokuituverkon avulla kotiin tai kiinteistöön toteutettu laajakaistaliittymä oli puolestaan käytettävissä noin 40 prosentilla ja nimellisnopeudeltaan 30 Mbit/s -mobiililaajakaista noin 85 prosentilla kotitalouksista. Laajakaistan kattavuus on kasvanut mutta 2008 asetetun tavoitteeseen on tehtävä töitä. Talonrakentamisen aluetyöt Uudistalonrakentamisen aluetyöt ovat volyymiltaan suurin yksittäinen infrarakentamisen työlaji. Talonrakentamiselle ovat tyypillisiä suuret suhdannevaihtelut, jotka tuntuvat myös infrarakentamisen kysynnässä. Uudistalonrakentaminen muodostuu asuntorakentamista ja toimitilarakentamisesta. Asuntorakentamista ylläpitää 21 maahanmuuton aikaansaama väestönkasvu ja maassamuutto, jotka molemmat keskittyvät voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Talous- ja työllisyystilanteesta huolimatta asuinrakennuksia rakennetaan. Mikäli omistusasunnot eivät käy kaupaksi, rakennetaan vuokrataloja. Jaksolla 2014 2020 asuntoja olisi rakennettava ainakin 25 000 asuntoyksikköä vuosittain. Asuinrakentamiseen liittyvät aluetyöt vähenevät verrattuna ajanjaksoon 2000 2013, jolloin asuntoja rakennettiin vuosittain yli 30 000. Toimitilarakentamiseen vaikuttavat sekä suhdanteet että rakennemuutokset, jotka muokkaavat sekä palvelusektoria että teollisuutta. Toimitiloja (=muut kuin asuinrakennukset) on rakennettu vuosittain 25 miljoona m 3 (1995 2012 aikavälin keskiarvo). Rakentamisen määrä on ollut 1990- luvun alun laman jälkeen enimmillään yli 35 miljoona m 3 vuonna 2008. Määrä putosi finanssikriisin puhjettua 2008 tasolle 20 miljoona m 3. Ajanjaksolla 2014 2020 toimitilarakentaminen tulee pysymään 20 25 miljoonan kuution tasolla. Tampereen keskusareenan kaltaiset jättihankkeet voivat käynnistyessään aiheuttaa satunnaisia piikkejä toimitilarakentamiseen. 20 http://www.lvm.fi/web/hanke/laajakaista kaikille 21 http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/t2.pdf