HUSLABIN YLEISSUUNNITELMA JA TILATARVESELVITYS 2010

Hallitus 15.6.211, OHEISMATERIAALI 4 HUSLABIN YLEISSUUNNITELMA JA TILATARVESELVITYS 21 3.11.21 HUSLABin tilatyöryhmä

Tiivistelmä HUSLABilla on käytössään tiloja yhteensä noin 39.4 htm² Helsingissä ja HUS piirin alueella. Toimitiloista aiheutuneet kustannukset olivat vuonna 29 12,4 milj. euroa. HUSLAB on vuokrannut tiloja HUS:lta, Helsingin yliopistolta, Helsingin kaupungilta, yksityisiltä vuokranantajilta sekä niiltä kunnilta, joiden perusterveydenhuollon näytteenottotoimintaa HUSLAB hoitaa. HUS LABin erikoissairaanhoidon laboratoriopalvelujen Helsingissä sijaitsevat toiminnot ja tilat ovat hajautettuina useaan kiinteistöön. Laboratorioita on rakennuksissa, jotka on suunniteltu muuhun kuin laboratoriotyöskentelyyn eikä tilankäytön tehokkuus ole optimaalista. Osa tiloista tullaan mahdollisesti purkamaan, osa ottamaan muuhun käyttöön. Erikoissairaanhoidon laboratorioiden tuotantotiloja HUSLABilla on Helsingissä noin 14.6 m² (hyötyala) ja vuokrakustannukset niistä ovat noin 7,4 milj. euroa vuodessa. Nykyisin käytössä olevat HUSLABin tilat todettiin jo aiemman suunnittelun yhteydessä osin ahtaiksi ja epätarkoituksenmukaisiksi. Tilan ahtauden katsottiin olevan esteenä toimintavolyymin lisäykselle ja uuden analytiikan käyttöönotolle. Sijainti useassa eri kiinteistössä aiheuttaa toimintojen päällekkäisyyttä ja vaikeuttaa prosessien optimointia. Uusien toimitilojen suunnittelu HUSLABille tuli ajankohtaiseksi, kun kävi ilmeiseksi, että nykyinen Meilahden potilastornin vieressä oleva laboratoriosiipi tullaan mahdollisesti purkamaan tulevan traumasairaalan tieltä. Laboratoriosiiven purkaminen merkitsisi korvaavan toimitilan tarvetta kliinisen kemian laboratorioiden lisäksi myös kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen ja kliinisen neurofysiologian laboratorioille sekä BioMag laboratoriolle. Perinnöllisyyslääketieteen vastuualueeseen kuuluvat sytogenetiikan ja molekyyligenetiikan laboratoriot on hiljattain yhdistetty genetiikan laboratorioiksi yhdessä molekyylipatologian laboratorion kanssa. Nämä sijaitsevat naistenklinikalla. NaLa tulosyksikkö tulee myöhemmin ottamaan tilat omaan käyttöönsä, jolloin tarvitaan uudistila myös genetiikan laboratorioille. HUSLABin tilasuunnittelu on osa Meilahden suuria rakennushankkeita ja se tulee toteuttaa koordinoidusti muiden hankkeiden kanssa. Mikäli traumasairaalan rakentaminen edellyttää laboratoriosiiven purkamista, olisi HUSLABin siirtyville toiminnoille rakennettava tai saneerattava uudistilat ennen purkamista. Tämä mahdollistaisi toimintojen siirron suoraan uuteen tilaan ilman väistötilan tarvetta. Mikäli laboratoriosiipeä ei pureta, tarvitaan peruskorjauksen ajaksi väistötila koko toiminnalle. Tilatyöryhmä on valmistellut tilatarveselityksen ja sitä tukevan yleissuunnitelman, joissa keskeisinä lähtökohtina ovat HUS yhtymän, asiakkaiden, tärkeimpien sidosryhmien ja HUSLABin omat intressit. HUS yhtymän näkökulmasta keskeisiä asioita ovat toiminnallinen ja ajallinen yhteensovittaminen Meilahden muiden suurten rakennushankkeiden kanssa sekä toteuttamiskelpoinen ja järkevä rahoitusratkaisu. Asiakkaiden näkökulmasta on oleellisen tärkeätä, että HUSLABin palvelut pysyvät korkealaatuisina ja edullisina. Sidosryhmistä tärkein on Helsingin yliopisto. Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy on ilmoittanut halukkuutensa rahoittaa ja rakentaa uudisrakennuksen, johon HUSLABin siirtyvät tilat voisivat sijoittua. HUSLAB on vuokrannut tiloja Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:ltä kliinisen mikrobiologian ja patologian vastuualueiden käyttöön Haartman Instituutista, jonka tontille lisärakennusta on suunniteltu. Nämä tilat on otettava huomioon suunniteltaessa uudistilaa ja sen toiminnallisuutta.

HUSLABin näkökulmasta on oleellisen tärkeää toteuttaa uudistilavaihtoehto, johon toiminta voidaan häiriöttä siirtää. Optimaalisesti toteutettuna uudistila tuottaa toiminnallista hyötyä eri erikoisalojen välisten synergioiden hyödyntämisen ja taloudellista hyötyä päällekkäisyyksien poistamisen kautta. Päällekkäisyyksiä voidaan poistaa tilan, henkilöstön, laitteiden ja tukipalvelujen osalta. HUSLABin toiminnan volyymi on nykyisellä palvelurakenteella saavuttanut tasaisen tai hitaan kasvun vaiheen, kun kuntaintegraatiot on saatettu loppuun. Toiminnan laajuuteen tulevat tulevaisuudessa vaikuttamaan mahdolliset uudet asiakkuudet. Tilasuunnittelun erääksi lähtökohdaksi on otettava mahdollisuus toimintavolyymin kasvuun. Uutta analytiikkaa tullaan ottamaan käyttöön. Voimakkainta kasvu tulee todennäköisesti olemaan genetiikan laboratoriotutkimusten alueella. Niiden laajuus saattaa kasvaa moninkertaiseksi monikymmenkertaiseksi. Automatisoitavan tuotannon osuus tulee tulevaisuudessa lisääntymään. Tällä hetkellä on kuitenkin mahdoton tietää tarkoin, missä määrin tullaan tarvitsemaan erillisiä laitteita hyödyntävää erikoisanalytiikkaa. On todennäköistä, että tulevaisuuden laboratoriotutkimuksia tehdään nykyistä pienemmillä laitteilla ja pienemmistä näytteistä. Tästäkään ei ole mahdollista tehdä tällä hetkellä tarkkaa arviota. Henkilöstön tarve tulee automaation myötä pienenemään. Näytteenoton järjestäminen on haasteellista uudessa toimitilassa, jos se ei sijaitse sairaalakiinteistöjen välittömässä läheisyydessä. Polikliinista näytteenottoa voidaan siirtää uuteen toimitilaan siirtyvään näytteenottopisteeseen, joka palvelee sairaalan polikliinisia potilaita, tutkimusprojektien potilaita sekä perusterveydenhuollon asiakkaita. Näytteenottojen määrä tulee pienenemään antikoagulaatiohoidon seurannassa olevien potilaiden osalta. HUSLABin toimitilan jatkosuunnittelussa on lähtökohtana yhdistää uudistiloja tarvitsevat laboratoriot mielekkäiksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Tilatyöryhmä esittää uudistilojen hankintaa näytetutkimuslaboratorioille (kliininen kemia, kliininen mikrobiologia, patologia, genetiikka) ja potilastutkimuksia tekeville laboratorioille (kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, kliininen neurofysiologia ja BioMag laboratorio). Lisäksi esitetään HUSLABin hallinnon siirtymistä uudistiloihin. Työryhmä esittää näytetutkimuksille uudistilaa, jossa toimisi monialainen laboratorio. Tilaan sijoittuisivat kliinisen kemian toiminnot, kliinisen mikrobiologian toiminnoista virologia, immunologia ja bakteriologia, genetiikan laboratoriotoiminnot sekä elinsiirto ja hematopatologia. Tilasuunnittelun perustana ovat yhteiset prosessit, jotka toteutetaan ilman erikoisalojen välisiä toiminnallisia tai fyysisiä rajoja. Tilat muodostuisivat automaatiolaboratoriosta, erikoisanalytiikan tiloista, toimisto ja neuvotteluhuoneista sekä teknisistä aputiloista. Tilatarve on noin 18 % pienempi kuin vastaavan toiminnan nykyisin käyttämä. Tilan kokonaistarpeen pieneneminen ei työryhmän esityksessä ole kuitenkaan näin suuri, koska uudistilaan on tarkoituksenmukaista sisällyttää uusina toimintoina näytteenottolaboratorio sekä validointi, koestus ja opetuslaboratorio. Näytetutkimuslaboratorioiden uudistilavaihtoehdoksi työryhmä esittää Haartmaninkatu 3 tontille rakennettava Haartman Instituutin lisärakennusta. Verikeskusta työryhmä esittää sijoitettavaksi HUS Logistiikalta mahdollisesti vapautuviin tiloihin ja myöhemmin harkittavaksi traumasairaalan vaihtoehtoa. Potilastutkimuksia tekevien laboratorioiden tilatarve on tulevaisuudessa arvioitu nykyistä suuremmaksi johtuen nykyisten tilojen ahtaudesta, toimintavolyymin kasvusta ja uusien tutkimusten käyttöönotosta. KNF:n, KFI:n ja BioMagin laboratoriot työryhmä esittää sijoitettaviksi yhteiseen rakennukseen, jotta voidaan hyödyntää näiden alojen välisiä yhteisiä toiminnallisuuksia sekä tukipalveluja. Parhaaksi vaihtoehdoksi työryhmä on katsonut HUS Logistiikalta vapautuvan tilan, joka voitaneen saneerata potilastutkimuksille soveltuvaksi tilaksi.

HUSLABin hallinto on tarkoituksenmukaista siirtää tuotantotilojen yhteyteen, parhaana vaihtoehtona Haartmaninkadun suunniteltu lisärakennus. Hallinnon palvelut olisivat näin vastuualueiden paremmin saavutettavissa.

Sisällys 1. Tausta 2. Toimitilahankkeen jatkosuunnittelun käynnistyminen 3. Meilahden suuret rakennushankkeet 4. Työryhmän asettaminen ja toimeksianto 5. HUSLABin yleiskuvaus 6. HUSLABin nykyinen toiminta ja toimintaympäristö 6.1 Toiminta 6.2 Talous 6.3 Henkilöstö 6.4 Toimitilat 6.5 HUSLABin erikoisalat 6.5.1 Kliininen kemia ja hematologia 6.5.2 Perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut 6.5.3 Kliininen mikrobiologia 6.5.4 Patologia 6.5.5 Perinnöllisyyslääketiede 6.5.6 Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede 6.5.7 Kliininen neurofysiologia 6.5.8 BioMag tutkimuslaboratorio 7. Erikoisalojen kehitysnäkymät 7.1 Kliininen kemia ja hematologia 7.2 Perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut 7.3 Kliininen mikrobiologia 7.4 Patologia 7.5 Perinnöllisyyslääketiede 7.6 Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede 7.6.1 Kliininen fysiologia 7.6.2 Isotooppilääketiede 7.7 Kliininen neurofysiologia 7.8 BioMag tutkimuslaboratorio 8. Tilasuunnittelun tavoitteet 9. Tilatarpeeseen vaikuttavat seikat 9.1 Kliininen kemia, hematologia ja perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut 9.2 Kliininen mikrobiologia 9.3 Patologia 9.4 Genetiikan laboratoriotutkimukset 9.5 Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede 9.5.1 Kliininen fysiologia 9.5.2 Isotooppilääketiede 9.6 Kliininen neurofysiologia 9.7 BioMag tutkimuslaboratorio

1. Tilatarpeen arvio 1.1 Uudistilojen tarve toiminnoittain 1.2 Näytetutkimuslaboratoriot 1.2.1 Nykyiset tilat 1.2.2 Uudistilan tarve 1.2.3 Tilavaihtoehdot 1.2.4 Toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt 1.3 Meilahden verikeskus 1.3.1 Pinta ala 1.3.2 Tekniset vaatimukset ja sijainti 1.3.3 Tilavaihtoehdot 1.4 Potilastutkimukset: KFI, KNF ja BioMag 1.4.1 Nykyiset tilat 1.4.2 Uudistilan tarve 1.4.3 Tilavaihtoehdot

1 1. Tausta HUSLABin johtokunta tutustui 23 24 vastuualueiden toimipisteisiin ja totesi ne osin epätarkoituksenmukaisiksi. Hajallaan sijaitsevien, vaikeasti muunneltavien ja ahtaidenkin tilojen ei katsottu mahdollistavan HUSLABin strategian mukaista näytemäärien lisäystä eikä antavan mahdollisuuksia tuotantoprosessien optimointiin. Toimintojen keskittämistä koskevan valmistelun pohjaksi HUSLAB tilasi HUS Kiinteistöt Oy:ltä 31.5.24 selvityksen eri tilavaihtoehdoista alustavine kustannusarvioineen. Selvitys kohdentui Paciuksenkadulle kaavoitettavaan rakennuspaikkaan ja Peijaksen sairaalaan osana sen toista laajennusvaihetta. Kolmanneksi vaihtoehdoksi tuli 18.4.25 Haartmaninkatu 3:een rakennettava lisärakennus Helsingin yliopiston tarjottua mahdollisuutta lisätilojen vuokraamiseen Senaatti kiinteistöiltä (HUSLAB Uudet toimitilat Hankeselvitys 16.12.25. HUS Kiinteistöt Oy). Sittemmin Helsingin yliopisto ja HUS:n hallitus pitivät parhaana tilavaihtoehtona Haartmaninkatu 3:n lisärakennusta ja suunnittelua päätettiin jatkaa sen pohjalta (HUSLABin johtokunta 8.6.26; HUS:n hallitus 31.8.26).Tarkoitus oli perustaa kiinteistöosakeyhtiö, jossa olisivat osakkaina HUS ja Senaatti kiinteistöt Oy ja jonka hallinnossa Helsingin yliopistolla olisi edustus. Toimitilahanketta suunnitteli HUSLABissa työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi hallinnollinen oyl Lasse Lehtonen. Työryhmä teetti erikoisalojen prosessikuvauksia, tilatarveselvityksiä, selvityksiä henkilöstömitoituksista, logistiikkaselvityksen, selvityksiä muista tukitoiminnoista, selvityksen Töölön metron vaikutuksista sekä investointilaskelman. Arkkitehti ja insinööritoimisto RE suunnittelu Oy laati Haartmaninkatu 3:n lisärakennuksen esisuunnitelman, joka edellytti 5 5 kem2:n lisärakennusoikeutta asemakaavan muutoksineen, jota koskeva hakemus jätettiin Helsingin kaupungille. RE suunnittelu Oy:n laatiman esisuunnitelman bruttoala on 24 55 brm 2, kerrosala 13 5 kem 2 ja huoneala n. 9 hym 2. Uuteen toimitaloon suunniteltiin sijoitettaviksi kliinisen kemian, virologian, immunologian, perinnöllisyyslääketieteen ja patologian laboratoriotoimintoja. Tilojen jakautumisesta eri toimintojen kesken on alustava suunnitelma. Lopullista huonetilaohjelmaa ei kuitenkaan laadittu. Lisäksi rakennuksessa suunniteltiin tilat HUSLA Bin hallinnolle sekä tuotannollisten toimintojen tukiprosesseille. Eräänä keskeisenä periaatteena toimintojen sijoittelussa suunniteltuun rakennukseen oli eri erikoisaloille yhteisten prosessien hyödyntäminen. Lisärakennussuunnitelmaan sisältyi laboratoriotoimintojen rakentaminen osittain Haartmaninkatu 3:n nykyisen rakennuksen D siipeen. Tämä edellyttäisi opetustilojen siirtoa E siipeen. Koska lisäksi nykyisen rakennuksen asuntosiipi olisi uudisrakennuksen tieltä purettava, suunniteltiin Haartman instituutille n. 1 m2:n suuruinen tilavaraus uudisrakennukseen. Lisärakennuksen suunnittelu keskeytyi, kun yliopistojen kiinteistöjen omistus ja hallinta joutuivat uudelleen arvioitaviksi ja odottamaan uuden lain säätämistä. Suunnitellun kiinteistöosakeyhtiön kumppani ei siis ollut tiedossa. V. 21 Suomen yliopistojen kiinteistöjen omistus järjesteltiin uudelleen. Haartmaninkatu 3:n kiinteistön omistajaksi tuli Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy. Se ilmoittanut halukkuutensa rakentaa Haartmaninkatu 3:n tontille uudisrakennuksen ja ottaa siihen HUSLABin vuokrasuhteeseen.

2 2. Toimitilahankkeen jatkosuunnittelun käynnistyminen HUSLABin toimitilahanke aktualisoitui merkittävästi, kun kävi ilmeiseksi, että nykyinen laboratoriosiipi Meilahden tornin vieressä tullaan mahdollisesti purkamaan traumasairaalan tieltä. Jos HUSLABille rakennetaan kokonaan uudet tilat, voidaan nykyisessä laboratoriosiivessä sijaitsevat toiminnot siirtää niihin ilman tarvetta väistötiloihin. Nämä seikat asettavat hankkeelle mielekkään aikataulukehyksen. Laboratoriosiiven purkaminen merkitsisi korvaavan toimitilan tarvetta kliinisen kemian laboratorioiden lisäksi myös kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen ja kliinisen neurofysiologian laboratorioille sekä BioMag laboratoriolle. Genetiikan laboratoriot sijaitsevat Naistenklinikalla alun perin vuodeosastoiksi rakennetuissa tiloissa. Kliinisen toiminnan kannalta on välttämätöntä, että nämä tilat palautetaan vuodeosastokäyttöön. Naistenklinikalla sijaitsevat genetiikan laboratoriot tarvitsevat uudet tilat, kun tämä toteutuu. Uuden toimitilan tarve perustuu pääosin tekijöihin, jotka todettiin aiemman suunnittelun yhteydessä. Nykyiset tilat ovat erityisesti Meilahden sairaalan laboratoriossa ahtaat. Ne eivät salli merkittävää tutkimusvolyymin tai tuotannollisen yhteistyön lisäystä eivätkä lisätiloja vaativia toiminnan muutoksia. Tuotantoprosessien optimointi edellyttäisi nykyisin hajallaan sijaitsevien laboratoriotoimintojen yhdistämistä. Tällaisia toimintoja on Meilahden laboratoriossa, Haartman instituutissa, Naistenklinikalla, Lastenklinikalla, Iho ja allergiasairaalassa, Kätilöopiston sairaalassa, Töölön sairaalassa ja kirurgisessa sairaalassa. 3. Meilahden suuret rakennushankkeet Meilahden alueella on käynnissä lukuisia suuria rakennushankkeita, joista merkittävimmät ovat v. 21 lopulla valmistuva kolmiosairaala, potilastornin saneeraus ja traumasairaala. Taulukko 1. Meilahden suuret rakennushankkeet rakennus ajankohta Läntinen yhteispäivystyssairaala valmistunut 29 Helsingin kaupunki Kolmiosairaala valmistunut 21 29 vuodepaikkaa 32 pkl käyntiä 29 paikkainen päiväsairaala medisiininen tulosyksikkö n. puolet potilastornin väistöstä LNS, leikkaussiiven ja tehon lisärakennus 27 21 Väliaikainen vuodeosastorakennus (vvo) IV/21 II/211 leikkaussiiven ja LKL:n väliin 2 kerrosta, 12 vuodepaikkaa Meilahden potilastornin peruskorjaus 211 214 yksivaiheinen toteutus väistö: kolmiosairaala, silmäkorvasairaala, kirurginen sairaala, Peijas, Jorvi, vvo Syöpätautien klinikan peruskorjaus 1.vaihe 211 214 NKL:n L siiven peruskorjaus ja laajennus 212 214 HUSLABin lisärakennus 214 215 Traumasairaala 217

HUSLABin toimitilahanke on sovitettava yhteen Meilahden muiden rakennushankkeiden kanssa useasta syystä. Näitä ovat mm. rahoitus, rakentamisen aikataulu sekä palvelutoiminnan organisointi ja yhteensovittaminen muiden toimijoiden suunnitelmien kanssa. 4. Työryhmän asettaminen ja toimeksianto Suurten rakennushankkeiden ohjausryhmän puheenjohtaja, johtava ylilääkäri Carola Grönhagen Riska asetti 16.6.21 työryhmän HUSLABin Meilahden alueen tilatarveselvityksen ja yleissuunnitelman laatimiseksi. Työryhmä päätettiin perustaa mm. HUSLABin tilasuunnitelmien päivittämiseksi ja synkronoimiseksi muiden Meilahden kampuksen rakennushankkeiden kanssa. Selvityksessä ja suunnitelmassa tuli eritellä, millä tavoin esitetyt ratkaisut palvelevat kampuksella hoidossa olevia ja muualta tulleita potilaita. Lisäksi tuli ilmetä HUSLABin toimintojen keskittämisestä odotettavat toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt sekä mistä tiloista HUSLAB tulisi luopumaan samoin kuin mahdollisista väistötilojen tarpeista tai Meilahden ulkopuolella ilmenevistä uusista tarpeista. Projektiryhmän kokoonpanoksi päätettiin seuraava: v Ylilääkäri Heikki Helin, puheenjohtaja (HUSLAB) v Ylilääkäri Martti Vaara (HUSLAB) v Dekaani, ylilääkäri Risto Renkonen (HY ja HUSLAB) v Ylilääkäri Lauri Karhumäki (HUSLAB) v Ylilääkäri Juhani Partanen (HUSLAB) v Ylilääkäri Piia Aarnisalo (HUSLAB) v Ylilääkäri Tiina Mäki (HUSLAB) v Ylilääkäri Esko Kemppainen (Operatiivinen tulosyksikkö) v Ylilääkäri Veli Pekka Harjola (Medisiininen tulosyksikkö) v Ylilääkäri Jukka Rajantie (NaLa tulosyksikkö) v Kiinteistöpäällikkö Hannu Lähteenmäki (HUS Tilakeskus) v Arkkitehti Salla Itäaho (HUS Tilakeskus) v Investointijohtaja Anne Priha (Konsernihallinto) v Työsuojeluvaltuutettu Iris Iilomo (HUSLAB) Projektiryhmä sai toimeksiannolleen määräajan 3.11.21 saakka. 5. HUSLABin yleiskuvaus HUSLAB on vuonna 24 perustettu HUS yhtymään kuuluva laboratorioliikelaitos. Yhdessä yhdeksän muun liikelaitoksen kanssa HUSLAB on osa HUS:n liiketoimintaa. HUSLABilla on laboratoriotoimintaa viiden sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoidossa ja kahta lukuunottamatta kaikkien Uudenmaan alueen kuntien perusterveydenhuollossa. HUSLABiin kuuluu laboratoriotoimintoja seitsemältä erikoisalalta, jotka ovat: kliininen kemia ja hematologia, kliininen mikrobiologia, patologia, perinnöllisyyslääketiede, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, kliininen neurofysiologia ja toksikologinen neuvonta (myrkytystietokeskus). V. 29 HUSLABissa tehtiin 18.1 miljoonaa laboratoriotutkimusta, mukaan lukien 2.2 miljoonaa näytteenottoa. HUSLABin palveluksessa oli 1721 henkilöä ja sen liikevaihto oli 152 M. 3

4 6. HUSLABin nykyinen toiminta ja toimintaympäristö 6.1. Toiminta taulukko 2. Myynnin jakauma asiakkaittain v. 29 (1 eur) Kum toteuma Yhteensä 152 683 Jäsenkunnat 41 541 Muut kunnat ja kuntayhtymät 2 554 Sairaanhoitopiirit 6 346 Valtio ja sen laitokset 688 Hus organisaatio yhteensä 94 774 Muu 6 771 Hus liikelaitokset yhteensä 9 taulukko 3. Myynnin jakauma vastuualueittain v. 29 (1 eur) kum toteuma Yhteensä 152 683 Hallinto 447 Kliininen kemia ja hematologia 91 388 Myrkytystietokeskus 1 1 Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede 8 273 Kliininen neurofysiologia 4 662 Patologia 18 228 Perinnöllisyyslääketiede 3 11 Kliininen mikrobiologia 21 65 EVO, tutkimus ja opetus 4 419

Tilaaja (euroja) KKEM KMIK PAT PTH KFI KNF PER Yhteensä % HUS piirin erikoissairaanhoito 17 272 732 5 18 14 7 675 384 88 148 3 599 13 2 56 245 698 977 37 29 754 59,3 % HUS piirin perusterveydenhuolto 8 569 875 3 186 442 1 517 51 6 1 241 853 2 353 288 94 914 2 576 286 32,7 % HUS konsernin sisäiset asiakkaat 157 87 57 888 15 79 39 129 33 856 15 273 83 116 42 921,6 % HUS piirin ulkopuoliset asiakkaat 1 12 725 1 588 26 46 963 1 914 57 1 2 334 298 665 3 421 96 5,4 % Valtion laitokset 34 117 31 516 15 98 13 983 354 1 841 1 28 98 998,2 % Yksityiset asiakkaat 257 212 52 768 98 141 57 763 6 516 5 929 6 29 934 535 1,5 % tieto puuttuu tai luokittelematon tilaaja 31 876 35 762 33 177 11 1 52 772 26 863 2 677 194 138,3 % Tammi kesäkuu 21 yhteensä 27 336 47 1 51 719 9 816 944 7 5 187 4 62 745 2 461 771 1 185 765 62 919 538 1, % Vuosiennuste 21 54 672 814 21 21 441 19 633 889 14 1 375 9 25 493 4 923 544 2 371 531 125 839 76 Tilaaja (lukumääriä) KKEM KMIK PAT PTH KFI KNF PER Yhteensä kpl % HUS piirin erikoissairaanhoito 4 97 834 214 845 95 474 134 9 84 98 8 833 7 64 4 642 157 5,5 % HUS piirin perusterveydenhuolto 31 639 37 25 334 46 3 842 269 27 337 1 663 5 314 4 291 857 46,7 % HUS konsernin sisäiset asiakkaat 62 924 4 22 223 4 148 746 126 39 72 759,8 % HUS piirin ulkopuoliset asiakkaat 46 882 42 916 2 75 246 44 3 2 562 95 43 1, % Valtion laitokset 14 96 1 79 184 1 69 4 8 22 17 632,2 % Yksityiset asiakkaat 44 732 13 385 1 319 8 885 74 25 75 68 495,7 % tieto puuttuu tai luokittelematon tilaaja 6 767 1 13 239 1 135 636 113 17 1 37,1 % Tammi kesäkuu 21 yhteensä 7 437 172 483 521 146 192 992 31 112 939 17 71 15 444 9 198 34 1, % Vuosiennuste 21 14 874 344 967 42 292 384 1 984 62 225 878 21 542 3 888 18 396 68 5 Taulukko 4. HUSLABin vastuualueiden myynti tilaajaryhmittäin (tammi kesäkuu 21) Erikoisalat KKEM Kliininen kemia ja hematologia KMIK Kliininen mikrobiologia PAT Patologia PTH Perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut KFI Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede KNF Kliininen neurofysiologia PER Perinnöllisyyslääketieteen laboratoriopalvelut

6 6.2. Talous Taulukko 5. HUSLABin tuloslaskelma 29, 1 1/21 Tuloslaskelma (1 euroa) Tilinpäätös 29 Tuloslaskelma 1 1/21 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot 152 683 152 46 19 245 373 153 654 71 417 32 232 37 265 12 74 971 13 1 74 2 591 127 74 127 28 15 52 392 125 56 6 533 25 598 28 46 1 914 2 233 19 2 125 2 14 Tilikauden tulos 3 666 111 6.3. Henkilöstö Vuonna 29 HUSLABin henkilöstön määrä oli 1778. Yhteensä 69 henkilöä siirtyi HUSLABiin vuoden 29 aikana (HUS:n sairaanhoitoalueilta ja jäsenkuntien terveyskeskuksista toimintansa HUSLABiin siirtäneistä yksiköistä). Vuoden 29 lopussa HUSLABissa oli hoitohenkilökuntaa 1238, lääkäreitä oli 163, erityistyöntekijöitä oli 114 sekä muuta henkilökuntaa 263. HUSLAB on hyvä työpaikka, jossa halutaan jatkaa työskentelyä vielä henkilökohtaisen eläkeiän jälkeenkin. Vuonna 29 yli 65 vuotiaita oli työssä 11 henkilöä. Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut vuosittain 5,3 7,5 %. Vuonna 29 eläkkeelle siirtyi 49 henkilöä. Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus on heikentynyt. Lähes kaikkiin vakinaisiin virkoihin ja toimiin on ollut hakijoita, mutta päteviä sijaisia ei ole saatu riittävästi. HUSLAB on pyrkinyt määrätietoisesti vakinaistamaan työsuhteita. Vakinaisten osuus koko henkilökunnasta on noussut 84,4 %:sta 87,6 %:iin vuonna 29. Taulukko 6. HUSLABin henkilöstö lokakuussa 21 Hlö.lkm Tot työ% Tot htkk Tot htv Tot työ%,säänn Tot htkk,säänn Henkilöstöryhmät yht. 1 717 79,79 1 336 1 122 79,21 1 326 Hoitohenkilökunta yht 1 23 78,88 95 777 78,32 944 Lääkärit yht 153 81,72 11 89 81,27 19 Muu henkilökunta yht 222 81,69 186 182 81,41 185 Erityistyöntekijät 112 84,6 9 73 82,48 88

7 Taulukko 7. ja kaavio 1. HUSLABin henkilöstön poikkileikkaus vastuualueittain lokakuussa 21 Hlö lkm HUSLAB yht. 1 717 Hallinto 57 Kliininen kemian ja hematologia 618 Perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketiede 353 Kliininen neurofysiologia 68 Patologia 224 Perinnöllisyyslääketiede 41 Kliininen mikrobiologia 214 Evo, tutkimus ja opetus 5 92

8 6.4. Toimitilat HUSLABilla on käytössään tiloja yhteensä n. 39 4 hym 2 Helsingissä ja HUS piirin alueella. Toimitiloista aiheutuneet kustannukset olivat v. 29 12, 4 miljoonaa euroa. HUSLAB on vuokrannut tiloja HUS:lta, Helsingin yliopistolta, Helsingin kaupungilta, yksityisiltä vuokranantajilta sekä niiltä kunnilta, joiden perusterveydenhuollon näytteenottotoimintaa HUSLAB hoitaa. Kuva 1. HUSLABin erikoissairaanhoidon toimipisteet Helsingissä 21 KEM 345 9 KEM 25 PAT 61 8 3 7 GEN 81 KEM 62 KEM 265 4 KEM 28 KNF 175 2 MIB 4125 PAT 28 HUSLABIN ERIKOISSAIRAANHOIDON LABORATORIOIDEN TUOTANTOTILAT HELSINGISSÄ YHT. N. 14 6 m 2 (HYÖTYALA) 1 KEM 152 KFI 85 KNF 25 BioMag 325 1 KNF 51 6 MYRK 3 7. 11 HALL 4 5 KEM 19 1. Meilahden sairaala 2. Haartmaninkatu 3 3. Naistenklinikka 4. Lastenklinikka 5. Iho ja Allergiasairaala 6. Myrkytystietokeskus 7. Kirurginen sairaala 8. Töölön sairaala 9. Kätilöopiston sairaala 1. Laakson sairaala 11. HUSLABin hallinto

HUSLABin erikoissairaanhoidon laboratoriopalvelujen Helsingissä sijaitsevat toiminnot ja tilat ovat hajautettuina useaan kiinteistöön (Kuva 1). Laboratoriotoimintoja on rakennuksissa, jotka on suunniteltu muuhun kuin laboratoriotyöskentelyyn eikä tilankäytön tehokkuus ole optimaalista. Osa rakennuksista tullaan purkamaan, osa ottamaan muuhun käyttöön. Erikoissairaanhoidon laboratorioiden tuotantotiloja HUSLABilla on Helsingissä n. 14 6 m 2 (hyötyala) ja vuokrakustannukset niistä ovat n. 7,4 miljoonaa euroa vuodessa. 9 6.5. HUSLABin erikoisalat 6.5.1. Kliininen kemia ja hematologia Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue koostuu 13 päivystävästä sairaalalaboratoriosta. Näistä kymmenessä toimii verikeskus. Vuoden 211 alusta alkaen vastuualueen laboratoriot muodostavat kuusi vastuuyksikköä tai vastuuyksikköryhmää: 1) Meilahden sairaalan laboratorio, 2) Naistenklinikan laboratorio ja Lastenklinikan laboratorio, 3) Helsingin sairaalalaboratoriot (Töölön sairaalan, Kirurgisen sairaalan, Kätilöopiston sairaalan ja Marian sairaalan laboratoriot), 4) Jorvin sairaalan laboratorio, 5) Peijaksen sairaalan laboratorio ja 6) Uudenmaan sairaalalaboratoriot (Tammisaaren sairaalan, Lohjan sairaalan, Hyvinkään sairaalan ja Porvoon sairaalan laboratoriot). Kliinisen kemian ja hematologian tuotantoa on viime vuosina keskitetty siten, että Meilahden sairaala alueen laboratoriossa tuotetaan noin puolet koko vastuualueen analytiikasta. Erikoisanalytiikka on keskitetty Meilahden sairaalan ja Naistenklinikan laboratorioihin. Muut sairaalalaboratoriot tuottavat sairaalakiinteistönsä päivystysalueiden, vuodeosastojen ja poliklinikoiden tarvitsemat näytteenottopalvelut sekä sairaalan ja ympäröivien terveyskeskusten välittömästi tarvitsemat kliinisen kemian ja hematologian laboratoriotutkimukset. Taulukko 8. Kliinisen kemian ja hematologian vastuualueen tuotantoluvut vastuuyksiköittäin tammi lokakuussa 21 Vastuuyksikkö Myynti, euroa Lkm Meilahden sairaalan laboratorio 19 92 581 5 9 154 Naistenklinikan laboratorio 4 64 416 337 826 Jorvin sairaalan laboratorio 4 27 111 1 33 74 Hyvinkään sairaalan laboratorio 3 489 444 1 9 545 Peijaksen sairaalan laboratorio 3 439 44 1 251 53 Lastenklinikan laboratorio 2 441 166 362 15 Malmin/Marian sairaalan laboratorio 1 86 176 53 2 Porvoon sairaalan laboratorio 1 837 246 485 59 Kirurgisen sairaalan laboratorio 1 739 725 326 717 Lohjan sairaalan laboratorio 1 429 153 522 594 Töölön sairaalan laboratorio 1 159 784 31 357 Tammisaaren sairaalan laboratorio 1 29 421 291 582 Toiminta Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue tuottaa HUS:in ja lähes kaikkien Uudenmaan alueen kuntien terveyskeskusten kliinisen kemian ja hematologian tutkimukset (taulukko 8) sekä vastaa verituotteiden välityksestä. Lisäksi vastuualueen laboratoriot vastaavat HUS:in sairaaloiden ja Helsingin kaupungin erikoissairaanhoidon sairaaloiden näytteenottopalveluiden tuottamisesta. Vuonna 21 vastuualueen laboratorioissa tilastoitiin 95 15

näytteenottoa kuukaudessa. Hoitoyksiköiden itse suorittama vieritestaus on lisääntymässä. Kliinisen kemian ja hematologian vastuualueen laboratoriot tukevat tätä toimintaa tarjoamalla osastojen käyttöön mm. verikaasulaitteita (laite, tietojärjestelmäliitäntä, käytön opastus ja laadunohjaus). Lähes puolet kokonaismyynnistä suuntautuu HYKS sairaanhoitoalueelle. HUS alueen ulkopuolisen myynnin osuus on vuonna 21 ollut noin 4%. 1 Taulukko 9. Suurimmille asiakkaille tuotetut suoritteet vuonna 29 (eurot ja lkm) Tilaajat Myynti, euroa Lkm Yhteensä 55 223 843 14 425 459 Hyks sairaanhoitoalue 28 468 295 6 443 587 Helsingin TK 9 15 739 3 115 44 Hyvinkään sairaanhoitoalue 4 66 489 833 876 Espoo 1 848 812 715 597 Sairaanhoitopiirit 1 514 845 67 325 Vantaa 1 82 712 699 361 Porvoon sairaanhoitoalue 1 882 867 422 146 Lohjan sairaanhoitoalue 1 266 549 311 238 Länsi Uudenmaan sairaanhoitoalue 1 41 966 214 845 Lohjan tk 44 311 168 95 Hyvinkää 51 653 214 838 Karviainen 319 26 151 674 Muut jäsenkunnat 281 57 44 667 Henkilöstö Taulukko 1. Kliinisen kemian ja hematologian henkilöstöryhmät 29 Hlö.lkm Tot työ% Tot htkk Tot htv Tottyö%,säänn Tothtkk,säänn Henkilöstöryhmät yht. 961 79,75 766 79 78,54 754 Hoitohenkilökunta yht. 83 79,22 648 653 77,9 637 Lääkärit yht. 2 85,32 14 13 85,32 14 Muu henkilökunta yht. 82 81,81 79 11 81,13 79 Erityistyöntekijät 29 85,41 25 23 84,98 24

11 Talous Taulukko 11. Kliinisen kemian ja hematologian vastuualueen tuloslaskelma 29 Tuloslaskelma (1 euroa) sisältää perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilinpäätös 29 91 682 91 677 4 93 757 39 174 23 249 24 276 7 59 2 75 2 2 77 816 Tilikauden tulos 2 894 Taulukko 12. Kliinisen kemian ja hematologian vastuualueen tuloslaskelma 1 1/21 Tuloslaskelma (1 euroa) 1 1/21 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot 61 575 61 574 1 59 48 22 496 15 794 17 435 3 324 2 527 2 527 617 Tilikauden tulos 1 99 6.5.2 Perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut Perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut (jäljempänä PTH) on yksi HUSLABin yhdeksästä vastuualueesta. Vastuualueen keskeiseen toimintaan kuuluvat: Perusterveydenhuollon potilaiden sekä muiden HUSLABin asiakkaiden näytteenotto perusterveydenhuollon laboratorioyksiköissä, asiakkaiden ylläpitämissä laitoksissa sekä potilaiden kotona. Vastuualueella tehdään joitakin kliinisen fysiologian sekä mikrobiologian asiantuntijatukeen nojautuvia tutkimuksia (EKG, spirometria, virtsan ja nielun bakteerien seulontaviljelyjä) Vieritestauksena tehtävien näytteiden tutkiminen

Vastuualueen vieritestaustoiminnan organisoiminen ja vieritestauksen laadunvalvonnan ylläpito sekä vieritestauspalveluiden tarjoaminen ja tukilaboratoriona toimiminen HUS LABin asiakkaille Näytteenoton ohjeistuksen ja koulutuksen koordinoiminen HUSLABissa Asiakasyhteistyö perusterveydenhuollon asiakkaiden ja HUS alueen kuntien kanssa Vastuualue on jaettu neljään maantieteelliseen alueeseen, joiden toiminnasta vastaavat aluepäälliköt. Kukin alue sisältää 1 5 vastuuyksikköä. Aluepäällikkö toimii oman alueensa vastuuyksiköiden päällikkönä. PTH:n terveysasemalaboratoriot ovat pääsääntöisesti auki viitenä päivänä viikossa. Perusterveydenhuollon laboratoriopalveluiden vastuualuetta johtaa vastuualuejohtaja yhteistyössä vastuualueen ohjausryhmän kanssa. Vastuualueella työskentelee > 3 vakinaista henkilöä, joista 8 toimii johto ja asiantuntijatehtävissä, lopuista n. 7% on laboratoriohoitajia ja muut ovat sairaanhoitajia, osastonsihteereitä ym. Määräaikaista työvoimaa vastuualueella on 4 6 henkilöä. Vastuualue toimii koko Uudenmaan alueella, ainoastaan Porvoon perusterveydenhuolto ei ole liittynyt HUSLABin asiakaskuntaan, Mäntsälä valmistelee liittymistä parhaillaan. Toimipisteitä on yli 5 ja niiden koko vaihtelee yhden hengen toimipisteestä 15 henkilön laboratorioihin. Suoritteiden määrä on vuositasolla n. 2 kpl, joista yli puolet on näytteenottotapahtumia. 12 Henkilöstö Taulukko 13. Perusterveydenhuollon laboratoriopalveluiden henkilöstöryhmät lokakuussa 21 Hlö.lkm Tot työ% Tot htkk Tot htv Tottyö%,säänn Tothtkk,säänn Henkilöstöryhmät yht. 353 78,7 266 228 77,95 266 Hoitohenkilökunta yht 318 77,47 235 194 77,35 235 Lääkärit yht 1 9,48 1 1 9,48 1 Muu henkilökunta yht 31 84,82 29 32 84,69 28 Erityistyöntekijät 3 63,49 2 1 63,49 2

13 Talous Taulukko 14. Perusterveydenhuollon laboratoriopalveluiden tuloslaskelma 1 1/21 Tuloslaskelma (1 euroa) 1 1/21 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot 13 556 13 554 2 17 116 1 627 2 648 1 818 2 24 3 56 3 56 61 Tilikauden tulos 3 622 6.5.3. Kliininen mikrobiologia Toiminta Kliinisen mikrobiologian vastuualue on Suomen suurin kliinismikrobiologisia potilastutkimuksia tuottava laboratorio ja suorittaa vuosittain yli 1 tutkimusta (Taulukko 13). Vuodesta 22 alkaen se on ollut FINAS akkreditointielimen akkreditoima. Tutkimusvalikoima on erittäin kattava bakteriologian, mykobakteriologian, parasitologian, mykologian, virologian, infektioserologian, autoimmuunitautitutkimusten ja allergiatutkimusten saroilla. Alihankkijoilta hankitaan alle.5% tutkimuksista. Vastuualue toimii myös kliinisen mikrobiologian toimiluvan edellyttämänä tukilaboratoriona HUSLABin kliinisen kemian ja hematologian sekä perusterveydenhuollon vastuualueiden mikrobiologian laboratorioille, jotka suorittavat virtsa, nielu, ja veriviljelyiden seulontatutkimuksia, ja patologian vastuualueelle. Vastuualueen myyntituotoista noin 19% on ns. ulkokuntatuloa. Suurimmat HUS alueen julkisen terveydenhuollon ulkopuoliset asiakkaat ovat muut sairaanhoitopiirit ja yksityissektori. Vastuualue tuottaa lisäksi elatusaineita ja muita valmisteita (mm. yli 1,5 milj. agarmaljaa ja yli 6. elatusaine ja liuosputkea) omaan käyttöönsä ja HUSLABin muille vastuualueille.

14 Taulukko 15. Kliinisen mikrobiologian vastuualueen suorittamat tutkimukset (lkm) 21 (ennuste) Bakteriologian tutkimukset yhteensä 45 Viljelytutkimukset (poislukien virtsa ja nieluviljelyt) 244 9 Esiseulotut virtsa ja nieluviljelyt 121 4 Parasitologian tutkimukset 19 8 Mykologian tutkimukset 19 6 Mykobakteriologian tutkimukset 18 8 Bakteriologia, antigeeni ja toksiiniosoitukset 1 7 Helicobacter, ureatesti 7 2 Bakteriologia, nukleiinihappotutkimukset 1 6 Muut bakteriologian tutkimukset 5 1 Virologian ja immunologian tutkimukset yhteensä 56 Infektioserologian tutkimukset (poislukien hepatiitti ja HIV) 111 2 Hepatiitti ja HIV serologia ja antigeenitutkimukset 15 1 Klamydiatutkimukset 54 3 Virologian nukleiinihappotutkimukset 3 6 Virologia, muut tutkimukset 24 Virusten antigeeniosoitukset 5 3 Virusviljelytutkimukset 5 1 Immuunitautitutkimukset 58 5 Immuunitautien yhdistelmätutkimukset 24 6 Allergiatutkimukset 14 Proteiinikemia 3 Yhteensä 1 1 Henkilöstö Taulukko 16. Kliinisen mikrobiologian vastuualueen henkilöstö vastuuyksiköittäin lokakuussa 21 Hlö.lkm Tottyö% Tothtkk Tothtv Tot työ%, säänn Tot htkk, säänn Kl.mikrobiologian henkilöstö yht. 214 81,82 169 142 81,37 168 8593 elatusaineosasto 14 76,19 11 1 76,19 11 8755 immunologian osasto 41 83,34 32 24 83,14 32 8756 mikrobiologian näytteiden vastaanotto 15 74,55 13 1 74,54 13 893 virologian osasto 57 81,56 43 37 8,81 43 8918 kliinisen mikrobiologian yhteiset 6 88,73 5 4 88,73 5 8981 bakteriologian osasto 81 83,27 65 56 82,69 64

15 Taulukko 17. Kliinisen mikrobiologian henkilöstön ammatillinen jakauma lokakuussa 21 Hlö lkm näistä osa aikaiset hlö lkm Henkilöstöryhmät yht. 214 25 Hoitohenkilökunta yht 133 15 Lääkärit yht 18 5 Muu henkilökunta yht 45 3 Erityistyöntekijät 18 2 Talous Taulukko 18. Kliinisen mikrobiologian vastuualueen tuloslaskelma 29, 1 1/21 Tuloslaskelma (1 euroa) Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilinpäätös 29 22 17 22 167 1 2 21 293 8 379 3 657 7 766 1 49 877 877 262 Tuloslaskelma 1 1/21 18 19 18 188 1 16 53 7 366 3 355 4 498 1 283 1 687 1 687 227 Tilikauden tulos 616 1 46 Tilat Kliinisen mikrobiologian vastuualueella on käytössä n. 4124 hyötyneliömetriä, taulukko 19). Näistä n. 3 44 m 2 sijaitsee Haartmaninkatu 3:n E siivessä. Siiven kerroksista kokonaan vastuualueen käytössä ovat krs K1, krs 1 ja krs 2. Lisäksi krs 3:sta n. puolet ja krs 4:stä n. viidennes ovat vastuualueen käytössä. Kokonaan maan alla sijaitsevasta pukuhuone ja varastokerroksesta K2 on suurin osa kliinisen mikrobiologian käytössä. Liuoslaboratorio, joka palvelee ensisijaisesti kliinisen kemian laboratorioita, on tilanahtauden vuoksi jouduttu toistaiseksi sijoittamaan Biomedicumiin, jossa sillä on 13 neliön tilat. Haartmaninkatu 3:ssa sijaitsee myös Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tason 3 turvalaboratorio (BSL3), jonka huoneista yksi on vastuualueen käytössä. BSL3 tason mykobakteerilaboratorio (hyötyala 26 m 2 ) sijaitsee Auroran sairaala alueella. Vastuualueella on myös tiloja Iho ja allergiasairaalassa (hyötyala 26 m 2 ) ja Meilahden sairaalan laboratoriossa (hyötyala 9 m 2 )

16 Taulukko 19. Kliinisen mikrobiologian vastuualueen tilat Vuokranantaja KP Yksikkö Hyötyala, m2 Hlömäärä Hgin yliopistokiinteistöt 8755 Immunologian osasto 48 27 Oy Hgin yliopistokiinteistöt 8756 Mikrobiologian näytteiden vastaanotto 52 15 Oy Hgin yliopistokiinteistöt 893 Virologian osasto 1199 59 Oy Hgin yliopistokiinteistöt 8918 Kl. mikrobiologian yhteiset 518 5 + sv. Oy Hgin yliopistokiinteistöt 8981 Bakteriologian osasto 929 7 Oy Hgin yliopistokiinteistöt 8981 Mykologian laboratorio 1 6 Oy Hgin yliopistokiinteistöt 8593 Elatusaineosasto 234 12 Oy Hgin yliopistokiinteistöt 893 BSL3 turvalaboratorio Oy KOY Biomedicum 8593 Liuoslaboratorio 13 2 HUS 8918 Mikrobiologian yhteiset, Tukholmankatu 8 F 21 HUS 8755 IAS, allergiatutkimukset 21 5 HUS 8755 Proteiinikemia 9 6 Helsingin kaupunki 8918 TBC turvalaboratorio BSL 3, Aurora 16/C2 26 4 184 Kl. mikrobiologia yhteensä 4 124 211 + sv 6.5.4. Patologian vastuualue Patologian vastuualueella on laboratoriotoimintaa kuudessa vastuuyksikössä ja viidessä eri kiinteistössä (taulukko 2). V. 21 loppupuolelle Haartman instituutin tiloissa ovat toimineet omina vastuuyksiköinään Meilahden patologian laboratorio (8963), molekyylipatologian laboratorio (957) ja transplantaatiopatologian laboratorio (958). Toiminnallisena rationointitoimenpiteenä yhdistetään v. 211 alusta lähtien genetiikan laboratoriotoiminnot patologian (molekyylipatologian laboratorio) ja perinnöllisyyslääketieteen (sytogenetiikan ja molekyyligenetiikan laboratoriot) vastuualueilta. Vastuualueet yhdistetään patologian ja perinnöllisyyslääketieteen vastuualueeksi. Meilahden patologian laboratorioon kuulunut ihopatologian laboratorio Iho ja allergiasairaalassa siirtyy 31.12.21 osaksi medisiinistä tulosyksikköä. Taulukko 2. Patologian vastuualueen keskeisimmät toimintaluvut 29 vastuuyksikkö kiinteistö hlöstö lkm vynro tutkimuksia lkm toimintatuotot (teur) toimintamenot (teur) tilikauden tulos (teur) 8323 Patologian yhteiset Haartmaninstitituutti 3 1 355 1 365 8963 Meilahden pat. Haartmaninstitituutti 12 122 956 11 525 9 999 1 33 laboratorio 2581 Jorvin patologian laboratorila Jorvin sairaa 29 44 531 2 447 2 26 124 5581 Peijaksen patologian Peijaksen 13 17 658 1 15 973 16 laboratorio sairaala 954 Kätilöopiston patologian Kätilöopiston 29 8 83 2 39 2261 93 laboratorio sairaala 955 Hyvinkään patologian Hyvinkään 13 16 172 968 821 97 laboratorio sairaala 1835 Vastuualue yhteensä 27 282 12 18 345 17 669 295

Patologian palvelutuotantoa on viime vuosina keskitetty. Laboratoriot on lopetettu mm. Naistenklinikalla, Silmäklinikalla ja Lohjan sairaalassa. V. 21 lopussa suljetaan Kätilöopiston patologian laboratorio ja sen toiminta siirretään Meilahteen, Haartman instituutin tiloihin. Peijaksen sairaalaan jää v. 21 jälkeen vain päivystyspiste intraoperatiivista (jääleike ) diagnostiikkaa varten ja pääosa toiminnasta siirretään Meilahden ja Hyvinkään patologian laboratorioihin. Toiminta Patologian vastuualue tuottaa solu ja kudostutkimuksia sekä lääketieteellisiä ruumiinavauksia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon asiakkaille (kaavio 1 ja taulukko 21). Kaksi kolmannesta myynnistä on suuntautunut HYKS sairaanhoitoalueelle. HUS piirin ulkopuolisen myynnin osuus on v. 21 ollut n. 7%. Viime vuosina kudosnäytetutkimusten osuus on lisääntynyt irtosolututkimusten kustannuksella ja kehitys jatkunee samanlaisena. Merkittävintä tutkimusmäärien lisääntyminen on ollut immunohistokemiassa ja molekyylipatologiassa. Kaavio 2. Näytteiden jakauma tyypeittäin 29 (lkm) 17 Näytteiden jakauma tyypeittäin 29 yht. 25 196 näytettä 321 18599 175 HISTOLOGINEN SYTOLOGINEN 71678 11643 JOUKKOTARKASTUS VAINAJA LÄÄKETIETEELLINEN RUUMIINAVAUS Taulukko 21. Tutkimusten lukumäärä asiakkaittain 29 (lkm ja ) Tilaajat Lkm Myynti, euroa Yhteensä 283579 18 491 189 Hyks sairaanhoitoalue 15342 12 424 334 Jäsenkunnat 52223 1 373 453 Helsingin TK 3643 1 38 153 Hyvinkään sairaanhoitoalue 14646 1 28 416 Lohjan sairaanhoitoalue 7538 449 285 Porvoon sairanhoitoalue 6846 424 943 Länsi Uudenmaan sairaanhoitoalue 449 265 437 Sairaanhoitopiirit 324 759 491 Muut 2644 21 478 HUSLAB 228 133 67

18 Taulukko 22. Tutkimusten lukumäärä asiakkaittain 1 6/21 (lkm ja ) Tilaajat Lkm Euroa Yhteensä 146 76 9 912 55 Hyks sairaanhoitoalue 79 8 6 553 185 Jäsenkunnat 29 699 765 25 Helsingin TK 15 71 75 612 Hyvinkään sairaanhoitoalue 7 33 565 92 Lohjan sairaanhoitoalue 3 68 233 255 Porvoon sairaanhoitoalue 3 488 226 79 Länsi Uudenmaan sairaanhoitoalue 2 159 131 881 Sairaanhoitopiirit 2 791 472 911 Muut 2 686 21 296 HUSLAB 119 11 18 Ulkoinen % 35 % 22 % HUS Sisäinen % 65 % 78 % Henkilöstö Patologian laboratoriolle on ominaista työvoimavaltaisuus. Automaatiota on edelleen suhteellisen vähän ja käsityötä runsaasti. Jokaisesta näytteestä annetaan lääkärin lausunto, minkä vuoksi lääkäreiden suhteellinen osuus henkilöstöstä on suuri (taulukko 23). Koulutetun ammattihenkilöstön saatavuus on ollut hyvä kaikissa henkilöstöryhmissä. Patologian vastuualue toimii valtakunnallisesti merkittävänä erikoislääkärien koulutusyksikkönä. Taulukko 23. patologian vastuualueen henkilöstön ammatillinen jakauma lokakuussa 21 Henkilöstöryhmät Hlö.lkm Tot työ% Tot htkk Tot htv Tottyö%,säänn Tothtkk,säänn Henkilöstöryhmät yht. 224 8,76 172 14 8,3 171 Hoitohenkilökunta yht. 117 79,8 9 76 79,24 9 Lääkärit yht. 58 81,49 41 34 81,49 41 Muu henkilökunta yht. 41 8,62 34 25 8,39 34 Erityistyöntekijät 8 9,98 7 6 8,28 6 Talous Patologian vastuualueen talous on viime vuosina ollut vakaata ja hyötynyt ensisijaisesti toiminnan keskittämiseen perustuvasta rationoinnista. Talouden ennakoitavuus on ollut hyvä ja mahdollistanut realistisen budjetoinnin. V. 29 ja 21 1 1 tuloslaskelmat ovat taulukossa 24.

19 Taulukko 24. Patologian vastuualueen tilinpäätös 29 ja tuloslaskelma 1 1/21 Tuloslaskelma (1 euroa) Tilinpäätös 29 Tuloslaskelma 1 1/21 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot 18 345 18 344 1 17 669 9 568 3 391 2 73 2 8 676 676 381 16 44 16 43 1 15 188 8 417 2 88 1 977 1 914 856 856 291 Tilikauden tulos 295 565 Tilat Meilahden alueen patologian tilat sijaitsevat Haartman instituutissa, läheisessä yhteydessä lääketieteellisen tiedekunnan patologian osaston tilojen kanssa. Patologian vastuualueella on käytössä n. 3 65 m 2 (hyötyala n. 279 m 2, taulukko 1). Tilat sijoittuvat rakennuksen A, B, C ja D siipiin kerroksissa K1 ja K2, A, C ja D siipiin kerroksissa 1 ja 2 sekä B siipeen kerroksessa 4. Taulukko 25. Patologian vastuualueen tilat Haartmaninkatu 3:ssa Vuokranantaja Kp Vastuuyksikkö Hyötyala, m2 Hlömäärä Hgin yliopistokiinteistöt 8963 Meilahden patologian laboratorio 2226 82 (72) Oy Hgin yliopistokiinteistöt 957 Molekyylipatologian laboratorio 393 26 Oy Hgin yliopistokiinteistöt 958 Transplantaatiopatologian laboratorio 169 7 Oy 1835 Patologia yhteensä 279 115 Patologian tilat käsittävät histopatologian, sytologian, immunohistokemian, elektronimikroskopian ja elinsiirtopatologian laboratoriot sekä obduktiosalit ja vainajien säilytyskylmiön. Tilat on hiljattain saneerattu patologian käyttöön ja ne ovat sen vuoksi hyväkuntoiset ja tarkoituksenmukaiset. Patologian vastuualueen toiminnan keskittämiseen liittyen pääosa Peijaksen sairaalan patologian laboratorion ja koko Kätilöopiston sairaalan patologian laboratorion toiminta siirretään Meilahteen, Haartmaninkatu 3:een. Tämän on mahdollistanut molekyylipatologian laboratorion siirtyminen Naistenklinikalle. Muutokset toteutettiin syksyn 21 aikana. Molekyylipatologin muutto huomioon ottaenkin toiminnan volyymi ja henkilöstön määrä lisääntyvät Haartmaninkatu 3:n patologian tiloissa. Se voi aiheuttaa jonkin verran tilan ahtautta toimistohuoneissa ja näytteiden vastaanotossa.

2 6.5.5. Perinnöllisyyslääketieteen vastuualue Perinnöllisyyslääketieteen vastuualueeseen on vuonna 21 kuulunut kolme vastuuyksikköä, Molekyyligenetiikan ja Sytogenetiikan laboratoriot sekä polikliinisesta vastaanottotyöstä ja kliinisestä konsultaatiotoiminnasta vastaava Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö. HUSLABin rationointitoimenpiteenä toteutetaan vuoden 211 alusta perinnöllisyyslääketieteen vastuualueen ja patologian vastuualueen yhdistäminen patologian ja genetiikan vastuualueeksi siten, että genetiikan vastuuyksiköt muodostavat yhden vastuuyksikköryhmän uudella vastuualueella. Samalla toteutetaan kaikkien HUSLABin geneettistä analytiikkaa tekevien laboratorioiden yhdistyminen yhdeksi genetiikan laboratorioksi, johon siirtyy myös patologian vastuualueen molekyylipatologian toiminta. Toiminta Perinnöllisyyslääketieteen vastuualueen genetiikan vastuuyksikköryhmä tuottaa HUS piirin kaikki genetiikan palvelut. Laboratoriodiagnostiikka sisältää jatkuvasti kasvavan määrän riskialleelien tutkimuksia, mutta myös harvinaisten sairauksien geneettinen diagnostiikka säilyy kliiniseltä merkitykseltään tärkeänä, vaikka lukumääriltään pienenä osana laboratorion toimintaa. Rationointitoimenpiteiden seurauksen sekä perityt että hankitut perimän muutokset tutkitaan samassa laboratoriossa. Perinnöllisyyslääketieteen (1.1.211 alkaen kliinisen genetiikan) yksikön toiminta muodostuu poliklinikkatoiminnasta ja geneettisistä konsultaatioista kaikissa HUS:n kliinisissä yksiköissä. Yksikkö vastaa myös Sikiötutkimusyksikön toiminnasta. Taulukko 26. Perinnöllisyyslääketieteen vastuualueen tuotantoluvut 29 21 29 Kum tot eur PLVA MolGenLab SytoGenLab Kum tot kpl Kum tot eur Kum tot kpl Kum tot eur Kum tot kpl Laboratoriotutkimukset yht. 2 766 494 28 429 1 28 139 2 568 1 22 915 5 959 näytteenotto 18 793 3 12 5 347 883 13 446 2 237 21 ennuste Laboratoriotutkimukset yht. 2 849 735 3 723 1 291 115 22 329 1 23 179 6 461 näytteenotto 16 71 2 616 3 183 479 13 518 2 138 Talous Genetiikan laboratorioissa on tehty useita menetelmäkonversioita mm. siirtyminen perinteisistä kromosomitutkimuksista PCR pohjaiseen trisomioiden tutkimukseen. Muutokset ovat mahdollistaneet halvempaa ja nopeampaa diagnostiikkaa asiakkaille, mutta ovat olleet laboratorioiden taloudelle haasteellisia. Tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin positiivisia, kun tehtyjä muutoksia päästään hyödyntämään.

21 Taulukko 27. Perinnöllisyyslääketieteen tilinpäätös 29 ja tuloslaskelma 1 1/21 Tuloslaskelma (1 euroa) Tilinpäätös 29 Tuloslaskelma 1 1/21 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot 3 12 3 83 19 3 221 1 826 598 4 396 119 119 126 2 77 2 69 15 1 2 788 1 581 545 318 344 82 82 99 Tilikauden tulos 245 181 Asiakkaat 21 Taulukko 28. Perinnöllisyyslääketieteen vastuualueen myynti asiakkaittain 1 6/21 Asiakas Palvelut kpl PLVA MolGen SytoGen Laskutus Palvelut Laskutus Palvelut eur kpl eur kpl Laskutus eur Maksaja yhteensä 15 995 1 474 444 11 721 683 424 3 22 485 58 Jäsenkunnat 4 936 88 669 4 929 86 245 7 2 424 Muut kunnat ja kuntayhtymät 965 64 629 96 63 168 5 1 461 Sairaanhoitopiirit 1 655 233 568 1 532 2 55 123 33 63 Valtio ja sen laitokset 29 6 441 27 5 617 2 824 Tytäryhteisöt Osakkuusyhteisöt Hus organisaatio yht. 7 383 691 662 3 951 255 79 3 18 431 984 Muu 66 7 288 55 3 72 11 3 567 Kunnalliset liikelaitokset Hus liikelaitokset yhteensä 919 381 7 229 67 91 36 12 257 Ulkoinen % 48 % 27 % 64 % 53 % 5 % 9 % HUS Sisäinen % 52 % 73 % 36 % 47 % 95 % 91 % Henkilöstö 21 Koko genomin kattavien tutkimusten lisääntyessä geneettisten tutkimusten analytiikka edellyttää entistä pidemmälle koulutettua henkilökuntaa, joka pystyy käsittelemään tutkimuksissa syntyvää suurta tietomäärää ja käyttämään sujuvasti analytiikkaan vaadittavia kansainvälisiä tietokantoja.

22 Taulukko 29. Perinnöllisyyslääketieteen va:n henkilöstön ammatillinen jakauma lokakuussa 21 Henkilöstöryhmä Hlö.lkm Tot työ% Tot htkk Tot htv Tot työ%, säänn Tot htkk, säänn Henkilöstöryhmät yht. 41 77,4 31 27 76,53 31 Hoitohenkilökunta yht 22 69,99 16 13 69,97 16 Lääkärit yht 9 8,42 6 5 8,42 6 Muu henkilökunta yht 4 96,39 3 4 96,39 3 Erityistyöntekijät 6 89,87 5 4 86,44 5 Tilat 21 Kaikki kolme yksikköä ovat vuoden 21 aikana sijainneet Naistenklinikan kiinteistössä, laboratoriot C siiven 5. ja 6. kerroksessa ja Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö 2. kerroksessa. Vuoden 21 aikana molekyylipatologian analytiikka muutti samoihin laboratoriotiloihin Naistenklinikan 5. ja 6. kerroksessa., joka mahdollistui kun koko C siiven 5. krs:n tilat saatiin laboratorion käyttöön. Vastaavasti HUSLAB vapauttaa NKL:n 2. krs tilat ja Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö muuttaa vuoden 21 aikana Iho ja Allergiansairaalan 5. kerroksen vapaisiin tiloihin. Taulukko 3. perinnöllisyyslääketieteen vastuualueen tilat 21 Vastuuyksikkö Tilat m 2 Sytogenetiikan laboratorio 371 Molekyyligenetiikan laboratorio 323 Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö 224 6.5.6. Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen vastuualueen (KFI) yksiköt toimivat viidessä eri toimipisteessä: Meilahden sairaalan KLF ja isotooppilaboratoriot, Jorvin sairaalan KFIlaboratorio sekä Peijaksen ja Hyvinkään sairaalan KLF laboratoriot. KFI vastuualueen potilastutkimukset pyritään tekemään mahdollisimman lähellä tutkimuksia käyttäviä vuodeosastoja ja poliklinikoita, ottaen huomioon hoitavien yksiköiden tarpeet. Vuonna 29 KFI tutkimuksia tehtiin 68 413 kpl lähinnä HYKS sairaanhoitoalueelle, HUSin sairaaloille sekä alueen terveyskeskuksille. HUSin ulkopuolinen myynti suuntautuu pääosin alueen terveyskeskuksille. Toiminta Taulukko 31. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen vastuualueen keskeiset tunnusluvut 29 Vastuuyksikkö vy nro vakanssit lkm tutkimukset lkm toimintatuotot 29 (teur) KFI yhteiset 869 7 Isotooppilaboratorio 895 28 7 688 3 729 Meilahti KLF 838 19 27 8 1 544 Jorvi KFI 2461 17 9 965 1 413 Peijas KLF 5392 8 7 44 718 Hyvinkää KLF 94 1 16 348 941 Vastuualue yhteensä 89 68 413 8 345

KFI vastuualueella on 14 erikoislääkärin vakanssia ja 4 alalle erikoistuvan lääkärin vakanssia. Hoitohenkilökuntaa on 58 henkilöä, laboratorio sairaan ja röntgenhoitajia. Erityistyöntekijöitä on 6, joista yksi ylifyysikko, 3 fyysikkoa ja yksi erikoistuva fyysikko sekä yksi radiokemisti. Muuta henkilökuntaa on 7. Henkilöstö Taulukko 32. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen vastuualueen henkilöstön ammatillinen jakauma lokakuussa 21 23 kesäkuu 21 Hlö.lkm Tot työ% Tot htkk Tot htv Tottyö%,säänn Tothtkk,säänn Henkilöstöryhmät yht. 92 79,53 72 58 79,35 72 Hoitohenkilökunta yht 62 76,51 46 38 76,26 46 Lääkärit yht 17 83,54 14 11 83,54 14 Muu henkilökunta yht 7 92,14 6 5 92,11 6 Erityistyöntekijät 6 84,83 5 4 84,67 5 Talous Taulukko 33. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen vastuualueen tilinpäätös 29, 1 1/21 Tuloslaskelma (1 euroa) Tilinpäätös 29 Tuloslaskelma 1 1/21 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot 8 346 8 325 2 7 89 4 51 1 261 1 665 833 536 536 695 7 282 7 281 1 7 361 3 53 1 465 1 356 1 37 78 78 47 Tilikauden tulos 159 549 Meilahden sairaalan KLF laboratorio (838) Taulukko 34. KLF laboratorion tutkimukset tilaajittain v. 29 (lkm, ) Tilaajat lkm tuotot (teur) HUS organisaatio yht. 16 37 83 Jäsenkunnat yht. 1 17 683 HUSLAB 448 39 Muut yht. 146 16 Yhteensä 27 8 1 544

24 Taulukko 35. KLF laboratorion henkilöstöryhmät v. 21 Hoitohenkilökunta yhteensä 15 Lääkärit 5 Muu henkilökunta yht. 1 Erityistyöntekijät yht. Henkilöstöryhmät yhteensä 21 Meilahden KLF laboratorio tuottaa kliinisen fysiologian tutkimuksia HUSin, erityisesti Meilahden sairaalan, hoitoyksiköille sekä ympäröiville jäsenkunnille joista suurin asiakas on Helsingin terveyskeskus (terveysasemat ja kaupunginsairaalat). Vakinaista henkilökuntaa on 22, joista kaksi erikoislääkäriä; lisäksi koulutuskierrossa olevia erikoislääkäreitä työskentelee laboratoriossa yleensä kaksi kerrallaan. KLF toiminnalle tunnusomaista on työvoimavaltaisuus; automaatioon perustuvia prosesseja ei laboratoriossa ole. Lähes jokaisesta tutkimuksesta laaditaan lääkärin lausunto, minkä vuoksi lääkäreiden suhteellinen osuus koko henkilöstöstä on melko suuri. Meilahden sairaalan isotooppilaboratorio (895) Taulukko 36. Isotooppilaboratorion tutkimukset tilaajittain v. 29 Tilaajat lkm tuotot (teur) HUS organisaatio yht. 6 6 3 222 Jäsenkunnat yht. 957 385 Sairaanhoitopiirit yht. 78 87 HUSLAB 33 21 Muut yht. 2 14 Yhteensä 7 688 3 729 Taulukko 37. Isotooppilaboratorion henkilöstö v. 21 Hoitohenkilökunta yhteensä 17 Lääkärit 6 Muu henkilökunta yht. 2 Erityistyöntekijät yht. 5 Henkilöstöryhmät yhteensä 3 Isotooppitutkimuksissa mitataan potilaalle annetun radioaktiivisen merkkiaineen jakaumaa gammakameralla tai PET kameralla. Tiloissa käsitellään ja varastoidaan radioaktiivisia avolähteitä. Isotoopin antamisen jälkeen myös potilas säteilee. Tilojen on täytettävä Säteilyturvakeskuksen ja Fimean (ent. Lääkelaitos) viranomaismääräykset. Radiolääkkeiden hankinta toteutetaan yhdessä HUS apteekin kanssa. Yhdistelmälaitteet (PET TT ja SPECT TT) tuottavat röntgensäteilyä. Laitteet ovat painavia ja kuvaushuoneiden seinissä on oltava sädesuoja. Myös radiolääkkeiden valmistukseen tarvittavat laminaarikaapit ja isolaattorit ovat painavia paksun lyijysuojauksen vuoksi. Nämä asiat on otettava huomioon laitteiden sijoituksessa ja kuljetuksessa. 6.5.7. Kliininen neurofysiologia Kliinisen neurofysiologian (KNF) osaston tehtävänä on huolehtia HYKSin Helsingin alueen aikuispotilaiden kliinisen neurofysiologian palveluista. Myös Helsingin kaupungin terveydenhuolto lähettää potilaita suoraan tutkimuksiin. Tutkimuksia suoritetaan lisäksi ulkokuntalaisille potilaille maksusitoumuksen perusteella.

25 Toiminta Kaavio 3. KNF:n tutkimusten jakautuminen tutkimusryhmittäin 29 Tutkimusten jakautuminen tutkimusryhmittäin v. 29 1 % 9 % 22 % 59 % ENMG EEG UNITUTKIMUKSET MUUT Taulukko 38. Kliinisen neurofysiologian vastuualueen tutkimukset (lkm) 29 Vastuuyksikkö kp Tutkimukset, lkm KNF osasto, Hyvinkää 8642 4 165 Knf osasto, Peijas 8599 1 66 KNF osasto, LUS 4481 2 256 Knf osasto, Jorvi 2481 2 416 Knf osasto, Lns 8336 1 793 Knf osasto, Meilahti 886 9 92 Vastuualue yhteensä v. 29 21 382

26 Taulukko 39. Meilahden KNF:n tutkimuksia lähettävät yksiköt 29 HUS lkm Neurologia 364 Neurokirurgia:IOM,muut Töölö 65 Kirurgia Meilahti,Kir.sair,Töölö,Herttoniemi 1141 Psykiatria 63 Fysiatria 369 Sisätaudit (Ppkl,Päiv.os 22,Teho os.21,23,27,ccu) 675 Sisätautios. 112 Korvapkl:embletta,botox 412 Iho ja Allergiasair.Embletta 251 Kirurginen sair Qst,Meg,Blink 114 Työterveysasema 137 Helsingin kaupunki Neurologian pkl,kunt.pkl 455 Vammaisneuvola 9 Terveyskeskukset 136 Fysiatria 274 Sisätaudit Laakso,Malmi 95 Työterveysasema 41 Jorvi Kirurgia 2 Neurologia 7 Fysiatria 5 Peijas Kirurgia 5 Neurologia 4 Fysiatria 1 Hyvinkää Kipupkl 6 Muut 345 Yhteensä 993 Vuonna 29 tehtiin vastuuyksikössä yhteensä 993 tutkimusta. Laakson sairaalassa tehdään n. 2/3 kaikista osaston tutkimuksista. Elektroneuromyografia (ENMG) tutkimuksiin potilaat tulevat pääosin polikliinisesti, vuodepotilaita on n. 1%. Kaikki KNF:n erikoistekniikkaa vaativat ENMG tutkimukset on keskitetty Meilahden toimipisteeseen. Kestoltaan tutkimukset vaihtelevat potilaasta ja tutkimuksen laajuudesta riippuen puolesta tunnista kahteen tuntiin. Meilahdessa elektroenkefalografia (EEG) potilaat ovat pääosin vuodepotilaita, polikliinisten potilaiden osuus on. 5%. Vuodeosastoilta tulevat potilaat pyritään tutkimaan kahden päivän sisällä lähetteen saapumisesta osastolle, pääosin tutkimukset tehdään jo samana päivänä kuin lähete on saapunut. Päivystystutkimusten kohdalla tutkimukset tehdään sitä mukaan kuin tieto päivystystutkimuksen tarpeesta KNF:lle tulee. Tavalliseen EEG tutkimukseen varataan aikaa n. 1 tunti 15 minuuttia. Osastorekisteröinteihin kuluu aikaa hieman enemmän johtuen siirtymisajasta potilaan luo. Meilahteen on lisäksi keskitetty erikoistutkimukset, kuten esim. WADA EEG:t (yhteistyössä röntgenin, puheterapian ja psykologin kanssa, kesto n. 4 tuntia) sekä muut erikoisjärjestelyjä tarvitsevat rekisteröinnit.

27 Tilat Meilahden KNF osastoon (886) kuuluu tällä hetkellä kaksi toimipistettä, Meilahden sairaalan kolmannessa kerroksessa sijaitseva toimipiste sekä Laakson sairaalaan rakennus 4:ssä sijaitseva toimipiste. Meilahden toimipisteen neliömäärä on n. 3 m 2 ja Laakson toimipisteen neliömäärä on n.5 m 2 tutkimus ja toimistotilojen osalta. Lisäksi tulevat käytävätilat vyörytyksineen. Meilahden potilastornin saneerauksen ajaksi KNF osaston Meilahden toimipiste siirtyy väistötiloihin magneetilta vapautuviin tiloihin Meilahden sairaalan 1.kerrokseen, ns. parakkisiipeen. Väistötilojen neliömäärä on n. 6 m 2 (huoneistoala). KNF osaston väliaikaista toimintaa varten tilat soveltuvat KNF:n käyttöön varsin pienillä korjauksilla. Neliömäärään sisältyy paljon teknistä tilaa, joka on tutkimus ja toimistokäyttöön soveltumatonta. Työnjako Meilahden ja Laakson toimipisteiden välillä: Laakson toimipiste huolehtii polikliinista EEG ja ENMG tutkimuksista, unitutkimuksista, tuntokynnysmittauksista ja hoitajien tekemistä neurografioista. Meilahden toimipiste vastaa päivystys ja muista kiireellisistä tutkimuksista sekä HUSin vuodeosastojen potilaiden tutkimuksista. Meilahden sairaalan päivystysalueen potilaille (ppkl, päivystysosasto 22, teho 27, teho 21, muut vuodeosastot) tehdään päivittäin useita rekisteröintejä oman osaston ulkopuolella. Valtaosa Meilahden sairaalan KNFosaston tutkimuksista tehdään sairaalassa sisällä oleville potilaille (vuodeosastot, tehovalvonta, päivystysalue), myös polikliinisia potilaita käy, varsinkin ENMG tutkimuksissa. Kulku väistötiloihin Kolmiosairaalasta tai viereen rakennettavasta viipalesairaalasta on vielä avoin. Vuodepotilaita pitää kuljettaa joko ulkokautta tai sitten väliaikaisia tunnelia pitkin työmaa alueen läpi. Suunnitelmissa on siirtää toiminta potilaan vuoteen vierelle aina silloin, kun se on mahdollista tilatun tutkimuksen kannalta. Pysyvien toimipisteiden lisäksi KNF osasto tekee intraoperatiivisia monitorointeja Töölön sekä Lasten ja Nuorten sairaaloiden leikkaussaleissa. Ulkoklinikoilla (Töölön sairaala ja Kirurginen sairaala) tehdään lisäksi muutamia yksittäisiä tutkimuksia (ENMG, SEP, EEG). Tutkimusten suorittaminen eri kiinteistöissä vaatii aina huomattavasti enemmän aikaa ja suunnittelua kuin tavalliset rutiinirekisteröinnit. Talous Taulukko 4. Kliinisen neurofysiologian tilinpäätös 29, 1 1/21 Tuloslaskelma (1 euroa) Tilinpäätös 29 Tuloslaskelma 1 1/21 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot 4 677 4 676 1 4 41 2 844 936 28 349 267 267 239 3 84 3 84 3 852 2 382 774 216 48 49 49 181 Tilikauden tulos 28 23

28 Henkilöstö Taulukko 41. Kliinisen neurofysiologian vastuualueen henkilöstön ammatillinen jakauma lokakuussa 21 Henkilöstöryhmä Hlö.lkm Tot työ% Tot htkk Tot htv Tot työ%, säänn Tot htkk, säänn Henkilöstöryhmät yht. 68 73,22 49 4 72,87 48 Hoitohenkilökunta yht. 41 7,53 28 23 7,23 28 Lääkärit yht. 16 7,51 11 9 69,95 11 Muu henkilökunta yht. 6 94,7 6 5 93,65 6 Erityistyöntekijät 5 79,87 3 3 79,87 3 6.5.8. BioMag tutkimuslaboratorio Meilahden sairaalaan BioMag tutkimuslaboratorion (BioMag) omistavat ja rahoittavat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS), Helsingin yliopisto (HY), ja Teknillinen korkeakoulu (TKK)/Aalto yliopisto (AY). Laboratorion tehtävä on neuro ja kardiomagneettinen tutkimus, sen hyödyntäminen potilastyössä, näihin liittyvä yhteistyö muiden tutkimuslaitosten kanssa ja laitteistokehitys. BioMag on HUSLABin hallinnoima, ja sen toimintaa ohjaa omistajien edustajista muodostettu johtoryhmä. Laboratorion mittaukset ovat pääosin käytössä tieteellisessä tutkimuksessa. BioMag on vuokrannut laitteistojaan kuntalaskutettujen kliinisten tutkimusten tekemiseen; näiden osuus mittauksista oli 7% v. 29. Vakinaisen henkilöstön lisäksi 24 määräaikaista tai apurahatutkijaa työskenteli laboratoriossa omistajaosapuolien hankkeissa eri mittaisia yli kuukauden kestoisia aikoja v. 29. Laboratoriossa on magnetoenkefalografia (MEG) ja magnetokardiografia (MKG) laitteistot, kumpikin omassa magneettisesti suojatussa huoneessaan, navigoitu transkraniaalinen magneettistimulaatio (ntms) laitteisto ja lähi infrapunaspektroskopia (NIRSI) hieman tavallista korkeammassa huonetilassa. Keskeiset tunnusluvut näkyvät taulukossa 41 ja kaaviossa 4. Taulukko 42. BioMag tutkimuslaboratorion keskeiset tunnusluvut 29 vy nro vastuuyksikkö henkilöstö lkm 8862 BioMaglaboratorio tutkimuksia lkm toimintatuotot (teur) toimintamenot (teur) tilikauden tulos (teur) 4 522 611 629 18 Opetusministeriö nimesi v. 29 BioMagin ja AY:n Advanced Magnetig Imaging keskuksen ja Kylmälaboratorion aivotutkimusksikön muodostaman Center of Systems Neuroimaging infrastruktuurin merkittäväksi kansalliseksi infrastruktuuriksi. Vuoden 21 aikana on neuvoteltu uusista hallinnollisista järjestelystä, jossa nämä kolme yksikköä integroitaisiin yhden johtoryhmän alaiseksi. Järjestely toteutunee v. 211 aikana. BioMagin erikoistuminen kliiniseen bioelektromagnetismitutkimukseen tämän konsortion sisällä tulee jatkossakin vaatimaan strategisen sijainnin sairaala alueella ja läheistä yhteistyötä kliinisen neurofysiologian, neurologian ja kardiologian vastuualueiden kanssa.

29 Toiminta Omistajat ovat käyttäneet laitteistoja oheisen kaavion 5 mukaisesti. V. 29 valmistui kuusi väitöskirjaa, kolme HY/HUS ja kolme TKK/AY affiliaatiolla. BioMag laboratoriossa tehdään MEG, MKG NIRSI ja ntms mittauksia, vuosittain yhteensä 5 8 kpl (kaavio 6). Mittausten kliinisiä sovelluksia on kehitetty yhteistyössä laitteita valmistavien suomalaisten yritysten (Elekta Neuromag Oy; Nexstim Oy) kanssa. BioMag/HUSLAB on kirjattu Työ ja elinkeinoministeriön terveys ja hyvinvointialan strategisen huippuosaamisen keskittymän (SalWe SHOK) Mielen ja kehon eliksiirit ohjelman tutkimusosapuoleksi, joten yhteisprojektit laitteita kehittavän teollisuuden kanssa tulevat todennäköisesti monipuolistumaan. Laboratorio osallistuu myös uudentyyppisen MEG MRI laitteiston kehitykseen tähtäävään AY:n TKK:sta koordinoituun EU projektiin sen kliinisenä testauspaikkana. Kaavio 4. BioMag tutkimuslaboratorion käyttäjien jakauma 29 BIOMAGIN KÄYTTÄJÄRYHMÄT 29 MUUT 18 % NM 1 % TKK 16 % HUS 42 % HUS HY TKK MUUT NM HY 23 % Kaavio 5. Vuosittaiset mittaukset 9 8 7 6 5 4 3 2 1 95 97 99 1 3 5 7 9

3 Tilat BioMag laboratorion tilat sijaitsevat Meilahden sairaalan laboratoriosiiven P ja T kerroksissa. Laboratorion käytössä on 652 m 2 (taulukko 42); mistä toimisto ja tietokoneanalyysitilaa on n. 215 m 2, laboratoriotilaa n. 15 m 2 ja liikenne, odotus ja yhteistilaa n. 25 m 2. Jyvitetty pintaala on 11 m 2. Taulukko 43. BioMag tutkimuslaboratorion tilat 21 Vuokranantaja Kp Vastuuyksikkö Hyötyala, m2 Hlömäärä HUS Tilakeskus 8962 BioMag laboratorio 325 28 Toimistotila ja osa laboratoriotilasta on saneerattu v. 2. Tilat ovat kiinteistössä toistuvasti ilmeneviä vesi /vuotovahinkoja lukuunottamatta hyväkuntoiset, vaikkakin tilojen osittainen mataluus, sokkeloisuus ja ikkunattomuus rajoittavat niiden käyttöä. 7. HUSLABin erikoisalojen kehitysnäkymiä 7.1. Kliininen kemia ja hematologia Kliinisen kemian ja hematologian vastuualueen analytiikka muodostaa keskeisen osan sekä kiireellisestä että elektiivisestä diagnostiikasta ja hoidon seurannasta. Automaation lisääntyminen mahdollistaa analytiikan keskittämisen suureen keskuslaboratorioon. Vain kiireellinen päivystystutkimukset jäävät tehtäviksi alueellisiin sairaalalaboratorioihin. Hoito osastojen itse suorittaman vieritestauksen merkitys korostuu erityisesti päivystysanalytiikassa. Uudessa toimitalossa analytiikka on järjestynyt prosessien mukaisesti siten, että samalla tuotantolinjalla/samassa laboratoriossa suoritetaan usean eri näytetutkimusalan analytiikkaa tai tuotekehitystä. Kliininen päätöksen teko pohjautuu yhä enemmän usean eri laboratorioalan tutkimustulosten yhdistämiseen. Tämä edellyttää läheistä yhteistyötä eri laboratorioerikoisalojen asiantuntijoiden kesken. Kliinisen kemian alalla uusien biomerkkiaineiden ja molekyylien diagnostiikka lisääntyy. Analyysimenetelmistä erityisesti massaspektrometria tulee kasvamaan. Analytiikka ja polikliininen näytteenotto on keskitetty uudisrakennukseen mahdollistaen henkilökunnan tehokkaan käytön. Vuodeosasto ja päivystysnäytteenoton järjestäminen on haaste, joka on ratkaistava laboratorion ja hoitoyksiköiden yhteistyönä. Peruskemian ja hematologian analytiikka ja eritetutkimukset Peruskemian ja hematologian analytiikka on jo nykyisellään pitkälti automatisoitua analytiikkaa. Uudessa toimitalossa nyt erilliset kemian ja hematologian linjastot on mahdollista yhdistää ja linjastolla voidaan analysoida myös virtsa ja punktionestenäytteitä. Virtsan kemiallinen seulonta ja partikkelilaskenta voidaan keskittää HUSLABissa muutamaan suureen sairaalalaboratorioon. Punktionesteiden solulaskenta suoritetaan valtaosin automatisoidusti verenkuva analysaattoreilla. Uuden toimitalon linjastolle voidaan keskittää kliinisen kemian alueellista analytiikkaa erityisesti Helsingin, Espoon ja Vantaan alueelta. Immunokemian analytiikka Pääosa kliinisen kemian ja hematologian vastuualueen immunoanalytiikasta voidaan keskittää automaatiolinjastolle, jolle voidaan keskittää myös tällä hetkellä mikrobiologian vastuualueella tehtävää serologista analytiikkaa. Prosessien keskittämisestä huolimatta lääketieteellinen asiantuntijuus säilyy kunkin laboratorioerikoisalan edustajilla. Osa immunokemiallisista, pienien näytemäärien erikoistutkimuksista (mm. ELISA määritykset) jää tehtäväksi automaatiolinjaston ulkopuolella. Nämä analyysit on mielekästä tehdä yhdessä, eri vastuualueiden erikoistutkimuksia suorittavassa erikoisanalytiikan laboratoriossa, joka hyödyntää auto

maatiota esikäsittelyssä, pipetoinnissa ja analysoinnissa ja jossa yhdestä näytteestä voidaan samanaikaisesti suorittaa useita immunomäärityksiä (multiplexing). Erikoishematologia Hematologian morfologiset ja virtaussytometriset tutkimukset tehdään yhteisessä laboratoriossa patologian vastuualueen kanssa ja läheisessä yhteistyössä molekyylipatologian laboratorion kanssa. Erikoishematologian laboratorion työ tulee säilymään varsin käsityövaltaisena, joskin morfologisten tutkimusten apuna voidaan hyödyntää automaattimikroskopiaa. Asiantuntijakunta säilyy lääkärivaltaisena, mutta mm. virtaussytometrian kehitystyö vaatii solubiologian erityisosaamista. Hyytymistutkimusten erikoislaboratorio integroituu toiminnallisesti osaksi erikoisanalytiikan laboratoriota. Tämä mahdollistaa yhteisten esikäsittelyautomaattien ja analyysilaitteistojen hyödyntämisen. Hyytymistutkimusten asiantuntijat toimivat läheisessä yhteistyössä HUS:n hyytymishäiriöyksikön ja HUSLABin molekyyligenetiikan laboratorion kanssa. Muu erikoisanalytiikka Kliinisen kemian vastuualueen HPLC ja massaspektrometria analytiikka lisääntyvät ja laajentuvat nykyisestä lääkeaineiden, steroidihormonien, aminohappojen ja orgaanisten happojen analytiikasta myös mm. peptidi ja proteiinianalytiikkaan. Suomessa nyt projektiluotoisesti käynnissä oleva vastasyntyneiden aineenvaihduntatautien seulonta laajenee koko maahan. Tämä analytiikka on mielekästä keskittää Suomessa yhteen laboratorioon. Mikäli keskittäminen tehdään HUSLABiin, lisää se massaspektrometria analytiikan tarvetta huomattavasti. Uudessa toimitalossa HPLC ja massaspektrometria analytiikka keskistetään erikoisanalytiikan laboratorioon, jossa voidaan suorittaa keskitetysti kaikkien vastuualueiden analytiikkaa. Muu kliinisen kemian ja hematologian vastuualueen erikoisanalytiikka (esim. mitokondriotautien tutkimukset) kehittyvät yhteistyössä muiden HUSLABin erikoisalojen (patologia ja molekyyligenetiikka) kanssa. Riskiseulonta tyyppiset tutkimukset lisääntyvät. Raskausajan seulonnat laajenevat 21 trisomian seulonnan lisäksi muiden sikiön riskitekijöiden ja raskauskomplikaatioiden seulontatutkimuksilla. Myös muiden sairauksien seulontatutkimukset lisääntyvät. Seulontatutkimukset vaatinevat oman toimintaympäristön. Erikoisanalytiikan laboratorioissa näytteen esikäsittely, pipetointi ja analytiikka on pitkälti automatisoitu, mutta vaatii edelleen myös laboratoriohoitajien ja kemistien käsityötä. Erikoisanalytiikan laboratoriot toimivat myös tuotekehityslaboratorioina. Lisäksi uudisrakennuksessa tarvitaan tila uusien laitteiden validointia varten. Verikeskustoiminta Verensiirto ilman sopivuuskoetta (type and screen) yksinkertaistaa verensiirtotoimintaa. Verensiirtotutkimukset ja verituotteiden välitys tapahtuvat verikeskuksessa, joka toimii lähellä Meilahden sairaalankokonaisuuden päivystysaluetta ja leikkausosastoa. Näytteenotto Näytteenoton järjestäminen tulee olemaan yksi laboratorion suurimmista haasteista erityisesti, jos uusi toimitalo ei sijaitse sairaalakiinteistöjen välittömässä läheisyydessä. Polikliininen näytteenotto voidaan pitkälti keskittää uuteen toimitaloon sijoittuvaan näytteenottopisteeseen, joka palvelee niin sairaalan polikliinisiä potilaita, tutkimusprojektien potilaita kuin perustervey 31

denhuollon potilaita. Näytteenottopisteessä otetaan kaikkia HUSLABin näytetutkimusalojen näytteitä ja näytemuotoja. Lisäksi näytteenottopisteessä voidaan tehdä perusterveydenhuollon tasoisia kliinisen fysiologian tutkimuksia (esim. EKG, spirometria). Keskitetyn näytteenottopisteen lisäksi tarvitaan vain yksittäisiä pieniä sairaalakiinteistöihin sijoitettuja näytteenottopisteitä (lapsipotilaita, liikuntarajoitteisia potilaita ja muita erityisryhmiä varten). Sairaalan vuodeosastojen näytteenottovastuu jakaantuu HUSLABin ja hoitoyksiköiden henkilökunnan kesken. Näytteenoton järjestämisestä, koulutuksesta, perehdytyksestä ja laadusta vastaa laboratorion henkilökunta. Laboratorion henkilökunta suorittaa päivittäin yhden tai muutaman näytteenottokierron vuodeosastoilla, jolle ei kiireelliset näytteenotot keskitetään. Muusta vuodeosastojen näytteenotosta vastaa hoitoyksikön henkilökunta. Päivystysalueella näytteenotosta vastaa pääasiassa päivystysalueen henkilökunta. Hoitoyksiköissä toimii näytteenottajakoulutuksen saaneita lähi/perus/sairaanhoitajia. Vieritestaus Hoitoyksiköiden itse tekemä vieritestaus on merkittävästi laajempaa kuin tällä hetkellä. Päivystysalueiden ja teho/leikkausosastojen kiireellinen analytiikka perustuu verensiirtotutkimuksia lukuunottamatta pääosin hoitoyksikköön sijoitettuihin vieritestauslaitteisiin, joilla voidaan tehdä mm. glukoosin, verikaasujen, elektrolyyttien, perusverenkuvan, perushyytymistutkimusten, sydänmerkkiaineiden, tulehdusmerkkiaineiden yms. kiireellisten tutkimusten analytiikkaa. Vieritestaus suoritetaan laboratorion omistamilla ja koestamilla laitteilla laboratorion ammattilaisten ohjauksessa. Päivystysalueilla ja leikkaus/teho osastoilla toimii laboratoriohoitajia, jotka ohjaavat hoitohenkilökunnan suorittamaa näytteenotto ja vieritestaustoimintaa. Vieritestaustoiminnan tueksi laboratorion uudisrakennukseen tarvitaan tila, jossa vieritestauslaitteita ja reagensseja voidaan validoida ja testata ja jossa voidaan kouluttaa vieritestauslaitteiden käyttäjiä. Päivystystutkimukset Kiireellisimmät päivystystutkimukset (vastauksen toimitusaika alle 6 min) suoritetaan päivystysalueelle sijoitetuilla, laboratorion ohjauksessa olevilla vieritestauslaitteilla päivystysosaston henkilökunnan toimesta. Tutkimukset, joiden kiireellisyysaste on tätä vähäisempi, analysoidaan laboratoriossa. Henkilöstön tarve ja käyttö Näytteenottotoiminta sitoo runsaasti henkilöresursseja. Näytteenottotyön jakaantuminen tulevaisuudessa kaikkien laboratorioalojen ja hoitoyksiköiden henkilökunnan kesken on välttämätöntä vuodeosastopotilaiden hoidon vaatiman laboratoriopalvelun turvaamiseksi. Polikliinisen näytteenoton keskittäminen Meilahden alueella laboratorion uudisrakennukseen edistäisi näytteenottohenkilökunnan riittävyyttä ja mahdollistaisi joustavan henkilökunnan käytön näytteenotossa ja analytiikassa. Laboratoriohoitajia tulisi myös sijoittaa hoitoyksiköihin, jotta laadukas näytteenottotoiminta ja vierianalytiikka turvataan. Analytiikan tarvitsema henkilöstöresurssi vähenee automaation lisääntyessä ja prosessien yhtenäistyessä. Kuitenkin verikeskus, erikoishematologia, muu erikoisanalytiikka ja tuotekehitys vaativat tulevaisuudessakin vähintään nykyistä vastaavan lääkäri/kemisti asiantuntijaresurssin. Suhde muihin laboratorioaloihin Kliinisen kemian ja hematologian vastuualueen prosesseissa on runsaasti yhteisiä elementtejä muiden HUSLABin näytetutkimusalojen kanssa. Automaatiolinjasto tulee palvelemaan 32

kaikkia näytetutkimusaloja, vaikkakin kliininen kemian on sen suurin käyttäjä. Erikoisanalytiikasta erityisesti hematologinen morfologia, virtaussytometria ja massaspektrometria ovat analyysikokonaisuuksia, joita on mielekästä kehittää ja toteuttaa eri erikoisalojen välisenä yhteistyönä. Yhteistyö kliinisen kemian ja molekyyligenetiikan/molekyylipatologian välillä lisääntyy mm. malignien veritautien, hyytymistutkimusten ja farmakologian osalta. Tilavaatimukset Kliinisen kemian ja hematologian toiminnot tulevat organisoitumaan uudisrakennuksessa prosessien mukaisesti ja osin samoihin tiloihin muiden erikoisalojen prosessien kanssa. Kokonaisuutena tarvittavan tilan määrä ei lisäänny nykyisiin tiloihin verrattuna, vaikka analytiikan ja näytteiden määrä kasvaa, koska lisääntyvä automaatio, päällekkäisten toimintojen karsiutuminen ja prosessien yhdistyminen tehostaa tilan käyttöä. Uudishankkeessa joudutaan kuitenkin ottamaan huomioon nykyisten toimitilojen rajoituksista johtuvat lisätarpeet. Vuodeosastoilta, teho ja leikkausosastoilta sekä päivystysalueilta tarvitaan luotettava näytteenkuljetusyhteys laboratorion uudisrakennukseen. Uudisrakennukseen sijoittuvien tilojen lisäksi kliinisen kemian ja hematologian vastuualueen toiminnot tarvitsevat tiloja myös sairaalakiinteistöistä. Verikeskustoiminta Meilahden alueella lisääntyy HYKS:n kliinisten toimintojen keskittyessä Meilahden kampukselle. Verikeskus tarvitsee nykyistä laajemmat tilat päivystyspoliklinikan ja leikkausosaston läheisyydestä. Verikeskuksesta on oltava luotettava putkiposti tms. yhteys kaikkiin Meilahden alueen sairaalakiinteistöihin ja laboratorion uudisrakennukseen. Polikliininen näytteenottotoiminta keskittyy uudisrakennuksen näytteenottopisteeseen, mutta sen lisäksi mahdollisesti Lastenklinikalla ja Meilahden sairaalassa/kolmiosairaalassa tarvitaan näytteenottopiste, joka palvelee sairaalan polikliinisten potilaiden erityistarpeita rajoitetuin aukioloajoin. 7.2 Perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut Vastuualueen tavoitteena on luoda toimiva ja hyvin palveleva toimipisteverkko, jossa olisi eritasoisia toimipisteitä: Täyden palvelun pisteet, joissa tehtäisiin koko näytteenotto ja tutkimusvalikoimaa, perustason pisteet, jotka palvelisivat keskikokoisen terveysaseman väestöä sekä liikkuvalla toiminnalla hoidettavat pisteet, jotka sijoitettaisiin keskeisille paikoille hajaasutusseuduilla. Myös laitos ja kotinäytteenoton tarve lisääntyy jatkossa. Laboratorioiden aukioloajat olisivat niinikään porrastettuja ja täyden palvelun pisteet tarjoaisivat myös ilta ja lauantaiaikoja. Ajanvarausjärjestelmää (internet pohjainen) tullaan hyödyntämään harkitusti. Tiedossa olevat muutokset laboratorioverkkoon ja niiden vaikutukset kapasiteettiin Espoon laboratorioverkon kehitys Espoon laboratorioverkkoa supistetaan vuoden 21 loppuun mennessä siten, että 4 yksikköä suljetaan, jolloin jäljelle jää 5 kokoaikaista laboratorioita sekä 1 ajanvarauksella toimiva laboratorio. Jäljellä jäävät Espoonlahden, Tapiolan, Puolarmetsän, Samarian ja Leppävaaran toimipisteet. Lisäksi Kalajärvelle jää ajanvarauslaboratorio kolmena päivänä viikossa. Näihin jääviin tiloihin lisätään suljettavien paikkojen näytteenottotilojen verran lisätiloja palvelemaan laajempaa asiakaskuntaa. Espoon väkiluku on 244 221 asukasta, kasvua on noin 1,2 % vuodessa. Väestö kasvaa kaikilla alueilla: Suur Leppävaara kasvaa eniten noin 8 2 asukkaalla, Vanha Espoo kasvaa 7 7, Suur Espoonlahti lähes 6 ja Suur Matinkylä 5 4 asukkaalla. 33

Asiakkaiden oletetaan ohjautuvan heitä lähimpänä oleviin pisteisiin, jolloin yksiköiden kasvu olisi suhteellisen tasaista koko Espoossa. Nykyisellään on jo havaittavissa tiettyjen, suosituimpien kulkureittien varrella olevien pisteiden kuormittuminen, joka lisääntynee lakkautusten myötä. Näitä toimipisteitä pyritään vahvistamaan sekä suuremmilla henkilöstöresursseilla että tilaratkaisuilla (Tapiolan ja Leppävaaran toimipisteet). Helsingin keskustassa sijaitseva toimipiste eittämättä tukisi Espoon supistuvaa laboratorioverkkoa tarjoamalla 4 Helsingissä työssäkäyvälle espoolaiselle mahdollisuuden hoitaa laboratoriokäyntejään työmatkansa aikana. Taulukossa 44 nähdään väestön jakautuminen Espoon kaupungin alueella sekä näytteenottojen että näytteenottohuoneiden määriä. Taulukko 44. Väestön jakauma, näytteenottojen (Notto) ja näytteenottohuoneiden jakauma Espoossa v. 21 alussa ja sen jälkeen, kun palveluverkon supistus on tehty (Yhd.Notto) 34 Tekopaikka Notto/ 6kk Yhd.Notto/ 6kk Yhd.Notto/ pv Väkiluku Kopit Tulevat näytteen otto huoneet Asukkaita/ näytteenottohuone KIVENLAHTI 4 637 1 ESPOONLAHTI 12 821 17 458 145 55 741 5 6 9 29 TAPIOLA 16 424 2 162 164 42 435 4 6 7 73 SAMARIA 12 675 12 675 17 38 344 4 5 7 669 (KALAJÄRVI) 3 671 3 671 32 1 268 2 2 5 134 LEPPÄVAARA 15 564 24 21 197 59 111 3 7 8 444 VIHERLAAKSO 5 486 1 KILO 2 971 1 PUOLARMETSÄ 11 418 15 156 123 3 5 6 735 MATINKYLÄ 7 476 33 675 1 Taulukkoon on laskettu verinäytteenotot tammi kesäkuulta 21 aikuisilta ja lapsilta (notto/6 kk), väkiluku alueittain ja olemassa olevat verinäytteenottohuoneet. Yhdistetty notto/ 6 kk kuvaa alueiden palveluiden todennäköistä sijoittumista jäljelle jääviin laboratorioihin lakkautusten jälkeen. Arvio on tehty olettaen, että Kivenlahden asiakkaat käyttävät jatkossa Espoonlahden palveluita, Viherlaakson ja Kilon asukkaat käyttävät jatkossa Leppävaaran palveluita, mutta Samarian ja Kalajärven asiakkaat pysyvät ennallaan. Matinkylän alueen asiakasmäärä on jaettu puoliksi Tapiolan ja Puolarmetsän kesken. Olemassa olevien huoneiden lisäksi on arvioitu mahdollisuuksia lisätä verinäytteenottohuoneita olemassa oleviin tiloihin suljettavien tilalle. Asukas/näytteenottohuone sarakkeessa on laskettu asukasmäärä tiloja kohti, kun toimipisteverkko on valmis. Helsingin suunnitelmat Helsingin terveyslautakunnassa on käsitelty maaliskuussa 21 terveyskeskuksen esitys palveluverkoston uudistamisesta. Tämän pohjalta Helsinki on käynnistänyt selvitykset Paloheinän terveysaseman yhdistämisestä Maunulan terveysasemaan, Koskelan yhdistämisestä Oulunkylän terveysasemaan sekä Puistolan terveysaseman toimintojen siirtämisestä Jakomäen ja Suutarilan terveysasemille. Näillä suunnitelmilla on myös vaikutuksia laboratoriopalveluiden järjestämiseen. Puistolan terveysaseman laboratorio ottaa näytteitä n. 3 potilaasta kuukausittain. Jakomäen ja Suutarilan terveysasemilla ei ole omaa laboratorita. Kos

kelan sairaalan laboratoriossa käy kuukausittain n 25 asiakasta. Oulunkylän terveysaseman laboratorio lakkautettiin 21 alussa. Paloheinäläisten siirtyminen Maunulaan aiheuttaisi kapasiteettihaasteita Maunulan laboratoriossa, tähän asti laboratoriottoman Paloheinän asiakkaat ovat jakautuneet alueen eri laboratorioihin. Nämä muutokset aiheuttaisivat Keski ja Pohjois Helsingissä yhden suurehkon laboratorioyksikön verran lisätarvetta. Alueen kulkuyhteydet (juna ja bussit) kulkevat pääosin Helsingin keskustaan, eikä muuta näiden alueiden asukkaille yhteistä ja helposti lähestyttävää maantieteellistä sijaintia ole löydettävissä. Kalasataman uusi terveysasema saattaa vaikuttaa etelä ja itähelsinkiläisten laboratorion valintaan. Vantaan vaihtoehdot Vantaan terveyslautakunta linjannee syksyn 21 kuluessa tavoitteet terveysasemaverkon kehittämisestä.. Lisäksi keskusteluissa on noussut esiin mm. uusien asukas ja työpaikkakeskittymien (Marja Vantaa, Aviapolis) palveluiden järjestäminen. Väestönkehitysarviot ja työmatkaliikenne pääkaupunkiseudulla Helsingin seudulla asui vuonna 28 noin 1,3 miljoonaa ihmistä, joista noin miljoona asui pääkaupunkiseudun neljässä kunnassa (Espoo/ Vantaa/ Helsinki/ Kauniainen) ja 3 muualla ympäröivissä kunnissa. Pääkaupunkiseudun väestönkasvu painottuu suhteellisesti kehyskuntiin, vaikka pääkaupunkiseudun väestön määrällinen kasvu on selvästi suurin. Vuoteen 23 mennessä Helsingin väestön ennustetaan kasvavan noin 1,5 miljoonaan, eli 15 % nykyisestä. Pääkaupunkiseudun väestönkasvun arvioidaan olevan noin 12 % ja ympäröivien kehyskuntien 24 % vuoteen 23 mennessä. Pääkaupunkiseudulla työpaikan ja kodin väliä sukkuloi yli 11 henkilöä. Parissa vuosikymmenessä määrä on kaksinkertaistunut, ja sen ennakoidaan nousevan 17 vuoteen 225 mennessä. Helsingin, Vantaan ja Espoon välinen työmatkaliikenne on erityisen vilkasta. Helsingin työvoimasta noin 44 käy työssä muissa pääkaupunkiseudun kunnissa, espoolaisista noin 5 ja vantaalaisista noin 46. Työpaikkoja Helsingin seudulla oli vuonna 26 noin 7, joista vajaat 4 Helsingissä, noin 2 Espoossa ja Vantaalla sekä noin 1 lähiseuduilla. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on pääkaupunkiseudulla 27 % ja muualla Helsingin seudulla 9 %. Pääkaupunkiseudulla asuvien tekemistä henkilöauto ja joukkoliikennematkoista 43 % tehdään Helsingissä ja 24 % matkoista lähtee tai päättyy Helsinkiin. Joukkoliikenteen osuus on korkein (55 67 %) kantakaupunkiin suuntautuvilla matkoilla. Taulukossa 45 on näkyvissä metron nousijamäärät lokakuun arkipäivänä nousupysäkkien mukaan. Taulukko 45. Metron nousijamääriä lokakuun arkipäivinä Metroasema Henkilöt Ruoholahti 15 635 Kamppi 21 19 Rautatientori 27 543 Kaisaniemi 9 991 Hakaniemi 14 283 Sörnäinen 18 614 Herttoniemi 16 14 Itäkeskus 22 636 Kontula 11 956 Vuosaari 13 78 35

Espoon Länsimetro tulee ensi vaiheessa (v:een 215) välille Ruoholahti Lauttasaari Keilaniemi Otaniemi Tapiola Niittymaa Matinkylä. Toisessa vaiheessa (v:een 23) metro jatkunee Suomenojalle Iivisniemeen Soukkaan Espoonlahteen Kivenlahteen. Länsiväylällä kulkee kaupunkien rajan kohdalla noin 42 joukkoliikennematkustajaa vuorokaudessa. Julkisten kulkuvälineiden käyttäjien osuus on nykyisin Espoossa 31 % ja sen odotetaan nousevan metron myötä 35 %, eli 56 matkustajaan vuorokaudessa. Vuonna 29 Espoossa sijaitsevilta bussipysäkeiltä noustiin bussiin noin 121 kertaa arkivuorokaudessa. Leppävaaran asema oli Espoon ylivoimaisesti suurin joukkoliikenteen solmukohta. Syksyllä 29 Leppävaaran asemalta nousi vuorokaudessa juniin 1 2 matkustajaa ja busseihin 6 4 matkustajaa. Espoon asemalta juniin nousi 3 9 matkustajaa ja busseihin 3 8 matkustajaa. Tapiolan keskustan pysäkeiltä busseihin nousi 7 9 matkustajaa. Vantaalaisista reilut 4 on vuonna 27 käynyt töissä Helsingissä. Vantaalle menevä junarata on työssäkävijöiden käytössä, erityisesti Itä Vantaalta pääsee Tikkurilan liityntäpysäköinnin kautta helposti. Tikkurilaan on tulossa vuonna 214 ratayhteys Helsinki Vantaan lentokentälle, mikä lisännee junayhteyden käyttöä. Tikkurilan suuralueelta joka kolmas käy Helsingissä töissä, Myyrmäen suuralueelta vastaavasti 43 %. Kivistöstä käy Helsingissä töissä 36 % sekä Korsosta ja Koivukylästä 4 %. Pakkalalaisista 42 % työskentelee Helsingin puolella ja hakunilalaisista jopa 48 %. Kehyskunnista (Kirkkonummi, Siuntio, Vihti, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Kerava ja Sipoo) > 4 % työllisistä käy töissä Espoossa, Vantaalla, Helsingissä tai Kauniaisissa. Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen kanta asiakkaita on noin 23 % väestöstä, eli noin 3 henkeä. Kun puolet kaikista joukkoliikenteen matkoista kohdentuu kantakaupungin alueelle, on Helsingin keskustan läpi kulkevien ihmisten päivittäinen määrä noin 15. Mikäli puolet tästä määrästä valitsisi laboratoriopalveluidensa käyntipaikaksi keskustatoimipisteen, ja keskimääräinen kansalainen käy noin kerran vuodessa laboratoriossa, tulisi kuukausittaiseksi asiakasmääräksi keskustatoimipisteeseen 625 ja maanantaista lauantaihin jaettuina työpäivinä 25 asiakasta / päivä. Pirkanmaan laboratoriokeskuksen kahdessa keskustassa sijaitsevassa toimipisteessä käy asiakkaita kuukaudessa yhtä paljon, kuin kaikissa muissa alueen laboratorioissa (n=5) yhteensä, joten myös pääkaupunkiseudulla kysyntä keskustatoimipisteelle voi olla odotettua suurempaa. Tarkkoja arvioita potentiaalisista kävijämääristä on pelkkien liikenneselvitysten perusteella vaikea tehdä. Tampereen kokemusten perusteella keskustatoimipisteen kävijämäärissä merkittävää on tunnetuksi tekeminen, pääsy autolla/ julkisilla kulkuneuvoilla, asiakkaiden matkan varrella sijaitseminen jne. Mikäli toimipiste sijaitsee hyvien julkisen kulkuneuvojen yhteyksien päässä Helsingin keskustassa keskeisellä sijainnilla sekä laajoilla aukioloajoilla, on sen käyttöastetta mahdollista saada nostettua korkeaksi. Muutokset tutkimusmäärissä HUSLABin Helsingin terveyskeskuksen asiakkaista kolmannes tulee näytteenottoon Marevan lääkityksen säätöä varten otettavaa INR tutkimusta varten. Markkinoille on tullut lääkevaihtoehto, joka ei edellytä laboratoriokontrollointia.. On todennäköistä, että seuraavien 5 1 vuoden kuluessa jää varovaisesti arvioiden 25 % tämänhetkisistä perusterveydenhuollon laboratoriokäynneistä pois. Taulukossa 46 on laskelmat pääkaupunkiseudun muutamien kuntien yhteen lasketuista tutkimusmääristä, muutoksesta väestönkasvun kanssa, suurten ikäluokkien vanhenemisen vaikutuksista sekä INR tutkimusten poisjäännin vaikutuksista asiakasmääriin. Taulukossa on huomioitava seurannan suhteellisen lyhyt aikajänne (29 21), jolloin virheen mahdollisuus on kohtuullinen erityisesti gynekologisten näytteiden ja spirometrioiden kohdalla. 36

37 Taulukko 46. Pääkaupunkiseudun tutkimuslukumäärät 29, arvio 21 Hki/ Espoo/ Vantaa/ Kauniainen/ Hyvinkää/ Kerava/ Tuusula 29 lkm 21 arvio lkm Muutos tutkimusmäärissä (%/ v) Painotettu muutos %/ v 215 (sis. väestön kasvun,9 %) Suuret ikäluokat +4 % 215 INR poistunut 25 % 215 Pt NOtto (834) 1 63 599 1 51 934 1,1 1, 1 58 143 1 1 468 825 351 Pt EKG 12 (127) 125 897 128 592 2,1,2 137 496 142 996 142 996 Fl Gyn hoi (838) 2 152 2 16,7, 21 17 21 952 21 952 Fl NOtto (837) 11 383 14 7 23,6,2 15 44 15 645 15 645 Pt FVSpirD (2682) 2 614 4 766 82,3,2 5 83 5 286 5 286 Pt FVSpiro (268) 59 764 5,1, 87 839 839 Yhteensä 1 224 154 1 22 142 1 237 68 1 287 187 1 12 7 7.3. Kliininen mikrobiologia Immunoanalytiikan keskittyminen Infektioserologia, allergiatutkimukset ja proteiinikemia tulevat jo muutamassa vuodessa sulautumaan keskeisimmiltä analyyttisiltä prosesseiltaan toisiinsa. Suurin osa näiden alojen näytteistä voidaan analysoida keskitetysti yhteisissä pitkälti automatisoiduissa järjestelmissä. Valtakunnallisesti näytteet tulevat keskittymään yhä harvempiin laboratorioihin. Näissä varsinaisen analytiikan vaatima tilantarve ei juurikaan kasva nykyisestä, sillä vastaavasti analytiikan virtaviivaistaminen vapauttaa tiloja laajenemisen tarpeisiin. Osaa infektioserologian erikoistutkimuksista ei kuitenkaan voida 5 1 vuoden tähtäimellä täysin automatisoida, muun muassa siksi, etteivät suuret analysaattoreita ja reagensseja valmistavat yritykset näe niissä riittävää markkinapotentiaalia. Näitä ovat esim. monet bakteeriserologian jo nykyään puoliautomatisoidut EIA tutkimukset. Näitä erikoistutkimuksia on välttämätöntä tehdä valtakunnallisesti suurimmassa ja tasokkaimmassa yliopistosairaalassa. Paraikaa kehittyviä uusia teknologioita ovat monia vasta aineita samanaikaisesti mittaavat proteiinisirut ja Luminex tyyppiset ratkaisut sekä monia antigeeneja samanaikaisesti mittaavat vasta ainesirut. Nämä tulevat kuitenkin vasta kymmenkunta vuoden kuluttua syrjäyttämään yllämainitut puoliautomatisoidut erikoistutkimukset. Bakteriologia Bakteriologia, mykologia ja parasitologia säilyvät käsityö ja työvoimavaltaisina aloina vielä pitkään, sillä useimmat niitä automatisoivat järjestelmät (viljelyrobotit, automaattinen maljojen siirto inkubaattoreihin, maljojen automaattisen valokuvauksen jälkeiset tutkimukset jatkotutkimusroboteilla mukaan lukien massaspektrometrisesti tehtävät nopeat lajimääritykset) ovat vasta lähinnä prototyyppiasteella. Automatisoidut menetelmät tulevat jatkossa soveltumaan parhaiten yksinkertaisiin seulontatutkimuksiin kuten virtsaviljelyt ja nieluviljelyt. Vaativan märkäeriteviljelyn tarpeisiin ne eivät vielä pitkään aikaan sovellu mm. anaerobisten kasvuvaatimuksien vuoksi. Myöskään mikrobilääkeherkkyysmäärityksiin nämä menetelmät eivät sovellu. Tästä syystä bakteriologian tutkimukset eivät sovellu tehtäväksi geneerisessä automaatiolaboratoriossa eikä synergiaa sen kanssa löydy. Vaikka tulevaisuudessa keskussairaaloiden määrä tuleekin Suomessa puolittumaan, tullaan suurin osa bakteriologian näytteistä edelleen analysoimaan paikallisesti. Tähän on runsaasti perusteita. Niinpä niitä ei tulla suuressa määrin keskittämään ja näin ollen tilantarve ei suurissa laboratorioissa lisäänny. Kokonaan uusien teknologioiden (mm. massaspektrometria) soveltaminen mikrobidiagnostiikkaan voi muuttaa tässä kuvattua näkymää.

38 Mykologia, parasitologia ja mykobakteriologia Kansallista erityisasiantuntemusta vaativia tutkimuksia tullaan yhä enemmän keskittämään. Näitä ovat mykologian, parasitologian ja mykobakteriologian tutkimukset. Useat keskussairaalapiirit mukaan lukien useat yliopistosairaalat toivovat näiden alojen tutkimusten siirtämistä kansallisen referenssiyksikön statukseen omaavaan sairaalalaboratorioon (HUSLAB). Nukleiinihappoperusteiset menetelmät Virologiassa suuri osa tutkimuksista suoritetaan jo nykyään nukleiinihappoperusteisesti, mutta bakteriologiassa, mykologiassa ja parasitologiassa nukleiinihappoperusteinen analytiikka on vasta vähäistä. Se tulee näillä aloilla kuitenkin kymmenessä vuodessa kehittymään merkittävästi, joskaan ei vielä mittavassa määrin syrjäyttämään perinteistä teknologiaa. Niinpä kliinisen mikrobiologian laboratoriossa on tarkoituksenmukaista keskittää kaikki nukleiinihappotutkimukset yhteen yksikköön, samoilla high throughput laitteistoilla tehtäväksi. Mikrobiologian nukleiinihappomenetelmät on viritetty äärimmäisen herkiksi ja siksi nukleiinihappokontaminaatioiden ehkäisy erityisillä tila, laite ja reagenssiratkaisuilla on keskeistä. Siksi niitä ei voida keskittää samaan yksikköön molekyylipatologian ja molekyyligenetiikan nukleiinihappotutkimusten kanssa. Diagnostiikkakeskusten ja osaamiskeskusten kehittyminen Mikrobiologisen analytiikan kehittymisen rinnalle nousee tarve kehittää kokonaisvaltaista ja laaja alaista ymmärrystä siitä, miten analyysituloksia voidaan käyttää tarkoituksenmukaisimmin tautidiagnostiikassa ja hoidon seurannassa. Luotettavan analyysituloksen tuottaminen on diagnostiikan kulmakivi, mutta osa analytiikasta voidaan muuttuvassa maailmassa teettää muualla tasokkaissa laboratorioissa. Lääketieteellisen diagnostiikan tulee kyetä lääketieteen keinoin arvioimaan irrallisten analyysituloksien merkitystä ja yhdistämään tulokset sairaanhoidon tarpeisiin. Diagnostiikan tarpeiden ymmärtäminen ohjaa olennaisesti analytiikan kehittämistä. Niinpä merkittävä tulevaisuudessa vahvistuva trendi tulee olemaan kliinisen mikrobiologian asiantuntijoiden ja useiden kliinisten alojen erityisosaajien muodostamien diagnostiikkakeskusten tai vielä laajempialaisten osaamiskeskuksien kehittyminen. Tällaiset keskukset voivat muodostua useiden eri organisaatioiden tai tulosyksiköiden yhteistyönä, ja niissä korostuu intellektuaalisen kapasiteetin kertymä ja edelleen karttuminen. Eri alojen, organisaatioiden ja ammattiryhmien asiantuntijat tuovat keskukseen oman alansa kehitysnäkymiä ja näin syntyy lisäarvona uudenlaista, innovatiivista, poikkitieteellistä ja translationaalista tutkimus ja tuotekehitystoimintaa. Kliinisen mikrobiologian laboratorio voisi muodostaa diagnostiikkakeskuksen tai osaamiskeskuksen yhdessä infektiosairauksien, autoimmuunisairauksien ja allergian diagnostiikkaan ja hoitoon tarkoitettujen kliinisten yksikköjen kanssa. Keskukset voivat toimia suurelta osin virtuaalisina. Laboratorion tilantarpeen kannalta vaikutukset ovat vähäiset. Mikrobiologit ja kliinikot tulevat entistä enemmän työskentelemään rinnan, mutta toimistotilojen määrä ei juurikaan lisäänny. Yhteistä tutkimus ja tuotekehittelyä varten olisi tarkoituksenmukaista varata jonkin verran tiloja analytiikan lähettyviltä, mutta isoilla yliopistosairaalakampuksilla myös muita tiloja on tasokkaiden tutkimusryhmien käytettävissä 7.4. Patologia Viime vuodet ovat osoittaneet, että kudosdiagnostiikan merkitys lääketieteessä kasvaa. Tämä johtuu kehityksestä näytteenottotekniikoissa, näytteen käsittelyssä ja tutkimusmenetelmissä. Diagnostisessa patologiassa konventionaalinen histopatologia tulee jatkossakin ole

maan tärkein menetelmä. Sen korvaajaa ei ole näköpiirissä. Patologiassa kasvainten osuus näytemateriaalissa lisääntyy. Immunohistokemian ja DNA tekniikoiden merkitys tulee korostumaan histopatologian jalostettuna jatkeena. Sytologian merkitys sen sijaan vähenee eikä vähenemistä estä sekään, että irtosolunäytteestä voidaan erikoistekniikoilla saada entistä enemmän informaatiota. Perinteisen sytogenetiikan rooli tulee todennäköisesti pienenemään. Paine nopeampiin kiertoaikoihin kasvaa. Tähän ja laboratorioiden koon kasvamiseen liittyy tarve prosessinohjaukseen. Laboratoriotietojärjestelmiin kohdistuvat entistä suuremmat vaatimukset. Palvelurakenteen kehitys Patologian palvelutuotannon keskittäminen harvempiin ja suurempiin yksiköihin on todennäköistä. Tätä on jo merkittävästi tapahtunut Helsingin ja Uudenmaan alueella ja vähäisessä määrin Pirkanmaalla. Perusteena on ollut kustannushyödyn tavoittelu sekä prosessien yhdenmukaistaminen ja tehostaminen. Tulevaisuudessa vaikeudet patologityövoiman saamisessa voivat vaatia pienten yksiköiden sulkemista. Kiireellisten palvelujen, intraoperatiivisen pikadiagnostiikan, tarve on tähän saakka ollut ratkaiseva peruste terveydenhuollon yksikön oman patologian toimipisteen perustamiselle. Kevyempinä vaihtoehtoina voivat jatkossa tulla kyseeseen päivystyspisteet, joissa patologi ja laboratoriohoitaja toimivat vain tarvittaessa. Tällaisia yksiköitä voi olla vain suurilla toimijoilla. Patologian osaston olemassaolo voi toisaalta ohjata kirurgisen toiminnan suunnittelua. Muu kuin kiireellinen palvelu voidaan tuottaa keskitetysti suuremmassa yksikössä. Histopatologia Kudosnäytteen valmistustekniikka on perusteiltaan erittäin vanhaa ja sisältää runsaasti käsityötä. Automaatiota on ollut käytössä kudosprosessissa, värjäyksessä ja immunohistokemiassa. Viime aikojen kehitystä edustavat automaattinen valulaite ja robottimikrotomi. Näistä ensin mainittu on helposti käyttöön otettavissa ja hankintahinnaltaan kohtuullinen. Robottimikrotomi ei vielä soveltune suuren volyymin nopeaan rutiinilaboratorioon. Tämän päivän laitteet ovat aiempaa suurikapasiteettisempia ja nopeampia, mikä edesauttaa suurempien, keskitettyjen laboratoriokokonaisuuksien perustamista. Tulevaisuuden kudosprosessi on mahdollisesti kokonaan formaliini ja ksyleenivapaa. Mikäli formaliini ei poistu kokonaan laboratoriosta, sen käsittely ongelmajätteenä saattaa tulla pakolliseksi. Pienten koepalojen osuus kudosnäytteistä kasvaa leikkauspreparaattien kustannuksella. Entistä useammasta näytteestä tehdään tulevaisuudessa jatkotutkimuksia, ainakin immunohistokemialla ja nukleiinihappotekniikoilla. Kiertoaikojen lyhentäminen tulee välttämättömäksi. Tätä edellyttävät 1. talouden ja tehokkuuden vaatimukset, 2. lyhentyneet hoitojaksot ja 3. muun diagnostiikan nopeutuminen. Keinoina tulevat kyseeseen 1. siirtyminen työeräpohjaisesta prosessista jatkuvaan työnkulkuun, 2. mikroaalto kudosprosessi, 3. valurobotiikka ja 4. puheentunnistus lausuntojen laadinnassa. Näytteenvalmistuksessa on otettava käyttöön prosessinohjaus laiteliitäntöineen ja sitä tukeva tietojärjestelmä. 39

4 Sytologia Sytologian merkitys tulee entisestään vähenemään. Syynä on ennen kaikkea sen tuoman informaation rajoittuneisuus. Sytologia on jo osittain korvautunut histopatologialla (esim. eturauhasen ja rinnan ohutneulabiopsiat, mahan ja ruokatorven eksfoliatiivinen sytologia) ja muilla tekniikoilla (virtsan sytologia BTA testillä, morfologinen PAPA seulonta HPV DNAanalytiikalla). Immunohistokemia Immunohistokemian näytteenvalmistus tehdään tulevaisuudessa täysautomaattisilla laitteilla. Pyynnöt tehdään tietojärjestelmän kautta, joka välittää laitteelle tarvittavan ohjelmakoodin. Laitteet käyttävät esilaimennettuja vasta aineita ja erittäin herkkiä detektiomenetelmiä. Näytteenvalmistus on entistä nopeampaa. Pikadiagnostiikka (jääleikkeestä) tulee lisääntymään ja tehdään automaatilla. Immunohistokemian käyttö tullee moninkertaistumaan, mm. siksi että uusia vasta aineita kehitetään koko ajan. Toisaalta tarve kasvaa, erityisesti prediktiivisen ja prognostisen patologian alueilla. Suhde muihin laboratorioaloihin Patologian laboratorion tämänhetkisellä ydintoiminnalla, histopatologisella diagnostiikalla, on toistaiseksi vähän kosketuspintaa muihin laboratorioerikoisaloihin eikä tämä lyhyellä tähtäimellä tule merkittävästi muuttumaan. Tuotekehitys ja tutkimusrintamalla yhteisiä rajapintoja kuitenkin on etsittäessä ongelmalähtöisesti uusia diagnostisia työkaluja. Tästä esimerkkinä on uusien tuumorimerkkiaineiden kehittäminen. Yhteistä on muiden erikoisalojen kanssa eräiden tekniikoiden käyttö, mm. immunologisten menetelmien ja esimerkiksi virtaussytometrian. Hematologiassa on merkittävää synergiapotentiaalia kliinisen kemian ja patologian välillä. Hematologinen sytologia (periferisen veren morfologinen tutkimus, luuydintutkimus) ja merkittävä osa virtaussytometriasta kuuluu perinteisessä työnjaossa kliinisen kemian erikoisaloille. Samoista potilaista yhtaikaa otettuja näytteitä tutkitaan myös molekyylipatologian laboratoriossa ja patologit tutkivat aspiraationäytteen kanssa yhtaikaa otettuja biopsianäytteitä. Näiden tutkimusten tulkinnan yhdistäminen tuo synergiahyötyä ja parantaa diagnostiikan laatua. Tukiprosessit ovat luonnollisesti hyvin samanlaisia useilla erikoisaloilla. Henkilöstön tarve ja käyttö Automaation lisääntyminen ei mahdollista merkittävää henkilöstön vähentämistä, mutta sallii näytemäärien kasvun ilman suuria resurssilisäyksiä. Gynekologisen syövän joukkotarkastuksen tulevaisuus ratkaisee sytologiassistenttien tarpeen. Mikäli morfologinen seulonta poistuu tai sen osuus pienenee ratkaisevasti, vähenee tarve merkittävästi. Kustannukset Laboratorioiden keskittäminen suuremmiksi yksiköiksi tuo lisää tehokkuutta ja tuottavuutta, vähentää yksikkökustannuksia ja myyntihinta asiakkaalle tulee edullisemmaksi. Tarjonta tulee kuitenkin lisäämään kysyntää, erityisesti erikoistekniikoiden kohdalla. Tutkimusmäärät lisääntynevät ja patologian asiakkaalle aiheuttama kokonaiskustannus kasvaa. Tilatarpeet Vaatimukset toimitilalle eivät muuttune merkittävästi. Toisin kuin useilla muilla laboratorioaloilla, patologian laitteet ovat nykyisin jonkin verran suurempia kuin ennen. Työturvallisuusvaatimukset saattavat entisestään lisätä koneellisten ilmastointiratkaisujen tarvetta. E.m.

seikkojen vuoksi tulevaisuuden patologian laboratorion tilatarve voi olla nykyistä jossain määrin suurempi. 7.5. Perinnöllisyyslääketiede Genetiikan menetelmät ovat siirtymässä koko genomin kattaviin tutkimuksiin. Perinteinen karyotyyppitutkimus tulee korvautumaan molekyylikaryotyyppitutkimuksella kromosomien perustutkimuksena vuosien 211 212 aikana. Seuraavien 2 3 v sisällä sekvensointitutkimuksissa siirrytään high through put sekvensointiin. Näköpiirissä on siten myös tutkittavan koko genomin sekvensointi tai koko eksomin sekvensointi ko. menetelmällä. Myös SNPanalytiikka automatisoidulla syklisellä minisekvensoinnilla tulee lähivuosina määrältään edelleen kasvamaan. Tämä kehitys edellyttää tarvittavien investointien lisäksi koulutetun akateemisen henkilökunnan rekrytointia/ toimipaikkakoulutusta.. 7.6 Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede 7.6.1. Kliininen fysiologia KLF laboratorion lähiajan tärkeitä kehittämishankkeita ovat digi EKG toiminnan laajentaminen sekä Holteranalysointi ja rasitusverkostojen liittäminen siihen koko HUSin alueella. Lisäksi käynnissä on keuhkofunktiotutkimusten verkottaminen yhteiseen tietokantaan mahdollistaen paperittoman toiminnan. Meilahden kliinisen fysiologian laboratorion henkilökunta vastaa keväästä 21 alkaen Meilahden sairaalan lepo EKG rekisteröinneistä virka aikana. EKG rekisteröintejä suoritetaan sekä laboratorion näytteenoton yhteydessä sijaitsevassa kaksoishuoneessa (23 m2) että liikuteltavilla EKG laitteilla Meilahden tornin vuodeosastoilla. EKG tutkimuksia oli vuonna 29 noin 2 kpl ja työhön osallistuu kokopäiväisesti kolme perushoitajaa. Meilahden KLF laboratoriossa on lisäksi oma tutkimushuone työterveyshuollon EKG tutkimuksia varten. Samaa huonetta käytetään kuitenkin pääasiallisesti EKG pitkäaikaisrekisteröintien kytkemiseen. Meilahden KLF laboratorio on Suomen suurin EKG pitkäaikaisrekisteröintejä suorittava keskus, ja siellä analysoidaan sekä itse suoritettuja että muualla toteutettuja (Helsingin kaupunginsairaalat) rekisteröintejä. Tutkimusten kysyntä kasvanee entisestään keskitettyyn digitaaliseen tallennukseen siirtymisen myötä. Koko HUSin kattavan digi EKG järjestelmän (MUSE) käyttötuki ja ylläpito on Meilahden KLFlaboratorion henkilökunnan vastuulla. Nykyiset tilat (15 m2) sijaitsevat Meilahden sairaalan laboratoriosiivessä. Henkilökunta vastaa kaikkien HUSin alueella otettavien EKG tutkimusten (noin 2 rekisteröintiä päivässä) virhetilanteiden korjauksesta, käyttötuesta, käyttökoulutuksesta, ohjeiden ylläpidosta sekä laitekannan huoltojen ja uusimisen koordinoimisesta. Tiloja hyödynnetään jatkossa myös EKG pitkäaikaisrekisteröintien analysointiin. Keuhkofunktiotutkimusten ja rasituskokeiden kysynnässä ei odoteta tapahtuvan olennaista muutosta. Varsinkin spirometriatutkimusten osalta nykyiset riittämättömät tilat ovat rajoittaneet tutkimusmäärien kasvattamista. Siirtyminen sähköiseen tallentamiseen ja paperittomaan vastausmuotoon mahdollistaa laajemman asiakaskunnan palvelemisen mikä tarjoaa mahdollisia kasvunäkymiä sekä keuhkofunktiotutkimusten sekä rasituskokeiden osalta. Merkittävä osa keuhkofunktiotutkimuksia tehdään potilaille joilla on poliklinikkakäynti samana päivänä heti tutkimuksen jälkeen, minkä vuoksi toimitilojen täytyisi sijaita kohtuullisen kulkuyhteyden sisällä keuhkosairauksien klinikasta. Sydämen ultraäänitutkimusten kysyntä on kasvussa ja suunnitelmissa on tulevaisuudessa tarjota niitä terveyskeskusasiakkaille. Tällä hetkellä toiminnan aloittamiselle ei löydy tiloja, mikä osaltaan kasvattaa tulevaa tilatarvetta. 41

42 7.6.2. Isotooppilääketiede Isotooppilaboratorion tärkeimpiä kehittämishankkeita ovat PET toiminnan lisääminen kasvavaa kysyntää vastaavaksi uusien PET merkkiaineiden tullessa kliiniseen käyttöön. Tiloihin ei voida sijoittaa toista PET TT laitetta eikä syklotronia omavaraista radiolääketuotantoa varten, joka on tärkeää keskeytymättömän PET toiminnan varmistamiseksi. Gammakamerat on hankittu pääosin 2 luvun alkupuolella. Niitä on uusittava mm. lisääntyneen vartijaimusolmukekuvantamisen tarpeeseen. Tutkimusmäärien kasvun vuoksi ja tieteellisen tutkimustyön mahdollistamiseksi tarvitaan lisää lääkäri ja kemisti/ fyysikkotyövoimaa. Erityisesti radiolääkkeiden kehitys vaatii radiokemistin, jolla on mielellään myös radiofarmaseutin tutkinto. 7.7. Kliininen neurofysiologia Kliinisen neurofysiologian tavoitteena on saada Meilahden ja Laakson toimipisteet yhdistettyä ja keskitettyä toiminnat Meilahden sairaalan alueella sijaitsevaan keskuslaboratorioon. Henkilöstön määrän arvioidaan vuoteen 217 lisääntyvän muutamalla, kokonaismäärä olisi n. 32 henkeä. Nykyisten tutkimushuoneiden määrän lisäksi tehdään optio unilaboratoriolle. Unilaboratoriotoiminnan keskittäminen KNF:lle aiheuttaisi muutoksia myös työajan suhteen (ilta, yövuorot) ja silloin olisi henkilökuntaa saatava lisää. Etuna on tilojen ja laiteresurssien tehokkaampi käyttö henkilökunnan työskennellessä yhteisissä tiloissa. Uni ja ENMG tutkimusten osalta tutkimusmäärät tulevat lisääntymään entisestään. Potilaiden ohjaaminen kotona tehtäviin unirekisteröinteihin arvioidaan lisääntyvän n. 2%:lla. Toimintaa on jatkossa kahdessa eri tutkimushuoneessa nykyisen yhden sijasta. Koko päivän kestävät MSLT/MWT tutkimusten määrä todennäköisesti myös lisääntyvät. Näihin päiväaikaisiin rekisteröinteihin liittyvät myös edellisyön polygrafiarekisteröinnit, jotka pitäisi suorittaa seurannassa, mieluiten unilaboratorion tiloissa. Hoitajien tekemät neurografiamittaukset ovat myös kasvava tutkimusryhmä. Volyymia pystytään nostamaan lääkärityövoiman ollessa keskitetysti sijoitettuna, jolloin työt voidaan organisoida paremmin kuin nykykäytännössä. Tutkimukset päivystysalueella tulevat lisääntymään. Mikäli nyt suunniteltuja tiloja ei voida sijoittaa aivan Meilahden tornin ja kolmiosairaalan tai tulevan traumasairaalan yhteyteen, pitää KNF:lle saada päivystysalueen läheltä tilat päivystys ja monitorointitoimintaa varten. 7.8. BioMag laboratorio BioMag laboratorion tehtävänä on neuro ja kardiomagneettinen tutkimustoiminta, sen hyödyntäminen potilastyössä, ja laitteistokehitys. Suomessa kehitetyt maailman huippuluokan magnetoenkefalografialaitteisto (MEG), laboratoriossa tehtyyn kehitystyöhön pohjautuva navigoiva aivojen magneettistimulaatiolaitteisto (ntms), magnetokardiografialaitteisto (MKG) sekä lähi infrapunakuvantamislaitteisto (NIRSI) ovat käytössä sekä potilastyössä että tutkimuksessa. Laitteiden joustava yhteiskäyttö sairaalassa tekee BioMag laboratoriosta kansainvälisesti ainutlaatuisen. BioMag laboratorio toimi Suomen akatemian tutkimuksen huippuyksiköksi 22 7 nimeämän Helsingin aivotutkimuskeskuksen tärkeimpänä mittauspaikkana. Opetus ministeriön kaikki tieteenalat kattavassa valtakunnallisessa arviossa BioMag laboratorio, Aalto yliopiston (AY) kylmälaboratorion aivotutkimuskeskus ja AY:n AMI keskus (Center for systems neuroimaging) nimettiin vuonna 29 merkittäväksi kansallisen tason infrastruktuuriksi (18 hakemusta, 24 valittiin). BioMag laboratorio on myös keskeinen tutkimusosapuoli v. 211 käynnistyvässä Työ ja elinkeinoministeriön terveys ja hyvinvointialan strategisen huippuosaamisen keskittymän (SalWe SHOK) toiminnassa. Hankkeen yritysosapuolia kiinnostaa erityisesti sairaalaympäristössä tapahtuva kehitystyö.

Erityisesti ntms ja NIRSI tutkimusten määrän odotetaan kasvavan, minkä vuoksi tutkimuksille tarvitaan omat huoneet nykyisen yhteisen sijaan. Samalla tulee säilyttää mahdollisuus tehdä molempia tutkimuksia myös yhdistetysti, mikä onnistuu huoneiden sijaitessa lähellä toisiaan. MEG ja MKG laitteissa oletetaan siirryttävän kryocooler pohjaiseen nesteheliumin käyttöön (aikaisintaan v. 212). Tätä varten tulee magneettisesti suojattujen huoneiden viereen varata tila helium kaasupallolle, jonka tilavuus on ehkä n. 1 m 3. BioMag laboratorio osallistuu meneillään olevaan AY:sta koordinoituun maailman ensimmäisen koko pään MEG MRI laitteiston EU kehityshankkeeseen, erityisesti potilasmittauksiin. Kehitteillä olevan MEG MRI laitteiston käyttöönottoon valmistaudutaan. Laitteistoa varten tarvitaan sisäpinta alaltaan n. 15 m 2 magneettisesti suojattu huone. Laitteiston käyttöönotto lienee mahdollista aikaisintaan v. 213. Suunnitteilla on myös osallistuminen projekteihin, joissa AY:ssa kehitettyä nanopartikkelitietämystä yhdistetään MRI laitteistoon pohjautuvaan High Intensity Focused Ultrasound (HIFU) laitteiston kehitykseen. Tulemme hyödyntämään BioMag laboratoriossa jo olevia laitteistoja toiminnallisten aivoalueiden paikantamiseksi HIFU hoitojen yhteydessä. HIFU MRI laitteistoa varten arvioidaan tarvittavan n. 3 m2 sähköisesti suojattu huonetila ja n. 2 m2 konsoli ja potilasvalmistelutilaa. Laitteisto tulee sijoittaa siten, ettei se häiritse magneettisesti suojatuissa huoneissa tehtäviä tutkimuksia, mikä edellyttää sopivaa suuntaamista ja mahdollisimman pitkää etäisyyttä (ainakin yli 1 m). Laitteiston käyttöönotto lienee mahdollista aikaisintaan loppuvuonna 212. 43 8. Tilasuunnittelun tavoitteet Tilaa tarvitaan n. 8.1 milj näytetutkimukselle/v, n. 136 polikliiniselle näytteenotolle, n. 44 potilastutkimuksille ja HUSLABin hallinnolle. Näiden toimintojen käytössä on nykyisin käytössä n. 8 5 m2 (hyötyala) ja tilojen vuosivuokra on n. 5,3 M. Keskeisinä tilasuunnittelun lähtökohtina ovat mahdollinen pakkomuutto ja ainutlaatuinen tilaisuus keskittää tuotantoa, parantaa toimintoja ja saada aikaan kustannussäästöjä. HUS LABin tuotantotilat sekä tukitoiminnot (yleis, henkilöstö, tieto ja materiaalihallinto) ovat hajasijoitettuina useaan kiinteistöön, mistä aiheutuu toiminnallista haittaa. Päällekkäisiä toimintoja on erityisesti kliinisen kemian tuotannossa. Meilahden laboratoriosiiven tilat ovat ahtaat eivätkä salli tuotannon keskittämisen, näytevolyymien kasvun tai uuden analytiikan käyttöönoton vaatimaa laajenemista. HUSLABin toimitilat sijaitsevat erillään myös erikoisaloittain. Tämä malli ei mahdollista erikoisalojen välistä synergiaa, joka parhaimmillaan tuottaa toiminnallista ja taloudellista hyötyä. Osa HUSLABin nykyisistä toiminnoista on tiloissa, jotka on suunniteltu muuhun käyttötarkoitukseen (kliinisen kemian ja genetiikan tilat Naistenklinikalla). Seurauksena on tilankäytön alhainen tehokkuus. HUS yhtymän näkökulma HUSLABin tilahankkeen toiminnallinen valmisteluvastuu ja rahoituspäätös kuuluvat HUSkonsernihallinnolle. Ne ovat osa Meilahden suuria rakennushankkeita ja yhtymän kokonaistaloutta. Erityinen huomio on kiinnitettävä saavutettavaan toiminnalliseen ja taloudelliseen hyötyyn sekä yhteensovittamiseen muun toiminnan ja muiden rakennushankkeiden kanssa.

44 Asiakkaiden näkökulma HUSLABin palvelemien klinikoiden ja potilaiden tärkeimpinä intresseinä ovat palvelujen saatavuuden ja laadun säilyminen kliinisen toiminnan edellyttämällä tasolla. Klinikoiden kannalta kriittisiä tekijöinä ovat myös palvelujen edullinen hinta ja toimitusajat. Meilahden kampukselle on rakennettavissa vain rajoitetusti lisätilaa. Diagnostiset palvelut ja niitä käyttävä kliininen toiminta kilpailevat näistä tiloista. Klinikoilla on laboratorion osalta intressi nopeaan lähipalveluun ja toisaalta intressi niihin tiloihin, jossa tämä palvelu potentiaalisesti olisi toteutettavissa. Asiakkaan näkökulmasta olisi siis päästävä ratkaisuun, joka säästää sairaalan sydämessä olevat tilat kliiniselle toiminnalle, mutta tuo myös ratkaisun päivystystoiminnan edellyttämälle nopean vasteen diagnostiikalle. Tämä on toteutettavissa vain päivystysajan laboratoriokonseptin uudelleen arvioinnilla ja vieritestien nykyistä laajemmalla käytöllä. HUSLABin näkökulma Tulevan laboratorioratkaisun tulisi olla sellainen, että siinä voidaan hyödyntää automaatiota ja että se tukee laboratorioerikoisalojen yhteisten prosessien harmonisointia. Hajautetun tuotannon konsolidointi sekä prosessien optimointi monialaisessa, erikoisalojen välistä synergiaa hyödyntävissä laboratoriotiloissa luo edellytykset taloudellisesti kannattavalle ja toimivalle tilaratkaisulle. Laboratoriotoimintojen siirtyminen pois sairaalakiinteistöjen sisältä luo uusia haasteita, jotka liittyvät päivystysajan laboratoriopalveluiden järjestämiseen ja vuodeosastojen näytteenoton järjestämiseen. Sidosryhmien näkökulma HUSLABin yhteistyökumppanien, kuten Helsingin yliopiston, muut korkeakoulujen ja ammatikorkeakoulujen intressit on otettava huomioon tilaratkaisussa. Hankkeen rajaus Taulukossa 47 on esitetty toiminnot, jotka on välttämätöntä tai mielekästä sijoittaa uudistiloihin perustuen HUS yhtymän suurten rakennushankkeiden suunnitelmiin, toiminnallisiin ja taloudellisiiin seikkoihin. Taulukko 47. Uudistilojen tarve toiminnoittain Näytetutkimukset näytteenotto kliininen kemia virologia ja immunologia bakteriologia (optio) elinsiirto ja hematopatologia genetiikan laboratoriotutkimukset verikeskustoiminta HUSLAB hallinto Potilastutkimukset kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede kliininen neurofysiologia BioMag tutkimuslaboratorio

45 9. Tilatarpeeseen vaikuttavat seikat 9.1. Kliininen kemia, hematologia ja perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut Tilatarve ja sen perustelut Uusien toimitilojen myötä ja Töölön sairaalan kliinisten toimintojen siirtyessä Meilahden alueelle kliinisen kemian ja hematologian vastuualue voisi luopua nykyisistä Töölön sairaalan laboratorion tiloista, Naistenklinikan laboratorion tiloista, Meilahden sairaalan laboratorion tiloista näytteenottoa lukuun ottamatta, pääosin Kirurgisen sairaalan laboratorion tiloista (näytteenoton ja vieridiagnostiikan vaatimaa tilaa lukuun ottamatta) ja pääosasta Lastenklinikan laboratorion tiloista (näytteenottoa lukuun ottamatta). Tilasäästöjen lisäksi uudisrakennus mahdollistaisi analytiikan entistä tehokkaamman keskittämisen ja laboratorioerikoisalojen välisen yhteistyön, mikä edistäisi yleisesti analytiikan ja kliinisen diagnostiikan laatua ja pienentäisi kustannuksia. Uudisrakennus vähentäisi henkilöstön tarvetta päällekkäisten toimintojen yhdistyessä ja henkilöstön käytettävyyden parantuessa. Koko kliinisen kemian ja hematologian vastuualueen analytiikasta noin 28% tuotetaan Meilahden sairaala alueella oleville ja sijoitettavaksi aiotuille HYKS:n yksiköille. Päivystystutkimuksissa ja erikoistutkimuksissa Meilahden sairaala alueen yksiköiden osuus on tätä suurempi. Palvellakseen Meilahden sairaala alueen yksiköitä joustavasti, sujuvasti ja riittävän lyhyellä vastausviiveellä kaikkina vuorokauden aikoina, on HUSLABin ja kliinisen kemian ja hematologian vastuualueen keskitetyn analytiikan sijaittava Meilahden sairaala alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Uudisrakennukseen tulee sijoittaa seuraavat kliinisen kemian ja hematologian vastuualueen ja perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut vastuualueen toiminnot: polikliininen näytteenottotila, näytteiden vastaanotto, automaatiolaboratorio, erikoishematologian laboratorio, erikoisanalytiikan laboratorio ja koestus/opetuslaboratorio. Lisäksi tarvitaan tilat verikeskustoiminnalle, mutta niiden optimaalisin sijainti on sairaalan kiinteistöissä. Näytteenotto Meilahden kampukselle suunnitelluissa sairaalayksiköissä otetaan tällä hetkellä näytteitä noin 2 potilaasta päivässä. Yli puolet näistä on vuodeosastopotilaiden tai päivystyspoliklinikoiden potilaiden näytteenottoja. Arvio Meilahden alueelle keskittyvästä polikliinisten näytteenottojen määrästä on taulukossa 48. Näistä näytteenotoista merkittävä osa voitaisiin keskittää uudisrakennuksen näytteenottopisteeseen. Lisäksi tässä näytteenottopisteessä voitaisiin palvella perusterveydenhuollon potilaita. Näytteenoton keskittäminen tehostaisi näytteenottoa, parantaisi mahdollisuutta palvella näytteenottoon tulevia potilaita monipuolisesti ja edistäisi henkilökunnan käytettävyyttä näytteenottotyössä ja analytiikassa. Keskitetty näytteenotto palvelisi jopa yli 7 potilasta päivässä ja tarvitsisi tilaa 5 7 m 2. Keskitetyn näytteenoton lisäksi polikliiniset näytteenottopisteet tulisi säilyttää Syöpätautien klinikalla, Meilahden sairaalassa ja Lastenklinikalla, jotta liikuntarajoitteisten ja erityispotilaiden palvelu ja sujuva hoitoketju voidaan turvata. Tämän lisäksi näytteenottokiertoja ja päivystysalueen palveluita varten tarvitaan näytteenottotarvikkeiden sijoituspaikat ja putkipostiasemat Meilahden päivystysalueelle, Kolmiosairaalaan, tulevaan Traumasairaalaan, Naistenklinikalle ja mahdollisesti Silmä ja korvasairaalaan; yhteensä noin 2 3 m 2.

Taulukko 48. Arvio Meilahden alueen sairaaloiden ja perusterveydenhuollon (pth) potilaiden polikliinisten laboratoriokäyntien määristä. 46 Sairaala Näytteenottopisteitä Potilaita/pv (minimi) Potilaita/pv (maksimi) Huomautukset Meilahti, pkl laboratorio 6 15 2 3% pth potilaita + henkilökuntaa Naistenklinikka 3 7 12 Syöpätaudit 5 1 18 Valtaosa menossa hoitoihin Töölö 2 3 5 Noin 3% pth potilaita Silmä ja korvasairaala Kirurginen sairaala 7 6 tulossa 3? 8 tulossa 4? Kaikki eivät tulossa Meilahteen Siirtyvät yhteensä 38 59 PTH potilaiden lisäkäynnit 5 15 Kaikki yhteensä 43 74 Keskimäärin/pv. 585 Lastenklinikka* 3 6 8 Jäävät LKL:lle Meilahti, päivystys pkl* 13 2 Jäävät päivystyslaboratorioon Haartman, pthpäivystys* 25 35 Haartmanin laboratoriosta Töölön päivystys* kymmeniä kymmeniä Töölön päivystys siirtyy * Päivystyspotilaat ja lapset on merkitty erikseen, koska heitä ei siirry Meilahden uuteen toimitaloon. Näytteiden vastaanotto Uudisrakennuksen näytteiden vastaanotto palvelisi kaikkia HUSLABin näytetutkimusaloja. Näytteet saapuisivat vastaanottoon putkipostilla Meilahden sairaala alueelta, kuljetusautojen tuomana muualta HUS alueelta ja muualta Suomesta sekä näytekuljettimella (esim. näytehissi tai kuljetuslinja) näytteenottopisteestä. Nykyinen Meilahden sairaalan laboratorion näytteiden vastaanotto (noin 1 m 2 ) on ahdas eikä siinä ole turvalaboratorioaluetta. Uudisrakennuksen näytteiden vastaanoton tulisi olla kokonaispinta alaltaan noin 25 m 2. Automaatiolaboratorio Suomen suurin automaatiolaboratorio sijaitsee Meilahden sairaalassa, jossa tuotetaan vuosittain noin 6 miljoonaa tutkimusta. Kliinisten toimintojen keskittyessä Meilahden alueelle mm. Töölön sairaalasta ja Kirurgisesta sairaalasta, tutkimusten määrä Meilahden automaatiolaboratoriossa lisääntyy. Nykyisen kemian, immunokemian ja hematologian automaatiolaboratorion pinta ala on noin 33 m 2 ja tilat ovat erittäin ahtaat. Uudisrakennuksessa automaatiolaboratorion yhteisalueelle eli core laboratorioon tulee suunnitella nykyisten kemian, immunokemian, hyytymistutkimusten ja hematologian linjastojen lisäksi myös muiden erikoisalojen (mm. immunologian, bakteriologian, solulaskennan ja virtsatutkimusten) analytiikkaa. Automaatiolaboratoriolle tulisi varata tilaa noin 5 m 2. Automaatiolaboratorio toimisi myös päivystävänä laboratoriona ympäri vuorokauden, joten sinne tulisi sijoittaa automaatiolinjaston lisäksi muita päivystystoiminnassa tarvittavia laitteita ja toimintoja, esim. verikaasujen sekä lääkeaineiden ja päihteiden analytiikkaan tarvittavat laitteistot ja tila mikroskopointia ja päivystyksellistä pikadiagnostiikkaa varten. Nämä tarvitsevat tilaa noin 15 m 2. Automaatiolinjaston rajan muuhun laboratorioon tulee olla muunneltavissa, jotta teknologian kehityksen myötä

yhteislaboratorioon voidaan liittää uusia toiminta alueita (esim. geeni ja proteiinisiruteknologiat). Erikoishematologian laboratorio Hematologinen erikoisanalytiikka koostuu morfologisista (veren ja luuytimen mikroskooppisista) tutkimuksista, virtaussytometrisistä tutkimuksista ja kantasolulaboratorion toiminnoista. Morfologisissa ja virtaussytometrisissä tutkimuksissa on selkeä synergiapotentiaali patologian vastuualueen kanssa. Kantasolulaboratorion toiminta tulee tulevaisuudessa laajenemaan kantasoludiagnostiikan ja hoidon laajetessa myös ei hematologisiin tauteihin. Hematologinen erikoisanalytiikka tarvitsee tilaa yhteensä noin 2 m 2. Erikoisanalytiikka Kliinisen kemian erikoisanalytiikka koostuu mm. virtsan erikoistutkimuksista, hyytymistutkimuksista, elektroforeettisista tutkimuksista, immunokemiallisista erikoistutkimuksista, aineenvaihduntatautien erikoistutkimuksista, lääkeaineiden tutkimuksista ja massaspektrometriatutkimuksista. Erityisesti immunokemiallisissa erikoistutkimuksissa ja massaspektrometriatutkimuksissa on synergiamahdollisuutta muiden HUSLABin näytetutkimusalojen kanssa. Massaspektorometrinen analytiikka tulee todennäköisesti tulevaisuudessa laajenemaan. Analytiikka tarvitsee tilaa 6 m 2 7m 2. Verikeskus Verensiirtotoiminnan tilatarpeista on yhteenveto luvussa 1.3. Verikeskuksen optimaalinen sijainti on Meilahden sairaala alueella, esim. nykyisestä Logistiikkakeskuksesta mahdollisesti vapautuvissa tiloissa, tulevassa Traumasairaalassa tai muussa sairaalakiinteistössä lähellä Meilahden leikkaus ja synnytysosastoja sekä päivystysalueita. Verikeskus tarvitsee tilaa noin 3 m 2. Koestus ja opetustilat Tällä hetkellä HUSLABilla ei ole tiloja uusien laitteiden koestusta tai laitekoulutusta varten. Nämä toiminnot ovat välttämättömiä uusien laitteiden käyttöönoton ja henkilökunnan koulutuksen vuoksi. Ne tarvitsevat tilaa yhteensä noin 25 m 2. Tekniset aputilat Laboratorioiden yhteyteen tarvitaan lähivarastotilaa reagensseja ja tarvikkeita varten, tila reagenssien omaa valmistusta varten sekä välinehuollon tilat. Yhteensä nämä tarvitsevat noin 15 m 2. Lisäksi näytevarastoja ja arkistoja varten tarvitaan noin tilaa 2 m 2. Kanslia ja neuvottelutilat Kanslia ja neuvottelutilat tulee suunnitella niin, että saavutetaan synergiaetua kaikkien vastuualueiden kesken sekä tilankäytössä että asiantuntijuuden keskittämisessä. Kliinisen kemian ja hematologian ja perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut vastuualueen Meilahden alueelle sijoittuvan henkilökunnan tarvitsema kanslia ja neuvottelutilojen yhteispinta ala on noin 75 m 2 (kansliat noin 6 m 2 ja neuvottelutilat noin 15 m 2 ). 47

48 9.2. Kliininen mikrobiologia Arvio tarvittavista tiloista Virologian, infektioserologian, immunologian ja proteiinikemian toiminnot Nykyinen immunologian osasto on erittäin ahdas ja virologian osasto suhteellisen tilava. Vuonna 21 toteutettu virologian ja immunologian osastojen yhdistämisen tulee johtaa useiden näille osastoille yhteisten prosessien virtaviivaistamiseen, laiteharmonisaatioon ja laitteiden yhteiskäyttöön sekä tätä myötä tilojen tehokkaampaan käyttöön. Uuteen osastoon liitettiin myös kliinisen kemian ja hematologian vastuualueella suoritettavat allergiaimmunologiatutkimukset ja proteiinikemian tutkimuksia, mutta nämä eivät fyysisesti mahdu Haartmaninkatu 3:een ennen uudisrakennuksen valmistumista. Mikäli uudisrakennuksen ja siihen liki kiinteästi liittyvän B siiven tilat suunnitellaan virologian, infektioserologian, immunologian ja proteenikemian osalta tarkoituksenmukaisesti sekä siten, että voidaan maksimoida uudisrakennukseen sijoittuvan geneerisen automaatio ja päivystyslaboratorion ( Core laboratory ) hyödyntäminen, arvioisin tilantarpeen olevan minimissään 155 hyötyneliötä. Tämän lisäksi tarvitaan kliinisen mikrobiologian ja kliinisen kemian ja hematologian vastuualueiden yhteinen BSL 3:n turvalaboratorio. Bakteriologian toiminnot (mukaan luettuna mykologia, parasitologia ja mykobakteriologia) Bakteriologian osasto on nykyisellään erittäin ahdas, sillä jo alunperin niukkoihin tiloihin jouduttiin 26 sijoittamaan myös Jorvin sairaalan mikrobiologian toiminnot henkilökuntineen. Osasto suorittaa ensisijaisesti viljelytutkimuksia, mutta myös nukleiinihappoperusteisia tutkimuksia ja mikroskopoimalla tehtäviä tutkimuksia. Bakteeriserologian tutkimukset tehdään muualla (immunologian osastolla). Bakteriologia säilyy kansainvälisten arvioiden mukaan käsityö ja työvoimavaltaisena alana vielä pitkään, sillä useimmat sitä merkittävästi automatisoivat järjestelmät ovat vasta suunnitteilla tai prototyyppiasteella. Ensimmäisenä käyttöön tulevat viljelyautomaatit (inokulaattorit), jotka korvaavat osan tavanomaisesta käsin tehtävästä viljelystä. Nukleiinihappoperusteistet ja massaspektometriset menetelmät korvaavat vähitellen osan nykyisistä identifikaatiomenetelmistä. Bakteerilääkeherkkyysmäärityksiin nämä menetelmät eivät sovellu. Bakteriologian alaan kuuluvista tutkimuksista virtsa ja nieluviljelyiden seulontatutkimukset kokonaisuudessaan ja veriviljelyn seulontatutkimus osittain suoritetaan nykyisellään kliinisen kemian ja hematologian vastuualueella. Uudistiloissa on tarkoituksenmukaista, että kaikki yllämainitut seulontatutkimukset tehdään geneerisessä Core laboratoryssä, ja käyttäen hyväksi viljelyautomaatteja. Positiiviset näytteet siirretään sitten bakteriologian laboratorioon, jossa henkilökuntansa ja infrastruktuurinsa myötä on parhaat edellytykset jatkoanalytiikkaan. Bakteriologian osaston ja muiden mikrobiologian toimintojen välillä on runsaasti synergiaetuja. Tulevaisuudessa bakteriologian osaston erityisasiantuntemusta vaatien erillisyksikköjen (mykologia, parasitologia ja mykobakteriologia) tilatarve kasvaa, sillä useat keskussairaalapiirit mukaan lukien PSHP ovat suunnitelleet näiden alojen tutkimusten siirtämistä HUSLABiin. Aurorassa BSL3 tiloissa sijaitsevan mykobakteeriyksikön siirtäminen BSL3 tason tiloihin Haartmaninkadulle on erittäin tarpeellista, sillä erillään toimiessaan se aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Mikäli uudisrakennuksen tilat suunnitellaan tarkoituksenmukaisesti ja siten, että bakteriologia voi hyödyntää laboratorion yhteistä näytteiden vastaanottoa, arvioin bakteriologian kaikkien toimintojen tilatarpeen olevan yhteensä 145 kerrosneliötä, joista 15 neliötä mykobakteeridiagnostiikkaan soveltuvaa tavanomaista BSL 2 tasoa korkeammalle viritettyä tasoa (ns. BSL 2++). Yllämainituista tiloista 1 hyötyneliön sienilaboratorio on kuitenkin syytä säilyttää edelleen E siivessä nykyisillä sijoillaan. Niinpä uudisrakennuksessa tilatarve on 135 hyötyneliötä.

49 Elatusaine ja liuostuotanto Elatusaineiden tuotanto (yli 1,6 milj. agarmaljaa ja yli 6. putkea) tapahtuu Haartmaninkatu 3:ssa 234 hyötyalaneliön tiloissa bakteriologian osastoon läheisesti liittyen. Tuotannosta noin 7 prosenttia menee bakteriologian osaston käyttöön. Bakteriologian osaston asiantuntijat osallistuvat päivittäin elatusainetuotantoyksikön toimintaan ja laadunohjaukseen sekä suorittavat laadun kontrolloinnin. Liuostuotanto, joka palvelee ensisijaisesti kliinisen kemian laboratorioita, on tilanahtauden vuoksi jouduttu edelleen sijoittamaan Biomedicumiin, jossa sillä on 13 hym² tilat. Uudisrakennuksen valmistumisen myötä elatusaine ja liuostuotanto on tarkoituksenmukaista yhdistää, jolloin kokonaistilatarve on 34 hyötyneliötä. Tuotanto voidaan säilyttää E siivessä, mikäli uudisrakennuksessa ei ole tätä varten riittävästi tilaa. Näytteiden vastaanotto Mikrobiologisten näytteiden vastaanottotilat (NVO) ovat nykyisillään 66 kerrosneliötä. Uudisrakennuksen myötä erillisiä mikrobiologian NVO tiloja ei enää tarvita, edellyttäen että mikrobiologian toiminnat ovat tarkoituksenmukaisen lähellä laboratorion yhteistä NVO tilaa. Muut tilat Kliininen mikrobiologia tulee edelleen tarvitsemaan myös tiloja yleishallintoon, teknisiä tiloja, tiloja suurelle määrälle syväjääpakastimia sekä varasto ja pukuhuonetiloja. Näiden yhteinen kerrosneliötarve säilynee ennallaan ja on siis noin 55 kerrosneliötä. Tarvittavat tilat yhteensä 1) Varsinaisen tuotantoprosessin (analytiikka, malja ja liuostuotanto) vaatimat tilat ovat 35 hyötyneliötä, mikäli tilat voidaan suunnitella mahdollisimman tehokkaiksi. Tämä on lähellä HUSLABin toimitilahankeselvityksessä (16.12. 25) esitettyä tarvetta (varsinainen tuotantoprosessi 335 hyötyneliötä, BSL 3 tason turvalaboratorio 1 hyötyneliötä). Näistä uudisrakennukseen sijoittuisi 3 hyötyneliötä. 2) Muuta tilaa (yleishallinto, teknisiä tiloja, varastot, pakastearkkutilat, pukuhuoneet ym.) tarvitaan 55 neliötä. Näistä tiloista osa voi sijoittua kiinteistön vanhaan osaan. 9.3. Patologia Patologian vastuualueen toiminta sijoittuu v. 211 helmikuun alusta kolmeen kiinteistöön: Haartman Instituutti, Jorvin sairaala ja Hyvinkään sairaala. Toimintaa on järjestelmällisesti keskitetty useiden vuosien ajan ja valtaosa tuotannosta tapahtuu Meilahden patologian laboratorioissa Haartman Instituutin tiloissa. Jorvin ja Hyvinkään sairaaloissa on merkittävää intraoperatiivista pikadiagnostiikkaa (jääleikediagnostiikka), minkä vuoksi näissä sairaaloissa tulee olla oma patologian yksikkö. Haartman Instituutin patologian tilat on hiljattain saneerattu ja ne ovat toimintaan hyvin soveltuvat. Kätilöopiston patologian toiminta siirtyy osaksi Meilahden patologian laboratorioita 31.1.211. Haartman Instituutissa sijaitsevat myös obduktiotilat kylmiöineen. Pääosa patologian toiminnasta on mielekästä jättää nykyisiin tiloihin Haartman Instituuttiin. Patologian nykyiset tilat Haartmaninkatu 3:ssa eivät mahdollista enää merkittävää toiminnan lisäystä. Aiemman patologian keskuslaboratorion tiloihin on sulautettu patologian toiminta Kivelän, Laakson, Auroran, Marian, Kätilöopiston (1/211) ja Peijaksen sairaaloista sekä lasten, syöpätautien ja sädehoidon, naisten ja silmäklinikoilta. Erityisesti näytteiden vastaanoton ja toimistotilojen osalta kriittinen raja on saavutettu ja ehkä ylitettykin.

Useamman vuoden ajan on suunniteltu kliinisen kemian ja hematologian vastuualueeseen kuuluvan hematologisen morfologian ja toisaalta hematopatologian toimintojen yhdistämistä. Toiminnoilla on selvää päällekäisyyttä, mm. virtaussytometria. Henkilöstön yhteiskäyttöä voidaan toteuttaa paitsi laboratoriohenkilöstön, myös lääkäreiden osalta. Virtaussytometriaa tehdään nykyisin elinsiirtopatologian tiloissa Haartmaninkatu 3:n 4.kerroksessa. Muu tämän yksikön toiminta on elinsiirteiden histopatologista diagnostiikkaa, keuhkohuuhtelunäytteiden diagnostiikkaa, immunosytologiaa, toiminnallista immunologiaa ja pienessä määrin mikrobidiagnostiikkaa. Elinsiirtopatologian ja hematopatologian toiminnot on mielekästä suunnitella uudistilaan, jolloin saadaan toiminnallista hyötyä laboratoriotyön ja asiantuntijatyön synergian muodossa. Tilat tulisi sijoittaa lähelle hematologisen morfologian analytiikkaa ja toisaalla on synergiaa virologien ja immunologian laboratorioiden kanssa. Synergiaa on mm. kryostaattileikkeiden valmistuksessa ja fluoresenssimikroskopiassa. Elinsiirtopatologian käytössä on 11/21 Haartman Instituutin 4. kerroksen B siivessä tilaa 169,2 hyötyneliötä ja varastoa K1 kerroksessa 31,2 m². Nykyiset 4. kerroksen tilat ovat jossain määrin epäkäytännölliset, koska niissä on päällekkäisyyttä Helsingin yliopiston Transplantaatiolaboratorion kanssa. Tiloissa ei esimerkiksi ole toimintajärjestelmän perustana olevan standardin vaatimusten mukaista kulunvalvontaa. Elinsiirto ja hematopatologian tilatarve on sisällytetty taulukkoon 51 9.4. Genetiikan laboratoriotutkimukset Yhdistyneet Genetiikan laboratoriot sijaitsevat Naistenklinikan 5. ja 6. kerroksessa. Tiloihin on yhdistynyt kolmen entisen laboratorion toiminnot ja Haartmaninkatu 3:sta luovutettu tila on n. 2 m 2 suurempi ja paremmin suunniteltu kuin mitä Naistenklinikalta saatiin, joten kyseessä oli selvä tilaresurssin pieneneminen. Sekä perinnöllisten että ei perinnöllisten DNA tutkimusten tutkimusmäärien oletetaan kasvavan voimakkaasti tulevaisuudessa, josta valtaosa pyritään ohjaamaan uusiin automaatioprosesseihin. Tämän lisäksi otetaan käyttöön kokonaan uusia tutkimusprosesseja, esim. tehokkaammat läpisekvensointimenetelmät, on oletettavaa ettei tehostuksista huolimatta tilantarve vähene vaan jopa jonkin verran jopa kasvaa. Mikäli voidaan hyödyntää muiden erikoisalojen kanssa yhteisiä prosesseja ja tiloja, yksikön omien tilojen tarve luonnollisesti pienenee. 9.5. Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede 9.5.1. Kliininen fysiologia Potilastutkimuksissa tilatarve määräytyy pitkälti tuotannollisten prosessien erityspiirteiden mukaan, jossa potilaan tutkiminen sitoo aina kerrallaan koko tutkimushuoneen ja henkilökuntaa 1 3 verran kerrallaan. Näin olleen käytettävissä olevien huoneiden lukumäärä on suhteutettava kulloinkin käytettävissä olevaan laitteistoon ja henkilöstömäärään, eikä päivittäisessä käytössä olevia tutkimuslaitteita voi sijoittaa samaan huoneeseen pienentämättä päivittäin tehtävien potilastutkimusten lukumäärää. Lisäksi yksittäiseen tutkimukseen kuluva aika ei ole aina täsmällisesti etukäteen arvioitavissa, johtuen potilaan kooperaatioon liittyvistä seikoista, minkä vuoksi perustutkimuksissa, kuten spirometria kapasiteettiin täytyy jättää pelivaraa. Näitä tutkimuksia tehdään paitsi ajanvarauksella (joista osa tehdään välittömästi ennen tutkittavan poliklinikkakäyntiä) myös päivystyksellisesti vuodeosastojen potilaille. 5

Potilastutkimuksia tehdään Meilahden KLF laboratoriossa noin 6 12 potilaalle päivässä, mikä asettaa vaatimuksia polikliinisten potilaiden kulkureiteille ja odotustiloille. Myös kulkuyhteydet osastoille ja poliklinikoille täytyisi olla esteettömät, koska tutkimuksia tehdään potilaille jotka menevät vastauksen kanssa suoraan lääkärin vastaanotolle (keuhkofunktiotutkimukset, ABI mittaukset) sekä myös vuodeosastojen potilaille joista monet ovat huonokuntoisia (pyörä ja vuodepotilaat). Lisäksi osassa tutkimuksia tukeudutaan päivystyslaboratorion analysaattoreihin (verikaasut, laktaatti ja ammoniakkimääritykset) jotka tulisivat sijaita alle 1 minuutin kulkuyhteyden päässä. Kansliatilojen on tarpeen olla toimivat, ajanvarauksia (soitot ja kirjeet), ilmoittautumisia ja lähete vastauslogistiikkaa ajatellen. Meilahden kliinisen fysiologian laboratoriossa tehdään rinnakkain kolmenlaisia rasituskokeita (rasitus EKG, spiroergometria ja kävelymattorasitus raajapainemittauksin). Nämä tutkimukset edellyttävät toimivia pukeutumis ja suihkutiloja, jotka olisikin sen vuoksi luokiteltava osaksi tuotantotiloja. Nykyisellään laboratoriossa on ainoastaan yksi erillinen pukeutumis /suihkutila, mikä olennaisesti haittaa rasitustutkimusten läpivientiä. Useimpien KLF tutkimusten lopputuloksena on KLF lääkärin laatima tutkimuslausunto. Lausunto laaditaan pääsääntöisesti eri aikaan ja eri tiloissa kuin missä itse tutkimus suoritetaan. Niinpä tilojen suunnittelussa on huomioitava riittävät kansliatilat (työhuoneet) sekä rauhallista asiantuntijatyötä että myös luottamuksellista esimiestyötä ajatellen. 9.5.2. Isotooppilääketiede Tilatarve on 11 neliötä, joista 9 neliötä syklotronitilaa. Tilojen tulee sijaita lähellä vuodeosastoja. Uusissa tiloissa isotooppilaboratorio tulisi mieluiten sijoittaa pohjakerrokseen. Tilojen sijoituksessa ja rakentamisessa on huomioitava sekä työntekijöiden että ulkopuolisten henkilöiden säteilysuojaus. Paloturvallisuus on suunniteltava siten, että radioaktiivisia aineita ei pääse leviämään ympäristöön. PET toiminta ja tavanomainen isotooppikuvaus voivat edelleen sijaita samassa yksikössä, mutta ne on sijoitettava etäälle toisistaan. Kummallekin potilasryhmälle tarvitaan erilliset ja riittävän suuret odotus ja valmistelutilat pukeutumistiloineen. Rasitustutkimuksia varten tarvitaan nykyistä suurempi rasitushuone sekä oma odotustila ja sosiaaliset tilat. Tulevaisuudessa tarvitaan 2 PET TT laitetta, 3 SPECT TT laitetta ja 2 3 gammakameraa. Yhdistelmälaitteiden vaatima huonekoko on 35 4 m 2. Niiden seinissä ja ikkunoissa on oltava 3 mm lyjyekvivalenttia vastaava sädesuoja. Suurin pistekuorma voi olla 5 N/kiinnityspiste. PET TT laitteilla voi olla yhteinen n. 2 m 2 ohjaushuone. SPECT TT laitteiden ohjaushuoneiden yhteenlaskettu tilatarve on n. 35 m 2 laitteiden sijoituksesta riippuen. Gammakameroita tarvitaan edelleen 2 3 kpl mm. luusto, munuais, sydän ja vartijaimusolmukekuvauksiin. Laitteen tilavaatimus on 2 3 m 2 ja ohjaushuoneen n. 1 15 m 2. Hoitajat ja fyysikot tulostavat tutkimuksia työasemilta erillisissä tulostushuoneissa, joihin on varattava tilaa n. 2 m 2. Isotooppikuvat analysoidaan aina kuvamonitoreilta. Kuvien katselua ja lausuntoja varten tarvittavat tilat on suunniteltava siten, että ergonomia, valaistusolosuhteet ja monitorien optimaalinen sijoittelu voidaan toteuttaa häiriöttömän ja joustavan työskentelyn varmistamiseksi. Mahdollisia tilanjakajia tarvitaan. Tilatarve on tällöin 35 4 m 2. 51

Radiolääkevalmistukseen tarvittavat tilat on varattava riittävän suuriksi ja suunniteltava säteilyturvallisuus ja puhtausmääräysten mukaisiksi. Tilatarve, joka on yhteensä n. 177 m 2, on eritelty liitteessä 3. Omavaraista radiolääkkeiden tuotantoa varten on varattava n. 9 m 2 tilaa syklotronilaboratoriolle. Myös paloturvallisuus on otettava huomioon. Neuvotteluhuone, kirjasto ja opetushuone voivat olla yhteisiä kliinisen fysiologian laboratorion kanssa. Sosiaalitilat tulee mitoittaa henkilöstön mukaisiksi. 9.6. Kliininen neurofysiologia Kliinisen neurofysiologian nykyiset tilat sijaitsevat hajallaan Meilahden ja Laakson sairaaloissa. Tästä on suurta haittaa palvelutoiminnalle. Meilahdessa toiminta keskittyy päivystys ja teho osastoille. Yksi keskuslaboratorio Meilahden kampuksella on välttämätön alan toiminnan ja kehityksen kannalta. Lisäksi tarvitaan yksikkö päivystystutkimuksia ja intraoperatiivisia monitorointeja varten. Näille olisi tarkoituksenmukaista varta tilat tulevasta traumasairaalasta. KNF:n perustutkimuksissa kasvu on ollut lievää, intraoperatiivisten ja unitutkimusten kysyntä on lisääntynyt. Jokainen tutkimus on potilaskohtainen ja sitoo tutkimushuoneen. Laitteet ovat tutkimus ja huonekohtaisia. Uudistilojen teknisinä vaatimuksina ovat hissien ja sähkövientien sijainti mahdollisimman kaukana tutkimushuoneista sekä antistaattiset tai esd lattiapinnat. Faradayhäkit ovat toivottavia tutkimushuoneiden ympärille. ENMG tutkimushuoneiden välissä olisi hyvä olla pukeutumishuoneet potilaille, jolloin riisuutuminen ja pukeutuminen varsinaisessa tutkimustilassa ei vie aikaa. 9.7. BioMag laboratorio BioMag laboratorion MEG ja MKG laitteistojen sekä kehitteillä olevan MEGMRI laitteiston toiminta edellyttää ympäristöltä riittävän alhaista magneettisten häiriöiden tasoa, mikä tulee aina selvittää ennalta tehtävin mittauksin. Lisäksi laitteistoja suojaavat magneettisesti suojatut huoneet on käytännössä sijoitettava maata vasten, jotta huoneet voidaan lattiatason sisäänkäyntiä varten puoliksi "upottaa maahan" ja jottei huoneiden suuri massa (n. 1 tonnia/huone) kuormita rakennusta. HUS Logistiikalta Stenbäckinkadulla mahdollisesti vapautuvat, Materiaalikeskuksen käytössä olleet tilat näyttävät tällä hetkellä hyvältä vaihtoehdolta uudeksi sijainniksi, vaikkakaan magneettisten häiriöiden mittauksia ei ole vielä tehty. BioMag laboratorion nykyiset tilat (652 m 2 ) ovat sokkeloiset ja monin paikoin matalat. Niissä on runsaasti käytävä ja aulatilaa ja ikkunatonta laboratoriotilaa. Nykyisten laitteistojen käyttöön liittyvät laboratoriotilat ovat pääosin asianmukaiset. Mikäli BioMag laboratorion Meilahden sairaalan laboratoriosiivessä olevien tilojen purkaminen toteutuu, tarvitaan vastaavat tilat muualta sairaalaympäristöstä. Tiloissa tulee olla mahdollista käyttää laitteistoja sairaalan potilastyössä, kehittää potilastyömenetelmiä, saada riittävän laajat potilasaineistot tutkimusta varten, ja tehdä erityisvarustusta tai valmiutta edellyttäviä mittauksia. Tulee myös varmistaa korkeatasoisen lääketieteellisen osaamisen saatavuus sekä potilastyötä että tutkimusta varten, voida järjestää toimiva yhteydenpito potilaiden, hoitavien lääkäreiden ja tutkijoiden välillä, ja varmistaa potilas ja laiteturvallisuuden korkea taso. Tilojen fyysinen läheisyys kliinisen neurofysiologian ja kliinisen fysiologian kanssa mahdollistaisi kliinisten palvelujen entistä fokusoidumman kehityksen ja esimerkiksi henkilökunnan tilojen joustavan yhteiskäytön. 52

53 Neliömääräiseen tilatarpeeseen vaikuttavat useat käytännölliset ja tekniset seikat, kuten: Tilojen huonekorkeus Tilatarvearvio on tehty olettaen vähintään normaali sekä osassa mittaustiloja korotettu (ainakin 4 m) huonekorkeus. BioMag laboratorion nykyisissä tiloista noin kolmasosassa on alle 2 m korkeata tilaa. Eri tilojen sijoittuminen toistensa suhteen Tilatarvearvio on tehty olettaen tehokasta sijoittelua. BioMaglaboratorion nykyiset tilat ovat sokkeloiset ja käytävä yms tilaa on enemmän kuin tarvittaisiin. Kliinisen fysiologian ja kliinisen neurofysiologian tilojen sijoittuminen Mikäli tilat ovat toimivasti toistensa läheisyydessä, kokous, tauko, odotus, suihku/wc tiloja ja teknisen työskentelyn tiloja oletettavasti voidaan jakaa. Magneettisesti suojattujen huoneiden sijoittuminen tiloihin Helium nesteen ja kaasun logistiikan järjestely Suojahuoneiden seinien sekä suojahuoneiden ulkoseinän ja sitä ympäröivän huoneen sisäseinän välistä tilaa ei ole laskettu tarvittavaan huonealaan, kuten ei ole laskettu nykyisessäkään huonealassa. Tarvittavan heliumin logistiikka edellyttää säilytystilaa ja siirtoreittejä kuorma autokuljetuksin vaihdettaville nesteheliumastioille ja heliumin keruupullopatteristoille (2 kpl, massa n. 1 kg/kpl; toimittaja siirtää sähkötrukeillansa) sekä helium kompressorille (yht. n. 13 m 2 ) ja lisäksi helium kaasun keruupallolle (1 2 m 3 ), joka sijaitsee MKG ja MEG laitteita korkeammalla. Melua tuottavina nämä sijoittuvat laboratorion ulkopuolelle (pl. nykytilanteessa nesteheliumastiatila 3 m 2 ). Tilaa ei ole laskettu tarvittavaan huonealaan, kuten ei ole laskettu nykyisessäkään huonealassa. Kokous ja seminaaritilojen sijoittuminen Tilatarvearvioon ei ole sisällytetty laboratorion toiminnalle tärkeitä kokous ja seminaaritiloja, koska on nykytilannetta vastaavasti oletettu sairaalan yhteiskäytössä olevien kokous ja seminaaritilojen läheisyys.

54 1. Tilatarpeen arvio 1.1. Uudistilojen tarve toiminnoittain Laboratorioerikoisalojen (kemia ja hematologia, mikrobiologia, patologia, genetiikka) välinen toiminnallinen yhteistyö voidaan hyödyntää parhaiten uudisrakennuksessa, jossa näyteprosessit on suunniteltu yhteisiksi aina, kun siihen on mahdollisuuksia. Tilasäästöä voidaan optimoida rakentamalla uudisrakennus juuri saneerattujen Haartman Instituutin erikoislaboratoriotilojen viereen, jolloin voidaan osittain käyttää toimivia olemassa olevia tiloja. Synergiaa voidaan hyödyntää lisäksi neuvottelu, hallinto ja teknisten aputilojen suunnittelussa. Suuri yhteistyöpotentiaali liittyy asiantuntijaresurssin yhdistämiseen. Usean erikoisalan asiantuntijat ovat käytettävissä paitsi toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja valvontaan, myös käytännön diagnostiseen työskentelyyn, mm. yhteiskokouksiin keskenään ja kliinikkojen kanssa. Yhteiset ulkoiset palvelut (tieto, tila, materiaali ja henkilöstöhallinto) tuottavat keskitetyssä tuotantomallissa todennäköisesti enemmän toiminnallista ja taloudellista hyötyä kuin hajautetussa mallissa. Uudistilaan voidaan sijoittaa laajentuva perusterveydenhuollon näytteenottolaboratorio, joka voisi tulevaisuudessa hyödyntää Töölöntullin metroaseman sijaintia. Meilahteen keskittyvän vaativan ja kiireisen erikoissairaanhoidon potilaille voidaan taata parhaat diagnostiset palvelut samalle sairaala alueelle sijoitettavalla laboratoriolla. Usean sairaalan muodostamassa kokonaisuudessa joudutaan ottamaan huomioon päivystyspotilaiden välitön pikadiagnostiikka vieritutkimuksina, keskitetyn analytiikan vaatimat päivystysajan kuljetus ja näytteenottopalvelut sekä verihuollon tarve leikkaus ja tehohoidossa. Potilastutkimuksia tuottavat laboratoriot (KFI, KNF, BioMag) hyötyvät niinikään sijoittamisesta samaan rakennukseen. Niiden tutkimuksissa ja teknisissä tilavaatimuksissa on runsaasti hyödynnettävää synergiapotentiaalia. HUSLABin hallinnon palvelut (yleis, henkilöstö, talous, tieto ja materiaalihallinto sekä asiakaspalvelu) ovat erikoisalojen käytettävissä huomattavasti nykyistä paremmin, jos ne sijaitsevat tuotantotilojen yhteydessä.taulukossa 49 on esitetty uudistiloja tarvitsevat toiminnot. Taulukko 49. Uudistilan tarve toiminnoittain Näytetutkimukset näytteenotto kliininen kemia virologia ja immunologia bakteriologia (optio) elinsiirto ja hematopatologia genetiikan laboratoriotutkimukset verikeskustoiminta Potilastutkimukset kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede kliininen neurofysiologia BioMag tutkimuslaboratorio HUSLAB hallinto

55 1. 2. Näytetutkimuslaboratoriot 1.2.1. Nykyiset tilat Näytetutkimuksia tekevien laboratorioiden ja hallinnon luovutettaviksi ehdotettavien ja nykyisiin rakennuksiin jäävien toimintojen tilat (hym 2 ) ja vuokrat on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Luovutettaviksi ehdotettavat ja entisiin rakennuksiin jäävät tilat ja vuokrat Luovutettavat tilat Jäävät tilat Rakennus Vastuualue hyötyala m2 t /v hyötyala m2 t /V Meilahden sairaala Kl. kemia 1283 1316 235 241 Naistenklinikka PatGen 82 394 15 28 Kl. kemia 52 35 1 55 Lastenklinikka Kl. kemia 18 93 1 51 Syöpätautien klinikka Kl. kemia 69 32 Haartman instituutti Kl. mikrobiologia a 3687 1374 437 21 Kl. mikrobiologia b 2758 128 1366 61 Patologia 17 82 2619 1228 Iho ja allergiasairaala Kl. kemia 137 5 9 Töölön sairaala Kl. kemia 264 172 Kätilöopiston sairaala Kl. kemia 5 32 2 128 Patologia 68 36 Kirurginen sairaala Kl. kemia 145 118 2 162 Auroran sairaala Kl. mikrobiologia 26 Paciuksenkatu 29 Hallinto 4 18 näytetutkimukset ja hallinto yhteensä a bak muuttaa 8 524 4 372 4 16 1 93 b bak jää H3:een 7 595 4 26 5 89 2 535 Kliinisen mikrobiologian osalta on esitetty kaksi vaihtoehtoa, joista toisessa uudistiloihin siirtyisivat kaikki muut laboratoriot paitsi mykologia ja elatusainelaboratorio ja toisessa bakteriologia jäisi näiden lisäksi Haartman Instituuttiin.

56 1.2.2. Uudistilan tarve Taulukossa 51 on esitetty näytetutkimuslaboratorioiden arvioitu tilatarve prosesseittain ja arvioitu niiden tarvitsema hyötyala. Taulukko 51. HUSLABin näytetutkimuslaboratorioiden arvioitu tilatarve Toiminta Arvioitu hyötyala m 2 Arvioitu Synergia * hyötyala yhteensä m 2 pieni kohtalainen suuri Huomautukset Näyteenottolaboratorio 3 3 Näytteiden vastaanotto 25 25 5 8 potilasta/pv, 2 25 näytteenottohuonetta BSL 2 tason tilaa biosuojakaappeja Automaatio, yhteislaboratorio 5 5 Yhteislaboratorio, erillislaitteet ja tilat 15 15 Erikoisanalytiikka 3 9 muunneltavuus tulevaisuuden tarpeisiin päivystysajan erillislaitteet kl kemia, kl. mikrobiologia, bsvarustus kemia 6 2 1 tasalämpö 4 5 m 2 hematologia 2 8 kantasolulaboratorio 12 m 2 virologia ja immunologia 1 33 58 tasalämpö 9 m 2 bakteriologia 97 tasalämpö 6 m 2 patologia 165 15 BSL 2 15 m 2 genetiikka 635 2 5 Turvalaboratorio 25 25 Tekniset aputilat 15 15 Koestus ja opetuslaboratorio 25 25 Neuvottelutilat 2 2 puhdastilaa 22 m 2, tasalämpö 15 m 2 erikoisalojen yhteinen, BSL 3 osuus 1 m 2 vaakahuone, reagenssilaboratorio, välinehuolto uudet analysaattorit, vierilaitteet, yo ja amk opetus 5 pientä ja 2 suurta tilaa Toimistot a 1515 6 bakteriologia mukana Toimistot b bakteriologia 23 1285 ilman bakteriologiaa HUSLAB hallinto 55 55 sis. vastuualuejohtajat Yhteensä a 7 95 22 975 3 1 ml. bakteriologia Yhteensä b 6 75 22 975 3 1 ilman bakteriologiaa * Tilojen yhteiskäyttö mahdollinen Arviossa ovat mukana tuotantotilat sekä toimisto ja neuvottelutilat.

Tilatarvearvio perustuu monialainen laboratorion konseptiin, jossa ei ole keinotekoisia toiminnallisia tai fyysisiä raja aitoja erikoisalojen välillä. Taulukossa 51 on arvioitu myös erikoisalojen välisten yhteisten toiminnallisuuksien hyödynnettävyys. Suuren synergian toimintoja ovat näytteenotto, näytteiden vastaanotto, yhteinen automaatiolaboratorio sekä erillislaitteita käyttävä yhteislaboratorio. Erikoisanalytiikkaa joudutaan monialaisessakin laboratoriossa tekemään erillisillä laitteilla ja erillisissä tiloissa. Esimerkkinä tällaisesta toiminnasta voidaan mainita osa mikrobiologian analytiikkaa, joka vaatii erityisolosuhteita. Huomattavan paljon voidaan käyttää yhteisiä teknisiä aputiloja, neuvottelu ja kokoushuoneita sekä koestus ja opetuslaboratorion tiloja. 1.2.3. Tilavaihtoehdot 1) Haartman Instituutin lisärakennus Vaihtoehdoista Haartman Instituutin lisärakennus on selvästi paras. Rahoitusratkaisu olisi HUS yhtymälle käytännöllinen, koska Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy toimisi rahoittajana ja rakentajana sekä solmisi vuokrasuhteen HUSLABin kanssa. Omaa investointia ei näin ollen tarvittaisi. Tilakustannus olisi toisaalta rasitteena HUSLABin käyttömenotaloudessa ja hankkeen talousvaikutus riippuu ratkaisevasti vuokran suuruudesta. Kun toiminta siirtyisi uudisrakennukseen, ei tarvittaisi väistötilaa. Haartmaninkatu 3 tontille tehty kaavamuutos mahdollistaa rakennuksen, johon HUSLABin toiminnot mahtuisivat vaivatta. Etäisyys palveltavista klinikoista on riittävän lyhyt. RE Suunnittelu Oy on laatinut tontille esisuunnitelman uudisrakennukseksi HUSLABin toiminnallisen suunnitelman pohjalta. Lähes puolet kliinisen kemian ja hematologian vastuualueen tutkimuksista tehdään uudistilaan sijoitettaviksi ehdotetuissa laboratorioissa ja koko vastuualueen analytiikasta noin 25% tuotetaan Meilahden sairaala alueella oleville ja sijoitettavaksi aiotuille HYKS:n yksiköille. Kliinisen mikrobiologian ja genetiiikan laboratorioiden koko tuotanto on keskitetty Meilahteen ja patologiankin laboratoriotutkimuksista vain n. 21% tehdään Meilahden ulkopuolella. Näistä syistä uudistilan paras vaihtoehto on keskitetty laboratorio Haartman Instituutin ja sen lisärakennuksen muodostamassa tilakokonaisuudessa. 2) HUS Logistiikalta mahdollisesti vapautuva tila HUS Logistiikalta mahdollisesti Meilahdessa vapautuvan tilan HUSLAB on kannanotossaan todennut näytetutkimuslaboratorioiden tarpeisiin sopimattomaksi. 3) Traumasairaala Keskeisten laboratoriotoimintojen keskittäminen Traumasairaalan yhteyteen rakennettavaan laboratorioon olisi teoriassa toimiva ratkaisu. Käsityksemme mukaan tälle rakennuspaikalle ei kuitenkaan olisi saatavissa toiminnan vaatimia riittäviä tiloja, koska perustellusti paine on suuri käyttää tilat kliinisen toiminnan tarpeisiin. Ratkaisu edellyttäisi myös hyvin hankalia rakennusaikaisia väistöratkaisuja, jos laboratoriosiipi puretaan Traumasairaalan rakentamisen yhteydessä. 4) Muualle rakennettava tai saneerattava toimitila Synergiahyötyjen maksimointi ja toiminnan tehostaminen edellyttää keskitettyä tilaratkaisua. Jos tilaratkaisua harkittaisiin Meilahden kampuksen ulkopuolelta, ei tämä tavoite toteutuisi. Meilahti on suomen vilkkain ja vaativin sairaala alue ja tulee kaikissa olosuhteissa edellyttämään merkittävää paikan päällä annettavaa laboratoriopalvelua. Meilahden ulkopuolella sijaitseva keskuslaboratorio johtaisi siis osittain kahdennettuun tuotantokoneistoon. 57

58 1.2.4. Toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt Keskittämällä näytetutkimustoimintoja uudistilaan saavutetaan konsolidaatiohyötyä tilojen, laitteiden, henkilöstön, prosessien ja tukitoimintojen osalta. Arvioitu tilasäästö on noin 18 prosenttia. Merkittävä osa tilasäästöstä syntyy kliinisen kemian toimintojen keskittämisen kautta, mutta myös erikoisalojen välisen synergian hyödyntämisestä. Uudistilojen kokonaispinta alaa lisäävät jossain määrin laajennustarpeet. Kliiniset kemian tilat tornisairaalan laboratoriosiivessä ovat ahtaat ja rajoittavat nykyisellään tuotannon lisäämistä. Uusina toimintoina esitetään myös perusterveydenhuollon asiakkaita palvelevan näytteenottolaboratorion sekä tutkimus ja tuotekehitys, koestus ja opetustilan sisällyttämistä uudistiloihin. Tilankäytön tehokkuus on modernissa rakentamisessa aiempaa suurempi. Sen vuoksi voidaan saavuttaa lisää tilasäästöä uudisrakennuksen kerros ja bruttoaloissa. Klinikka ja potilasasiakkaat Keskitetyn analytiikan on sijaittava Meilahden sairaala alueella tai sen välittömässä läheisyydessä, jotta tulevaisuudessa entisestään kasvavaa klinikkaympäristöä voidaan palvella joustavasti, kattavasti ja riittävällä nopeudella. Erityisesti Haartman Instituutin lisärakennusvaihtoehto tarjoaisi erinomaisen sijainnin näytteenottoyksikölle. Joukkoliikenneyhteydet ovat jo nyt hyvät ja paranevat entisestään Töölön metron valmistuttua. Helsingin yliopisto Helsingin yliopistokiinteistöt Oy on ilmoittautunut halukkaaksi HUSLABin uudistilan rahoittajaksi ja rakentajaksi. Sen omistuksessa ja hallinnassa on myös Haartman Instituutin nykyinen kiinteistö, jossa toimivat kliinisen mikrobiologian ja patologian vastuualueet. Helsingin yliopistokiinteistöt Oy:n intressissä on saavuttaa tasapainoinen ratkaisu Haartman Instituuttiin jäävien ja sieltä pois muuttavien toimintojen välillä. Tästä syystä esitetään HUSLABin näytetutkimustoimintojen tilatarve kahtena eri vaihtoehtona. 1.3. Meilahden verikeskus Seuraavassa esitetty tila arvio perustuu siihen, että 1. Meilahden verikeskus sijaitsee erillään muusta laboratoriosta 2. HUSLABilla ei ole verivarastoja verikeskuksen ulkopuolella 3. Meilahden verikeskus vastaa myös Töölön ja Kirurgisen sairaalan verikeskustoiminnasta eli toimittaa hoitoyksiköihin o noin 74 verivalmistetta/vuosi = o 2 verivalmistetta/vrk = o 21% Suomessa käytettävistä verivalmisteista tekee noin 15 laboratoriotutkimusta/vuosi

59 1.3.1. Pinta ala Taulukko 52. Arvio verikeskuksen pinta alatarpeesta Työtilat Arkisto Reagenssi varasto Tauko/Kokoustila Yhteensä (m 2 ) (m 2 ) (m 2 ) (m 2 ) (m 2 ) 228 2 22 3 3 (ei sisällä lääkärin/kemistin työhuonetta) 228 m 2 = 95 m 2 (nykyinen lisätilantarve) + 95 m 2 x 1.4 (=kerroin Töölön ja Kirurgisen sairaalan verikeskustoiminnasta) 1.3.2. Tekniset vaatimukset ja sijainti Oma sisäänkäynti katutasossa verikeskuksella täytyy olla oma sisäänkäynti, jonka eteen mm. taksit ja suurem mat kuljetusautot pystyvät ajamaan Henkilökunnan turvallisuus Lattian kantavuus Kylmähuone taattava (huom. yöaika, henkilökunnan määrä verikeskuksessa ja ko. rakennuk sessa muutoin) alustavien suunnitelmien mukaan on mahdollista, että verikeskukseen hankitaan oma sädetyslaite (1 m x 1 m x 2 m). Se voi painaa noin 4 5 kg. Paino tulee huomioida lattian kantavuudessa ei todennäköisesti tarvita vaan punasoluvalmisteet säilytetään verijääkaapeissa Sijainti verivalmisteiden toimitusaika putkipostilla max 2 5 min: Meilahden päivystyspoliklinikka ja leikkausosastot, Traumasairaalan päivystyspoliklinikka ja leikkausosastot, Naistenklinikan leikkausosasto, LKL:n päivystyspoliklinikka ja leikkausosasto, Haartmanin sairaalan päivystyspoliklinikka max 5 1 min: muut Meilahden alueen hoitoyksiköt verivalmisteiden toimitusaika putkipostikatkoksissa (huollot, vikatilanteet, jotka pyrittävä minimoimaan putkipostijärjestelmän kahdentamisella) max 5 min: Meilahden päivystyspoliklinikka ja leikkausosastot, Traumasairaalan päivystyspoliklinikka ja leikkausosastot, Naistenklinikan leikkausosasto, LKL:n päivystyspoliklinikka ja leikkausosasto, Haartmanin sairaalan päivystyspoliklinikka max 1 min: muut Meilahden alueen hoitoyksiköt nämä ajat taattava verikeskuksen sijainnin avulla, mahdollisilla kuljetusjärjestelyillä (moottoroidut kulkuvälineet, potkulaudat, liukuhihnamatot tunneleissa??), työjärjestelyillä sekä poikkeustilaohjeilla, jotka sovittava yhdessä hoitoyksiköiden kanssa.

6 1.3.3. Tilavaihtoehdot 1) HUS Logistiikalta mahdollisesti vapautuva tila Soveltuva tilan, sijainnin ja todennäköisesti teknisten edellytysten puolesta. Edellyttää HUS Logistiikalta vapautuvien tilojen saneerausta. 2) Traumasairaala 3) Muualle Meilahden alueelle rakennettava tai saneerattava toimitila 1.4. Potilastutkimukset: KFI, KNF ja BioMag 1.4.1. Nykyiset tilat Toimintaa rajoittaa nykyisellään tilanahtaus. Se on esteenä sekä tutkimusvolyymien kasvattamiselle että eräiden uusien tutkimusten käyttöönotolle. Taulukossa 53 on esitetty erikoisalojen nykyisin käytössä olevat tilat, joista luovutaan. Taulukko 53. KFI:n, KNF:n ja BioMagin luovutettaviksi ehdotettavat tilat Luovutettavat tilat Rakennus Vastuualue hyötyala m 2 t /v Meilahden sairaala KFI 849 564 KNF 17 13 BioMag 325 274 KNF 32 12 Laakson sairaala KNF 59 15 Potilastutkimukset yhteensä 1 885 1 13 1.4.2. Uudistilan tarve Taulukossa 54 on esitetty KFI:n, KNF:n ja BioMagin yhteinen tilatarve. Laboratoriot on syytä sijoittaa yhteen rakennuskokonaisuuteen. Kokonaistilan tarvetta kohtuullistavat erikoisalojen väliset yhteiset toiminnallisuudet sekä ydin että tukitoiminnoissa.

61 Taulukko 54. Potilastutkimuslaboratorioiden (KFI, KNF, BioMag) arvioitu tilatarve Toiminta Arvioitu hyötyala m 2 Arvioitu hyötyala yhteensä m2 Tuotantotilat 1 672 KLF 28 Synergia pieni kohtalainen suuri Huomautukset huomioitava tutkimushuoneiden riittävä lukumäärä ISOT* 712** KNF 395 sisältää varauksen unitutkimusyks. 1 BioMag 285 2 1 mittauksia hyödyntävät KNF Toimistotilat 615 KLF 11 ISOT 15 KNF 235 BioMag 12 2 Odotustilat 25 KLF 115 115 ISOT KNF 4 4 säteilyturvasyistä osana tuotantotiloja BioMag 5 1 2 Kokous ja demonstraatiotilat 95 95 Tekniset tilat 61 KLF 1 ISOT 5 yhteiset kokous ja opetustilat KNF 1 BioMag 45 5 1 sis. tekniikkapaja mm. kolvausvarustuksella Varasto ja arkistointitilat 113 lisäsynergia mahdollinen KLF 2 2 ISOT 53 43 KNF 15 Syklotronitilat ISOT 9* BioMag 25 5 mukana 1 m 2 radioaktiivisten jätteiden tilaa* Yhteensä 2 841 *Tilojen tulee täyttää säteilyturvallisuutta ja lääkevalmistusta koskevat viranomaismääritykset. **PET TT ja SPECT TT huoneiden seinissä oltava 3 mm lyijyekvivalentti, kuorma 5 N/kiinnistyspiste

62 1.4.3. Tilavaihtoehdot 1) HUS Logistiikalta mahdollisesti vapautuva tila Tila soveltuisi saneerattuna riittävän suurena ja sijainniltaan edullisena KFI:n, KNF:n ja Bio Magin käyttöön. Tekniset selvitykset olisi tehtävä mm. laitteiden häiriöttömän toiminnan edellytysten varmistamiseksi. Saneerauskustannukset jäisivät todennäköisesti uudistilan rakentamista pienemmiksi. Potilaita palveleva toiminta keskellä Meilahden kampusta tarjoaisi mielekkään käyttövaihtoehdon mahdollisesti vapautuvalle tilalle. 2) Muualle rakennettava tai saneerattava toimitila