Aikuisten sosiaalipalveluiden SOTE valmisteluryhmän raportti

Samankaltaiset tiedostot
Aikuisten sosiaalipalveluiden SOTE valmisteluryhmän raportti o o o o o o o

Rikostaustaisten asunnottomuuden vähentäminen

Sosiaalipalvelut. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Sotemaku johtoryhmä VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Yhteispalvelut. Esitys [ ]

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Kuntakohtaiset palvelut

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

SOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

SOTE valmisteluryhmän loppuraportti Aikuisten sosiaalipalvelut ASP

Asiakasohjauksen tiekartta PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

RIKOSTAUSTAISTEN ASUNNOTTOMUUS -SEMINAARI KESKI-UUDENMAAN SOTE AIKUISSOSIAALITYÖN ESIMIES LARISSA FRANZ-KOIVISTO

Liikenne. Esitys [ ]

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Alueellisten hyte-toimijoiden VERTAISFOORUMI

Alueiden käyttö. Esitys

Aikuissosiaalityö maakunnan liikelaitoksessa ja sote-keskuksessa

Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta Johanna Lohtander Muutosagentti I & O

Ostopalvelut, laadunhallinta ja valvonta -alatyöryhmän raportti Sote Uusimaa Vammaisten palvelut

Alueellisten aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tilanne kysely

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen

Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa hankevalmistelusta

[Romaniasiain tehtävät] Jaana Hiltunen [ ]

Pirkanmaan LAPE Pippuri Erityis- ja vaativimman tason palvelut. Miettinen & Miettunen

Liikenneasioiden ajankohtaiskatsaus

Palvelukokonaisuudet ja -ketjut PKPK-verkoston 4. työpajan esitehtävä. Teija Moisanen ja Pertti Virta

Tilastoja sote-alan markkinoista

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kalastusalueiden toiminnan päättäminen ja muut ajankohtaiset asiat

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Palveluohjauksen kehittäminen I&Okärkihankkeessa. Sari Kehusmaa, tutkimuspäällikkö, THL

SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA

TYP ajankohtaisia asioita

OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

J2.0-DIGIVERKOSTON TAPAAMINEN Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry. Järjestökehittäjän digitalisaation kehittämisen näkökulma

Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle

Sote Uusimaa Vammaisten palvelut Nykytila

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Vammaisten palvelut uudessa maakunnassa -keskustelutilaisuus klo 18 20

Osatyökykyisille tie työelämään OTE -kärkihanke: Hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro Projektipäällikkö Raija Tiainen

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla. Päivi Saukko

ASIAKKAAN VALINTA & ASIAKASSUUNNITELMA

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Satakunnassa Kevät 2018

Maakunnan yhteistyöryhmä Maakunnan talouden valmistelu

TILANNEKATSAUS ELO-TOIMINTAAN JA OHJAAMO- TOIMINTAMALLIIN. Itä-Suomen ohjaushenkilöstön koulutuspäivät

TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Järjestöjen roolin ja toimintaverkostojen tukeminen maakunnissa. Kuntoutusverkoston kokous Kuntatalo Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Opin ovi hankeperheen tulosten levittäminen hankeverkostossa

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit

Ikäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa

Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLI. Keski-Suomen SOTE hanke

Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto

Yksin maahan tullut lapsi perhehoidossa Perhehoito kotouttaa! hankkeen kokemuksia Lastensuojelun Perhehoidon päivät

Kunnan ja Keusoten yhteinen hyvinvointitehtävä

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä

1000 uutta työpaikkaa alueellinen kokeilu

Kohti lapsiystävällisiä maakuntia!

Mitä uusi sote tarjoaa palveluntuottajille maakunnassa?

Kalastusalueiden toiminnan päättäminen ja kalastuslain ajankohtaiset asiat

Välityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö

Etunoja lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa edellyttää monialaista yhteistyötä ja johtamista. - Mihin se voi kaatua?

Ajankohtaista soteuudistuksesta

Järjestöjen palvelut osana asiakkaan palveluketjua

Keskitetty palveluneuvonta ja palveluohjausyksikkö HELppi Seniori. Tavoitteet. Vanhusneuvosto Arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari

Osatyökykyisille tie työelämään

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Lausuntopyyntö STM 2015

Transkriptio:

Aikuisten ssiaalipalveluiden SOTE valmisteluryhmän raprtti Puheenjhtaja Erja Pentti, palvelujhtaja, Kuuden ste Uudenmaan aikuisssiaalipalvelut ja niiden järjestäminen Uudenmaan palveluverkk Aikuisssiaalityön asiakkaat ja palvelut (I ja II) Aikuisssiaalipalveluiden (ASP) kknaiskuva ja suhde ste-valmisteluun Palvelukknaisuuksien raja- ja yhdyspinnat Palveluiden keskeiset sidsryhmät Miten asiakkaaksi ASP-palveluihin Välittämisen palvelumalli Muutsvisi: menestystekijät Linjattavat asiat? 18.1.2018

Uudenmaan aikuisssiaalipalvelut ja niiden järjestäminen Ssiaalipalveluihin kuuluvat ssiaalityö ja ssiaalihjaus ja neuvnta; työllistymisen tukeminen; ktutumiseen liittyvä tukitiminta; timintaja työkyvyn ylläpit; ssiaalinen kuntutus; kuntuttava työtiminta; taludellisten tilanteiden tukeminen; asumisen tuki; vankissiaalityö; kriisipäivystys; etsivä & jalkautuva ssiaalityö. Palveluihin liittyvä ssiaalityö tutetaan pääsääntöisesti itse. Erityistasn ja vaativan tasn asumispalvelut (tuettu asuminen; kriisiasuminen; hätämajitus; palveluasuminen ja tehstettu palveluasuminen) stetaan pääsin yksityisen ja klmannen sektrin timijilta. 2

Sumenkielinen palvelupiste Aikuisten ssiaalipalveluiden ja Kelan timipisteet sekä vastaanttkeskukset Uudellamaalla Rutsinkielinen palvelupiste Ajanvarauksella (sumenkielinen) Ajanvarauksella (rutsinkielinen) Muun kielinen palvelu (engl.) Vastaanttkeskus Kela 2 4 3 3 6 6 3

http://www.terveytemme.fi/ath Milj. 204 126 209 257 71 439 73 800 Liite Yleinen asumistuki, milj./v. 1200 1081,0 1000 800 600 552,4 38,8 % 400 419,0 35,4 % 200 195,7 0 2011 2016 www.kelast.fi Kk maa Uusimaa Ktitaluden menjen kattaminen tulilla hankalaa (%). 35,0 30,0 25,0 20,0 % 15,0 10,0 5,0 0,0 2013 2015 2016 2015 2014 8,5 8 7,5 7 6,5 Timeentultukea saaneet 25-64-v (% vastaavan ikäisistä) THL, stka.net 7,2 8,1 Kuntuttavaan työtimintaan Uudellamaalla sallistuneet (lkm) 3481 3835 7,4 8,3 2014 2015 Kk maa Uusimaa 4280 Ely-Keskus 10/2017 2500 3000 3500 4000 4500 Perustimeentultuen saajat ja saajien suus väestöstä Tilastintijaks: 2017-10 Saajat Osuus (%) Etelä-Karjala 4 440 3,4 Etelä-Phjanmaa 4 611 2,4 Etelä-Sav 4 700 3,2 Kainuu 2 130 2,9 Kanta-Häme 6 441 3,7 Keski-Phjanmaa 1 508 2,2 Keski-Sumi 11 291 4,1 Kymenlaaks 7 425 4,2 Lappi 5 175 2,9 Pirkanmaa 20 960 4,1 Phjanmaa 5 045 2,8 Phjis-Karjala 6 353 3,9 Phjis-Phjanmaa 11 490 2,8 Phjis-Sav 9 852 4,0 Päijät-Häme 9 530 4,7 Satakunta 5 572 2,5 Uusimaa 90 146 5,4 Varsinais-Sumi 16 454 3,4 Yhteensä 223 123 4,0 3800 69% Vastaantetut paklaiset (2016) Muu Sumi Uusimaa www.kelast.fi 3700 52 % Ktuttaminen.fi/ 1700 31% Vuden aikana vapautuvat vangit RISE, Minna-Kaisa Järvinen 3400 48 % Uusimaa: työttömät työnhakijat 10/2017. 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 13323 41348 35867 Ely-Keskus 10/2017 1310 7003 28352 4 29504 7345

Asiakkaalla riittämättömät resurssit Miten asiakkaaksi Aikuisssiaalipalveluihin Asiakaskkemus Asiakkaan tarve Asiakkaan tavite * Riittävät resurssit palveluiden käyttämiseen. * Oikeus palveluun/ /hitn. * Terveys- tai hyvinvintihuli. Etsivä työ (ste-ammattilainen). * Hy/Te tilaisuudet (ste-ammattilainen). * seulnnat, jukktarkastukset. Kanava: Asiakas itse; mainen, läheinen; Tapa: Digitaalinen, puhelin, kirje; walk-in. Neuvntapalvelu, muu viranmainen (HUS, Pliisi, Kela), muu tah. * Tarpeeni tunnistetaan. * Asiani ratkaistaan. TAI * Minut hjataan ikealle ammattilaiselle. Huli tunniste taan Palvelu neuvnta Palvelut helpsti tavitettavia. Minusta hulehditaan, vaikken aina itse tunnista tarvetta. Ohjaus Asp-tarpeen arviinti / neuvnta / selvitys Jatksta spiminen Riskiryhmien löytäminen Perusngelma: Miten löytää kuntalaiset, jtka eivät hjaudu palveluihin? Miten tehdä Aikuisssiaalityön palvelut näkyviksi? asiakas viranmainen 5

Välittämisen palvelumalli Frnt desk Ssiaalipalvelut Vammaisten palvelut, Perhepalvelut Mnialainen yhteistyö asiakasplkuja Päihde, ym. Palvelumallin hyvät pulet: Sisältää sekä ssiaalihjauksen että ssiaalityön: Mahdllistaa palveluhjauksellisen työtteen. Matala kynnys ja asiakaslähtöisyys: Asiakkaan ei tarvitse itse tietää mitä tarvitsee. Selkeä myös yhteistyökumppaneille : palveluiden markkininti helpttuu. Etsivä työ hituu luntevasti palvelun sana. 6

Aikuisten Ssiaalipalveluiden keskeiset sidsryhmät Plitiikka Media ja sme Media ja sme Typ Maakuntahallint ELY- Keskukset Pliisi Kela Kela lähiympäristö Talus- ja velkaneuvnta Lakitimistt Ulstt Elämän sa-alueet Edunvalvnta Viestintä Tyypillisimmät ssiaalipalvelut Sidsryhmät ja kumppanuudet Työ, Talus Vammaistyö O p p i l a i t k s e t Tulkkipalvelut Isännöinti Tukihenkilöt ja -perheet Maankäyttö Asunttimi Vukranantajat Työllistämistiminta TEtimist Asumispalvelut Kela Ssiaalihjaus Asukastalt Palveluasuminen Työllisyyspalvelut Kasvupalvelut Asuminen Ssiaalihjaus Ssiaalihjaus timinta työyhteisö työkaverit läheiset naapurit läheiset Osaaminen Opetus- kulttuurija liikuntatimi A i k u i n e n kurssi- ym. kaverit valmentajat /vetäjät Digisaaminen ja - hjaus Ssiaalihjaus työväenpistt Pelastuslaits Kuntutus läheiset, lähiyhteisö, sme Tukihenkilöt ja -perheet Lastensujelu läheiset, lähiyhteisö, sme Lapsiperheiden palvelut Arki Ssiaaliset suhteet Ktuttaminen Psykssiaalinen tuki läheiset Seurakunnat Klmas sektri Yksityinen päivähit maiset tukihenkilö Ssiaalihjaus Ssiaalihjaus Terveys ja timintakyky Kriisityö Neuvlat Kuljetuspalvelut Ikääntyneiden ssiaalityö Suun terv.hit Päivystys Usknnlliset yhteisöt Kulut Ssiaalihjaus Hautaustimi Mielenterveystyö Päihdetyö Peliklinikka ME-säätiö Apteekit Kela ICT- ja muut tukipalvelut STM, THL, Kuntaliitt SPR HUS Yksityinen terveydenhit A-Klinikka Stekeskukset Oikeusaputimistt Kriminaalihult Erikissairaanhit 7

Palvelukknaisuuksien raja- ja yhdyspinnat Ikäperusteinen yhdyspinta: perheiden ssiaalityö nurten ssiaalityö ja ssiaalihjaus ikääntyneiden ssiaalityö Erikispalveluun liittyvä yhdyspinta: päihde- ja mielenterveysasiakkaat vammaispalvelut Ssiaalihjaus ste-keskuksissa Kasvupalvelut: työllisyys ja aktivinti ktutuminen yhdyspintja Stessa kaikkiin palveluihin leikkaavasti kuntutus, sairauksien av- ja sairaalahit, välittömän avun tarve Muut yhdyspinnat: Kela, työvimahallint Ylimaakunnallinen yhteistyö Järjestöt, seurakunnat LaPe Ikäihmisten palvelut Suun terv.hit ASP Päihde- ja mielenterv. palv. Vammaispalvelut Ste-keskus 8

Muutsvisi: menestystekijät Henkilöstön saaminen ja pysyvyys. Alueelliset yhteistyörakenteet. Perustimeentultukeen liittyvä Kela-yhteistyö. Ei palveluiden alas-ajn pelka. Paikallinen ja yksilöllinen räätälöinti. Lähellä asiakkaita: matala kynnys. Kehittynyt, mnipulinen palvelurakenne. Keskittäminen. Henkilöstön saatavuus. Eriarvistuminen henkilöstön sisällä. Taludellisten asiiden saaminen. Vähän erityissaamista pienissä kunnissa. Vahvuudet Heikkudet Mahdllisuudet Uhat Palvelushppailun väheneminen kuntien välillä. Etsivä työ mahdllistuu; hyvien mallien (käytäntöjen) leviäminen; yhteiskunnallinen raprtinti. Selkeämmät palveluprsessit. Yhdistyvien saamiskeskusten hyödyntäminen? Kela-yhteistyön laajeneminen. Digipalvelut. Keskittäminen mahdllistaa erikistumisen. Jalkautuvat, liikuteltavat lähipalvelut. Palveluiden alueellinen tasa-arvistaminen Yhteinen kulutustiminta, tiettutant. Aktiivinen palvelukenttä. Asiakkaan sallistaminen. Islla vahvempi brändi Maahanmuuttn leveämmät hartiat. Keskittyminen. Henkilöstön saatavuus. Yhteistyötahjen paljus ja suhteiden mnimutkaisuus. Tarpeiden ja rahituksen välinen ristiriita. Palveluiden alueellinen tasa-arvistaminen. Ohjauksen ja neuvnnan tarpeen huima kasvu vaatii laajaa saamista. Reagintikyky. Muiden kustannusten kasvu Sähköisten palveluiden saaminen. vaarantaa ssiaalipalvelut. Verkstjhtamisen lisääntyminen. Kasvupalveluiden jakautuminen mnelle sapulelle. Palveluiden erilaisuus eri alueilla. Elämisen kalleus. Kilpailutus vi hunntaa palveluita. 9

fff Aikuisssiaalipalveluiden (ASP) kknaiskuva ja suhde ste-valmisteluun YLEISSOSIAALITYÖ Aikuisssiaalityön ydin Jalkautuminen Ssiaalityön avaaminen ja markkininti Näkyvät palvelut M O N I T O I M I J A I N E N Y H T E I S T Y Ö TYÖ JA TOIMINTA- KYKY OSAA- MINEN TALOUS ASUMI- NEN ARJEN SUJU- MINEN OSALLI- SUUS Julkinen tiedtus P A L V E L U T A R P E E N A R V I O I N T I Tärkeä työvaihe. Ylisektrinen. S O S I A A L I O H J A U S Ste-keskuksessa ja maakunnassa. S O S I A A L I T Y Ö Erityistyö: perhe, läheiset, lähiyhteisöt. Näkökulmat: vanhemmuus aikuisuus. Digipalvelut 10

Jatktyöskentely ja linjattavat asiat (I) Asiakkaan sallisuus Yhdyspintjen ja vastuiden määrittely Kunta / maakunta. Kuntiin jäävien palveluiden kartitus ja suunnittelu. Ssiaalipliittisen ymmärryksen turvaaminen kuntien hyte-työssä Stekeskus: neuvnnan ja hjauksen määrittely; yhteyksien (knsultaati) määrittely. Onk ssiaalihjausta vai hjausta ssiaalihjaukseen? Suhde suunnitelmalliseen työhön; ketjun katkeamattmuus Ikärajat Vammais-, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat ym. asiakasryhmät ja niille palveluita tuttava taht esim. ssiaalityön päätöksentek Yhdyspintayhteistyö valmisteluryhmien kesken Yhdenvertaisten alueellisten palveluketjujen täsmentäminen Järjestäjän tehtävien määrittely Palvelutarpeen arvi. Arviintitahjen yhteistyö ja kntaktin sujuvuus. Yhtenäisen sähköisen väylän mahdllistaminen Tutannn suunnittelu, kehittäminen; hjaus, valvnta ja arviinti Järjestämis- ja tuttamispulen erttaminen tisistaan 11

Jatktyöskentely ja linjattavat asiat (II) Palvelumutilun suunnittelu, mitä uutta haluamme tarjta / innvida Ehyet palvelukknaisuudet Asiakasryhmien erityisyys Kelan ja aikuisssiaalityön rajapintjen häivyttäminen Digitaaliset palvelut ja sähköisten timintakäytäntöjen käyttööntt. Hyvinvintimittarin yhteinen kehittäminen ja käyttööntt: asiakkaan itsearviinnin standardit Palvelurakenne ja verkn määrittely Malleja, miten palveluiden tutantmaailma keskustelee keskenään Palveluiden integraatin ja asiakkaan edun varmistaminen Alueellisesti yhtenäisten palveluiden suunnittelu; mitkä lähipalveluja / mikä keskitettyä palvelunäkökulmasta, rganisintimielessä? Turvata palveluntarjnnan perustuminen yksilölliseen tarpeeseen (ei vlyymeihin). Riskiryhmien etsiminen turvattava Palvelun rganisinti Välittämisen palvelumalli Maahanmuuttn liittyvien kysymysten rganisiminen alatyöryhmään Muut alatyöryhmät; kriisityö? 12