Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyyden perusteet to 2.2.2012, Nurmes Lasse Okkonen FT, tuntiopettaja biotalouskoordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden keskus Lasse.Okkonen@pkamk.fi
Esityksen rakenne Lämpöyrittäjyys Suomessa (TTS 2011: Lämpöyrittäjätoiminta vuonna 2010) Kannattava lämpöyrittäjyys? Lämpöyrittäjyyden laajentaminen rivitaloyhtiöiden lämpöpalveluun kannattavuuden arviointia
Lämpöyrittäjyyden kehitys Vuonna 2010 Suomessa oli 490 lämpöyrittäjien hoitamaa lämpölaitosta, jotka käyttivät 1,3 miljoonaa kuutiometriä biopolttoaineita TTS 2011
Perustietoja lämpöyrityksistä Lämpöyrittäjäkohteet yhtiömuodoittain TTS 2011
Perustietoja lämpöyrityksistä Lämpöyrittäjien puupolttoaineiden käyttö alueittain: TTS 2011
Perustietoja lämpöyrityksistä Lämpöyrittäjien puupolttoaineiden käytön kehitys: TTS 2011
Lämmön hintarakenne lämpöyrittäjäkohteissa
Lämpöyrittäjyyden kannattavuuden arviointia
Lämpöyrittäjyyden kannattavuus Kannattavuuteen useita näkökulmia: Kannattavuus lämmön myyjän näkökulmasta Kannattavuus asiakkaan näkökulmasta Kannattavuus metsänomistajan näkökulmasta Kannattavuus aluetalouden näkökulmasta Kannattavuudesta ei ole paljon tutkimustietoa, tieto pääasiassa yrittäjien kokemuksiin perustuvaa Kannattavuus on tapauskohtaista usein paikallisia ja räätälöityjä ansaintamalleja Samk /Tiina Sauvula-Seppälä 2010: Lämpöyrittäjyyden kannattavuustutkimus Etelä-Pohjanmaalla
Kannattavuus E-Pohjanmaalla (Sauvula-Seppälä 2010) Postikysely vuonna 2009, 22 lämpöyrittäjää vastasi Tuloksia: Toiminta oli kannattavaa Lämmöntuottamisen kulut olivat keskimäärin 44 /MWh ja tuotot keskimäärin 56 /MWh Hieman yli 50% tuotantokuluista eli 23 /MWh muodostui kiinteän polttoaineen hankinnasta, haketuksesta ja kaukokuljetuksesta Yli 1MW:n laitoksissa nettotulot olivat keskimäärin 29 000 vuodessa Pienimmissä <200 kw:n laitoksissa nettotulot olivat keskimäärin 4000 vuodessa Lämpöyrittäjät saivat lisäksi tuloja puunmyynnistä sekä korvauksia laitosten valvonnasta ja huollosta
Kannattavuus E-Pohjanmaalla (Sauvula-Seppälä 2010) Lämpöyrittäjien keskimääräiset menot ja menojen keskihajonnat (2006-2007) Laitoksen lainanhoito Lämmönjakeluverkoston lainanhoito Polttoöljyn hankinta Kiinteän polttoaineen hankinta Haketus ja kuljetus Toimintahäiriöt, henkilöstö ja kalusto Muut kulut
Kannattavuus E-Pohjanmaalla (Sauvula-Seppälä 2010) Metsänomistajan tulot energiapuun myynnistä ja kemera- tuista sekä energiapuun hankintakulut. Nettotulot koneellisessa korjuussa /MWh, ilman kemeraa n. /MWh
Kannattava lämpöyrittäjyys? Varmuus lämmön myyntimäärästä Varmuus polttoaineen saatavuudesta ja hinnasta Oikein asetetut liiketoiminnan tavoitteet Riskien hallinta Investointiriskit Tekniset/toiminnalliset riskit Yhteistyö, paikallisten vahvuuksien hyödyntäminen
Kannattavaa lämpöyrittäjyyttä rivitalokohteissa? (Lämpöyrittäjä investoijana)
Tausta ja tavoitteet Energiansäästökonsepti ESCo on käytössä laajalti teollisuuden ja kaupan energialiiketoiminnassa, mutta sen soveltaminen taloyhtiöiden energiaratkaisuihin on haasteellista Toimintamalli on heikosti tunnettu Hankkeet koetaan monimutkaisiksi Säästömahdollisuudet nähdään alhaisina (liiketoiminnan kannattavuus heikkona) Tavoitteena on: a) Selvittää yrittäjälähtöisen investoinnin soveltuvuutta taloyhtiöiden lämmöntuotantoon, b) Selvittää investoinnin dynamiikkaa, kannattavuutta ja riskin jakautumista
Mitä yrittäjän investointi tarkoittaa? Motiva 2006; Okkonen 2008
Aineisto ja menetelmä Lähtöaineistona Lieksan ja Kontiolahden alueella sijaitsevat taloyhtiöt (26 kpl) ja niiden vuosittainen öljynkulutus (Väkeväinen 2010) Laskenta (Suhonen Okkonen 2012) Investoinnin kannattavuustarkastelut nykyarvomenetelmällä Yrittäjän ja asiakkaan osuuksien määrittely Lähtöoletuksia: Kevyt polttoöljy 109.1 /MWh Pelletti 53.4 /MWh Korkotaso 5% Pellettijärjestelmän huoltokulut 2% investoinnista a Energiakulujen säästö (voitto) jaetaan 50% lämpöyritykselle ja 50% asiakkaalle Sopimusjaksot (k) 7,10 ja 15 vuotta
Tuloksia (Lieksa) Taloyhtiö Öljyn kulutus (MWh/a) Pellettiinvestointi (euro) Nykyarvo NPV (euro) Takaisinmaksuaika Riskipreemio (euro) Lämmityskulut öljyllä (euro) Lämmityskulut pelletillä (euro) Huoltokulut (euro) ESCo maksu (k=7) ESCo maksu (k=10) A 189 46000 58320 5 29160 20598 11013 920 23207 20150 17811 B 226 58000 66421 6 33210 24657 13228 1160 27989 24289 21457 C 141 46000 30569 8 15285 15383 8449 920 18246 15790 13911 D 201 46000 65258 5 32629 21929 11653 920 24447 21241 18786 E 179 46000 52539 6 26270 19529 10479 920 22173 19242 16998 F 153 46000 37507 7 18754 16692 9090 920 19486 16880 14886 G 312 87000 84021 6 42011 34039 18401 1740 39193 33982 29992 H 153 46000 47062 6 23531 16693 9090 920 19486 16880 14886 I 136 46000 27679 8 13839 14838 8182 920 17729 15336 13504 J 178 46000 51961 6 25980 19420 10425 920 22070 19151 16917 K 252 70000 68162 6 34081 27493 14857 1400 31634 27429 24210 L 320 87000 88646 6 44323 34912 18828 1740 40020 34708 30642 M 192 46000 60055 5 30027 20947 11173 920 23517 20423 18054 N 150 46000 35773 7 17886 16365 8930 920 19176 16608 14642 O 279 70000 83771 6 41886 30439 16299 1400 34425 29882 26404 P 131 46000 24788 9 12394 14292 7915 920 17212 14882 13098 Q 196 46000 62368 5 31184 21384 11386 920 23930 20786 18379 ESCo maksu (k=15)
Tuloksia (Kontiolahti) Taloyhtiö Öljyn kulutus (MWh/a) Pellettiinvestointi (euro) Nykyarvo NPV (euro) Takaisinmaksuaika Riskipreemio (euro) Lämmityskulut öljyllä (euro) Lämmityskulut pelletillä (euro) Huoltokulut (euro) ESCo maksu (k=7) ESCo maksu (k=10) A 159 46000 40976 7 20488 17347 9411 920 20106 17425 15373 B 180 46000 53117 6 26559 19638 10532 920 22277 19333 17079 C 243 70000 62958 7 31479 26511 14376 1400 30704 26612 23479 D 150 46000 35773 7 17886 16365 8930 920 19176 16608 14642 E 198 46000 63524 5 31762 21602 11493 920 24137 20968 18542 F 198 46000 63524 5 31762 21602 11493 920 24137 20968 18542 G 125 46000 21319 9 10660 13638 7595 920 16592 14337 12611 H 135 46000 27101 8 13550 14729 8129 920 17625 15245 13423 I 214 58000 59483 6 29742 23347 12588 1160 26749 23199 20482 Yrittäjälähtöiset investoinnit ovat kannattavia, mutta vasta noin 10 vuoden sopimusajalla lämmityskulut ovat asiakkaalle vastaavat kuin öljylämmityksessä Asiakkaan näkökulmasta: Asiakkaan intressinä pitkä sopimusaika, jolloin energiakulut ovat alhaisemmat investoinnista alkaen ja energiapalvelu (käyttö/huolto) saatavissa yritykseltä Yrittäjän näkökulmasta: Pääomaa sitoutuu investointeihin pitkäksi ajaksi ja investointien tuottavuus heikko -> lyhyemmät takaisinmaksuajat tai suurempi osuus saavutetusta energiakulujen säästöstä (voitosta) ESCo maksu (k=15)
Johtopäätöksiä Nykyisellä tukitasolla, polttoaineiden hinnoilla ja tasaisella voitonjaolla yrittäjälähtöinen investointi on hyvin haasteellinen taloyhtiöiden lämpöhuollossa Ansaintapohjaa laajennettava? 1. Mittakaavaetu: enemmän kohteita 2. Rivitalokohteet täydentävät lämpöyrittäjyyttä, ansainta saavutetaan suuremmilla kohteilla 3. Integrointi muuhun talohuoltotoimintaan? lämpöpalvelu vain osa taloyhtiön muuta huoltopalvelua, asiakas investoi edelleen itse lämmitysjärjestelmään
Kiitoksia mielenkiinnosta! Lasse Okkonen Lasse.Okkonen@pkamk.fi 0503423582