LIITE/Kuulutus KAIELY/576/2017 Ristijärven pohjavesialueiden uudelleenluokittelu ja -rajaus Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) uudessa luvussa 2 a, joka on tullut voimaan 1.2.2015. Lain mukaan alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta sekä pohjavesialuetiedon ylläpidosta. Tämän lainsäädännön muutoksen myötä kaikkia aikaisemmin luokiteltuja pohjavesialueita tarkastellaan niiden suojelutarpeen ja vedenhankinnan käyttöön soveltuvuuden kannalta kuin ne määriteltäisiin ensimmäisen kerran. Vedenhankinnallisten ominaisuuksien lisäksi arvioidaan muodostuman pohjaveden vaikutusta EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteessä 1 määriteltyjen erityisen tärkeiden pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien kannalta. 1-luokkaan kuuluvat alueet ovat vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita, joiden vettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan tai talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m3/vrk, tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin, eli ne vastaavat aiemman luokituksen mukaisia I-luokan pohjavesialueita. 2- luokkaan luokitellaan muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet, jotka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuvat 1-luokan mukaiseen käyttöön. E-luokkaan luokitellaan pohjavesialueet, joiden pohjavedestä jokin pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. E-luokituksella ei ole itsenäistä oikeusvaikutusta, vaan sen tarkoitus on informatiivisena lisämääreenä muistuttaa huomioimaan pohjaveden suojelua koskevan lainsäädännön. Mikäli E-luokan pohjavesialue soveltuu myös vedenhankintaan, määritetään se 1E- tai 2E-luokaan. Aiemman luokittelun mukainen III-luokka poistuu käytöstä, ja siihen kuuluvat alueet joko määritetään uudelleen luokkiin 1, 2 tai E, tai poistetaan pohjavesirekisteristä. Pohjavesialueluokat ilmaistaan jatkossa arabialaisin numeroin, jotta uusien säännösten perusteella luokitellut alueet voidaan erottaa aikaisemmin luokitelluista alueista. Luokitustyössä on pääosin hyödynnetty aiemmin tuotettua aineistoa, kuten vedenhankintaselvityksiä ja pohjavesitutkimuksia. Kettusärkkien II-luokan pohjavesialueella (1169703) toteutettiin marraskuussa 2017 maaperäkairauksia, joilla pyrittiin tarkentamaan tuntemusta muodostuman pohjavesiolosuhteista. Tämän lisäksi kesän ja syksyn 2017 aikana Ristijärven pohjavesialueilla on kartoitettu pohjavesiriippuvaisia luontotyyppejä E-luokituksen toteuttamiseksi. Kaikkien yhdeksän Ristijärven kunnassa sijaitsevan pohjavesialueen luokitus ja rajaus on nyt tarkastettu, ja uudet luokat ja rajausmuutokset on esitetty tässä kirjeessä. Kettusärkkien (1169703) II-luokan pohjavesialueen rajauksen muuttaminen Vanhentuvan pohjavesialueluokituksen mukaiseen II-luokkaan määritetyn Kettusärkkien deltamaisen harjumuodostuman pohjoisosissa toteutettiin marraskuussa 2017 neljä maaperäkairausta pohjavesiesiintymän rajojen määrittämiseksi aiempaa tarkemmin. Kairaustulosten perusteella varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta kavennettiin alueen itäosasta, ja pohjavesialueen ulointa rajaa niin ikään kavennettiin idässä ja pohjoisessa. Rajaukseen tehdyt muutokset ja maaperäkairausten sijainti on esitetty asiakirjan loppuosan kartoilla. Pohjoisin kairauksista (piste K2) tehtiin Likosuon itäpuolella sijaitsevalle kumpareiselle, kapealle kankaalle. Piste on aiemmassa rajauksessa kuulunut vaikutusalueen rajojen sisäpuolelle. Maa-
aines on pääosin hiekkaista soraa 10,4 metrin syvyydelle saakka, mutta yhtenäistä pohjavesikerrosta ei havaittu. Kallion yläpuolella on paksu, noin 9 metrin kerros tiivistä pohjamoreenia, jonka vedenjohtavuus on kehno. Koska karttatarkastelun perusteella kangas on erillään varsinaisesta Kettusärkkien harjumuodostumasta, eikä kairauksen yhteydessä havaittu pohjavesiesiintymää, päätettiin pohjavesialueen uloimman rajan linjausta muuttaa kulkemaan noin 80 m kairauspisteen eteläpuolella. Harjuselänteen koillisreunalle toteutetussa kairauksessa K3 havaittiin, ettei pohjavesiesiintymä ulotu kairauspisteelle saakka, vaikka maa-aines onkin 9,4 m syvyydelle saakka hyvin vettä johtavaa hiekkaa ja hiekkaista soraa. 13,6 m syvyydellä olevan kallionpinnan päällä havaittiin 4,2 m paksuinen pohjamoreenikerros. Koska kairauksessa ei purkautunut pohjavettä, varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen rajaa siirretään pisteen K3 länsipuolelle. Likosuon eteläpuolisella kairauspisteellä K1 pohjavesikerros osoittautui noin 5 m paksuiseksi, joten sen katsottiin kuuluvan varsinaiseen pohjaveden muodostumisalueeseen. Piste K4 sijaitsee harjun soraisen ytimen kohdalla, ja pohjavettä purkautui kairauksen yhteydessä runsaasti. Soraja kivikerrokset vuorottelevat ainakin 20 m syvyydelle saakka. Pidempää kairausta ei voitu tehdä kaluston rajoitusten vuoksi, ja on mahdollista, että hyvin vettä johtavat kerrokset jatkuvat paljonkin syvemmälle. Vaikka Kettusärkkien pohjavesialueen rajausta kavennettiin, se määritetään vedenhankintaan soveltuvaksi 2-luokan pohjavesialueeksi, sillä sen ydinosa koostuu paksuista ja hyvin vettä johtavista maa-aineskerroksista. Pohjavesikerroksen paksuus on kairauspisteen K4 kohdalla vähintään 10 m, joten pohjavettä muodostuu riittävästi vedenhankintaa ajatellen. Laahtaskankaan (1169709) ja Patamankankaan (1169710) pohjavesialueiden määrittäminen luokkaan 2E Laahtaskankaan pohjavesialueen vedenhankinnallisia ominaisuuksia on tutkittu Kainuun Ympäristökeskuksen vuosina 1999 2000 toteuttamissa pohjavesiselvityksissä. Alueella toteutetuissa kairauksissa havaittiin paikoitellen yli 20 m paksuisia, hyvin vettä johtavia hiekka- ja sorakerroksia. Muodostuma on rakenteeltaan yhtenäinen, ja hyvän vedenläpäisevyyden ja suuren pinta-alan vuoksi laskennallinen arvio pohjaveden muodostumismäärästä on peräti 2750 m 3 /d. Laahtaskankaalla on kartoitettu pohjavesiriippuvaisia ekosysteemejä maastotarkasteluna 13.6.2017. Muodostuman pohjoisosassa sijaitsevan Perilammen lounaisreunalla pohjavettä tihkuu lampeen muodostuman reunoilta, ja rannalle on muodostunut pohjavesiriippuvainen ekosysteemi. Kohteella kasvoi ainakin lähdelehväsammalta (Rhizomnium magnifolium), Scapania-heimon maksasammalia, purosuikerosammalta (Brachythecium rivulare) ja purosirppisammalta (Warnstorfia exannulata). Laahtaspuro on luonnontilaisessa uomassaan virtaava puro, joka saa alkunsa muodostuman laella sijaitsevasta suppalammesta, jossa on ympäristön lajiston perusteella pääosin suovettä. Puro uurtaa uoman muodostumaan, ja ilmeisesti siihen purkautuu pohjavettä, sillä alajuoksun penkereillä esiintyy runsaasti pohjavesiriippuvaista sammallajistoa. Puron ja sen länsipuolisen suoalueen välissä on pohjavesivaikutteinen kosteikko. Laahtaspuro laskee Laahtaskankaan eteläosassa pieneen Raja-ahon lampeen, josta virtaavan puron rantamilla kasvavat erityisen runsaina hetealvesammal (Chiloscyphus polyanthos) ja sirppisammalet.
Laahtaskankaan maa-aineskerrokset mahdollistavat runsaan pohjaveden muodostumisen, ja lisäksi sen pohjavedellä on merkitystä tärkeiden pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien säilymisen kannalta. Näistä syistä se määritetään 2E-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavesialue ja pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien sijainnit on esitetty asiakirjan loppuosan kartoilla. Patamankankaalla on tehty vuonna 1984 tutkimuksia, joilla on selvitetty vaihtoehtoja Hiisijärven kylän vedenhankinnan järjestämiseksi. Tuolloin Rautalahden itäpuolella havaittiin olevan vedenhankintaan soveltuva kohta, josta pohjavettä saataisiin pumpattua moninkertaiset määrät vedentarpeeseen nähden. Muodostuma on rakenteeltaan yhtenäinen, ja maa-aineksen vedenjohtavuus on hyvä. Maastokäynnillä 15.6.2017 Rautalahden itäpuolelta löytyi laaja lähteikkö, josta virtaa pohjavettä Rautalahteen. Lähiympäristö on luonnontilassa, ja lahopuuta on runsaasti. Tämän lisäksi Pitkälammen ja sen länsipuoleisen lammen rannoilla havaittiin pohjavesivaikutteinen vaihettumisvyöhyke, jolla kasvoi pohjavedestä riippuvaisia sammallajeja hyvällä peittävyydellä. Pohjavesialueen itäreunalla virtaa luonnontilaisessa uomassaan puro, jonka rannoilla kasvaa runsaasti pohjavesiriippuvaisia kasveja. Patamankankaan on aiemmin tehdyissä tutkimuksissa havaittu soveltuvan vedenhankintaan, minkä lisäksi sen pohjavesi ylläpitää luonnontilaisia ja merkittäviä pohjavesiriippuvaisia ekosysteemejä. Tämän vuoksi se määritetään pohjavesialueluokkaan 2E. Pohjavesialue ja pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien sijainnit on esitetty asiakirjan loppuosan kartoilla. Saukkovaaran (1169701) ja Valkeisenkankaan (1169702) pohjavesialueiden määrittäminen luokkaan 1E Saukkovaaran alueella on vuonna 1989 tehty pohjavesitutkimus, jonka jälkeen moreeniselänteen pohjoisreunalla sijaitseviin tuottoisiin lähteisiin on asennettu nykyiset vedenottamon kaivot. Lähteiden vettä on hyödynnetty Ristijärven kirkonkylän vedenhankinnassa jo ennen tätä. Kahden suurimman lähteen luonnontilaa on muutettu vedenotolla, mutta lähdepurojen ekosysteemi on säilynyt elinvoimaisena. Koska pohjoisrinteellä on vedenottoon käytettyjen lähteiden lisäksi lukuisia pienempiä pohjavesipurkaumia, jotka muodostavat laajan pohjavesivaikutteisen ja luonnontilaisen ekosysteemin, voidaan pohjavesivaikutus katsoa merkittäväksi. Lähteisyyttä on runsaasti myös pohjavesialueen muissa osissa. Koska Saukkovaaran rantakerrostuman pohjavedellä on merkittävissä määrin vaikutusta tärkeiden ja luonnontilaisten pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien säilymiseen, ja sen pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankinnassa, se määritetään 1E-luokkaan. Lähteiden runsauden vuoksi asiakirjan loppuosan kartoilla on esitetty vain ne Saukkovaaran pohjavesiriippuvaiset ekosysteemit, joilla on käyty 6.6.2017 maastotarkastelun yhteydessä, tai jotka on merkitty Metsäkeskuksen lähdetietokantaan. Kainuun vesipiirin vesitoimiston vuonna 1982 toteuttamassa Valkeisenkankaan pohjavesitutkimuksessa todettiin, että antoisuus on ainakin muodostuman länsiosassa hyvä, ja pohjavesi täyttää talousvedelle asetetut laatukriteerit. Alueella kartoitettiin pohjavesiriippuvaisia ekosysteemejä 6.6.2017. Valkeisenkankaan itäreunalla sijaitseva Lohilampi ja sitä ympäröivä kosteikko ovat pohjavesivaikutteisia. Kyseessä on pieni ja kirkasvetinen, harjun syvennyksessä sijaitseva vesiallas, josta laskevan Lohipuron varrella kasvaa runsaasti pohjavesiriippuvaista sammal- ja putkilokasvilajistoa. Lohipuro jyrkkäpiirteinen ja syvä uoma on uurtunut harjuun luontaisesti mutkitellen, ja sen ympäristö on luonnontilassa. Pohjavesiriippuvaista lajistoa kasvaa pohjavesialueen muissakin osista, mutta kasvuston muodostama ekosysteemi ei ole merkittävä tai luonnontilainen.
Muodostuman pohjavesi ylläpitää luonnontilaista Lohipuron ympäristön pohjavesiriippuvaista maaekosysteemiä, ja sillä on merkitystä harjulammen pintavesiekosysteemin tilaan. Koska alueella on lisäksi tehty tutkimuksia lähitulevaisuuden vedenoton tarpeita silmälläpitäen, ja se on todettu ominaisuuksiltaan varteenotettavaksi varavedenottamon paikaksi, Valkeisenkangas määritetään pohjavesialueluokkaan 1E. Pohjavesialue ja pohjavesiriippuvaisen ekosysteemin sijainti on esitetty asiakirjan loppuosan kartoilla. Yhteenveto Ristijärven pohjavesialueista luokitus- ja rajausmuutosten jälkeen Ristijärvellä on jatkossakin kaksi vedenhankinnallisesti tärkeäksi, ja seitsemän vedenhankintaan soveltuvaksi määritettyä pohjavesialuetta. Kunnan alueella ei ollut vanhentuvan luokituksen mukaisia III-luokan pohjavesialueita, eikä vedenhankinnallisiin ominaisuuksiin perustuviin luokitusmuutoksiin ilmennyt tarvetta. TAUSTA-AINEISTO: Hiisijärven pohjavedenottopaikan tutkimus. Kainuun vesipiirin vesitoimisto, 1984. Laahtaskankaan pohjavesiselvitykset, Ristijärvi. Kainuun ympäristökeskus, 2000. Saukkorinteen vedenottopaikan selvitys. Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri, 1989. Valkeisenkankaan pohjavesitutkimus. Kainuun vesipiirin vesitoimisto, 1982.
KARTAT MUUTOKSISTA